MYRSKYT 2004

 

 

 

31.01-1.02.2004

VUOSIKYMMENEN PAHIN LUMIMYRÄKKÄ koetteli koko Etelä-Suomea. Viikonlopun aikana liikkui kaksi lumipyryaluetta Suomen yli koilliseen matalapaineen kulkiessa maamme länsipuolitse pohjoiseen. Lunta satoi eniten linjan Kristiinankaupunki-Tampere-Joensuu eteläpuolella ja runsainta pyry oli etelärannikolla, Salpausselän eteläpuolella ja Lohjan harjulla.

Lumipeite kasvoi Uudellamaalla yleisesti 20-30 senttiä. Suurimmat viralliset lumipeitteen kasvut olivat Helsinki–Vantaan 32 cm, Lohjan 31 ja Nurmijärven 26 cm. Tällaiset sademäärät ovat harvinaisia, mutta eivät ennätyksellisiä. Edellinen vähintään vastaava tilanne sattui Ilmatieteen laitoksen  tilastojen mukaan 17.2.1999. Lahden korkeudella lumipeite kasvoi 17 senttiä (sademäärä 22 mm), mikä navakan tuulen nietostamana riitti sekin sekoittamaan liikennettä pahoin ja aiheutti mm. postinjakeluun poikkeuksellisia ongelmia kaupungin alueella.

Pohjois-Suomea myöten ajokeli oli huono, etelässä erittäin huono. Lukuisia peltikolareita ja tieltä suistumisia sattui, mutta pahoilta onnettomuuksilta vältyttiin. Riittävän huono keli piti ajonopeudet pieninä.

Rautateillä lähinnä Helsingissä oli vaihdeongelmia runsaan lumentulon vuoksi ja pieniä myöhästelyjä sattui.

Vähäisiä sähkökatkoja esiintyi pääasiassa Lounais-Suomessa märän lumen taivuttaessa puita ja oksia linjoille.

Lumipyry ja laitevika sekoitti Helsinki-Vantaan lentoliikenteen pariksi tunniksi sunnuntaina alkuillasta. Saapuvia koneita jouduttiin ohjaamaan muille kentille, kun pahimman myräkän aikana vain yksi kiitotie pystyttiin pitämään avoinna. Lauantaina vastaavasti Turusta jouduttiin  koneita ohjaamaan Helsinkiin. Muutamia vuoroja myös peruttiin kokonaan.

Kova tuuli aiheutti laivoille joitakin reittimuutoksia lounaisilla merialueilla. Utössä tuuli pahimmassa mitatussa puuskassa 32,8 m/s.

 

 

 

02.03.2004

TALVIMYRSKY "VIRVE" RAVISTELI POHJANMAATA  

Vaasan seudulla tuuli puhalsi kovimmillaan tiistaiaamun ja aamupäivän aikana jopa yli 30 m/s. Kova tuuli ja lumipyry aiheuttivat liikenneongelmia. Suomen pisin silta Raippaluodossa jouduttiin sulkemaan aamulla hieman kello kahdeksan jälkeen. Noin kello 11 silta avattiin ja liikenne pääsi kulkemaan avustettuna vuoroin kummastakin suunnasta. Tilanne normalisoitui myöhemmin iltapäivällä. Raippaluodon silta suljetaan, jos sillalla olevat tuulimittarit osoittavat 10 minuutin keskituulen nopeudeksi vähintään 30 m/s.

Sankka lumipyry aikaansai sillalla huonon näkyvyyden ja hiukan ennen sulkemista siinä sattuikin kuuden auton ketjukolari. Myräkkä aiheutti myös muita liikenneonnettomuuksia Pohjanmaalla.

Kovasta myrskystä huolimatta kaatuneista puista tai irtoavista katoista ei ollut juurikaan haittaa.

Ilmatieteen laitoksen viralliset mittaukset Mustasaaren Valassaarilla antoivat keskituuli/puuskalukemiksi 28.5/35,2 m/s. Ahvenanmerellä Märketin vastaavat olivat 27/33,1 ja Utössä puuska 32,3 m/s.

 

 

 

20.04.2004

TUULENPYÖRRE SEINÄJOEN Pohjan kaupunginosassa riehui niin voimallisesti, että se irrotteli kattotiiliä kolmesta rakennuksesta. Heleenkadun eteläpäässä kahden rivitalon ja niiden autokatoksen katoilta lähti muutama kymmenen tiiltä lentoon, kun voimakas pyörretuuli nosti ne ilmaan.

Pahiten vaurioituneen rivitaloasunnon asukas oli juuri ajamassa autollaan pihaan ihmetellen voimakasta pyörittävää tuulta, joka kuului selvästi autoon sisälle.

- En viitsinyt nousta autosta ulos, kun hiekka lensi. Olisi tullut silmät, suut täyteen. Ihmettelin kyllä meteliä. Kai ne kattotiilet sen metelin saivat aikaan. Trombi tuli ja meni. Se oli tässä ehkä 15 sekuntia pyörittäen kunnolla, asukas sanoi.

Pyöräilemässä ollut mies ei ollut nähnyt mitään Kivistön ja Hyllykallion alueella.

- Vähän vain on iltapäivällä tuullut, lähes tyyntä on ollut. Vaikea uskoa, että tuuli saisi raskaat kattotiilet ilmaan, hän pohti.

(Sanomalehti Ilkka uutisoi jutun otsikolla ”Trombi lennätti kattotiilet Seinäjoella”)

 

 

 

12.05.2004

RAJU TUULENPYÖRRE ESPOOSSA

Voimakas tuulenpyörre nosti iltapäivällä kahdeksan metriä pitkän puutarhateltan ilmaan Espoon Martinsillan ostoskeskuksen pihalla. Kaksi naista pelastautui ison teltan, raskaiden putkien ja lentävien kukkaruukkujen alta.

- Tunsin ensin tuulenpyörteen ja hiekkaa selässäni. Vedin hupun niskaan ja sitten näin, kuinka sekunnissa nousi useita metrejä korkea trombi. Huusin perässä tulevalle ystävälleni, että juokse, teltan alta pelastautunut Hellevi Ahola kertoi.

- Näin kuinka koko iso puutarhateltta nousi 3-4 metrin korkeuteen. Rautaputket katkesivat, pihalaattoja ja kukkapurkkeja lenteli. Juoksin ja teltta putosi taakseni.

Kauppias seisoi hoomoilasena varmasti kolme minuuttia. Tavaraa oli kymmenien metrien säteellä. Enkeleitä oli matkassa, kun keneenkään ei sattunut.

- Vieläkin tärisyttää, Ahola kertoi.

 

Ostoskeskuksen pihalla reunakiviä laittamassa olleet työmiehet kiinnittivät ensin huomionsa isoon ruskeaan pölypilveen. Mika Koivisto kertoi:

- Se nousi lipputangon korkeuteen, enkä ensin ajatellut sen kummempaa. Sitten alkoi armoton rytinä. Kolina kuulosti aivan kuin autokolarin ääniltä. Se kesti kymmenen sekuntia ja sitten tuli aivan hiljaista. Iso puutarhateltta oli paiskautunut alas ja näky oli kuin pommin jäljiltä. Kaksi teltan alta pelastautunutta naista istui kaiteella sydäntään pidellen. Kauhea tuuri, ettei kukaan kuollut, Koivisto päivitteli.

 

Kukkakauppias Seppo Eklund oli juuri saanut kaupan päätökseen, kun teltta katosi varoittamatta.

- Se lensi mun pään yli, tuulenpyörre nosti teltan kohti taivasta ja tavarat lenteli ympäriinsä pitkin pihaa. Kaikki oli ohi nopeasti. Yksi rautaputkista ”lensi kuin ohjus” kauppakeskuksen ikkunaan ja rikkoi sen.

 

Päivystävän meteorologin Timo Erkkilän mukaan kyseessä oli todennäköisimmin pölypyörre. Silminnäkijän kertomus ruskeasta hiekkapilvestä tukee tätä. On hyvin harvinaista, että ihmissilmä pääsee näitä näkemään. Sitä ei välttämättä tapahdu koko elämän aikana. (IS)

 

 

 

14.06.2004

LUONTO NÄYTTI VOIMANSA TORNION AAPAJOELLA

Trombi nosti 20-metrisen konehallin ilmaan. (Lapin Kansa)

Maanantain iltapäivä Tornion Aapajoella noin kello 17 aikoihin oli aivan rauhallisen tuntuinen. Mustanpuhuvia synkkiä pilviä kyllä taivaalla liikkui. Heimo Aho saapui kotiinsa kylän länsipäässä ajaen autonsa pihamaalla sijaitsevaan konehalliin, jossa oli toinenkin auto, pari traktoria ja maatalouslaitteita.

Aho sai auton halliin ja vesisade tuntui yltyvän. Hän siirtyy ripeästi sisälle, sillä vettä alkoi tulla todella rajusti. Saatuaan puseron päältään ja sitä kuivumaan ripustaessaan alkaa ulkoa kuulua epämääräistä jyminää ja meteliä. Se muuttui hirveäksi rytinäksi ja hän menee katsomaan ovesta ulos.

 

Näky aivan uskomaton.

- En voinut ensin käsittää, mitä oli tapahtunut. Ilma oli aivan harmaana ja varmaan sadan metrin korkeudessa leijaili jotain, aivan kuin pellin kappaleita. Hallin suunnalta kuului natinaa ja rytinää.

- Lopulta huomasin, että halli oli siirtynyt sijoiltaan ja oli vinossa  kaatumaisillaan.

Trombi oli pyyhkäisyt noin 15 metrin päästä asuinrakennuksesta ja nostanut 10 metriä leveän ja 20 metriä pitkän konehallin noin viisi metriä paikoiltaan. Heimo Aho ei voinut käsittää tapahtunutta.

- Varmaan siinä on tonnien paino. Miten se on voinut näin siirtyä?

Halli oli siirtynyt eteläpäässä säilytettävän traktorin yli ja pudonnut alas sen takana ja traktori jäi hallin ulkopuolelle!

 

Pellin paloja sadan metrin korkeudessa

Luonnonvoimien näytelmää kotipihoiltaan seuranneet naapurit alkoivat tulla Heimon pihamaalle ihmettelemään tapausta ja kertomaan näkemäänsä. Timo Alamäki kertoi havahtuneensa hevostensa levottomaan käyttäytymiseen ja näki sitten Heimon talon suunnasta luonnon järjestämän uskomattoman näytelmän suorana lähetyksenä.

- Koskaan en ole moista nähnyt kuin ehkä jossain elokuvissa. Pyörre kurvaili kiemurrellen tästä yli aivan kuin olisi tanssinut ja hajotti pellit tuolla korkealla – kyllä niiden täytyi olla ainakin sadan metrin korkeudella. Autotallista lensi peräseinä ilmaan ja katosta se sieppasi toisen puolen kattopellit, naapurin mies Timo Alamäki näyttää.

 

Halli kävi kymmenen metrin korkeudella.

Timo Alamäki kertoo edelleen:

 - Hallin maantien puoleinen pää kävi ainakin kymmenen metrin korkeudessa tullen alas hirveällä rytinällä.Hevoset vauhkoontuivat ja Alamäki ajatteli, että nyt lähti kartanolta koko lauma.

- Ilma oli aivan harmaana ja sakeana kaikenlaista moskaa ja tuosta pellolta olevasta aumasta puhuri nosti heinät korkeuksiin pellinkappaleiden sekaan. Niitä lensi aina parin kilometrin päähän tuonne Virkakummuntielle saakka.

Onni oli matkassa, ettei ihmisille sattunut mitään. Alamäen emäntäkin paineli ”neljän issikan ja ratsastajan kanssa siitä ohi juuri, kun Heimo oli tullut kotia, mutta ehtivät kuitenkin sen verran kauaksi, ettei pellit tippuneet niskaan”.

Silminnäkijöiden kuvauksia kuunnellessaan Aholle alkoi itselleenkin selvitä, miten lähellä oli hänenkin joutumisensa trombin kynsiin.

- Jos olisin 10 minuuttia myöhemmin tullut kotia, olisin ollut hallilla tai tulossa sieltä ulos tapahtumahetkellä. Mitenkähän olis äijän käynyt? Olisko se siepannut minut tuonne ilmaan pellinpalojen sekaan? Voimaa näytti kyllä olevan.

 

Palo- ja sähkölaitos kävi varmistamassa tilanteen. Autot ja traktorit korjattiin pois sortumassa olevan rakennuksen alta, jonka jälkeen turvallisuussyistä rakennus autettiin kokonaan kumoon.

(IS ja Lounais-Lappi)

 

 

 

19.06.2004

PÖLYPYÖRRE TEMPAISI ILMAAN telttoja, makuupusseja ym. Jämijärvellä Jukolan viestin lähtöalueella. Pyörre pyyhälsi alueen poikki noin tuntia ennen Venlojen viestin lähtöä eikä aiheuttanut suurempia vahinkoja.

 

 

 

01-02.07.2004 

RINTAMAUKKOSEN SYÖKSYVIRTAUS

Voimakas rintamaukkonen pyyhkäisi torstain ja perjantain välisenä yönä Keski-Lapin yli aiheuttaen metsissä suuria tuhoja.

Kuusamon korkeudelta kohti käsivartta edennyt myrskyrintama kaatoi Sodankylässä jopa tuhansia hehtaareita metsää ydinalueeltaan muutamia satoja metrejä leveältä kaistaleelta. Kyse on Sodankylän metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtajan Teuvo Tapanisen mukaan kymmenistä tuhansista rungoista, joista suurin osa sijaitsee valtion mailla.

Tuhoalueen keskipiste oli Sodankylän eteläosissa Seipäjärven, Syväjärven, Sassalin ja Uimaniemen kylissä. Täällä tuhot olivat todella pahat, muissa kylissä on kaatunut vain lähinnä yksittäisiä puita. Tapaninen kertoo:

- Kun tulimme yksityisten maille oli tie niin tukossa, että jouduimme kiertämään toista kautta. Tiellä oli useampia kymmeniä runkoja ja yhdeltä metsäpalstalta näytti kaikki olevan kaatunut.

Kaatuneiden puiden asennoista oli pääteltävissä, että kyseessä oli syöksyvirtaus.

 

Kuusamoon raju ukkosmyrsky ehti jo illalla kello 21 jälkeen riehuen noin tunnin verran. Alueen metsänhoitoyhdistyksen korjuuvastaava Taisto Männikkö arvioi kaatuneita runkoja olevan täälläkin kymmeniätuhansia.

- Maisemia on mennyt lakoon yhdelle puolelle kuin ohrapeltoa. Se on lohtu, että yhteen suuntaan on kaatanut eikä ristiin, Männikkö sanoi. Puut olivat myös kaatuneet pääasiassa juurineen, mikä sekin auttaa korjuuta.

Kuusamon palokunnan mukaan alueella ei ole ollut yhtä rajua myrskyä sitten 80-luvun. Myrsky alkoi Kuusamon keskustasta Ruostesuontieltä kulkien pohjoiseen. Pahinta jälkeä se sai aikaan Piiloperässä ja Koramonniemellä, josta se jatkoi 5-tien suuntaan Kemijärvelle. Palokunta raivasi kaatuneita puita jopa 70 kilometrin matkalta kaupungin keskustasta pohjoiseen päin. Yöllä satoi myös rankasti vettä.

Kemijärvellä myrsky repäisi mukaansa kerrostalon peltikattoa noin 15 metriä. Metsää kaatui mm. Pitkävaarassa. (HS ja Radio Suomi Kainuu)

Salamamäärä ukkosrintamassa oli kello 21-01 välillä yli 5000.

 

 

 

06.07.2004

UKKOSET RIEHUIVAT POHJOIS-KARJALASTA PERÄMERELLE

Ukonilmat riehuivat aamupäivällä Pohjois-Karjalassa, iltapäivällä Kainuussa ja Perämeren seutuvilla ja illalla Pohjois-Suomessa ja Pohjois-Ruotsissa. Kaikkiaan salamamäärä oli runsas, yli 25.000. Jo edellisenä päivänä Ivalosssa satoi kello 16-17 välillä 3,5-senttisiä rakeita.

Pohjois-Karjalassa ukkosrintama liikkui Ilomantsin, Lieksan, Nurmeksen, Valtimon ja Juuan ylitse kohti luodetta. Sähkökatkoksia oli noin 4000 taloudessa, joista Nurmeksessa 2000. (Karjalainen).

 

Trombi repi puita, taivas salamoi Kesälahdella

Tiistaisten ukonilmojen pahin myrskynsilmä osui Kesälahdelle, jossa tuhojaan teki myrskytuulen ja ukkosen lisäksi trombi. Noin sadan metrin levyisenä kiitänyt trombi kaatoi metsää ja heitti sijoiltaan Salokylän ampumaradan kivääriammuntakopin. 18 neliömetrin kokoinen ja 2,5 metriä korkea koppi putosi katolleen metsäautotielle viiden metrin päähän uudesta betonijalustasta, jolle se oli sijoitettu viime kesänä.

Veikko Ihanus Kesälahden riistanhoitoyhdistyksestä oli ajanut Vääränmäentietä kello 13.30 ja 14.45. Mennessä kaikki oli kunnossa, mutta palatessa puita oli nurin Mustalaiskiven risteyksen tienoilla. Samaan aikaan kirkonkylän ja Hummovaaran välillä satoi niin rankasti, että autot joutuivat lähes pysähtymään.

Ampumaradan luona jo maantieltä näkyvällä alueella oli kaatunut satoja kuutiometrejä puita, UPM:n metsätalousesimies Arto Haverinen arvioi. Saman verran tuhoa oli ampumaradalla. Haverinen ajoi yhdessä Ihanuksen kanssa 10 kilometrin matkan Mustalaiskiventien risteyksestä ampumaradalle joutuen välillä katkaisemaan yhden puun kirveellä päästäkseen eteenpäin.

 

Kainuussa raju ukkosmyrsky kaatoi myös puita ja katkaisi sähkönjakelun laajalla alueella noin 2000 taloudelta. Pahiten kärsivät Puolangan, Hyrynsalmen ja Oulujärven alue Keski-Kainuussa. Kaatuneiden puiden lisäksi vikoja aiheuttivat salamaniskut. Korjaustyöt jatkuivat myöhään yöhön. (Karjalainen).

 

 

17.07.2004

PAIKALLISIA ”POPCORNUKKOSIA” ETELÄ-SUOMESSA

Turkua ravisutti kova ukkonen lauantaina puolenpäivän jälkeen ja paikoitellen saatiin voimakkaita sateita. Räntämäen maisema muuttui talviseksi keskellä kesää, kun maahan satoi rakeita puolessa tunnissa 34 millimetrin verran. Kooltaan rakeet olivat noin 5-millisiä. Ukkonen aiheutti myös sähkökatkoksia ja viivästytti junaliikennettä Turku-Toijala-välillä.

Myös Kotkaan raju ukkonen toi runsaasti vettä ja rakeita lauantaina iltapäivällä. Kello 15 aikoihin erityisesti Kotkansaarella riehuneessa ukkosessa satoi vettä kaduille kymmeniä senttimetrejä ja nurmikot ja tienpientareet olivat rakeista valkeina.

Rakeet pakkautuivat talojen vesiränneihin. Katujen viemäreistä irtosi veden paineessa kansia ja autoilla oli vaikeuksia edetä syvissä lätäköissä. Vesi tulvi myös Kotkansaaren keskustassa olevaan liikehuoneistoon ja myös Liikekeskuksen pysäköintihallissa lainehti.

Kaakkois-Suomen hätäkeskuksen mukaan Kotkan rajuilman jälkeen alkoi rankkasade Kouvolassa. Ukkonen riehui iltapäivän lopulla myös Loviisan ja Porvoon seuduilla. (TS)

 

 

03-04.08.2004

UKKONEN JA ENNÄTYKSELLINEN KAATOSADE

Tiistai-iltana alkanut ja yön yli jatkunut voimakas ukkossade aiheutti vakavan tulvatilanteen Pohjanmaalla varsinkin Oravaisten ja Vöyrin kunnissa.

Ilmatieteen laitoksen mukaan vettä tuli Oravaisissa vajaassa vuorokaudessa 150 mm. Todennäköisyys tätä suurempiin sademääriin on paikallisesti keskimäärin kerran sadassa vuodessa. Naapurikunnassa Vöyrillä epävirallisten mittausten mukaan vettä olisi saatu jopa 200 millimetriä. Oravaisten virallinen lukema on kaikkien aikojen kolmanneksi suurin Suomessa mitattu.

 

Valtatie 8:lla Oravaistenlahden kohdalla vesi virtasi aamulla tien yli ja alikulkutunneli oli veden vallassa. Liikenne jouduttiin myöhemmin katkaisemaan ja oli poikki koko päivän. Kiertotie aiheutti autoilijoille yli 60 kilometrin lisälenkin.

Myös useita paikallisteitä jouduttiin sulkemaan jokien ja purojen tulvittua yli äyräidensä. Viimeinen tieyhteys Vöyrin keskustaan oli vaarassa katketa illan aikana, kun vesi uhkasi nousta tien 725 tasalle. Kriittistä tilannetta seurattiin Vaasan puolella keskustaa. 

 

Rankkasateet nostivat tulvia aamulla Oravaisten, Vöyrin ja Alahärmän suunnalla. Pahimmat tulva-alueet sijaitsivat Oravaisten Kimossa ja Vöyrin keskustassa. Vesi saartoi omakotitaloja tunkeutuen sisätiloihin ja kellareihin. Vöyrillä vesi pääsi postin kellaritiloihin, minkä seurauksena postinjakelu viivästyi.

Asukkaita jouduttiin evakuoimaan turvaan viidestä talosta ja kaikkiaan noin 40 taloa oli veden vallassa. Pahimmissa tapauksissa veden pinta nousi jopa ikkunalinjan korkeudelle.

Oravaisissa kunnan kotiavustaja haki aamupäivällä veneellä vanhukset turvaan kahdesta omakotitalosta ja illalla myös minkkejä jouduttiin kuljettamaan veneillä pois tulvan keskeltä. Vöyrissä vielä seuraavana aamuna yhden talon asukkaat jouduttiin evakuoimaan. Kukaan ei tiennyt, koska ihmiset pääsevät palaamaan koteihinsa.

 

Vettä täynnä ollut Röykkäsjärvi tulvi yli äyräidensä samoin kuin Kimojoki ja Vöyrijoki. Veden nousu oli talttunut torstaina (5.8), mutta vesi lainehti vielä monin paikoin pelloilla ja teiden varsilla. Alahärmässä vesi tulvi mm. seurakuntatalon, paikallisen elintarvikeyrityksen ja Alkon tiloihin.

– Vettä tuli niin paljon, että viemärit eivät kerta kaikkiaan kyenneet vetämään sellaista määrää, kuvaili Alahärmän palopäällikkö Ossi Laitala.

 

Tulvien laajuuden takia Pohjanmaan hätäkeskukseen Vaasaan perustettiin keskiviikkona johtokeskus organisoimaan muun muassa pelastustoimia poikkeuksellisissa oloissa. Pelastusjohtaja Simo Kakkuri kertoi tilanteesta:

- Asuntoja ja ulkorakennuksia on joutunut tulvaveden alle. Lisäksi joissakin tehdaslaitoksissa on pumppaamalla koetettu pitää vahingot mahdollisimman vähissä. Pumppukapasiteettia on selvitetty, että sitä on saatavilla sellaisiin paikkoihin, jotka voidaan pelastaa. Veden alle huuhtoutuneelle talolle ei voi tässä vaiheessa tehdä mitään, Kakkuri valitteli.

Veden nousun jatkuminen keskiviikkona yllätti pelastustyöntekijät, sillä tulvimisen oli aamulla arvioitu rauhoittuvan sateen lakatessa. Tulvatilanne kuitenkin pahentui illan aikana.

Viranomaiset kehottivat tulva-alueilla asuvia ja omaa kaivovettä käyttäviä keittämään juomavetensä kolibakteerivaaran takia.

 

Toinen valtiovarainministeri Ulla-Maj Wideroos vieraili tulvatuhoalueella 9.8 ja asukkaille järjestettiin kyselytilaisuus.

Vahingot Vöyrillä ja Oravaisissa nousevat useisiin miljooniin euroihin, jotka valtio pyrkii kattamaan lisätalousarvion kautta. Valtion avustuksen maksimimäärä on kuitenkin 80 %. Vakuutusyhtiöitä kehotettiin myös kehittelemään uusia vakuutusmuotoja tulvien varalle. Vesivahingoista kärsi lopulta kaikkiaan noin 100 vöyriläistä kiinteistöä.

(MTV-3 ja Karjalainen)

 

 

08.08.2004

UKKOSMYRSKY MELLASTI HAUTAUSMAALLA LAHDESSA

Sunnuntai-iltana Lahden yli pyyhkäissyt ukkosmyrsky  kaatoi Lahden läntisellä hautausmaalla puita juurineen, katkoi runkoja ja aiheutti melkoisen sekasorron. Tunnin myräkän aikana puita katkeili myös kilometrin päässä Lahden keskustasta vanhan raviradan ja Sopenkorven teollisuusalueen tuntumassa.

Myrskyä saatteli räväkkä raesade. Peukalonpään kokoisia rakeita on lahtelaisilla pakastimissa säilössä. Lahden ukkosmyrsky oli niin paikallinen, etteivät Ilmatieteen laitoksen Launeen sääasemalla työskennelleet havainnet sitä.

Rakennusten päälle ja teille kaatuneet puut pelastuslaitos korjasi pois jo sunnuntai-iltana. Hautausmaan tuho selvisi vasta maanantaina, kun väki tuli töihin.

Puistopuutarhuri Helena Suhonen kuvasi näkyä kamalaksi. Hän arveli tuhojen perusteella ukkosen nousseen koillisesta. Kolmisenkymmentä puuta oli nurin ja juurakkojen mukana hautakiviäkin oli kaatunut muutamia kymmeniä. Suhosen mukaan koko hautausmaa oli täynnä roskaa, mutta tiistai-iltapäivään mennessä puut oli saatu raivatuksi ja suurimmat tuhon jäljet siivottua. Hautakivien pystyttämisessä menisi kuitenkin vielä aikaa. (HS ja ESS)

 

Ukkonen riehui rajuna myös Etelä-Savossa aiheuttaen palokunnille paljon työtä. Hätäkeskukseen tuli alkuillasta vajaan tunnin aikana kymmenkunta ilmoitusta teille ja sähkölangoille kaatuneista puista. Alueella oli useita pieniä sähkökatkoksia. Myös rajut vesi- ja raesateet haittasivat liikennettä. Vakavilta onnettomuuksilta kuitenkin vältyttiin. (MTV-3)

 

Salamointi oli melko runsasta Oulun läänin korkeudelta etelärannikolle ja Laatokan tuntumaan liikkuneessa ukkosrintamassa. Ilmatieteen laitos rekisteröi noin 11500 salamaa. Kyseessä oli pohjoisesta tullut kylmä rintama.

 

 

11.08.2004

UKKOSMYRSKY RIEHUI JÄLLEEN LAHDEN SEUDULLA.

Raju tuuli katkoi puita ja aiheutti sähkökatkoja Lahdessa ja ympäristökunnissa keskiviikkona iltapäivällä, kun ukkosrintama liikkui alueen ylitse. Puita raivattiin teiltä ja sähkölinjoilta Lahdessa mm. Launeella, Karjalankadulla, Kytölässä ja Tonttilassa.  Hiojankadulla Saksalassa palokunta joutui paikkaamaan tuulen irti repimää teollisuushallin peltikattoa.

Myös Orimattilassa ja Artjärvellä jouduttiin raivaustöihin.

Lyhyitä sähkökatkoja oli Lahden lisäksi mm. Nastolan Villähteellä ja Uudessakylässä. Pisimmän katkoksen aiheutti Hollolan puolella Vesijärven Pitkä-Ruokosen saaressa linjan päälle kaatunut puu. Vettä satoi jälleen rankasti, mutta suuremmilta tulvavahingoilta vältyttiin. (ESS)

Lammilla tehtiin havainto jopa 30 millimetrin rakeista. (lähde: Jari Tuovisen raetutkimus)

 

 

16.08.2004

OULUN TROMBI ei tiettävästi aiheuttanut vahinkoja, mutta oli näyttävän näköinen. Noin viisi minuuttia kestänyt luonnonilmiö liikkui merellä kohti Rajakylää ja Toppilaa. Rajakylän kohdalla se rantautui ja hävisi pilviin.

Oulunsalossa Riutunkarin lauttasatamassa seissyt oululainen Kauko Ervasti huomasi trombin sateen keskellä maanantaiaamuna noin kello 9.30.

- Ilmiö oli kerta kaikkiaan mahtavan näköinen, upea. Kokoa on vaikea sanoa tarkasti, mutta pyörre oli halkaisijaltaan useita kymmeniä metrejä, aitiopaikalta näkyä seurannut mies kuvaili elämänsä ensimmäistä trombia. Ervasti myös kuvasi tapahtuman 400-millisellä putkella. Hänen mukaansa ilmiö kesti 5-7 minuuttia. (Kaleva)

 

 

18.08.2004

TROMBI RIEHUI ANJALANKOSKELLA

Erittäin raju tuulenpyörre iski Rautakorven kylään Anjalankoskella keskiviikkona puoli viiden aikoihin. Pyörre kaatoi useita satoja puita, tuhosi vanhan hirsiladon, repi katon irti kahdesta ulkorakennuksesta ja kaatoi puita kahden talon päälle. Kaikkiaan se kulki neljän talon pihapiirin läpi vahinkoa tehden. Henkilövahingoilta kuitenkin vältyttiin. Silminnäkijöiden mukaan sääilmiö kesti vain noin minuutin verran, jonka jälkeen oli aivan tyyntä.

 

Kymenlaakson pohjoisen toimialueen päivystävä palomestari Pekka Mäenpää johti raivaustöitä alueella ja kuvaili tapahtunutta:

- Talon väki kuuli ulkoa outoa ääntä. Noin sadan metrin päässä näkyi muutaman kymmenen metrin levyinen pyörre, joka tuli suoraan taloa kohti ja vei kaiken mennessään.

Mäenpään mielestä tuulenpyörre täytti kaikki trombin merkit. Se oli raju, kesti vain hetkisen ja rajoittui melko pienelle alueelle. Trombi eteni länsi-itä suuntaisesti noin kilometrin matkan tuhoalueen leveyden ollessa noin sata metriä.

Trombin tuhoja raivasivat keskiviikkoiltana Anjalankosken pelastuslaitoksen palomiehet ja apuun kutsuttu linjaraivausauto. Ensimmäiseksi raivattiin auki tiet ja talojen pihapiirit. Trombi oli heitellyt puiden lisäksi myös tiiliä ja kattopeltejä ympäriinsä. Kaatuneet puut vaurioittivat kahden talon kattorakenteita niin paljon, että raivaajat suojasivat ne pressuilla.

- Puolen metrin paksuiset kuuset olivat menneet poikki kuin tulitikut. ja 20 metriä korkean koivun latvasta otettiin kattopelti pois, Mäenpää kertoi.  (Kouvolan Sanomat)

 

 

SILMINNÄKIJÖIDEN KUVAUKSIA:

Ilta-Sanomat:

Talonsa sisällä trombin tullessa ollut Varpu Kykkänen kertoi:

- Olin keittiön pöydällä lukemassa lehteä, kun yhtäkkiä alkoi sataa kovasti ja ovet lensivät auki. Kuului helinää ja pakenin keittiön viereiseen kamariin. Yllätys oli suuri, kun kamarin ikkunasta törrötti koivun oksa.

Trombi pyyhkäisi pihan yli vajaassa minuutissa.

- Lähdin laittamaan ulko-ovea kiinni, ja jo silloin kaikki oli ohi.  Poika tuli sisään ja kertoi yhden puun melkein kaatuneen auton päälle, jossa hän oli olut irrottamassa penkkiä.

Ilta-Sanomien mukaan äkkinäinen vieras jatkoi matkaansa vielä useita kilometrejä. Palotarkastaja Risto Pihkalan mukaan kattoja vaurioitui satoja neliöitä, puiden alle jäi useita autoja ja puutarhat menivät uusiksi.

 

Kaupunkilehti Seiska:

Peltoaukeilta vauhtia ottanut tuholieriö pyyhkäisi ensimmäisenä Poikalan perheen pihamaan poikki jättäen sen lohduttomaan kuntoon ja jatkaen sitten vimmaista matkaansa naapuritalojen suuntaan.  Ensimmäisenä havahtui perheen äiti Virva, joka oli kotona kolmivuotiaan lapsen ja Misti-koiran kanssa. Sade oli juuri tauonnut ja äiti vilkaisi ulos ikkunasta. Hän näki kaukaa lähestyvän harmaan, kierivän patsaan. Perheenisä ajoi juuri auton talliin ja ehti nipin napin kävellä sisään eteiseen, kun alkoi tapahtua.

Hiljaisuuden rikkoi aavemainen humina ja outo vihellys.

– Ehdin jo miettiä, että ei kai täällä nyt sentään ufoa ole, perheen äiti sanoi.

Sitten trombi iski ja kaikki tapahtui silmänräpäyksessä. Puu kaatui olohuoneen ikkunan edestä, jossa kolmivuotias istui katsomassa lastenohjelmaa.

- Kuului vain rajua rytinää, kun tumma möhkäle teki tuhojaan. Valtava harmaa hyrräpatsas runnoi pihamaata kaataen puita, heittäen pihakeinun ympäri ja irrottaen asuintalon sekä kahden piharakennuksen kattopeltejä, Esa Poikala kertoi.

Misti-koira vauhkoontui pyörremyrskystä täysin. Kun pihaan vielä kaarsi palokunta, oli mitta täysi ja se tarrasi naapuriin kiinni. Seuraavana päivänä koira oli rauhoittunut, mutta ihmettelemistä riitti myllerrettyä pihamaata nuuskiessa.

Poikalan perheen talo on pienellä mäenkukkulalla. Ympärillä on peltoa ja hieman metsää. Äiti harmitteli, että talon suojana olleet suuret puut tuhoutuivat ja pihasta tulee paljon tuulisempi. 

 

Metsän kautta trombi siirtyi naapuritaloon, sieltä pellon kautta taas metsään ja vielä parin maatalon pihamaalle. Pahinta tuhoa pystypyörre teki naapurimaatalon pihalla. Se kuori navetan peltikaton, kaatoi puun asuinrakennuksen päälle ja heitteli satoja kattotiiliä pitkin pihamaata ja metsää. Muitakin puita kaatui.

Toinen naapuri Marjo Kankkunen menetti noin 25 neliön suuruisen vanhan aitan, jossa oli arvokas kokoelma vanhaa maaseudun museotavaraa. Aitasta lähti peltikatto lentäen kauas pois.

- Peltikattoa etsittiin lähistöltä, mutta sitä ei näkynyt missään. Se on lentänyt todella kauas. Täytyy käydä tänään etsimässä metsässä, Kankkunen kertoi.

Trombin tuhot näkyivät selvästi, mutta irtotavaraa oli etsittävä lähes suurennuslasin kanssa.

– Ei sitä tiedä, mitä mistäkin löytää. Kyllä tämä sellainen myräkkä oli.

 

 

20.08.2004

KONTIOLAHDEN TROMBI, YKSI SUOMEN TUHOISIMMISTA

Pohjois-Karjalassa voimakkaan ukkospilven yhteydessä syntyneet tuulivahingot aiheutti Suomen oloissa harvinaisen voimakas trombi, mahdollisesti useampikin. Lisäksi puustoa kaatoivat pienialaiset hyvin voimakkaat ukkospuuskat eli syöksyvirtaukset.

Tapahtumapäivänä perjantaina 20.8 Suomessa vallitsi lounaanpuoleinen ilmavirtaus, jossa kostean ja lämpimän ilmamassan kieleke liikkui maamme yli koilliseen. Keskipäivällä maan länsiosaan syntyi runsaasti ukkoskuuroja, jotka liikkuivat nopeasti koilliseen. Iltapäivällä kuuroalueen kaakkoiskulma liikkui osittain Pohjois-Karjalan yli. Tuulivahinkoalueen eteläpuolella oli koko päivän lähes sateetonta (Ilmatieteen laitoksen meteorologien Jenni Teittisen ja Ari-Juhani Punkan raportista).

Outokummussa ja Polvijärvellä tehtiin havaintoja 30 mm:n rakeista.

 

Ilmatieteen laitoksen tuhojälkitutkimuksessa vahinkojen laatuun perustuvan arvion mukaan Viinijärvellä tuulen nopeus ylitti 33 metriä sekunnissa. Idempänä Höytiäisen ympäristössä tuulen suurin nopeus pyörteen reitillä oli arvion mukaan laajoilla alueilla yli 50 m/s, paikoin lähes 70 m/s. Näin voimakkaat tuulet tekevät täystuhoa tiheäkasvuisessakin metsässä ja hajottavat vankkarakenteisia rakennuksia.

 

 

Trombin tuhojäljen reittikuvaus:

Trombin ensimmäiset vahingot syntyivät Outokummun eteläpuolella sijaitsevan Sysmäjärven ja valtatien 17 Joensuu – Kuopio välissä, lähellä Outokummun ja Liperin rajaa. Sieltä trombi suuntasi itäkoilliseen Nauvunkankaan ylitse Ahonkylää sivuten Viinijärvelle, jonne matkaa tuli noin 3,5 km. Järven päällä useat silminnäkijät havaitsivat vesipatsaan. Pyörre kaatoi mennessään puita pikkusaarista ja aiheutti vahinkoa myös muutamille rakennuksille. Noin kolmen kilometrin vesistön ylityksen jälkeen se kaatoi vielä puita Harmaasalon Vekarusniemessä ja Laikanlahden tienoilla heikentyen heti sen jälkeen. Viinijärven isommalta selkävedeltä ja itärannalta ei ole tiedossa tuhojälkiä.

 

Toisen ja laajemman tuhoalueen alkupää sijaitsi noin kolme kilometriä Sotkuman kylän koillispuolella Vehkalammen  kohdilla, josta trombi liikkui leventyvää tuhojälkeä tehden kohti Höytiäisen rantaa. Tukittuaan Katintien Kunnasniemellä tuhoura oli jo noin 200 metriä leveä ja matkaa Höytiäiselle runsas kilometri. Trombin maamatka ennen järven päälle siirtymistä oli noin 6 km.

Trombi jatkoi matkaansa voimakkaana Höytiäisen yli aiheuttaen suuren tuhon matkalle osuneiden saarien puustolle. Ehkäpä vaikuttavin näky uutiskuvissa oli trombin Jouhtenisen saaren läpi runnoma puoli kilometriä leveä jyrkkäreunainen tuhoväylä, josta kaikki puusto oli lakoontunut totaalisesti. Ilmakuvista oli nähtävissä, kuinka puut olivat kaatuneet eri suuntaisiin jonoihin ja myös pyörteenomaisiin kuvioihin.

Yli 10-kilometrisen selkäveden ylitettyään myrsky puhkui maihin Höytiäisen itärannalla Kivelän kohdalla tehden selvää mm. Jari Kerosen hirsihuvilasta. Seuraavaksi se ylitti kuutostien katkaisten liikenteen ja hiipui viimein Latvajärven itäpuolisen Latvavaaran rinteisiin lähelle Latvavaarantietä, lähes viiden kilometrin päähän Höytiäisen rantaviivasta. Trombin toisen tuhoväylän lähtöpisteestä kertyi matkaa yli 20 km.

 

 

Sanomalehti Karjalaisen uutisointia

TROMBI HAJOTTI KAIKEN TIELLEEN OSUNEEN

 

Harvinaisen voimakas trombi ja myrskytuuli aiheuttivat laajaa tuhoa Polvijärvellä ja Kontiolahdella Perjantaina iltapäivällä klo 17-18 välillä. Puita kaatui satojen hehtaarien alueelta, ainakin yksi talo tuhoutui ja lukuisia kesämökkejä jäi kaatuneiden runkojen alle. Myrsky katkoi teitä ja sähköjä laajoilta alueilta. Valtatie 6 oli poikki puolisen tuntia, kun puita oli kaatunut trombin ylityspaikassa noin 500 metrin matkalla. Trombin kulkureitillä olleita mökkejä ja taloja tarkastettiin illan aikana mönkijöiden avulla.

Sähköittä jäi pahimmillaan Kontiolahdella ja Enossa 2500 taloutta. Suurimmat vauriot tapahtuivat Kontiolahti – Varparanta – Heinävaara – alueella. Sähköt saatiin valtaosin palautettua jo seuraavaan yöhön mennessä. Asiaa auttoi se, että tiestö saatiin trombin jäljiltä yllättävän nopeasti puhtaaksi puista. Suurin osa pikkuteistäkin oli liikennöitävässä kunnossa jo ennen puoltayötä.

Sähkölinjoja jouduttiin rakentamaan kokonaan uudestaan muutamia kilometrejä, kun sekä pylväät, että johdot olivat hävinneet puuröykkiöiden alle. Niinpä Varparannassa oli vielä sunnuntai-iltana muutama vapaa-ajan asunto vailla virtaa.

Trombin laaja tuhoalue kiinnosti monia ja poliisin varoittelusta huolimatta sivulliset häiritsivät aluetta raivanneita jopa niin, että raivauskaluston siirtelyssä oli vaikeuksia.

 

Pohjois-Karjalan Metsänomistajien liiton toiminnanjohtaja Matti Saramäki arvioi metsää kaatuneen arviolta 500 hehtaaria, josta 200 ha Höytiäisen länsipuolella ja loput itäpuolella.

- Kunnasniemeltä alkavalla kymmenen kilometrin pituisella ja jopa 500 metrin levyisellä tuhoväylällä tuho oli totaalista: Maata vasten makaa nyt 50 000 – 100 000 kuutiota puuta. Tuhoura oli hyvin selvärajainen, reuna erottui selkeästi kuin aukkohakkuu. Siitä, mihin täystuho loppui alkoi metsä, josta oli kaatunut vain yksittäisiä puita.

Arvon alenemisesta koituu noin miljoonan euron tappiot, 10-20 euroa kuutiolta. Myrskytuhojen yhteydessä arvosta katoaa karkeasti ottaen puolet. Korjuutyö on tavanomaista kalliimpaa ja hankalampaa, mutta selväpiirteinen tuhoalue helpottaa sitä. Vain harvalla metsänomistajalla on täysarvovakuutus myrskytuhojen varalta.

 

Länsi-Karjalan metsänhoitoyhdistyksen Outokummun alueella tuhoja on löytynyt Laikanlahdella, Harmaasalon Vehkarusniemessä ja suuremmin Ahonkylässä ja Nauvunkankaalla, 300-400 metriä Outokummun rajasta Liperin puolella. Puita on kaatunut mm. Joensuu – Kuopio-radan kahta puolta Sysmäjärven läheisyydessä (Outokummun seutu-lehdestä nämä tiedot).

 

 

”Pikkuserkku” rellesti Ilomantsissa

Isot tuhot aikaansaaneella Polvijärven – Kontiolahden myrskyllä oli pikkuserkku Ilomantsissa. Ilajan Koivuvaaran ja Möhkön Aajevaaran välisen tien varressa. ns. Seitenkirveisen alueella oli puita lakoontunut maisemakaupalla.

Karjalaisen mukaan joissakin paikoissa puita oli tien varressa pitkällään röykkiöittäin ja niiden eri suuntiin törröttävät juurakot kertoivat pyörteisyyttäkin olleen ilmassa. Tien yli oli kaatunut noin puolen kilometrin matkalla alueen tiheää valiomännikköä ja lauantaina puita raivasi ilomantsilainen monitoimikoneurakoitsija Timo Pesonen.

- Kun tulin aamulla paikalle, ensimmäinen ajatus oli, että olenko ajanut harhaan. Kone oli tuolla parin kilometrin päässä, joten päivä alkoi estekävelyllä. Jos tämä myrsky olisi kulkenut viikko sitten, meillä olisi mennyt koko korjuuketju uusiksi, mietti Pesonen.

Tämä myllerrys oli tapahtunut samoihin aikoihin kuin muuallakin maakunnassa. Paikalla karhua metsästänyt seurue poistui alueelta kovan sateen alettua noin kello 17.30.

 

 

MYRSKYNSILMÄÄN JOUTUNEIDEN KOKEMUKSIA, KOOSTE

 

Viinijärvi

Pelastushelikopteri Ilmari sai trombin vuoksi hälytystehtävän. Viinijärvellä myrsky kulki saaren läpi ja mökillään ollut mies jäi kaatuneen puun alle loukaten selkänsä. Hänet vietiin hoidettavaksi Pohjois-Karjalan keskussairaalaan. Muita henkilövahinkoja trombin ei tiedetä aiheuttaneen.

 

Silminnäkijä: ”Yks kaks alkoi ulvominen”

Kalamestari Risto Kosonen näki sorsametsällä ollessaan trombin tuhovoiman saaressa, jossa pelastushelikopteri kävi.

- Ensin oli mahdoton ukonilma ja sitten tuli vettä jumalattomasti…yks kaks alkoi semmoinen ulvominen ja katsoin mantereen puolelta, että ei helvetti, kun kaikki nousee tuosta saaresta ilmaan.

- Sitten tuli kiire, kun se tuli tänne kohti. Onneksi se kääntyi saaren kohdalla selälle päin. Minulla oli sata metriä saareen. Myrsky liikkui niin nopeasti, että jos olisi sen alle joutunut, millään ei olisi kerennyt karkuun.

-  En ole ikipäivänä tuommoista nähnyt ja vieläkin on onho olo, Kosonen päivitteli.

Pian hänelle paljastui, että trombi jätti jälkeensä myös henkilövahinkoja, kun tuhoutuneeseen saareen laskeutui pelastushelikopteri Ilmari.

- Ilmari kävi ensin saaressa ja laskeutui sen jälkeen toiseen paikkaan, jossa oli varmaan toista tuntia.

Kososelle jäi kuva, että trombi sai alkunsa Viinijärven ensimmäiseltä selältä, noin 400 metriä Viinijoesta. Kello oli tuolloin hieman vaille viisi iltapäivällä.

- Se ei tullut kaukaa, vaan alkoi mantereen ja veden rajassa.

- Saaresta ei ollut ikipäivänä mökkiä näkynyt. Nyt se näkyi selvästi, kun oli moottoritien levyinen aukko. Ei ikipäivänä voi uskoa, että luonnonvoimalla on tuommoinen voima, mitä se näytti. Lähti kaikki, sorsatkin meni pyörteen mukana, Kosonen ihmetteli.

 

Polvijärven Verkkolammin kylä, tuhojäljen alkutaipaleelta

”Nyt kaatui metsä” (Marja-Leena Airaksinen)

Olimme mieheni Karin kanssa kesäpaikallamme. Edellisenä päivänä hän täytti 50 vuotta ja seuraavaksi päiväksi oli kutsuttu juhlavieraita. Valmistelut oli suurin piirtein tehty ja istuskelimme mökin portailla taivasta tiiraillen noin kello 17. Taivas oli pilvessä ja ukkonen jyrähteli. Jyrähtelyn lomassa rupesi kuulumaan yhtämittainen, minuutteja kestävä jylinä, joka kuulosti vähän samalta kuin lentokone. Sitten alkoi tuulla voimakkaasti ja muutama sadepisarakin tuli, joten siirryimme sisälle.

Katsoimme ikkunasta. Äkkiä tuulen kohina yltyi, puiden oksat viuhuivat vinhemmin ja ilma oli täynnä roskaa, ruohoa ja lehtiä. Sanoin miehelleni, että mene äkkiä ottamaan valokuvia, jos saisi vaikka tämän ennen kokemattoman luonnonnäytelmän tallennettua. Mies meni portaille kuvaamaan.

Ilmassa alkoi lentää myös puiden latvoja ja samalla mies huusi portailla, että nyt kaatui metsä. Pihapiiriimme näkyi matalamman koivikon takaa vanhemman havumetsikön latvat, mutta silmänräpäystä myöhemmin ei näkyvissä ollut yhtään latvaa.

Metsää kaatui mailtamme  noin 14 hehtaaria. Yhden pienen lämpäreen myrsky jätti kaatamatta. Mökille johtava tie oli tukossa monen sadan metrin matkalta ja myrskyn laannuttua alkoi soittokierros juhlavieraille. Piti keksiä reitti suunnalta, johon myrsky ei ulottunut. Pihapiiri säästyi trombilta, kun sen reuna jäi noin 100 metrin päähän.

Syksyllä alkoi raivausurakka metsäyhtiön urakoinnin jälkeen ja pihapiiri oli puita pullollaan. Keväällä äitienpäiväviikonloppuna alkoi uudelleenistutus. Tuhoalueella riitti vieläkin raivausta ja syksyllä odottaa uusi istutusurakka. Luonto kyllä ratkaisi vapaa-ajanvietto-ongelmat viimeisen päälle.

 

Outokummun seutu-lehdestä samaan tapaukseen liittyen:

Siinä hävisivät lähes kokonaan niin vajaa 30-vuotinen taimikko, kuin 40- ja 60-70-vuotiaat puutkin. Pyörre oli kiskonut puita mukaansa juurineen ja katkoi osasta latvat. Puunlatvoja löytyi sellaisistakin paikoista, ettei tiennyt mistä ne olivat peräisin.

- Ei se paljon säästänyt, vei kaiken edestään, Kari Airaksinen huokasi. Lohtuna oli vakuutusten kunnossa oleminen.

 

Kunnasniemi

Sakari Mustosen Kunnasniemellä sijaitseva kesämökki jäi kaatuneiden puiden alle. Palomiehet yrittivät vapauttaa mökkiä puiden puristuksesta, mutta yksi puu oli niin suuri, että nostoon tarvittiin järeämpää kalustoa.

Mustonen arvioi Kunnasniemen tuhouran leveydeksi 300 metriä. Itse hän ei myrskyn silmään joutunut. Osa puista kaatui juurineen, osa katkesi ylempää.

- Yksi mies haastoi nähneensä, kun iso petäjä nousi todella korkealle ilmaan ja tuli alas sieltä. Koko tapahtuma oli ohi kymmenessä minuutissa ja vettä tuli todella kovasti perään.

 

Höytiäisen itäranta

LUONTO EI ANTANUT YHTÄÄN ARMOA  (Karjalaisen otsikko 23.8)

Höytiäisen ylittänyt trombi iski täydellä voimalla ensimmäiseksi Rauno Kerosen perheen tontille. Kello oli hieman yli viisi perjantaina, kun maisema muuttui ja vuosien työt tuhoutuivat.

- Äiti oli tullut juuri kotiin ja kertoi, että Höytiäiselle oli alkanut tulla harmaata sumua, mutta ei kiinnittänyt siihen enempää huomiota. Äiti oli olohuoneessa, kun taivas alkoi näkyä, poika Jari Keronen kertoi. Trombi vei katon ja imaisi ylimmät hirret pyörteisiinsä. Perheen äiti ehti pelastautua menemällä saunaan turvaan.

Kahdeksan vuotta vanhan hirsitalon katto lensi 50 metrin päähän pihatielle. Talon yläosan 230-millisiä hirsiä myrsky paiskoi kymmenien metrien päähän ja lankkuja löytyi jopa lähes kilometrin etäisyydeltä. Osa hirsistä tippui talon sisään, lisäksi vesi ja rakeet täydensivät myös sisustuksen tuhotyön.

Jari Kerosen 50 metriä pohjoisempana olleet kesämökki ja sauna kärsivät myös suuret vauriot ja venevaja oli kokonaan kateissa. Mies ei voinut kuin ihmetellä.

- Kuin pommin jäljiltä. Savupiippu on lentänyt 20 metriä. Ikkunan on puhaltanut saranoineen sisään. Sauna on siirtynyt viisi senttiä kivijalaltaan. Ainut mitä jäi ehjäksi oli kolme pulloa keskiolutta. Ne kyllä juotiin heti yön aikana. Onni ettei oltu ehditty tänne, olisi ollut hengenlähtö lähellä, Jari päivitteli.

 

Höytiäisen itäpuoli, kuutostie

”Edessä oli todellinen kaaos”  (Tuija Hirvonen)

Olimme menossa Kolille 60-vuotispäiville, kun ihmettelimme Kontiolahden kirkon jälkeen edessä olevan taivaan outoa tummuutta. Alkoi sataa vettä roimasti ja salamoida. Minulle tuli kuskina ”kumma tunne” pysähtyä bussipysäkille. Puut kaartuivat luokille ja meitä hirvitti.

Olimme pysäkillä kymmenisen minuuttia. Kun lähdimme ajamaan eteenpäin, edessä oli todellinen kaaos. Trombi oli juuri puhaltanut ohi ja puita oli hujan hajan pitkin tietä, ja aukeaa metsää silmänkantamattomiin. Jouduimme pysähtymään. Soitimme hätäkeskukseen. Pian tulikin paloautoja ja ambulansseja. Miehet tekivät töitä hiki hatussa saadakseen tien ajokuntoon.

Entä jos emme olisi pysähtyneet? Olisimmeko olleet jossain ”huitsinnevadassa” autoinemme tai saarroksissa puiden seassa? Suojelusenkelit olivat taas kerran mukana.

Jalkojen tärinästä huolimatta jatkoimme matkaa ja pääsimme juhlan viettoon. Päivänsankari sai ikimuistettavan syntymäpäivämuiston! (Seuraavan päivän lehdistä vasta paljastui todellinen kauheus, emme arvanneet tuhon laajuutta).

 

Höytiäisen itäpuoli, Varparanta

”Vettä tuli vaakasuorassa ikkunan yläreunaan saakka”  (Eero Inkinen)

Oli iltapäivä kesämökillä Höytiäisen rannalla. Vieraat olivat juuri lähteneet ja rupesin päiväunille. Heräsin nousevan ukonilman jyrinään. Menin ikkunan ääreen ja katsoin ulos, mutta en nähnyt järveä, joka on noin 15 metrin päässä mökistä. Vettä tuli vaakasuorassa aivan ikkunan yläreunaan saakka kovassa tuulessa.

Aikansa riehuttuaan ilma tyyntyi ja tein poislähtöä kotiin kirkolle. Ulos tullessa huomasin etten pääse kolmen metrin päässä olevaan autoon matalissa kengissä: vettä oli pihamaalla sen verran, että piti hakea kumisaappaat.

Ensi silmäyksellä en havainnut ympäristössä vaurioita, mutta ajettuani noin 40 metriä huomasin suuren männyn kaatuneen tielle ja estävän etenemiseni. Ei hätää, hakemaan mökiltä moottorisahaa ja raivaushommiin.

Matka jatkui, kunnes mökkitiellä oli taas puu poikittain. Ei kun takaisin hakemaan sahaa ja taas savottaan. Viisastuneena otin sahan mukaan, jos vielä olisi esteitä.

Matkalla kirkonkylään 6-tiellä alkoi näkyä melkoista tuhoa. Palokunta oli jo raivaamassa tietä auki. Vasta silloin tajusin, että jos trombi olisi sattunut mökkini kohdalle, en ehkä olisi tätä kertomassa.  Asia kiinnosti tuttavia Etelä-Suomea myöten ja he soittelivat ja kyselivät tapauksesta, koska tiesivät, että mökki sijaitsee alueella.

 

Höytiäisen itäpuoli

”Navetassa eläimillä oli pakokauhu”  (Jorma Takkunen)

Iltapäivällä olin menossa navettaan töihin ja näytti tulevan ukkonen. Töissä huomasin, että rupeaa tuulemaan. Yhtäkkiä tuuli yltyi hirmu kovaksi. Pihamaalla lenteli paljon tavaraa ilmassa. Peltikattoa hävisi noin 800 neliömetriä.

Navetassa eläimillä oli pakokauhu. Vettä tuli sisälle paljon kun kattoa ei ollut enää. Ulkona syntyi paljon tuhoa. Laakasiilo oli hajalla,. Hirsinen vanha kuivurirakennus hajosi, puolet siitä lensi 20 metrin päähän. Lehtikuusikujasta kaatuivat kaikki puut.

Höytiäisen rantahuviloilta lensi lautaa ja kattohuopaa pelloille. Osa meidän kattopelleistä lensi puolen kilometrin päähän. Huvila rannalta särkyi ja tuli paljon muutakin vahinkoa. Myöhemmin meidän kohdalla Höytiäisen rantatiellä kävi muutama tuhat uteliasta.

 

Trombin silminnäkijä Kontiolahden satamasta

”Eihän tuollaista voinut uskoa todeksi”  (Irma ja Antero Mutanen)

Taivas oli synkkä järvenselällä, niin kuin ukkosen edellä ja tuuli kääntyi hetkessä päinvastaiseksi. Kuului kova humina ja näytti niin kuin olisi satanut hirveästi, harmaalta, jonka läpi näkyi kartiomainen vesipatsas, joka nousi järvestä ylöspäin. Antero sanoi luulleensa sitä harhakuvaksi, sillä eihän tuollaista voinut uskoa todeksi.

Kestoltaan luonnonilmiö oli noin 10-15 minuuttia. Sen jälkeen näimme tarkasti katsoen aukon saaren puustossa. Satamassa oli tuulenpuuskan mentyä tyyntä, eikä ollut juuri pilviäkään.

 

Viimeinen rynnistys lähellä Latvajärveä

Ruoholahdentietä ajettaessa puut olivat kaatuneet tien toisella puolella menosuuntaan, vastakkaisella puolella tulosuuntaan. Pyörre asetteli puut mielensä mukaan. Samoin kävi Enna ja Veijo Virran kesämökillä. He olivat siellä trombin iskiessä.

- Naapurin vene tuli maalle, ja meidän on missä lie järvellä., Veijo Virta kertoo ja osoittaa pihalle ristiin rastiin katuneita puita.

- Aloin katsomaan, että mistä se katto vuotaa, Veijo naurahtaa hetkestä ennen kuin havaitsi katon kadonneen mökin toiselta sivustalta. Virtojen pihan jyllääminen oli trombin viimeisiä voimankoetuksia. Trombi jatkoi vielä Latvajärven yli saaria parturoiden, kunnes voima loppui Latvavaaran rinteille.

 

Trombin jäljet kiinnostivat

Trombi poiki mittavien tuhojen lisäksi ainakin yhden matkailuidean. Laivuri Antero Mutanen Kontiolahdelta järjesti elo–syyskuussa m/s Aallotar–laivallaan trombiristeilyjä, joilla tutustuttiin Höytiäisellä olevaan ainutlaatuiseen Jouhtenisen saareen.

Trombi niitti nurin mäntymetsän kulkiessaan pääosin Metsähallitukselle kuuluvan saaren eteläosan poikki 500 metrin levyiseltä ja 800 metrin pituiselta matkalta. Näky on vaikuttava laivan saapuessa saaren länsipuolelle ja siinä riitti ihmettelemistä kuudella trombiristeilyllä yhteensä noin 120 henkilölle.

Kaikkiaan puuta on nurin saaressa noin 10 000 kuutiota. Ainoastaan rannan tuntumassa olleet nuoret puut olivat säilyneet pystyssä. Saaren korkein kohta, Sirnitsanharju, on 60 metriä korkea ja trombi kulki sen eteläpuolelta. Viereinen Heikinluoto oli pyyhkäisty putipuhtaaksi.

Risteilyjä jatkettiin seuraavana keväänä. Jouhtenisen saari on jätetty toistaiseksi luonnontilaan.

 

 

21.08.2004

TROMBI HEITTELI PUITA POHJANMAALLA

Etelä-Pohjanmaan Soinissa ihmeteltiin hurjaa luonnonilmiötä lauantaina. Ukkosmyrskyn mukana kirkonkylässä iltapäivällä piipahtanut trombi paiski varttitunnissa töitä oikein olan takaa.

Palokunta selvitteli sekasotkua useita tunteja. Puita kaatui teiden päälle ja isokokoisten puiden alle jäi joitakin rakennuksiakin. Vakavammilta vahingoilta kuitenkin vältyttiin.

Kenkäkauppias Kalle Järvenpää kertoo:

- Sytytin tuolla kellarissa tulta saunan pesään, kun kuului hirveä pohaus. Juoksin äkkiä ulos katsomaan, mutta homma oli jo ohi ja vettä alkoi tulla kaatamalla.

Trombi oli paiskannut sekunnissa kumoon viisi puuta kaupan ympäriltä, mutta yksikään ei onneksi osunut rakennuksen päälle. Järvenpää säikähti ”pohausta” toden teolla, mutta onneksi kauppa oli jo kiinni, eikä asiakkaiden autoja ollut pihassa. Onneksi, sillä näyteikkunan nurkalle kaatui yksi iso puu. Trombi säästi läheisen pappilan 200 vuotta vanhan ison kuusikon.

 

Vimpelissä rajun ukkosmyrskyn pudottama vesi sai ojat tulvimaan ja vesi nousi kellareissa jopa 30 sentin korkeudelle. Mm. terveyskeskuksen keskusvarasto ja vanha postin kellari tulvivat. Vettä satoi tunnin aikana 55 mm. (Ilta-Sanomat)

 

 

14.09.2004

TUULI JA UKKONEN POHJOIS-SAVOSSA JA P–KARJALASSA

Myöhäisillan ukkonen ja kova tuuli katkoivat sähköjä Pohjois-Karjalan pohjoisosissa sekä Pohjois-Savon itäosissa tiistaina. Sähkökatkokset alkoivat kello 21.30 maissa.

Kova tuuli kaatoi puita illan aikana ympäri Pohjois-Karjalaa. Räiskittyään tunnin Juuassa ukkosrintama ylitti Pielisen iltayhdentoista maissa ja sähköt katkesivat myös Lieksassa. Katkokset olivat lyhytaikaisia. Palolaitokset saivat vain yhden hälytyksen tielle kaatuneen puun vuoksi. Tulipaloja ei tiettävästi syttynyt.

 

Enossa jättirakeita

Iltalenkiltä kotiin Enon Vanhankaltimon Valkealammen rantaan tiistaina tv:n iltauutisten aikaan palannut Leena Jääskeläinen arvelee, että huonosti olisi käynyt, jos lenkki olisi ajoittunut puoli tuntia myöhemmäksi. Seudulla oli poikkeuksellisen pitkä ja raju raekuuro, joka satoi halkaisijaltaan jopa neljäsenttisiä jättirakeita.

- Se alkoi yhdeksältä ja loppui kello 21.20. Sen ajan paukkui ja rajusti.  Naapuri sanoi, että katolta kuului ensin yksi kova pamaus ja sitten rakeita alkoi tulla tasaisesti.

Rakeet olivat suunnilleen puolikkaan tulitikkuaskin kokoisia ja muodoltaan särmikkäitä. Kuuro teki Jääskeläisten pihamaasta täydellisen jäätikön, jonka raekuuron jälkeen alkanut vesisade nopeasti sulatti. Raepommitus koettiin Jääskeläisten lisäksi lähialueella muutamassa naapuritalossa, mutta ei ilmeisesti kovin paljon kauempana.

Leena Jääskeläinen otti muutamia rakeita talteen pakastimeen.

- Nämä ovat jo vähän sulaneet. Mieheni yritti ottaa kiinni vielä isompia, mutta ei siitä tullut mitään, niin rajusti ne tulivat alas .Auto oli tuossa pihalla ja ajattelin, että nyt menee kyllä ikkunaa rikki, mutta eipä mennyt.

(Karjalainen)

 

 

07.10.2004

LOKAUKKONEN MERELLÄ

Suomenlahden mittainen ukkospilvinauhasyntyi illansuussa meren päälle etelärannikon ja Viron puoliväliin. Salamoiden välke näkyi kymmenien kilometrien päähän, mutta ääni ei enää kantautunut. Salamointi näkyi sisämaahankin Kouvolan korkeudelle asti.

Ilmoituksia oudoista valoilmiöistä tehtiin yhteensä kymmeniä niin Helsingin poliisille, Ilmatieteen laitokselle kuin STT:llekin.

Ilmatieteen laitoksen mukaan muutaman tunnin aikana välähti noin 400 salamaa.

 

 

11-12.11.2004

VOIMAKAS SYYSMYRSKY PANU

Voimakas syysmyrsky  riepotteli torstaina Etelä – ja Keski-Suomea. Lounaismyrsky alkoi iltapäivällä Perämerellä ja levisi yön kuluessa kaikille merialueille ja sisämaahan. Suurin keskituulennopeus mitattiin Utössä, 24 m/s. Sisämaassa   Helsinki-Vantaan lentoasemalla päästiin 14 metriin sekunnissa, puuskissa 20 m/s.

Sähkölinjojen päälle kaatuneet puut katkaisivat sähköt enimmillään noin 30 000 taloudelta Etelä- ja Keski-Suomessa. Länsi-Uudellamaalla ja Lounais-Suomessa sähköittä jäi noin 8000, Etelä-Pohjanmaalla 7000, Itä-Suomessa 10.000. Kanta- ja Päijät-Hämeessä sekä Kymenlaaksossa sähköt menivät muutamilta tuhansilta ja Kuusamossakin muutamilta sadoilta talouksilta. Katkokset kestivät enintään joitakin tunteja.

Kaatuneet puut teettivät muutenkin töitä monin paikoin varsinkin Etelä-Suomessa, mm. Vantaalla. Porvoossa tuuli paiskasi kumoon kaksi kaupungin torille pystytettyä joulukuusta. Toinen kuusi kolhi kaatuessaan neljää autoa.

Helsingissä Aleksanterin teatterin katto repesi perjantai-iltana myrskyn voimasta. Vuonna 1879 valmistuneen rakennuksen peltikattoa irtosi 30 neliömetrin verran. Kattopeltejä repeytyi myös muualla Helsingissä.

Hangon ja Rostockin väliä liikennöivä matkustaja-autolautta Superfast VII sai vaurion peruuttaessaan myrskyisässä tuulessa laituriin Hangon satamassa niin ikään perjantai-iltana. Vuoro jouduttiin peruuttamaan. Myös Viking Linen  autolautta Cinderella törmäili laituriin aamulla Maarianhaminan satamassa.

Pika-alusliikenne Helsingin ja Tallinnan välillä keskeytettiin.

 

 

22-23.12.2004

VUODEN VOIMAKKAIN MYRSKY (RAFAEL)

Vuoden voimakkain matalapainemyrsky kaatoi puita, repi kattoja ja katkoi sähköjä Lappia, Kainuuta ja maan itäisimpiä osia lukuun ottamatta.

Kovimmat tuulet mitattiin eteläisillä merialueilla, jossa keskiviikkoiltana Utön suurin keskituulilukema oli 27,7 m/s ja puuska 33,4 m/s. Myrskyn siirtyessä itään mm. Tammisaaren Jussarössä mitattiin iltayöllä 25,9/32,6 m/s, Helsingin majakalla 25,4/30,8 ja Porvoon Emäsalossa aamulla 26 /31,1 m/s.

Syvän matalapaineen (950 mb) keskus liikkui Norjan merta koilliseen ja Suomessa voimakkaimmat tuulet olivat etelän puolelta.

 

Myrskyvahinkoja alkoi tapahtua lännestä alkaen keskiviikkona illansuussa ja ne jatkuivat torstaihin aamupäivään. Teille, kattojen päälle ja sähkölinjoille kaatuneet puut pitivät palokuntia ja sähkölaitosten korjausryhmiä tiiviisti urakoimassa aatonaaton iltaan saakka ja töitä jatkettiin vielä jouluaattonakin.

Kaikkiaan sähköt katkesivat noin 45 000 taloudelta. Näistä 30 000 oli Fortumin jakelualueella läntisellä Uudellamaalla ja Varsinais-Suomen puolella Salon, Perniön, Särkisalon, Someron ja Kiskon seudulla. Pirkanmaalla ja Hämeessä Wattenfallin alueella katkoista kärsi noin 9000 taloutta.

Helsingin pelastuslaitos sahasi ja siirteli aatonaattopäivän ja alkuillan aikana kymmeniä katkenneita puita  pois kulkuväyliltä ja talojen pihoilta. Myös myrsky-yönä irronneita kattopeltejä naulailtiin kiinni. Tehtäviä oli tullut iltaan mennessä kaikkiaan 80. mikä oli palomestari Kimmo Tuomisen mukaan todella paljon. Pelastuslaitoksen yksiköt olivat koko ajan liikkeellä, minkä lisäksi apuna oli taukoamatta viisi sopimuspalokuntaa.

 

Tieliikenne oli pahoissa vaikeuksissa liukkaiden teiden, lumisateen ja kovan tuulen takia. Eri puolilla Suomea sattui kymmeniä peltikolareita ja ulosajoja. Kuolonkolareiltakaan ei vältytty; neljä ihmistä menetti henkensä. Rannikolla satoi aluksi vettä, joka iltaa kohti muuttui rännäksi ja lumeksi.

Pahin turma sattui lumimyrskyssä vanhalla ykköstiellä Halikossa noin kello 22. Helsingistä Turkuun matkannut bussi joutui peltoaukealla rajun tuulen paiskomana sivuluisuun suistuen kaiteen läpi, putosi 5-6 metriä ja kellahti oikealle kyljelleen Purilanjoen rantaan. Auton keulaosa jäi osaksi veden peittoon. Yksi matkustaja kuoli ja 20 loukkaantui.

Pohjolan Liikenteen toimitusjohtaja Heikki Alanko ajoi turmapaikalle ja peruutti välittömästi kaikki yön bussivuorot Helsingistä Turkuun. Näin järeää päätöstä hän ei yli parikymmenvuotisella urallaan ole aikaisemmin tehnyt.

- Keli Halikossa oli kerta kaikkiaan järkyttävä. Liukas, sohjoinen tie ja myrskytuuli olivat todella vaarallinen yhdistelmä. Linja-auto on sellainen purje, että tuuli pystyy sitä paiskomaan oikein toden teolla, sanoi Heikki Alanko.

Onnettomuuspaikka sijaitsi laajalla aukiolla, joka aukeaa suojaisen metsätaipaleen jälkeen.

 

Ennätysaallokko

Aallokko kohosi ennätyskorkeaksi Pohjoisella Itämerellä keskiviikkona 22.12. Merkitsevä aallon korkeus kohosi 8,2 metriin, joka on korkein koskan Itämerellä mitattu, ja yksittäinen ukkoaalto oli liki 14-metrinen. Edellinen ennätysarvo oli joulukuulta v. 1999, jolloin merkitsevä aallon korkeus nousi 7,4 metriin kaksi kertaa kahden viikon välein.

Pohjois-Itämeren Ruotsin rannikon puolella Almagrundetissa on myös mitattu yhden kerran 7,7 metrin keskiaallonkorkeus tammikuussa 1984.

Merivesi ei suhteellisen lyhytkestoisen myrskyn vuoksi noussut  ennätyslukemien lähelle, vaikka tulvikin jo hivenen Turun satamalaiturille.

 

Talvimyrsky hidasti melkoisesti laivaliikennettä Helsingin edustalla. Laivat joutuivat odottamaan tuulen hellittämistä ennen satamaan tuloa. Saaristolauttaliikenteessä oli myös häiriöitä ja Tallinnan pika-alusvuorot olivat pysähdyksissä.

Joissakin venesatamissa tuuli kohteli kaltoin säilytystelineisiin talveksi nostettuja pienveneitä. (TS, HS, Karjalainen)

 

 

30.12.2004

KOVA TUULI katkaisi sähköt arviolta 5 000-6 000 taloudelta Vaasan eteläpuoliselta  rannikolta torstaiyön ja –aamun aikana. Kova noin 20 m/s puhaltanut tuuli ja märkänä pyryttänyt lumi kaatoivat puita sähkölinjoille.

 

 

MYRSKYT 2003

 

12.01.2003

YÖLLINEN PUHURI sai aikaan erikoisen luonnonilmiön Lahden seudulla. Järvien jäille ja pelloille ilmestyi tuhansittain lumisia kiekkoja. Yön suojakelin aikaan voimakas puhuri lennätti kevyttä puuterilunta liikkeelle pieninä palloina, jotka vieriessään kasvoivat halkaisijaltaan 30-40-senttisiksi hauraiksi kääryleiksi.

Lahden itäpuolisen Kymijärven rannalla 23 vuotta asuneet Heikki ja Ritva Vuori hämmästelivät merkillistä näkymää, jota eivät ole nähneet koskaan aikaisemmin. Kiekkoja oli jäällä tuhansittain ja kaukaa katsottuna ne näyttivät jäällä kökötteleviltä valkoisilta linnuilta. Lähempää katsottuna niissä näkyi spiraalirakenne.

Lumipalloilmiötä on ollut myös seudun muilla järvillä ja peltoaukeilla, joilla tuuli pääsi vapaasti puhaltamaan. Tällainen paikka oli esimerkiksi Nastolassa Villähteentien varressa, jossa kiekkoja näkyi joitakin kymmeniä. (ESS)

 

 

 

18-19.03.2003

HIRMUMYRSKYÄ TUNTUREILLA

Ilmatieteen laitoksen tiedotteen mukaan tuntureilla puhaltanut myrskytuuli ei ollut ennätyksellinen, mutta maaliskuiseksi melko harvinainen. Utsjoella mitattu 23 m/s (keskituuli) on toiseksi kovin tasamaalukema vuodesta 1961 lukien (13.3.1967 26 m/s). Puuskissa yllettiin jopa hirmumyrskylukemiin yli 32 m/s. Tämänkaltaisten tuulien toistuvuudeksi ilmastopalvelu arvioi kerran 20 vuodessa. Matalan keskus liikkui Norjan rannikkoa hipoen itäkaakkoon ja kovimmat tuulet mitattiin illalla ja yöllä.

Tuntureilla ylitettiin hirmumyrskyraja myös keskituulimittauksissa. Kovimmat tuulilukemat (keskituuli/puuska):

Tunturit:  Laukukero 32,6/41,1…Ruka 26,4/34,1…Saariselkä 25,6/34,9…Levi 24,6/34,2

Tasamaa: Nuorgam 23,4/32,3…Kevo 23,2/35,5…Kilpisjärvi 23,0/31,1…Sevettijärvi 21,4/33,7

 

Myrskyn vaikutuksia:

Pahinta tuhoa tapahtui tiistaina iltapäivällä Enontekiön Hetan lentoaseman lentokonehallille. Tuuli hajotti ensin hallin isot, ylös kelattavat ovet. Sisään päässyt paine nosti kattoa ja kuori sitä pois kahden kolmasosan verran, noin 400 neliötä. Myös hallin päädyn kaksi suurta paljeovea repeytyi osiin. Hallissa ollut pienlentokone ja muutama henkilöauto saivat pieniä kolhuja ja sähköjohtoja rikkoontui. Henkilövahingoilta vältyttiin.

Tuuli rikkoi myös Rovaniemen lentokentän lentokonehallin oven. Kaaresuvannossa tuulenpuuska tarttui terveysaseman katon reunaan, mutta ei ehtinyt saada sitä irti.

Maan ollessa jäässä puita kaatui vain yksittäisinä runkoina. Enontekiön palopäällikkö Urho Keskitalo arveli, että sulan maan aikana tuhot olisivat olleet huomattavan suuria.

Hiihtohissejä jouduttiin sulkemaan tiistaina ja keskiviikkona myrskytuulen vuoksi ainakin Ylläksellä, Saariselällä, Levillä ja Pyhätunturilla. Iso-Ylläksen huipulla mitattiin tiistai-iltana jopa 38 m/s tuulenpuuska. (Lapin Kansa)

 

 

 

05.04.2003

IRENE-MYRSKY TOI TAKATALVEN JA ENNÄTYSTUULEN

Ilmatieteen laitoksen tiedotteen mukaan huhtikuiseksi poikkeuksellisen voimakas myrsky myllersi Pohjois-Itämerellä, Ahvenanmerellä, Saaristomerellä ja Selkämerellä. Uudet huhtikuun keskituuliennätykset mitattiin Bogskärissä 28 m/s, Utössä 24 m/s ja Rauman Kylmäpihlajassa 25 m/s. Märketissä Ahvenamerellä, Kumlingessä ja Nyhamnissa sivuttiin entisiä huhtikuun ennätyksiä.

Erityisen voimakas pohjoismyrsky puhalsi myös maa-alueilla Etelä- ja Keski-Suomessa. Lumimyräkkä alkoi jo perjantai-iltana lännessä, kun Islannin tienoilla syntynyt matalapaine saapui. Lauantain kuluessa se siirtyi maamme eteläpuolelle, jolloin pohjoisvirtaus nopeasti voimistui.

 

Virallisia tuulilukemia (keskituuli/puuska m/s):

Merialueet: Bogskär 28/33,2…Märket 26/31,2…Nyhamn 25/32,8…Kylmäpihlaja…25/27,9…Utö 23,8/30,7…Kumlinge 21,5/31,6.

Maa-alueet: Kokemäki Hyrkölä 13,2/20,2…Turku Kupittaa 13,1/21,3…Vantaa lentoasema 13/20,4…Niinisalo Kankaanpää 12,6/21,4…Turku Artukainen 11,6/21,3…H-linna Katinen 11,1/19,8.

 

Huono sää aiheutti kolarisuman.

Neljä ihmistä sai surmansa liikenneonnettomuuksissa, kun huono sää aiheutti kymmeniä kolareita pitkin Etelä- ja Keski-Suomea.

Karjaalla kaksi ihmistä kuoli aamupäivällä pakettiauton jäädessä junan alle vt. 25:llä. Säkylän ohitustiellä kuoli kaksi ihmistä myöhemmin päivällä. Hämeenkoskella kahdeksan ihmistä loukkaantui lievästi linja-auton ulosajossa.

Ahvenanmaalla myrsky aiheutti sähkökatkoksia, kun puita kaatui johtojen päälle saaristossa ja mantereella. Tuulituhot jäivät kuitenkin vähäisiksi.

Joitakin lauttavuoroja jäi ajamatta ja Viking Linen Turku-Tukholma yölaivat jäivät satamiinsa.

 

 

 

26.05.2003

VOIMAKKUUDELTAAN HARVINAISEN RAJU TOUKOUKKONEN

Harvinaisen voimakas ukkonen säväytti toukokuun loppupuolen päivää Länsi-Suomessa ja osassa Lappia. Suomen alueella paikannettiin vuorokauden aikana runsaat 19 000 salamaa, mikä ylittää kaksinkertaisesti toukokuun keskimäärän ja oli suunnilleen sama kuin kuuluisassa Unto-myrskyssä v. 2002. Salamoiden määrä oli toukokuiseksi harvinaisen suuri.

Ukkosta esiintyi pitkin päivää, mutta vilkkaimmin välkkyi kello 15-22. Voimakkaimmat ukkossolut etenivät kahtena rintamana Lounais-Suomesta ja Etelä-Pohjanmaalta koilliseen, ja myös Lapin poikki muodostui voimakas rintama.

Maan etelä- ja keskiosissa lämpötila kohosi paikoin 27 asteeseen.

 

UKKOSMYRSKYN UUTISOINTIA:

Hurja sademyrsky Huittisissa.

Kuuma kesäpäivä äityi maanantaina illansuussa aivan Huittisten keskustassa hurjaksi ukkosmyrskyksi. Vettä satoi noin klo 17 alkaen 15 minuuttia sananmukaisesti kuin saavista kaataen. Pahimmissa sateenpuuskissa näkyvyys rajoittui 20 metriin ja kaduilla virtasi vettä jalkakäytävään saakka. Myräkässä saattoi sataa vartissa jopa 100 mm.

Salamat leiskuivat mutta pahoja vahinkoja ei aiheutunut. Palolaitoksen saaman yhden maastopalohälytyksen sademyräkkä oli ilmeisesti jo tukahduttanut.

Huikankulmantielle ydinkeskustan tuntumassa kaatui Yrjö Hakalan isoja kuusia kolme ja yksi meni keskeltä poikki. Hakala katseli tapahtumaa ikkunasta ja häneen mukaansa näky oli uskomaton, kun ”kaikki lensi ilmassa”.

Kaupungintalon luona asuva Tauno Autio sanoi katselleensa ikkunasta, kun musiikkiopiston luona olleet isohkot roskalaatikot lensivät sademyrskyssä kymmenen metrin matkan korkealla ilmassa. Hänen pihastaan halkesi omenapuu.

Kaduille ja pihoille repeytyi puista hentoja oksia ja lehtiä, mutta vahingot jäivät vähäisiksi. (Satakunnan Kansa)

 

Trombi Teiskossa

Pitkin päivää jyristellyt ukonilma yllätti rajuudellaan ja yltyi todennäköisesti trombiksi Teiskon Terälahdessa.

Jäljet olivat hurjaa nähtävää. Puut olivat kaatuneet niin teille kuin huviloiden päälle. Mökkiläiset kertoivat katosta irronneista kattotiilistä, ilmaan karanneesta leikkimökistä ja vedestä maihin lentäneestä katkenneesta soutuveneestä.

Eritoten Löytänäntiellä ja Majakarintiellä myrskyn jäljet näkyivät noin 50 metrin levyisenä ja 250 metrin pituisena aukkona.

- Myrsky iski kello 16 Syvälahdesta päin kestäen vain muutaman minuutin. Naapuri kertoi torkkuneensa ulkona keinussa, kun trombi hujautti ohitse. Rytinä oli valtava, vettä tuli kaatamalla ja tuuli oli niin hirmuinen, että hän taisteli toista minuuttia päästäkseen läpimärkänä kymmenen metrin päähän mökkiinsä, kertoi mökinomistaja Pekka Kuusela.

Nurmi – Aitolahti - Teiskon alueella sähkökatkos kesti pisimmillään reilut 4 tuntia. Se vaikutti noin 3800 talouteen. Länsi-Tampereella Lamminpäässä 13000 taloutta oli sähköä vailla lyhyen ajan kello 18 jälkeen. (Aamulehti)

 

Raju ukkosmyrsky teki rumaa jälkeä Lapualla

Maanantainen ukkosmyrsky koetteli Lapuaa poikkeuksellisen rajusti. Kattoja irtosi, kodit pimenivät, hautausmaalla kaatui 60 puuta.

Ilmatieteen laitoksen mukaan Lapualla salamoi yli 3 000 kertaa tunnissa usean tunnin ajan. Tuulenpuuskien voimaksi mitattiin jopa 56 metriä sekunnissa. Tutkimuspäällikkö Tapio Tuomen mukaan näin voimakkaita myrskyjä on Suomessa harvoin toukokuussa ja kesäisinkin keskimäärin vain pari. Tuomen mukaan tämä myrsky tutkitaan perusteellisesti viime kesän Unto-myrskyn tapaan.

 

Hävitys hautaasmaalla

Simpsiön hautausmaa muistutti myrskyn jälkeen tykistökeskityksen kohdetta. Yli 60 puuta kaatui hautojen päälle yhdeksi röykkiöksi ja kymmeniä puita jäi vaarallisesti kallelleen. Myrsky oli myös katkonut puita kuin tulitikkuja ja juurakot nostivat hautakiviä pois paikoiltaan aukoen vainajien leposijoja karmealla tavalla.

Hautausmaatyöntekijä Raili Nelimarkka kauhisteli näkyä:

- Kevään työ menee uusiksi ja korjaamista piisaa pitkälle kesään.

Tiistaina hautausmaalla parveili väkeä kuin jouluaattona, kun omaiset tarkistivat hautoja. Huonojalkaisimmat eivät päässeet ryteikössä minnekään. Hautausmaalla riitti savottaa, nosturit ja traktorit raivasivat ja moottorisahat lauloivat.

- Ei tuonne tohdi keppeineen mennä, huokasi Anna-Liisa Mannila. Kun ukkonen Simpsiön yli tulee, se on kova. Mutten minä tämmöistä ole ikänäni nähnyt. Myrskyä ennakoi kova jylinä ja taivas oli Härmän suunnalla ihan valkosenaan.

- Kauhia paikka. Me ei oltu kotona, mutta iskän veli soitti ja sano, että Lapualla on kauhia myrsky. Kun tultiin kotiin, käpyjä oli ihan kamalasti pihassa ja koivunlehdet liimautuneet ikkunaan, kaksospojat Anssi ja Tero Vainio kertoivat kilvan. He olivat tulleet katsomaan, oliko mummin ja paapan hauta kunnossa. (HS, IS).

 

Ukkospuuska Äetsässä

Ukkosenjylinä tahditti maanantaina elämää Äetsässä. Pari rajumpaa puhuria aiheuttivat myös aineellisia vahinkoja.

Kova puuska kuori iltapäivällä Urpo-kerrostalon katon rojauttaen sen alas Pehulassa. Tapaus keräsi illan mittaan paljon kiinnostuneita silmäpareja Päätien varteen. Lisäksi puhuri kaatoi puita useamman talon pihasta Talankylässä lähellä vetoketjutehdasta.

Puita katui myös sähkö- ja puhelinlinjojen päälle. Vehkakorventiellä kaatuneet kookkaat kuuset haittasivat liikennettä.

Radan sähköjohdoille Äetsässä kaatuneet puut keskeyttivät junaliikenteen Tampereen ja Porin välisellä radalla pariksi tunniksi. (sopuli.net/uutiset)

 

Olihan ukkonen!

Koillismaalla, lähinnä Taivalkoskella ja Kuusamossa, koettiin maanantaina vuosikymmenen toukokuun ukkonen. Pitkin päivää jyrähdellyt ukkonen iski kapeana rintamana ensin Taivalkoskelle iltapäivällä ja myöhemmin Kuusamoon.

Vettä tuli kaatamalla ja Taivalkosken taivaanrantaa komistikin ukkosen jälkeen  kaksikerroksinen sateenkaari. Vilho Tynin yksityiseen sademittariin kertyi 43 mm vettä. Kuusamon sademäärä oli 27 mm.

Kuusamossa salama iski maahan aivan keskustan tuntumassa hieman ennen puoltayötä katkoen sähköt laajalta alueelta, pimensi osan kaapelitelevisioverkosta ja rikkoi lukuisia puhelimia vaihteineen, televisioita ja tietokoneita. Koillismaan kantaverkko pimeni useaan otteeseen, kahdesti selvästi pidempään.

Kuusamon palokunnalle ilta oli kiireinen, mutta palomiehiä juoksuttivat pääasiassa automaattiset palohälyttimet. (Koillissanomat)

 

 

 

14.07.2003

SUOMESSA ALKOI PITKÄ KOLMEVIIKKOINEN HELLEKAUSI, jonka aikana varsinkin heinäkuussa esiintyi voimakkaita ilmamassaukkosia lähes päivittäin. Heti hellejakson alussa Turussa päästiin viitenä päivänä peräkkäin yli 30 asteen.

 

Ukkosmyrskyjä Salpausselällä ja Itä-Suomessa

29,5 asteen helle puhkesi maanantaina 14 pv paikallisiksi ukkosmyrskyiksi Turun seudulta Salpausselän ylle ja Kouvolaan, sekä itäisessä Suomessa.

Heinolan itäosissa kaatui satoja puita klo 19. aikoihin alkaneessa ukkosmyrskyssä. Eniten vahinkoa tapahtui Sahanniemen, Tommolan ja Rautsalon alueilla, yhteensä useiden hehtaarien kaistoilla. Tommolassa puita kaatui talojen pihoille ja yksi auto vahingoittui pahasti. Rautsalossa kaatui ja katkeili järeitä runkoja, myös tammipuita.

Heinolan palotoimi korjasi maanantai-iltana viitisenkymmentä puuta ajoradoilta. Sähkölinjoille kaatuneet puut aiheuttivat pahimman tilanteen Konnisaaren mökkiläisille, joilta virta loppui pitkäksi aikaa. Linjaa jouduttiin rakentamaan uudelleen kaivinkoneiden kanssa.

Heinolan Reumasairaalassa jouduttiin turvautumaan omaan varavoimalaan pariksi tunniksi. Puita kaatui myös sairaalan pihalta.

 

Lahden seudulla myrsky kaatoi puita häiriten sähkönjakelua ja puhelinliikennettä. Muun muassa  Lahden hätäkeskuksen puhelinlinjat mykistyivät kuuden jälkeen ja keskustasta menivät sähköt.

Lahdessa Päijät-Hämeen Keskussairaalassa ukkosvaurioita korjattiin vielä tiistaina kuumeisesti. Puolenpäivän jälkeen kolme neljäsosaa atk-verkosta oli vielä pois käytöstä. Viimeksi vastaavanlainen tilanne oli ollut kolme vuotta sitten.

Muuten Lahti Energian alueella sähkönjakeluhäiriöt jäivät melko pieniksi. Kuitenkin Paavolan Citymarket jouduttiin sulkemaan tunniksi ja Vaanian ja Asikkalan suunnalla sähkövikoja korjattiin yöllä kahteen asti.

Kärkölässä Lahden lounaispuolella myrsky kaatoi linjoille puita, joita raivattiin vielä tiistaina iltapäivällä. Valkjärven länsipuolella puhelinmastolle johtavalla linjalla puiden poistamiseksi tarvittiin metsäkone.

Puita kaatui myös Loviisan seudulla ja salama löi ankkurissa olleen purjeveneen mastoon Pernajassa. Tyhjillään poijussa olleen veneen laitteet vaurioituivat ja pohjaan tuli kaksi reikää. (ESS/Karjalainen)

 

Myrsky repi puita Pohjois-Karjalassa

Ukkonen teki maanantaina tuhojaan pitkin maakuntaa. Pahin myräkkä pyyhki itärajan tuntumassa hieman kuuden jälkeen illalla. Ilomantsissa Haapovaarantie tukkeutui kahdesta kohtaa myrskyn kaadettua kymmeniä puita tielle. Kuusi miestä palokunnasta ja paikalliset asukkaat tekivät raivaustöitä toista tuntia.

Autiotalo paloi maan tasalle Tohmajärvellä. Talon omistaja asui tien toisella puolella ja kertoi salamaniskun olleen todella voimakas, sillä salama oli tutisuttanut hänenkin kotiaan. Pieniä maasto- ja tulipaloja syttyi muuallakin maakunnassa.

Myrskyrintamat etenivät kapeina vyöhykkeinä iltapäivällä ja alkuillasta aiheuttaen vahinkoa muuallakin Itä-Suomessa Etelä-Savoa myöten. Puita kaatui, sähköt katkeilivat ja salamat sytyttivät ainakin kolme maastopaloa. Sulkavan Vilkonharjulla kaatui puita jopa  satamäärin.

 

 

 

15.07.2003

SALAMA SURMASI MERIKARVIALLA

Äkillisesti noussut ukonilma surmasi kirkkonummelaisen 35-vuotiaan naisen illansuussa Merikarvian leirintäalueella. Nainen oli keräillyt perheen tavaroita rannan lähellä kolmen koivun juurelta salaman iskiessä keskimmäiseen koivuun kohtalokkain seurauksin. Kuusi muuta loukkaantui, joukossa menehtyneen naisen kaksi lasta. Heidät toimitettiin Satakunnan keskussairaalaan lähinnä lieviä palovammoja saaneina.

Onnettomuushetkellä rannalla oli kymmeniä ihmisiä paistattamassa päivää ja osa vielä uimassa. Onnettomuuden sattuessa klo 17.50 ukkonen oli nousemassa, mutta salamanisku tuli kuitenkin rannalla olijoiden mukaan lähes kirkkaalta taivaalta. Yhtäkkiä kuului vain kova räsähdys, kertoi vastaanotossa työskentelevä merikarvialainen Teemu Oksanen.

Ylöjärveläinen Aimo Ruusunen oli onnettomuuden sattuessa muutaman kymmenen metrin päässä tapahtumapaikasta.

- Mantereen puolella taivas oli synkkä, meren puolella aivan kirkas. Sanoin naapurille, että kohta tulee paha ilma ja noin kolmen minuutin päästä paukahti, hän kertoi. Ukkonen nousi päälle nopeasti yllättäen ihmiset. Puusta hieman kaarnaa irrottanut salamanisku oli todella kova.

- Salaman iskiessä näytti aivan kuin säteitä olisi mennyt joka suuntaan ja rantaan nousi kova pöly.  Pudottauduin itsekin kyykkyyn ja ihmiset kirkuivat.

Onnettomuuden jälkeen leirintäalueen lippu laskettiin puolitankoon. Väki istuskeli hiljaa vaunuillaan ja keskusteli tapahtumasta. Ilma oli ukkosen jälkeen edelleen hautova. Hiljainen mies oli myös leirintäalueen hoitaja Altti Mäntylä.

- Tämä oli todella ikävä tapahtuma. Koskaan ennen leirintäalueella ei ole sattunut mitään onnettomuutta, hän sanoi. (mm.TS)

 

 

 

17.07.2003

UKKOSTUHOJA HAAPAJÄRVELLÄ JA HAAPAVEDELLÄ

Raju ukkosmyrsky teki tuhojaan Haapajärvellä Pohjois-Pohjanmaalla torstaina. Kello 16 jälkeen alkanut ukonilma kesti muutaman tunnin ajan. Kymmenkunta hälytystä sekä keskustan läheisyydessä kaatuneiden puiden raivaaminen työllisti Haapajärven palolaitosta pitkälle iltaan. Yksittäinen puu aiheutti pienen maastopalon kaatuessaan sähkölinjan päälle. Salama sytytti muuntajan. Salamaniskujen määrä oli noin 15.000.

Ukkonen kävi paikoin rajuna jo edellisenä päivänä maan länsiosassa ja Oulun läänissä. Trombityyppinen ukkosmyrsky kaatoi Haapaveden hautausmaalla kymmeniä puita juurineen hautakivien päälle. Myrskyn katkomia puita kaatui myös talojen päälle ja teiden tukkeeksi. (HS)

 

 

 

18.07.2003

KOVIA UKONILMOJA, SUURIA RAKEITA

Ukkonen riehui jälleen maan keskiosissa Pohjanmaalta Itä-Suomeen saakka. Ilmatieteen laitoksen mukaan päivän aikana maahan iski noin 15 000 salamaa.

Pohjois-Karjalassa voimakkain ukkossolu kulki Tuupovaaran, Tohmajärven ja Värtsilän maisemissa aiheuttaen pieniä maasto- ja tulipaloja. Rankkasade kasteli luontoa antaen helpotusta kuivuuteen. Kaatuneita puita raivattiin Onkamon-Niiralan maantieltä.

Tohmajärvelle ukkonen iski pohjoisen suunnasta. Tikkalassa vesi teki erääseen pihatiehen 30 sentin syvyisen uurteen. Toisessa paikassa kaivon pintarakenteet siirtyivät penkassa. Niillä maisemilla kuvailtiin tulleen pesäpallon kokoisia rakeita.

- Oli se kyllä kunnon myrsky. Vaikeaa tuli sähkökatkosten takia vesitorneissa, kertoi Tohmajärven vt. palopäällikkö Raimo Hirvonen.

Pohjois-Karjalan Sähköllä oli kahdeksan keskijännitehäiriötä iltapäivän alkutunteina. Salama katkoi johtoja tai tuuli kaatoi puita linjoille. Metsissä epäiltiin siellä täällä sattuneen pientä apuharvennusta.

Etelä-Savossa ukkosmyrsky niin ikään kaatoi puita sähkö- ja puhelinlinjoille ja Keski-Suomessa kaivot täyttyivät nopeasti sadevedestä.

 

Länsirannikolla alkuillasta pikkupilvinä alkanut ukkonen tiivistyi Viitasaari- Pihtipudas-Ylivieska-linjan länsipuolelle näyttäen loppuillasta voimaansa erityisesti Pohjois-Pohjanmaalla Haapajärven, Haapaveden, Ylivieskan ja Nivalan tienoolla. Nivalassa omakotitalo syttyi salamaniskusta tuleen.

Itään ja Pohjois-Savoon ehdittyään salama sytytti perjantai-iltana useita kesämökkejä palamaan.  Ukkonen myllersi kiivaana vielä perjantain vastaisena yönä Pohjois-Savossa ja Keski-Suomessa ulottuen Kuopion tienoilta lähelle Jyväskylää.

Myrskybongari Eero Karvinen kuvaili ukkosyötä Jyväskylästä käsin:

”Näin viime yönä ehkä elämäni komeimman yöukkosen. Pilvi oli noin 20 km Jyväskylästä koilliseen ja räpsi lähes joka sekunti. Leiskunta oli jotain aivan mahtavaa tästä monisolupilvestä, jonka vieressä kohosi toinen yksisolusysteemi, joka sekin räpsi tiuhaan. Näin jopa salamaniskuja näiden kahden solun välillä.”

 

 

 

19.07.2003

UKKONEN YÖKSI POHJOIS-KARJALAAN

Ukkonen aloitti jälleen myllerryksensäPohjois-Karjalassasiirryttäessäperjantaista lauantain aamuyötä kohti. Valtimolla herättiin paukkeeseen kello kahden aikaan. Historiallisessa mielessä arvokas v. 1887 rakennettu hirsitalo paloi täysin Valtimon Sivakkajoella. Tuupovaaran Öllölässä paloi vanha saharakennus ja sinne varastoidut traktori, peräkärry ja vene.Salamaniskuja eri kohteisiin oli muitakin eri puolilla ilman pahempia vahinkoja.

Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:llä oli kaksi muuntajan tuhoa, kolme keskijännitevikaa ja lisäksi sulakkeiden menoa eri puolilla maakuntaa lauantain vastaisena yönä.
Osa maakunnasta sai paljon kaivattua vettä kuivuuteen, mm. Joensuu ja Viinijärvi.

- Vettä tuli yöllä ja paljon, sitä tuli kuin ämpäristä kaadettuna. Runsas sade alkoi äkkiä ja loppui yhtä äkisti, kuvailtiin Valtimon palokunnasta.

Ukkonen riehui yöllä jälleen myös Etelä-Savossa. Joroisissa maatilan päärakennus paloi pahoin. Nukkumassa ollut isäntäväki heräsi jylinään ja kävi yläkerrassa katsomassa paikkoja eikä havainnut mitään, mutta alas palattuaan huomasivat pian, että yläkerta on tulessa. (Karjalainen)

Lauantai-iltapäiväksi ukkonen kiersi jälleen Pohjois-Pohjanmaalle, jo viidettä päivää peräkkäin. Palokunnilla riitti kiirettä maasto- ym. palojen sammuttamisessa mm. Ruukissa, Alavieskassa, Kalajoella, Pyhäjoella ja Raahessa.

Myös Etelä-Pohjanmaalla ukkonen sytytteli  maastopaloja. Kauhavan Oravikylässä tuhoutui varastorakennus maatalouskoneineen tulipalossa iltapäivällä ennen kello kolmea. Lisäksi salamaniskut katkoivat puita ainakin Peräseinäjoella, Kauhavalla ja Alavudella.

 

 

SADE- JA RAEKUUROT TEKIVÄT TUHOJAAN

Voimakkaat sade- ja raekuurot aiheuttivat harmia maanviljelijöille ja autoilijoille lauantaina. Rankkasade lakoonnutti viljaa monin paikoin eri puolilla maakuntaa. Lisäksi rakeet pakottivat autoilijoita tien sivuun ainakin Kuortaneentiellä Veneskosken kohdalla.

Hurja raekuuro yllätti myös Vt.3:lla Jalasjärven jälkeen, jossa Kari Rantamäki oli matkalla Kurikkaan päin kello 16.50 aikaan. Suuret rakeet tulivat alas niin suurella voimalla, että ne vaurioittivat auton peltiä.

- Taivaalta tuli melkein pingispallon kokoisia rakeita. Minulla on uusi auto, joka on nyt kuin perunapelto. Autoja oli tiellä enemmänkin, joten en varmasti ole ainut, jolle näin sattui, Kari Rantamäki harmitteli.

Alkuillasta ukonilma ehti myös Oulun seudulle tekemään pahojaan. Kaiken kaikkiaan iltapäivällä ja illalla ukkosti voimakkaasti suunnilleen Vaasa-Tampere-Jyväskylä-linjan pohjoispuolella aina Oulun korkeudelle saakka. Tällä alueella rekisteröitiin yli 20.000 salamaniskua.

 

 

 

21.07.2003

PAIKALLINEN MYRSKYyllätti veneilijät Helsingin edustalla maanantaina iltaseitsemän aikaan. Suomenlahden merivartiosto sai useita ilmoituksia merihätään joutuneilta huviveneilijöiltä, kun voimakkaimmillaan 21 m/s puhaltanut tuuli nostatti rajun aallokon ja kaatoi veneitä.

Tunnin ajan Lauttasaaren tuntumassa ja Pihlajasaaren tienoilla puhallellut myrskytuuli saattoi merihätään kuusi venettä. Kaksi purjevenettä kaatui ja kaksi ajautui karille. Veden varaan joutui kaikkiaan neljä henkilöä, mutta hukkumisilta vältyttiin.

Merivartiostosta kerrottiin, että paikalliset myrskyt ja pienet trombit ovat varsin yleisiä Helsingin edustalla varsinkin ukkosten yhteydessä. Nyt merellä ei kuitenkaan jyrissyt tai salamoinut.

Meripelastusyhdistyksen aluksella pelastustehtävissä ollut myrskybongari kertoi tilanteen muuttuneen kymmenessä minuutissa aivan uskomattomasti. Tuuli kiihtyi kovaksi ja muutti myös suuntaa. Kaukana merellä oli näkynyt pari salamaa ja Ilmatieteen laitoksen iskukarttojen mukaan Viron rannikolla päin ukkosti. Parissakymmenessä minuutissa siirryttiin melkein tyynestä hirveään myräkkään.

 

 

 

23.07.2003

UKKONEN RIEHUI PORVOOSSA

Poikkeuksellisen voimakas ukkosmyrsky riehui tänään Porvoossa. Uhkaavin tilanne sattui kaupungin keskustassa, kun salamanisku aiheutti puolen päivän jälkeen Citymarketin sähkölaitteisiin oikosulun, jonka seurauksena kahdeksan tavaratalon savunpoistoluukkua rämähti auki. Citymarketin asiakkaat ja henkilökunta pelästyivät räjähdysmäisestä pamauksesta perusteellisesti, mutta paniikkia ei syntynyt.Luukkujen auettua pahimman kaatosateen aikana vettä pääsi soljumaan sisään tavarataloon.

Ylimmässä kerroksessa sijainnut urheiluosasto kärsi jonkin verran vahinkoja ja jouduttiin sulkemaan neljäksi tunniksi. Henkilövahingoilta säästyttiin.

- Aineelliset vahingot tuntuvat pieniltä, kun kerran ihmiset säästyivät. Yleensä Fortumin jalostamo hajottaa mereltä saapuvan ukkosen, mutta nyt se vyöryi voimalla kaupunkiin asti. Tämä oli ehdottomasti pahin ukkosmyrsky Porvoon keskustassa jalostamon rakentamisen jälkeen, Citymarketin omistaja Lasse Wallden päivitteli.

Vajaan tunnin pituinen ukkoskuuro oli poikkeuksellisen raju. Kaupungin keskustan kadut muuttuivat koskimaisiksi virroiksi, missä veden nopeus oli muutamia metrejä sekunnissa. Talojen kellareihin meni vettä, sähköt katkeilivat ja Aleksanterinkadun siltatyömaalta pääsi paalutuksessa käytettyjä tukkeja Porvoonjokeen.
Ukonilma rellesti Porvoon lähistölläkin. Muualla Uudellamaalla pelastuslaitokset saivat lähinnä automaattihälytyksiä, jotka käytiin tarkistamassa. (HS)

 

 

 

27.07.2003

MAAN KESKIOSAT JÄLLEEN UKKOSEN KOURISSA

Ukkosmyrskyt piinasivat erityisesti maan keski- ja itäosia sytyttäen tulipaloja ja kaataen puita. Keski-Suomen hätäkeskuksessa Jyväskylässä piti kiirettä sunnuntaina illansuussa. Hälytyssoittoja tuli yli 400, mikä on nelinkertainen määrä normaalisunnuntaihin verraten.

Salamat sytyttivät rakennuspaloja mm. Jyväskylän ja  Pieksämäen maalaiskunnissa, Jäppilässä, Leppävirralla, Konnevedellä, Rautalammilla, Suonenjoella, Nilsiässä ja Heinävedellä.

Myrsky kaatoi puita katkoen sähkö- ja puhelinlinjoja myös Savossa, missä oli pahimmillaan 20 000 taloutta ilman sähköä. Vähän lievemmin ukkosmyrskyt kiusasivat Etelä-Pohjanmaata ja Oulun seutua.

 

Myrskybongari Eero Karvisen kuvaus Jyväskylästä:

"Noin klo 15 iski Jyväskylään todella raju ukkonen. Pilveen liittyi mahtava vyörypilvi ja heti sen alla tuuli voimistui muutamiksi minuuteiksi todella voimakkaaksi, arviolta 20-30 m/s kovimmillaan. Salamointi oli taukoamatonta ja iskuja maahan tuli noin joka toinen sekunti. Salamoiden iskiessä lähelle tunnelma oli hurja"…

 

Voimakas ukonilma ravisteli varsinkin Pohjois-Karjalan keski- ja eteläosia sunnuntai-iltana. Isoimmat vahingot aiheutuivat kahdesta salamaniskusta syttyneestä omakotitalon tulipalosta.

Maakunnan eteläosassa ukkonen katkoi sähköjä ja kaatoi puita. Muun muassa Kesälahdella puita kaatui useille eri tienpätkille, ainakin Ukonniemen- ja Sarvisalontietä raivattiin  klo 21 jälkeen. Sähköt katkesivat noin 1500 taloudelta pääasiassa puunkaatojen vuoksi. Myös MTV-3:n lähetykset katkesivat Pohjois-Karjalassa klo 22 Kolin lähettimen pimentyessä. (HS ja Karjalainen).

 

 

PARISKUNTA MYRSKYNSILMÄSSÄ. (Ilta-Sanomat)

Kemiläinen keski-ikäinen pariskunta joutui Perämerellä sunnuntai-iltana raivonneessa ukkosmyrskyssä hengenvaaraan.

He olivat lähteneet Oulusta vähän ennen puoltapäivää, jolloin keli oli vielä aurinkoinen ja leppoisa. Jo iltapäivällä 24-jalkainen purjevene osui ensimmäisen kerran myrskyyn ja ukonilmaan, mutta se meni nopeasti ohi. Vajaan parin tunnin kuluttua pariskunta joutui Simon ja Ajoksen välillä uudelleen myrskyn kouriin. He laskivat purjeet jatkaen matkaa pelkän moottorin avulla.

- Etelästä päin tuli tumma pilvirintama ja takaa aallokko, joka saavutti meidät nopeasti. Yhtäkkiä huomasimme olevamme myrskynsilmässä: joka puolella salamoi, nainen kertoi.

Vettä tuli niin hurjasti, että näkyvyys oli vain metrin luokkaa. He pelkäsivät veneen uppoavan kun kaikki vesi ei ehtinyt valua mereen letkujen kautta. Venettä ohjannut mies yritti pitää suunnan kaikin keinoin, mutta myrskyn voima oli niin ankara, että kun pariskunta luuli ottaneensa suunnan kohti etelää, kompassi näyttikin pohjoista.

 

Vakavimmat vaarat tulivat kuitenkin ympärillä välkkyneistä salamoista.

- Pidimme veneen reunoista ja vanteista kiinni ja tunsimme, kuinka salamat menivät lävitsemme. Huusin miehelleni, että älä koske rautaesineisiin, nainen kertoi. Tajuntaansa he eivät menettäneet.

Huonon kännykkäyhteyden vuoksi Lapin hätäkeskukseen klo 21.40 tulleesta avunpyynnöstä selvisivät vain sanat ”vene…täyttyy…härkä…ajos”. Puhelun perusteella merivartiosto käynnisti etsinnät Kemin edustalla Härkäleton ja Ajoksen välillä. Näkyvyyttä oli pahimmillaan vain 50 metriä, sillä vettä tuli todella rankasti.

Pariskunta löytyi vihdoin 12 mpk:n päästä Kemistä klo 23. Myrsky oli jo tuolloin laantunut. He olivat hyvässä kunnossa ja venekin oli ehjä. Pariskunta on harrastanut purjehdusta 7 vuotta.

- Koskaan ei tällaista myrskyä ole ollut. Luulin, että emme ikinä selviä, nainen kertoi järkyttyneenä.

 

 

 

28.07.2003

MYRSKY MELLASTI KAUHAJOELLA. Ukkosmyrsky kaatoi puita Nummijärven pohjoisrannalla maanantai-iltana. Silminnäkijöiden mukaan myrsky nousi yllättäen ja teki tuhonsa nopeasti.

- Myrsky tuli yhtäkkiä ja tempoili ovet ja ikkunat selälleen. Olin sisällä ja kuulin vain ritinää, kun puita kaatui. Meiltä meni parikymmentä runkoa nurin, Timo Pihlaja kertoi.

Majaniemessä iltaa viettänyt Kyllikki Frantti kertoi kuulleensa pari ukkosenjyrähdystä. Kotiin tultuaan hän ensin luuli, että heillä oli käynyt varkaita.

- Puutarhatuolit olivat lentäneet nurinniskoin pitkän matkan päähän. Sitten huomasin, että omenapuusta oli revennyt iso pala pois ja puita kaatunut kauempana tontillamme. Muistin ukkosen ja epäröin mennä sisään taloomme. Siellä oli kuitenkin kaikki kunnossa.

- Se oli harvinainen myrsky. Kiersi hetken tässä kapealla ranta-alueella ja meni sen tien. (Kauhajoen paikallislehti)

 

 

 

28-29.07.2003

YÖLLINEN UKONILMA VARSINAIS-SUOMESSA

Pitkään jatkunut lämmin ja kostea sää aiheutti maanantain ja tiistain välisenä yönä ukkosmyrskyn. Vähän ennen puoltayötä ukkonen rantautui Turkuun mereltä aiheuttaen kesän siihen asti näyttävimmän salamoinnin Varsinais-Suomessa. Ilmatieteen laitoksen mukaan Varsinais-Suomessa väläytti yli tuhat salamaa, mikä ei sinänsä ollut pahimmasta päästä. Kesän kovimmassa ukkosessa Pohjanmaalla havaittiin yli 20 000 salamaa.

Hätäkeskus otti pitkin yötä vastaan 180 soittoa eli kolme kertaa tavallista enemmän, mutta suuremmilta vahingoilta vältyttiin. (TS)

 

"Tunsin läheiset salamat töytäyksinä"

Ilmatieteen laitoksen meteorologi Ari-Juhani Punkka lähti kokemaan ukkosmyrskyn Helsingistä asti seurailtuaan ensin tilannetta Itämeren yllä pitkin maanantai-iltaa.
- Kello kahdeksan maissa hyppäsin autoon ja lähdin ajamaan Kemiötä kohti, ukkosia harrastuksekseen bongaileva Punkka kertoo.

Yöukkonen siirtyi maalle Itämereltä. Myrskyssä oli kaksi ukkossolua eli laajaa ja korkeaa pilveä, joista ensimmäinen liikkui yhdentoista maissa Turun ylitse. Toinen kulki puolenyön jälkeen Turun ja Kemiön välitse, molemmat kohti sisämaata.
Kemiön länsipuolella ukkosta tarkkaillut Punkka kertoo tunteneensa lähelle sattuneet salamat töytäyksinä.

- Tunsin koko kehossani muutaman kerran kevyen töytäyksen salaman iskettyä, Punkka kuvailee. (TS)

 

Heinäkuun 28-29 päivien välinen yö oli poikkeuksellisen lämmin.Yön alimmat lämpötilat vaihtelivat suuressa osassa maata 19-23 asteen välillä, mikä on hyvin harvinaista. Lämpimin ääripää mitattiin Kotkassa.

Lisäksi ilman suhteellinen kosteus yöllä oli poikkeuksellisen suuri, laajalti 90-98 prosenttia. Vastaavia kostean ilman ja korkean lämpötilan kombinaatioita ilmenee keskikesällä ehkä pari kertaa vuosisadassa. Päiväsaikaan kosteusprosentit ovat olleet  70-75 prosentin luokkaa useana päivänä, mikä sekään ei ole tavanomaista, kerrottiin Ilmatieteen laitokselta. Iltapäivällä helle paahtoi monin paikoin yli 30 asteessa.

 

Iltapäivällä jytisi taas

Lämpö ja kosteus purkautuivat tiistaina päivällä  jälleen koviksi ukonilmoiksi Varsinais-Suomesta Kainuuseen ulottuvalla melko kapealla vyöhykkeellä. Voimakas ukkosmyrsky kaatoi kymmeniä puita Ypäjällä ja Loimaan kunnassa  iltapäivällä. Salamamäärä oli noin 11500.

 

 

 

30.07.2003

LÄHES 15 000 SALAMANISKUA SUOMEN ALUEELLA

Ukkosia esiintyi kaikkina vuorokauden aikoina Selkämereltä Sallan tienoille ulottuvalla janalla ja iltapäivällä Itä-Suomen alueella. Ylikiimingissä satoi 2,5-senttisiä rakeita.

Polvijärvellä klo 13 aikoihin alkanut myräkkä kesti pari tuntia ja työllisti palokuntaa koko iltapäivän. Puita kaatui teille ja sähkö- sekä puhelinlinjoille Lipasvaarassa, joka sijaitsee noin 25 km Polvijärven keskustasta pohjoiseen.   Eri puolilla maakuntaa salamaniskut sytyttivät mm. maasto- ja metsäpalonalkuja.

Myös naapurikunnissa Koillis-Savossa palokunnilla oli kiireinen päivä niiden joutuessa sammuttamaan useita rakennuspaloja.

 

 

 

31.07.2003

RAJUILMA YLLÄTTI VAASAN MERELTÄ

Mereltä saapunut rajuilma koetteli Vaasaa ja sen lähistöä torstaina iltapäivällä aiheuttaen monenlaista vahinkoa. Äkillinen rintama poistui noin tunnin rymistelyn jälkeen Maksamaan suuntaan.

Ensimmäinen ilmoitus Pohjanmaan hätäkeskukseen tuli Sundomista kello 13.40 koskien myrskyn kaatamia puita. Ukkonen eteni keskikaupungille ja edelleen pohjoiseen Palosaaren, Isolahden, Gerbyn ja Vestervikin suuntaan hätäilmoitusten seuratessa samaa reittiä. Tunnin aikana hätäkeskus vastaanotti kolmisenkymmentä ilmoitusta kaatuneista puista. Parikymmentä hälytystä tuli liiketiloihin ja kellareihin tunkeutuneesta vedestä ja saman verran tuli myös salamaniskujen aiheuttamia automaattihälytyksiä.

- Hälytysilmoituksia alkoi sataa niin tiheään, että oman työvuoron lisäksi hälytettiin pelastustehtäviin Vaasan ja Vetokannaksen vpk:t. Suurin työmaa oli Vestervikin tiellä, jolle oli kaatunut runsaasti puita. Niitä kaatui myös talojen katoille, mutta vahingot jäivät lähinnä lommoutumisiin. Kaatuneet puut katkoivat myös sähköjohtoja, kertoi palomestari Dan Gref myrskyn mentyä.

Pelastuslaitoksen yksiköt kiirehtivät paikasta toiseen. Mm. Vaasan keskustassa vakuutusyhtiön tiloihin tunkeutunut vesi peitti lattiapintaa noin 400 neliön alalta parinkymmenen sentin verran. Vesi kaduilla haittasi liikennettä.

Kello 16 aikaan pelastusmiehet olivat Gerbyssä ja "ohjelma" jatkui:

- Gerbyssä omakotitalon päälle kaatuneen puun poistettuamme kävimme raivaamassa Hietalahden Villan läheiselle pyörätielle kaatuneen puun. Sieltä siirryimme Asevelikylään, jossa kaksi puuta oli kaatunut ja kaksi uhkasi kaatua omakotitalon päälle. Hoideltuamme sen tilanteen olemme nyt matkalla takaisin Gerbyyn Isopellontielle raivaamaan puuta, ehtii paloesimies Håkan Björksten  huikata kesken kiireisen työrupeaman.

 

Vestervikissä huvilallaan ollut Tiina Ferm oli helpottunut auringon paistaessa jälleen ukkosmyrskyn jälkeen.

- Olen tottunut olemaan huvilalla säällä kuin säällä, mutta nyt pelotti. Raju tuuli ikään kuin pyöri ympäriinsä. Salamat leimahtelivat joka puolella ja koko ajan paukkui ja jyrisi. Rakeiden lisäksi vettäkin tuli niin rankasti, että sitä oli myrskyn jälkeen nurmikolla parinkymmenen sentin kerros, muisteli Tiina ainutlaatuista myräkkää.

 

Äkillinen, äärimmäisen raju ukkosrintama yllätti merelläkin

Pohjanlahden merivartioston mukaan koettiin useita vaaratilanteita. Ison kalastusveneen ja kaksimastoisen purjeveneen karille ajautumisesta selvittiin kuitenkin vain aineellisin vaurioin. Merenkurkussa myrsky puhalsi kovimmillaan noin 25 m/s.

Merivartioston pelastus- ja johtovalmiutta vahvistettiin ja Rajavartiolaitoksen helikopteri lensi alueelle päivystämään. Alueen radioille jaettiin ylimääräisiä varoituksia luettavaksi. (Ilkka)

Vasabladet kertoi uutisessaan luumun kokoisista rakeista myrskyn aikana.

 

Päivän aikana ukkosia kehittyi runsaasti pitkin Pohjanlahden rannikkoa Porin korkeudelta Ouluun saakka, illemmalla myös Itä-Lappiin. Aamulla ukkosti Selkämerellä ja iltapäivällä Merenkurkussa.

 

 

MAAILMAN POHJOISIN TROMBI.

Trombi viskoi Tenon lohiveneitä (Ilta-Sanomat)

Utsjoen torstainen ukkosmyrsky sai aikaan harvinaisia trombeja. Yksi niistä kulki tuntureiden yli ja siirtyi sitten Tenojoen uomaa pitkin lennättäen ilmaan ja rikkoen useita lohiveneitä. Tiettävästi ainakin kolme venettä tuhoutui rannalla, mutta onneksi sellaisella myrskyllä kukaan ei ollut lohta pyytämässä.

Utsjokelainen Seppo Punna harmitteli omatekoisen tenolaismallisen veneensä menetystä.

-Katselin kotini ikkunasta, kuinka trombi lähestyi ja näin veneeni nousevan ilmaan ainakin viisi metriä. Se kieppui hurjasti ilmassa ja paiskautui sadan metrin päähän rantakivikkoon.

-Ei tästä ole kuin nuotiopuiksi. Laita on irti, pohjalaudat halki, tässä meni hyvä vuoden vanha vene. Vain teljut ja airot säilyivät ehjinä. Niitä sai keräillä pitkin rantakivikkoa. Rahallinen menetys on yli 10 000 mummon markkaa.

 

Luotettavat lähteet ovat varmistaneet kyseessä olleen todellakin maailman pohjoisimman tornadon. Sitä oli myös edeltäjä 3.8.1997 Enontekiön Nunnasissa. Asiaa selvitti myrskybongari Olli Haukkovaara.

 

 

 

04.08.2003 

UKKOSMYRSKYT VAVISUTTIVAT POHJOIS-KARJALAA

Puita kaatui ja sähköt katkeilivat. Pohjois-Karjalan alueella ukkonen tuhosi kuusi muuntajaa ja noin tuhat taloutta jäi ilman sähköjä enintään kahdeksi tunniksi. Salamoiden lisäksi sähköjä katkoivat linjoille kaatuneet puut. Joensuussa myrsky kaatoi puita hieman ennen klo 18 muun muassa Nurmeksentiellä ja Prisman rampissa Kuopiontiellä.

Aamupäivällä Joensuuta koetellut sadekuuro oli niin rankka, että viemärit eivät ehtineet vetää vesivirtoja. Muun muassa Kauppakadun Citymarketiin tulvi vettä. Salamaniskut sytyttivät pienehköjä maastopaloja mm. Liperissä, Ilomantsissa ja Kiihtelysvaarassa. Monin paikoin yhtämittaisesti yli kaksi viikkoa kestänyt helleputki päättyi maanantaina. (Karjalainen)

 

 

04-05.08.2003

BONGAUSUNELMA: NÄYTTÄVÄ MONISOLUINEN YÖUKKONEN

Elokuun yöstä muodostui muutamille ukkosilmiöistä elämyksiä hakeville myrskybongareille Suomen oloissa lähes ainutlaatuisen vaikuttava. Merellä Ahvenanmaan pohjoispuolella myöhään illalla kehittynyt ukkonen siirtyi hitaasti lounaista rannikkoa sekä Selkämeren rannikkoaluetta kohti välkyttäen pitkän aikaa 15-30 salamaa minuutissa. Kanta-Hämeeseen ja Pirkanmaalle muodostunut  erillinen ukkosrypäs iski salamoitaan kiihkeimmillään jopa sekunnin välein!

Hidasliikkeiset ukkossolut antoivat kosolti aikaa ihailuun ja tarjosivat näyttävän valoshown kaikilla herkuilla. Sopivissa paikoissa pilvimuurien alasimien sivustalla ihasteltiin moninkertaisia maa- ja pilvisalamoita öisen tähtitaivaan alla. Paikoin näyttäytyivät myös yöntummat mammatus-, jopa vyörypilvet. Pilvisysteemien alapuolella saatiin rankkasateita ja myös rakeita.

(Tämän kirjoittaja itse ajoi sattumoisin nelostietä Helsingistä Lahteen puoliyön tietämillä ja näki vain Hämeen massiivisen pilvimuurin ”väärää puolta” taivaankajoa vasten muutamine heikkoine välähdyksineen.)

 

Jyväskylän eteläpuolelle kehittyi yön mittaan erillinen ukkossolukko, joka iski tulta mallikkaasti aamuvarhaiseen saakka. Jyväskyläläinen myrskybongari Eero Karvinen kertoi, että puolet taivaasta oli selkeänä ja nouseva aurinko valaisi ukkospilvet todella kauniin värisiksi. Pilvi oli kuin ”tulessa” usean salaman iskiessä eri puolilla suurta pilvimassaa.

 

Säätilanne muodostui otolliseksi yöukkosille varsinkin lounaassa. Poikkeuksellisen pitkän hellejakson viimeinen hellepäivä, heikko kylmä rintama, luoteesta lähestyvä voimakas ylämatala ja lämmin merialusta muodostivat ilmakerroksiin riittävästi epävakautta (CAPE max 1100 ja lifdet-indeksi max –4), joka puhkesi yölliseksi salamointinäytökseksi.

Enin osa salamoista iski meren päällä. Ahvenanmerellä salamoi rajusti ja kello 21 jälkeen välähti Ilmatieteen laitoksen mukaan 2000-3000 salamaa.

 

Salamanisku Fortumin öljynjalostamolla

Maanantain ja tiistain välisenä yönä ukkonen teki taas tuhojaan ympäri Varsinais-Suomea.

Naantalissa Fortumin öljynjalostamolla salamanisku vaurioitti lastausjärjestelmää kello 3.20 ja pysäytti öljytuotteiden kuljetukset noin puoleksi vuorokaudeksi. Öistä rajuilmaa lähistöllä kotonaan seurannut jalostamon viestintäpäällikkö Timo Tunturi epäili iskun säteilleen jalostamolle läheisestä voimalinjasta.

-Oli se kova paukaus, kuin lekalla olisi lyöty lähelle, Tunturi kuvaili tapahtunutta.

Kaarinassa paloi salaman sytyttämänä tyhjillään ollut kesämökki. Tiistain aikana huoltoliikkeisiin alkoi kertyä yön ukkosen aikana rikki menneitä televisioita tavanomaista enemmän. (TS).

 

Keski-Suomen ukkoset

Ukkoskuurot aiheuttivat vahinkoja edetessään tiistaiaamun tunteina Keski-Suomen yli Mikkelin seudulle. Salama iski mm. Jämsän rautatieaseman relelaitteisiin, poltti rantasaunan Jämsänkoskella ja sytytti Längelmäellä maatilan päärakennuksen tuleen. Mäntyharjulla salama vaurioitti muuntajaa. Mäntyharjun Lahnaniemessä kaatui muutamia puita sähkölinjalle. Mikkelin seudulla sadevesi tulvi paikoin kellareihin. (Keskisuomalainen).

 

Myöhään tiistai-iltana 5.8 satoi Heinävedellä halkaisijaltaan jopa 5,5-senttisiä rakeita. Heinäveden paikallislehti 13.8:

UKKOSMYRSKY PÄÄTTYI RANKKAAN RAEKUUROON

Irma ja Mauri Natunen kokivat Vaaluvirralla viime viikolla (5.8) elämänsä kuurosateen, kun ukkosmyräkän päätteeksi pilven häntä heitti läpimitaltaan jopa viisisenttistä jääraetta tai oikeastaan jääkuulia. Myräkkä koetteli Torvelan seutukuntaa iltayöstä kymmenen-yhdentoista välillä siinä määrin, että rakeet olivat paikoin sulamatta vielä seuraavanakin päivänä.

- Enpä ole moista sadetta koskaan aiemmin kokenut. Olin juuri hakenut siskoni Lailan ukkoselta meille turvaan, kun saderyöppy iski päälle. Luulimme ensin, että sataa vain kaatamalla. Mutta kun näytti siltä, että ikkunatkin tulevat kohta sisälle, huomasimme että taivaalta tuleekin valtavan isoa jääraetta,Mauri muistelee.

Raesade oli ohi kolmessa-neljässä minuutissa ja nurmikko saanut viiden sentin paksuisen jääkerroksen peitteekseen. Kukkapenkit saivat kovakouraisen kohtelun ja erikoiseksi muuttunutta maisemaa kuvattiin yöhämärissä kameralla. Muistoksi kerättiin pakkaseen myös tarjottimellinen rakeita, jotka olivat jopa 5-6 senttisiä ja muodoltaan mielikuvituksellisen monisärmäisiä.

- Jää ainakin oli niin kirkasta ja kovaa, ettei siihen hammas pystynyt. Kävin auton peltejäkin lävitse, mutta niissä ei onneksi näyttänyt olevan naarmuja tai lommoja.

Natuset ovat tottuneet siihen, että ukkosrintamat koettelevat muutaman kerran kesässään erityisen kovasti juuri heidän tienoitaan ja melkeinpä joka kesä on luvassa ukkosvaurioita sähkölaitteisiin.

 

 

15.08.2003

TROMBI PORVOON MERIALUEELLA. Useampi henkilö oli ottanut kuvia melko näyttävästä trombista. Niitä saattoi olla enemmänkin kuin yksi.

 

 

 

21.08.2003

KOVIA SATEITA UKKOSKUUROISTA UUDELLAMAALLA

Voimakas sade ja jyrisevä ukkonen kiersivät torstaina Uudellamaalla Päivän kovimmat ukkoskuurot tulivat ilmatieteenlaitoksen mukaan itäisellä Uudellamaalla iltapäivällä.

Salamoiden aktivoimat automaattihälytykset työllistivät Loviisan pelastuslaitosta muutaman tunnin ajan iltapäivällä. Porvooseen ukkonen siirtyi noin kello neljä. Tuolloin Porvoossa alkoi myös sataa isoja rakeita. Rankan sadekuuron seurauksena Porvoon viemäriverkko tukkeutui monin paikoin, mikä aiheutti useita vesivahinkoja ympäri kaupunkia. Niistä pahimmat koettiin Porvoon sairaalan ja Peipon koulun kellareissa, josta palomiehet imivät vettä pois peräti neljällä moottoriruiskulla.

 

Alkuillasta raekuurojen alle jäätiin Vantaalla ja paikoitellen myös Helsingissä ja Espoossa. Suurimmat rakeet mitattiin Vantaalla, jossa niiden läpimitaksi arvioitiin yli sentti. Helsinkiin sade saapui hieman ennen kahdeksaa ja meni ohitse melko nopeasti. Paikoitellen kaupungin kaduille satoi viiden sentin vesikerros. Salamoiden määräksi Ilmatieteen laitos ilmoitti noin 180.

Helsingissä sateet aiheuttivat vesivahinkoja ja noin kello kahdeksalta hälytyskeskus tukkeutui ilmoituksista. Pelastuslaitoksen mukaan vesivahingot jäivät kuitenkin suhteellisen pieniksi. Vantaan pelastuslaitokselle ei tullut ilmoituksia vesivahingoista.

Sähkönjakeluverkot selvisivät ukkosesta suuremmitta vahingoitta. (HS)

Kouvolassa sataneista parisenttisistä rakeista kertoi Kouvolan Sanomat.

 

 

 

21-22.09.2003

SYYSUKKONEN kulki illan ja yön aikana eteläisen Suomen yli lännestä itään. Ukkostus alkoi Tampereen tienoilta ennen klo iltakahdeksaa ja pohjoisimmillaan se ulottui noin Jyväskylän-Mikkelin korkeudelle. Etelä-Karjalassa jyrähteli puoliyön ja kello kahden välillä.

Ukkonen syntyi lämpimän rintaman etureunaan ja väläytti kaikkiaan vajaat 1000 salamaa. Lämpimän rintaman ukkoset ovat harvinaisempia syksyisin.

Ukkonen ei juuri aiheuttanut vahinkoja. Kouvolan seudulla oli enimmillään tunnin sähkökatkoksia myöhään sunnuntai-iltana. Kouvolassa salama iski Vahteronmäen sähköasemaan ja katkaisi kaksi johtoa Kotkan-radan vierestä. Vaurio vaikutti aina Utin varuskuntaan saakka. Ukkonen sekoitti myös katuvalojen ohjauksia ja rikkoi sulakkeita monista asunnoista. (Etelä-Saimaa)

 

 

 

23-24.09.2003

VOIMAKAS SYYSMYRSKY "MIELIKKI" 

Voimakas syysmyrsky kulki maamme yli illan ja yön aikana. Kovimmin myrsky koetteli Kainuuta, jossa pahimmillaan 20 000 taloutta oli vailla sähköä ja hankalimmat korjaukset kestivät useamman päivän. Graninge Kainuun mukaan tilanne oli keskiviikkoaamuna pahin Suomussalmen alueella. Joitakin sähkölinjoja joudutaan rakentamaan kokonaan uudelleen. Vioittuneita linjoja tarkastettiin helikopterilla ja linjojen korjauksissa oli noin 70 miestä. Laajimmat vika-alueet sijaitsivat Oulujärven pohjoispuolelta Suomussalmelle saakka.

Yhtä suuria häiriöitä oli viimeksi parikymmentä vuotta sitten, kun Manta-myrsky riehui alueella.

Myös muualla maassa aivan kaakkoisinta osaa lukuun ottamatta myrsky kaatoi puita. Sähkökatkoja esiintyi lähes kaikkien sähköyhtiöiden alueella ja niistä kärsivät yhteensä kymmenettuhannet kotitaloudet.

Pirkanmaalla myrskyisä tuuli juoksutti pelastuslaitoksen yksikköjä jo pitkin iltapäivää. Varsinainen ruuhka syntyi tuulen voimistuttua vähän ennen iltaseitsemää. Tampereen aluepelastuslaitos sai yli 70 tehtävää. Uhkaavin tilanne oli Pirkkalassa, jossa sähkölinja uhkasi kaatua Naistenmatkantielle ja tie jouduttiin sulkemaan.

Myös Pohjois-Karjalassa palokunnat joutuivat raivaamaan kaatuneita puita teiltä eri puolilla maakuntaa. Sähköt katkeilivat jo iltapäivästä alkaen ja suurimmillaan klo 22 oli Pohjois-Karjalan Sähkön jakelualueella yli 10 000 taloutta samanaikaisesti ilman virtaa. Katkoja oli enemmän maakunnan itä- ja pohjoisosissa. Tuulen nopeus puuskissa oli 15 metriä sekunnissa. (Karjalainen, MTV-3, STT)

 

Tuulen nopeus nousi länsirannikolla lähelle 30 m/s. Vakavilta onnettomuuksilta kuitenkin vältyttiin niin maalla kuin merellä, vaikka myrsky repi irti peltikattoja ja riepotteli veneitä. Vaasan rannikolla havaittiin myös ukkosta.

Kaikkein kovimmat tuulet mitattiin Perämerellä. Hailuodon keskituuli/puuskalukemat olivat 26,8/31,7 m/s ja Nahkiaisten 24,6/32,6.

Sisämaan tuulilukemia: Maaninka 15,4/23,7, Ylistaro Pelma 15,3/25,6, Taivalkoski 14,8/22,6, Turku Artukainen 10,3/21,0. Rukatunturilla mitattiin 24,9/34,2.

 

 

 

07-08.12.2003

TALVIMYRSKY kaatoi puita eri puolilla Suomea maanantain vastaisena yönä. Sähkökatkoksia esiintyi runsaasti varsinkin Keski-Suomessa ja Pohjois-Savossa, mutta myös Hämeessä ja Pohjanmaalla.

Kovimman tuulen, 24 metriä sekunnissa, Ilmatieteen laitos mittasi Pohjanlahdella, mutta puita kaatui pahiten Päijänteen länsipuolella, Jämsässä ja Kuhmoisissa, joissa sähköt alkoivat katkeilla ensimmäiseksi kohta iltalypsyn jälkeen. Atron alueella jäi ilman sähköä noin 8000 taloutta.

Savossa pimeni 3 000 taloutta. Pohjois-Savossa pisimmät katkokset venyivät kymmeneen tuntiin. Etelä-Savossa pahin tilanne oli Mikkelin, Juvan ja Sulkavan seuduilla. Hämeessä sähköittä jäi parituhatta taloutta.

Vikoja korjattiin koko yön ja vielä maanantaipäivänä. Lähinnä yksittäisiä puita kaatuili myös teiden ja rakennusten päälle työllistäen palokuntia aina Uuttamaata myöten. Aivan maan itäosat pääsivät vähemmällä.

Uudellamaalla, lounaassa ja Etelä-Pohjanmaalla jo itsenäisyyspäivän 6.12 kovassa pohjoistuulessa kattoja irtoili, yksittäisiä puita kaatui ja vähäiset sähkökatkokset kiusasivat.

 

 

 

22.12.2003

TALVIMYRSKYKAUDEN TOINEN MYRSKY

Talvimyrskykauden toinen myrsky oli ensimmäistä voimakkaampi ja siihen liittyi voimakas lumisadealue. Matalan keskus liikkui suunnilleen Suomenlahtea pitkin koilliseen ja kovimmat tuulet mitattiin Itämeren pohjoisosassa 21-22 päivien välisenä yönä. Tuulen suunta oli pohjoinen.

Ilmatieteen laitoksen virallisia tuulilukemia, keskituuli/puuska m/s:

Merialueet: Märket 27,6/33,8…Bogskär 25/…Utö 23,6/31,6…Kylmäpihlaja ja Isokari 27/.

Maa-alueet: Helsinki-Vantaan lentoasema 13,4/22,4…Jokioinen 13,4/…Kokemäki 13,3/19,6.

 

Lumimyräkkä ja raju tuuli haittasivat liikennettä Etelä-Suomessa varsinkin rautateillä maanantaina. Pahoja ongelmia oli myös tieliikenteessä. Merellä vaikutukset jäivät vähäisemmiksi normaaleja Tallinnan nopeiden laivavuorojen peruutuksia lukuun ottamatta. Neljä Tukholman autolauttavuoroa joutui ohittamaan Maarianhaminan käymättä satamassa.

Turun lentokentällä jouduttiin perumaan kaksi saapuvaa ja yksi lähtevä vuoro.

Voimakkaimmin pyrytti linjan Pori-Tampere-Mikkeli-Savonlinna eteläpuolella. Turun lentoaseman mittauspaikalla lumipeite kasvoi 33 senttiä. Turussa sademäärät olivatkin suurimpia, mitä edesauttoi rannikon läheisyydessä avoin meri.

Kello 21 mennessä oli ilmoitettu 135 kolaria tai tieltä suistumista Etelä-Suomen läänin alueella, Turun ympäristössä noin 80. Lahden-Helsingin moottoritien työmatkaliikenteessä sattui poikkeuksellisen paljon ojaanajoja. Kuolonkolareiltakaan ei vältytty. Toinen niistä sattui Orimattilassa, toinen Juvalla.

Kaukoliikenteen junat myöhästelivät 1-3 tuntia ja koko maassa parikymmentä vuoroa peruttiin kokonaan. Etenkin Helsingissä junaliikenne oli kaaoksessa. Lumen tukkimien vaihteiden takia myös suurin osa pääkaupunkiseudun lähiliikenteen vuoroista peruttiin. Myös raitiovaunuliikenne oli hetkittäin täysin jumissa. Bussit myöhästelivät jatkuvasti ja taksikeskukset ruuhkautuivat.

 

Sähkönjakelun häiriöt jäivät yllättävän vähäisiksi tuulen ja pyryn voimaan nähden. Kuiva pakkaslumi ei tarttunut puihin ja häiriöt johtuivat pääasiassa johtojen päälle lennelleistä irtorisuista. Lounais-Suomessa muutama tuhat asiakasta kärsi lyhyistä sähkökatkoista.

Päijät-Hämeessä Padasjoen Virmailan saaressa kaatui useampia puita johdoille aiheuttaen seitsemän tunnin sähkökatkoksen.

 

 

 

28-29.12.2003

MYRSKYMATALAPAINE RIEPOTTELI ETELÄÄ

Voimakas matalapaine riepotteli Etelä-Suomea koetellen pahimmin rannikkoalueita lauantain ja sunnuntain välisestä yöstä myöhäiseen maanantai-iltaan. Myös sisämaassa tuuli aiheutti paikoin vahinkoja.

Lounaistuuli myrskysi voimakkaimmin sunnuntaina Pohjois-Itämerellä Bogskärissä, 27 m/s. Utössä mitattiin 25/31,9 m/s (keskituuli/puuska). Maa-alueitten vastaavat olivat H-ki Vantaa 16,9/26,9 ja Hämeenlinna Katinen 13,3/25,6.

Maanantaina kovin lukema mitattiin läntisellä Suomenlahdella Jussarössä, 24,9/31,6 ja Helsingin majakalla 24,2/29,0. H-ki Vantaalla tuiversi 15,9/23,6.

 

ERI PÄÄLEHTIEN MYRSKYUUTISOINTIEN YHTEENVETOA 28.12:

Lounais-Suomessa myrsky repi kymmeniä kattoja ja kaatoi puita. Huittisissa puhuri kuori pois kolmikerroksisen talon huopakatteen lähes koko katon mitalta. Forssassa autoilija törmäsi kymppitielle kaatuneeseen puuhun, mutta selvisi vähin vaurioin. Alueen pelastuslaitoksille tuli toistasataa hälytystä.

Helsingissä jalankulkijoiden oli välillä vaikea pysyä pystyssä tuulen puhaltaessa ajoittain jopa 25 metriä sekunnissa. HS mainitsi, että hälytyskeskusten tuulimittarit osoittivat järjestään tuulen nopeudeksi 20 metriä sekunnissa. Iltaa kohti tuuli heikkeni.

 

Lounaassa ja läntisellä Uudellamaalla Fortumin alueella sähkönjakelu katkesi 35 000 kotitaloudelta 1-6 tunniksi, saaristossa pidemmäksikin aikaa. Vikoja oli eniten Kemiön, Raision ja Salon liepeillä. Pahoja ongelmia ilmeni myös Tuusulan ja Järvenpään lähistöllä. Varsinkin Tuusulassa myös monet pikkutiet menivät poikki kaatuneiden puiden takia.

- Pahin myrsky alkoi aamukahdeksan jälkeen. Vikoja on tullut tasaisen tappavaan tahtiin. Kun yksi paikka on saatu korjattua, uusi on tullut tilalle, Fortumin verkkopalvelupäällikkö Jukka Salmela kertoi.

Linjatöihin ja vikojenetsintään valjastettiin kaikki saatavilla oleva väki. Malmin lentoasemalla liian kova tuuli esti helikoptereiden nousun vikapaikkojen etsintään. Ypäjällä palomies mursi jalkansa puun kaaduttua hänen päälleen raivaustöissä.

 

E.O.N:in alueella Espoossa ja Kirkkonummella arviolta noin 20 000 taloutta kärsi useiden tuntien mittaisista sähkökatkoksista. Sähköyhtiön alueella on paljon maanpäällisiä johtimia, jotka ovat alttiina kaatuville puille toisin kuin Helsingissä ja Vantaalla, jossa kaapelit ovat maan alla.

Idempänä ja sisämaassa sähkökatkot jäivät vähäisiksi ja puustovauriot yksittäisiksi.

Pääkaupunkiseudun seitsemän kunnan hätäkeskukseen tuli ennen pimeää kuutisensataa soittoa. Alueella kirjattiin noin 220 myrskyvauriota, joista parisensataa kaatuneita puita ja loput mm. irronneita peltikattoja, vanhoja romahtaneita savupiippuja, irti päässeitä veneitä ja rakennustyömaiden telineitä ja suojapressuja. Kauniaisissa Kirkkotiellä myrskyn kaatamien rakennustelineiden alle ruhjoutui neljä henkilöautoa.

 

Muualla Uudellamaalla ja Kaakkois-Suomessa kirjattiin vajaat 200 lähtöä erilaisiin avunpyyntöihin, pääasiassa sähköhäiriöihin. Porvoossa putoili talojen katoilta tiiliä kaduille ja kattopeltejä irtoili. Eri kaupunginosissa kaatui muutamia kymmeniä puita. Myös Loviisan seudulla kaatui runsaasti puita. Eniten raivaustöihin jouduttiin rannikkokunnissa Pernajassa ja Ruotsinpyhtäällä.

Anjalankoskella kova tuuli repi irti koko Myllykosken koulun 400-neliöisen peltikaton ja heitti sen puisine tukirakenteineen koulun ohittavalle Länsiasemantielle. Katto irtosi kertarysäyksellä. Palokunta sai hälytyksen klo 12.22.

- Karmeata, että noin iso määrä peltiä voi lähteä lentoon noin nopeasti. Ensin puolet katosta taittui ja sitten toinen puolisko seurasi perässä. Koko tilanne kesti varmaan noin viisi sekuntia, kertoi katon irtoamisen nähnyt Anne Papanthimou. Hän piti lisäksi onnena onnettomuudessa, että ei ollut arki- ja koulupäivä, jolloin kadulla kulkee paljon lapsia.

Voimakas tuuli levitti eristeenä olleen puhallusvillan koulun ympäristöön ja palokunta sulki sen vuoksi Länsiasemantien liikenteeltä. (Kouvolan Sanomat).

 

Laivaliikenne häiriintyi jonkun verran myrskytuulesta. Tallinnan nopeat yhteydet  jäivät tavanmukaisesti satamiin ja Tukholman alukset tekivät joitakin reittimuutoksia. Hinaaja Henric joutui vaikeuksiin hinatessaan troolarinrunkoa vastamyrskyssä pohjoisella Itämerellä pahimmillaan yli 10-metrisessä aallokossa. Se pysytteli paikallaan ja pääsi jatkamaan matkaansa tuulen hellitettyä.

 

 

Maanantai 29.12:

MYRSKY NOSTI TULVIA JA KATKOI PUITA

Tuuli yltyi myrskyksi Etelä-Suomessa jälleen maanantai-iltana. Merivesi nousi lähelle ennätyksiä ja sähköjä oli poikki. Varsinkin Uudellamaalla kaatui runsaasti puita. Sähkökatkosalueella oli mm. kauppakeskus Iso Omena ja 10 000 kotitaloutta.

Helsingissä meriveden korkeus oli iltaseitsemältä 117 senttiä yli normaalitason. Joulukuun ennätys on 120 cm ja kaikkien aikojen ennätyskorkeus 136 cm.

Helsingin Kauppatori oli vaarassa peittyä veden alle ja suurimmat aallot löivät jo reunakiveyksen yli. Monet helsinkiläiset suuntasivat iltakävelynsä torille seuraamaan harvinaista luonnonnäytelmää. Suomenlinnan lautta oli vaikeuksissa korkean veden ja tuulen vuoksi.

Hätäkeskus vastaanotti iltaa kohti kiihtyvällä tahdilla puheluja myrskyn tuomista ongelmista. Kello 23 mennessä myrskyvahinkokoodilla kirjattuja tapauksia oli yli 120. Surkeimpia uhreja oli rauhoitettu iso riippapaju Lasipalatsin läheisyydessä. Tuuli mursi vuonna 1924 rauhoitetun luonnonmuistomerkin tyvestään noin kello 18.30. Puu oli tiettävästi peräisin Venäjältä ja istutettu jo 1700-luvulla

Kaksipäiväisen myrskyn nostama merivesi katkaisi tien numero 170 Helsingistä itään Karhusaaren risteyksen kohdalla Sipoon Östersundomissa, ja Kotkassa välillä Tavastila-Leikarin liittymä.

 

Porvoossa ja Loviisassa vedenpinta nousi myöhään maanantai-iltana noin 170 senttiä normaalia korkeammalle aiheuttaen varsinkin Porvoossa liikenneongelmia. Poliisi katkaisi liikenteen Porvoonjoen lähikaduilla keskustassa ja pelastuslaitos pumppasi vettä Jokikadun kerrostalojen kellareista.

Porvoonjoen länsipuolella Kokonniementiellä oli tulvavettä lähes metri ja neljä henkilöautoa sammui iltapimeällä siihen. Ihmiset pelastettiin paloautolla turvaan ja autot hinattiin kuiville kaupungin kaivinkoneella.

Pelastuslaitos vartioi Rantakadun varrella olevaa patoa. Lisäksi sitä työllisti Loviisan seudulla jälleen kaatuneitten puiden raivaamiset.

 

Merellä rahtilaivat jäivät odottamaan myrskyn tyyntymistä etenkin Hangon ja Helsingin edustoilla. Vesi huuhtoi satama-aluetta Turussa ja Porvoossa. Turun merivartioalueella nostamatta olleet huviveneet saivat kyytiä ja vaijereita katkeili.

 

Salama iski Aeron lentokoneeseen Keski-Suomessa maanantaina sen ollessa matkalla Jyväskylästä Helsinkiin. Isku ei tuntunut koneessa tärähdystä ja paukahdusta kummempana, eikä se aiheuttanut vaaraa 57:lle matkustajalle ja neljän hengen miehistölle.

Finnairin viestintäjohtaja Christer Haglund oli tapauksesta huvittuneen epäuskoinen.

– Kuulemani mukaan salama iskee koneeseen muutamia kertoja vuodessa, mutta se, että salama iskee keskellä talvea on jo todella harvinaista.

- Aika harvinaistahan salamointi tähän vuodenaikaan on, mutta siinä on näköjään ollut tarpeeksi voimakas säärintama, johon syntyi salamointia, totesi päivystävä meteorologi Anssi Vähämäki Ilmatieteen laitokselta.

Jyväskylän seudulla tehtiin myös pari havaintoa salamasta maanantaina.