Pitkä myrskyennuste

Last Updated: 13 January 2019
Katsaus

Ei vaaraa

90

Seuraa

10

Varaudu

0

Suojaudu

0

Matalapaineen alue liikkuu alkuviikon aikana hitaasti Suomen yli itään. Matalapaineen keskuksen ympärillä tuuli voi olla maa-alueilla puuskissa navakkaa etenkin maan länsiosassa.  Rajuimmat tuulet jäävät Suomen länsipuolelle ja läntisillä merialueilla pohjoistuuli voi olla myrskyisää.

Maanantai 14.1.2019
100 0 0 0

Puuskat pääosin alle 14 m/s

Tiistai 15.1.2019
100 0 0 0

Puuskat pääosin alle 14 m/s

Keskiviikko 16.1.2019
100 0 0 0

Puuskat  pääosin alle 14 m/s

Torstai 17.1. - Sunnuntai 20.1.2019
90 10 0 0

Loppuviikkoa hallitsee voimakas matalapaine, jonka keskus liikkuu todennäköisesti Suomen eteläpuolitse itään. Su-illan globaalien mallien deterministiset ja parviajot olivat pääosin eteläisen reitin kannalla, joskin yksittäisratkaisuina myös pohjoisempia reittejä esiintyi. Parviennusteiden mukaan matalapaineen tuulisin alue olisi keskuksen eteläpuolella ja osuisi näin ollen Baltiaan. Suomen puolella todennäköisin skenaario on navakoiden ja kovien puuskien esiintyminen maan etelä- ja keskiosassa.

 

Melkein kaikki reittivaihdot ennakoivat kuitenkin runsaan lumisateen mahdollisuutta eteläiseen Suomeen torstain-perjantain aikana. Tällä olisi vaikutusta erityisesti liikenteen sujuvuuteen.

Seuraavat 7 vuorokautta (21.-27.1.)

Heikohko ennustettavuus. Atlantin matalapaineiden rata suuntautunee todennäköisesti melko eteläiselle reitille, jolloin matalapaineiden painopiste olisi Suomen lounais- tai eteläpuolella. Asetelma ei ole erityisen suosiollinen voimakkaiden myrskyjen esiintymiselle Suomessa.

 

Talvinen sää jatkunee ja ilmamassa Suomessa on todennäköisesti keskimääräistä kylmempää.

Pitkää myrskyennustetta päivitetään keskimäärin kaksi-kolme kertaa viikossa. Tarkempia päiväkohtaisia ennusteita julkaistaan edelleen karttakuvineen merkittävimpien säätilanteiden yhteydessä. Pitkä ennuste syntyy suppeahkon analyysin perusteella, joten se on tarkkuudeltaan ja osuvuudeltaan heikkolaatuisempi kuin päiväkohtainen ennuste. Ennustetta laaditaan vapaa-ajalla, joten laatijat eivät voi taata ennusteen säännöllistä saatavuutta.
Päivitetty 13.1.2019 klo 22:30 /AJP

.

 

Aapeli-myrsky laittoi ennätyksiä uusiksi

Last Updated: 06 January 2019

Läntisillä merialueilla, Pohjanmaan rannikolla ja Ahvenanmaalla koettiin poikkeuksellisen voimakas, Aapeli-nimen saanut talvimyrsky. Tilanteessa oli aineksia vieläkin pahempaan lopputulokseen, mutta maa-alueiden onneksi Aapelin rajuin voima kohdistui läntisille merialueille.

Tilastollisesti kovin lukema rekisteröitiin merialueilla, kun Bogskärissä mitattiin aamukuudelta keskituuleksi peräti 32,5 m/s. Muutaman tunnin aiemmin Märketissä kovin mittaus asettui kymmenystä alemmaksi. Kyseessä on tunturit pois lukien kovin Suomessa koskaan mitattu keskituuli. Aiempi ennätys 31 m/s mitattiin neljässä eri myrskyssä 70- ja 90-luvuilla. Myös Aapeli-myrskyn puuskanopeudet olivat rajuimpia koskaan mitattuja ja ensimmäistä kertaa yli 40 m/s (Bogskär 41,6 m/s ja Märket 40,2 m/s). Hirmumyrskyn raja on 33 m/s, joten se ylitettiin vain puuskissa.

Toinen uusi ennätys syntyi Selkämeren aaltopoijulla, kun 7 metrin merkitsevä aallonkorkeus ylittyi Selkämeren havaintohistoriassa ensimmäistä kertaa. Keskiyön jälkeen mitattu 7,9 metriä ylittää aiemman ennätyksen yli metrillä.

Maa-alueille tuulet iskivät rajuimmin Ahvenanmaalle sekä Pohjanmaan rannikolle. Maarianhaminassa kovin havaittu puuska oli 31,7 m/s ja Vaasassa 32,8 m/s, joka on kovimpia maa-alueiden puuskia sinä aikana, kun puuskia on mitattu ajallisesti tiheästi. Muualla maan länsiosassa puuskalukemat olivat tuulisimmilla paikoilla 20-25 m/s, mikä ei ole tilastollisesta näkökulmasta kovin harvinaista (karkeasti arvioiden kerran 3-6 vuoden välein).

Energiateollisuuden sähkökatkoseurannan mukaan samanaikaisesti sähköttömiä talouksia oli pahimmillaan noin 90 000, mutta sähköttömien kumulatiivinen määrä ylsi noin 160 000 talouteen. Pelastustoimelle kertyi tuulesta aiheutuneita tehtäviä yli 500 kappaletta ja mobiiliverkkojen kuuluvuudessa oli maan länsiosassa ja etenkin Ahvenanmaalla katveita. Myös rataverkolla oli paikoin katkoksia kaatuneiden puiden vuoksi.

LUE TARKEMPI ANALYYSI AAPELISTA MYRSKYVAROITUS.COMIN BLOGISTA >>

Alla vielä vertailua Aapelin ja viime vuosien muiden suurien myrskyjen välillä:

  Aapeli Rauli Valio Eino Oskari Seija Tapani
Kaatunut puusto (milj. m3) ? 0.15 0.5-1.5 1.5 0.2-0.7 n. 1

3.5

Sähköttömät taloudet

(tuhatta, samanaikaisesti)

90 200 130 230 50 yli 200 yli 300
Pelastustoimen tehtävät > 500 2000 1600 1800 540 2100 5800
Pahin vahinkoalue Maan länsiosa Maan etelä- ja keskiosa Maan keskiosa Järvi-Suomi Uusimaa Maan lounaisosa Maan lounaisosa
Sekoittuneen kerrokseen paksuus (m) 700 - 1000 (merellä enemmän) ~1400 600-900 ~1800 ~1400 ~1400 ~1400
Tuuli rajakerroksen huipulla (m/s) 30, merellä 40 25 30 33 29 35 yli 35
Tuuli ylätroposfäärin suihkuvirtauksessa Suomessa tai lähialueilla (m/s) 50-60 55-65 70-80 75-85 60-70 65-75 70-80
Kovin keskituuli merellä (m/s) 32,5 24 24 27 28 31 29
Kovin puuska maalla (m/s) 33 25 26 27 26 30 32
Routa 10-20 cm ei ei ei ei mitätön ei
Lehti puissa ei kyllä ei ei ei ei ei
Maa-alueiden tuulivaroituslukema (m/s) 25 (Ahvenanmaa 30) 20 25 25 20 25 30

 

 

Taivasasioita-blogi

  • Oliko Aapeli-myrskyn voimakkuus yllätys?
    On jossain määrin hämmästyttävää, kuinka pitkään (tunturialueiden ulkopuolinen) keskituuliennätys piti pintansa. Alunperin jo 70-luvulla mitattu ennätys 31 m/s kesti 90-luvun tuuliset talvet, Gudrun- ja Tapani-myrskyjen hönkäilyt sekä mittaustarkkuuden ajallisen parantumisen viimeisten 10-20 vuoden ajan. Tuuliennätyksiä on kuitenkin rikottu naapurimaissa melko hiljattain, joten tilastollisessa mielessä Aapeli-myrskyn lukemat eivät tulleet yllätyksenä. Oma…
    Written on Sunday, 06 January 2019 19:09
Tuoreimmat julkaisut sivustolla