Pitkä rajuilmaennuste

Last Updated: 21 July 2016

 

Perjantai 22.7. Lauantai 23.7.

Sunnuntai 24.7.

Maanantai 25.7. -

Torstai 28.7.

 

Ukkosen todennäköisyys ~ 20 %

 

Fennoskandiassa on yläselänne ja Suomen kaakkoispuolella ylämatala. Maan etelä- ja keskiosaan on virrannut idästä lämmintä ja kosteaa keskileveysasteiden mantereista ilmamassaa. Koillisesta puhaltanut pintavirtaus on kuitenkin stabiloinut alatroposfäärin ja aiheuttanut voimakkaan yläinversion sekä tiiviin alapilvilautan. Keskitroposfääri on maan etelä- ja keskiosassa ehdollisesti epävakaa ja alatroposfäärin kosteutta on jo tarjolla maan etelä- ja itäosassa suurempi määrä kuin yleensä tähän aikaan vuodesta. Erittäin voimakas yläinversio ja alapilvilautta saattavat kuitenkin torpata ukkospilvikehityksen vaatiman auringonpaisteen. Myöhään iltapäivällä on mahdollista, että maan eteläosan sisämaassa sekä itärajan tuntumassa voisi kehittyä salamoivia kuuropilviä, jos pilvipeite pääsee rakoilemaan.


 

 

Ukkosen todennäköisyys

20 - 40 %

 

Synoptisen mittakaavan tilanteessa ei tapahdu oleellisia muutoksia. Myös keskitroposfääri on edelleen laajalti ehdollisesti epävakaa. Sen sijaan alatroposfäärissä uusi, entistä kosteamman alatroposfäärin ilman vyöhyke on saapumassa Venäjältä maan itäosaan.

 

Pintakerroksessa vallitsee edelleen koillisvirtaus, joskin mallit ennakoivat, että todennäköisyys auringonpaisteelle olisi kasvussa yläinversion heiketessä. On kuitenkin mahdollista, että vielä lauantainakin salamointi jää melko vaisuksi. Otollisimmassa skenaariossa aurinko pääsee paistamaan, jolloin erityisesti maan itäosan kosteimmalla alueella muodostuisi iltapäivän kuluessa ukkoskuuroja. Mikäli kuuropilviä kehittyy, ne kohoavat kinemaattisesti erittäin vaisuun ympäristöön. Näin ollen haittaa voisi aiheutua lähinnä salamoinnista sekä erityisesti runsaasta sateesta.

 

Mikäli alatroposfäärin kosteuden advektio jatkuu sunnuntain vastaiseen yöhön voimakkaana, on olemassa pienet mahdollisuudet yöukkosille advektioalueen länsi/luoteisreunalla (Pohjois-Savo / Pohjois-Karjala / Kainuu).

 

Ukkosen todennäköisyys

40 - 60 %

 

Jopa useita päiviä kestävä ukkosepisodi alkaa

 

Yläselänteen painopiste on siirtymässä hyvin hitaasti itään Fennoskandian yltä. Tämä petraa myös keskitroposfäärin lämpötilavähetteitä. Alatroposfäärin runsaan kosteuden alue on levittäynyt Lappi pois lukien koko maahan. Runsainta kosteus on maan itäosassa, MIXR500m noin 12-13 g/kg. Samalla useamman päivän jatkunut pintakerroksen koillisvirtaus maan etelä- ja keskiosassa on heikentynyt.

 

Auringonpaisteen myötä ukkoskuuroja kehittyy yleisesti keskipäivän jälkeen maan läntisintä osaa sekä Lappia lukuun ottamatta.  Ukkoskuurot muodostuvat kinemaattisesti vaisuun tilanteeseen. Instabiilisuus-kosteuskombo tarjoaa kuitenkin merkittävät energiavarat ukkoskuurojen käyttöön. Niinpä odotettavissa on erittäin nopeasti muodostuvia pulssimaisia ja hidasliikkeisiä ukkoskuuroja. Pääasialliset haitta- ja vaaratekijät tulevat olemaan salamointi ja erityisesti sade, mutta aiemmat vastaavat tilanteet ovat osoittaneet, että pienialaisia syöksyvirtausten aiheuttamia tuulivahinkojakin voi syntyä. Iltapäivän tilanne kehittyy hyvin ulosvirtauspainotteisesti, joten tarkemman konvektiivisen moodin ja kehityskulun kuvaaminen on tässä vaiheessa mahdotonta. Todennäköistä kuitenkin on, että yksittäiset konvektiosolut muodostavat pieniä ryppäitä, joissa salamointi voi olla ajoittain hyvin intensiivistä.

 

Sunnuntain salamamäärä lasketaan useissa tuhansissa. Energeettisen alueen laajuuden vuoksi jopa 10 000 maasalaman raja voi olla koetuksella.

 

 

Salamamääriltään merkittävä ukkosepisodi mahdollinen

 

Pohjois-Atlantilta kaivautuu yläsola läntisen Euroopan ylle. Tämän myötä Euroopan koillisnurkan yläselänne vahvistuu. Kehityskulku enteilee, että lämmin sää jatkuu Suomessa. Ilmamassoja ohjaavat virtaukset ovat yläselänteen vaikutuspiirissä heikkoja. Niinpä sunnuntaina käynnistynyt tilanne saa jatkoa alkuviikolla. Helteinen ja kostea ilmamassa kattaa Suomesta suuren osan.

 

Jakson aikana on odotettavissa useana iltapäivänä laajalla alueella maan etelä- ja keskiosassa melko voimakkaita ja hidasliikkeisiä ukkoskuuroja. Jakson pituus oli ennustetta laadittaessa vielä epävarma, mutta ennusteskenaarioiden joukossa oli useita vaihtoehtoja, joissa salama-aktiivisuus säilyi ennustejakson loppuun. Lyhimmilläänkin episodi näytti kestävän sunnuntaista tiistaihin. Toisin kuin edellisessä päivityksessä, ukkosherkkä tilanne näkyi selvästi myös globaalien mallien parviennusteissa. Korkeimmillaan parviennusteen CAPE-jakauma oli torstain ennusteissa jopa 70-80 prosenttisesti ilmastollisen jakauman yläpuolella.

 

Kun otetaan huomioon ukkosherkän alueen laajuus, asetelman energeettisyys sekä potentiaalinen pitkä kesto, episodi saattaa lisätä kesän maasalamasaldoa kymmenillä tuhansilla paikannuksilla. Tämän myötä heinäkuun saldo tulisi ylittämään ilmastollisen keskiarvon reilusti. Vastaavia yhtäjaksoisia salamaepisodeja ei esiinny läheskään vuosittain.

 

Myös salamoinnin ja sateiden aiheuttama kokonaisvahinkomäärä voi nousta melko suureksi. Lopputulema on paljolti kiinni siitä, osuvatko ukkoskuurot tiiviisti asutetuille alueille.

 

 

Vaaratasojen

todennäköisyys

 

0 Suojaudu
0 Varaudu
0 Seuraa
100 Ei vaaraa

Vaaratasojen

todennäköisyys

 

0 Suojaudu
0 Varaudu
10 Seuraa
90 Ei vaaraa

Vaaratasojen

todennäköisyys

 

0 Suojaudu
0 Varaudu
30 Seuraa
70 Ei vaaraa

Vaaratasojen

todennäköisyys

 

0 Suojaudu
0 Varaudu
20 Seuraa
80 Ei vaaraa
Pitkää rajuilmaennustetta päivitetään keskimäärin kaksi-kolme kertaa viikossa. Tarkempia päiväkohtaisia ennusteita julkaistaan edelleen karttakuvineen merkittävimpien säätilanteiden yhteydessä. Pitkä ennuste syntyy suppeahkon analyysin perusteella, joten se on tarkkuudeltaan ja osuvuudeltaan heikkolaatuisempi kuin päiväkohtainen ennuste. Ennustetta laaditaan vapaa-ajalla, joten laatijat eivät voi taata ennusteen säännöllistä saatavuutta.
päivitetty 21.7.2016 klo 17:00 /AJP

 

Taivasasioita-blogi

  • Merikarvian lumitykki
    Vuosi 2016 alkoi näyttävällä, joskin valtakunnan tasolla melko vähämerkityksisellä Suomen ennätyksellä. Vuorokauden lumikertymäennätys murskautui Merikarvialla hulppealla marginaalilla. Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan edeltävät kärkilukemat olivat puolen metrin tienoilla, kun Merikarvialla lunta rymähti taivaalta mojovat 73 cm. Kuten alla oleva tutkasadekertymäkuva osoittaa, runsaan lumisateen alue oli hyvin pienikokoinen, mikä on tämäntapaisissa tilanteissa…
    Written on Monday, 11 January 2016 22:04
Tuoreimmat julkaisut sivustolla