MYRSKYT 2002
25-26.01.2002
LUMIMYRSKYÄ (GINGER)
Sakea lumisade ja myrskytuuli sekoittivat perjantaina liikennettä koko maassa Lappia lukuun ottamatta. Tuuli painoi rekkoja ja linja-autoja ojaan, niitä juuttui lumeen ja lukuisat henkilöautot liukastelivat jäisillä teillä. Iltakymmeneen mennessä esimerkiksi Uudenmaan liikennekeskuksen alueella oli sattunut 160 kolaria tai ulosajoa. Eurajoella kaksi linja-autoa törmäsi tuulen vuoksi toisiinsa.
Kaikki liikenevä aurauskalusto yritti pitää teitä auki, mutta kalustoa ei riittänyt pienemmille teille, ja niille ehti perjantain kuluessa sataa jopa 40 senttiä lunta. Tiehallinnon päivystyspuhelimet ruuhkautuivat, kun hätääntyneet autoilijat soittelivat kertoakseen ulosajoista tai siitä, etteivät enää päässeet eteenpäin.
Junaliikennettä lumipyry haittasi varsinkin Tampereen, Seinäjoen ja Jyväskylän muodostamassa kolmiossa. Junat olivat pahimmillaan myöhässä 4 tuntia, koska vaihteet eivät kääntyneet niihin kasautuneen lumen vuoksi. Tavaraliikenne oli kokonaan pysähdyksissä.
Finnairin 350 lennosta puolet lähti myöhässä ja viisi kotimaanlentoa peruttiin kokonaan. Laivaliikenne joutui vaikeuksiin lähinnä Ahvenanmaalla.
Matalapaine kulki Suomen kaakkoisosan ylitse koilliseen ja Itämeren pohjoisosassa pohjoisluoteisten tuulien voimakkuus kohosi yli 25 metriin sekunnissa. Rauman Kylmäpihlajan virallinen mittaus oli 27 m/s (NW-N). Rannikoilla mitattiin noin 15-20 sekuntimetrin tuulia. Laivaliikenne olikin suuremmissa vaikeuksissa lähinnä vain Ahvenanmaalla. Ruotsissa myrsky raivosi kovemmin saaden nimen Ginger.
Raippaluodon silta Mustasaaressa jouduttiin sulkemaan lumimyrskyn vuoksi neljäksi tunniksi hieman ennen puoltapäivää, kun tuulen nopeudeksi puuskissa mitattiin 31 metriä sekunnissa. Vuonna 1997 avattu silta suljettiin liikenteeltä ensi kerran sääolosuhteiden vuoksi. (HS)
22-23.02.2002
TALVIMYRSKY (ZARAH)
Tuulinpäivänä alkanut talvimyrsky repi irti kattopeltejä ja kaatoi puita eniten Lounais- ja Länsi-Suomessa. Keskituulen nopeus oli kovimmillaan Bogskärissä 25,2 metriä sekunnissa ja kovin puuska 31,3 m/s. Sisämaassa Näsijärvellä maksimipuuska oli 21 m/s. Ennen Suomeen tuloaan Zarah-nimen saanut myrsky teki tuhojaan laajalla alueella Pohjanmeren ympäristössä ja Skandinaviassa. Juutinrauman silta jouduttiin sulkemaan liikenteeltä vaarallisen sivutuulen vuoksi.
Lounais-Suomen aluehälytyskeskuksiin tuli satoja ilmoituksia puuskittaisen tuulen tekemistä vaurioista, kuten repsottavista kattopelleistä ja sähkölinjoille ja teille kaatuneista puista. Katonosia tippui auton päälle ainakin Turussa ja Kouvolassa.
Myös Hämeessä tuli hälytyksiä kaatuneista puista ja kattovaurioista.
Perjantaina puolenpäivän aikaan alkanut myrsky aiheutti runsaasti häiriöitä sähkönjakelussa Lounais- ja Länsi-Suomessa, rannikolla käytännössä koko alueella Kustavista Hankoon. Myös Pirkanmaalla, Hämeessä ja Etelä-Pohjanmaalla kärsittiin jonkin verran sähkökatkoista.
Pahin tilanne oli kuitenkin Turunmaan saaristossa. Sähköjohtoja vaurioittivat tuuli, lumi ja kaatuneet puut ja myös irralliset oksat aiheuttivat oikosulkuja.
Pahimmillaan ilman sähköä oli noin 10 000 taloutta ja täysin sähköttä olivat lauantaiaamuna Norrskatan, Houtskarin, Fagerholman ja Hiittisten saaret, Korppoon saaresta kaksi kolmasosaa ja pikku-Nauvosta puolet. Korjaustöihin pääsyä vaikeutti kova merenkäynti. Korjausmiehiä lennätettiin joihinkin saariin merivartioston helikopterilla.
Huono ajokeli
Koko aurauskalusto oli lauantaiyön ja –aamun tien päällä. Kova tuuli kasasi jopa puolen metrin kinoksia, vaikka sademäärä sinänsä ei ollut erityisen suuri.Maanteillä ajokeli oli todella huono ja Kokkolassa neljä nuorta sai surmansa rekan ja henkilöauton törmäyksessä.Keli oli vaikea vielä lauantainakin koko maassa. Esimerkiksi Etelä-Suomen alueella kirjattiin satakunta peltikolaria.
Lentoliikenne oli jumissa, junat myöhästelivät ja kauppalaivaliikennekin keskeytettiin Merenkurkun Suomen puoleisella alueella ajelehtivien jäiden ja kovan tuulen vuoksi. Vaasan edustalla evakuoitiin luotsikutterin miehistö kutterin jämähdettyä jäihin kiinni. Helsinki-Vantaan lentokenttä jouduttiin yöllä sulkemaan muutamaksi tunniksi.
Lauttaliikenne Maarianhaminan ja Ruotsin Kapellskärin välillä pysähtyi perjantai-iltana kovan tuulen takia. Tuuli puhalsi keskimäärin 24 m/s, ja puuskissa jopa 29 m/s. Myrsky kaatoi myös Ahvenanmaalla puita sähköjohtojen päälle, mistä aiheutui katkoksia sähkönjakelussa.
Liettualaisen Kestutis-rahtilaivan 300 kuution tukkilasti huuhtoutui mereen Utön ja Bengtskärin välisellä merialueella. Merivartiosto varoitti alueella liikennöiviä aluksia meressä ajelehtivista tukeista.
Myrsky nostatti meriveden jopa metrin yli normaalitason ja jäät murskasivat laitureita korjauskuntoon. Vesi on koko talven pysytellyt huomattavasti normaalia korkeammalla. (HS/TS)
11.03.2002
VARHAINEN UKKONEN ylitti Etelä-Suomen maanantai-iltana herättäen ihmetystä alueen asukkaissa. Ilmatieteen laitos sai myös muutamia soittoja uteliailta ihmisiltä. Itämerellä syntynyt ukkonen oli voimakkaimmillaan Turun yllä illalla klo 20.30, jossa kertyi kymmenen salamaniskua. Myös Eurassa salamoi muutaman kerran.
Turusta pilvi liikkui nopeasti maa-alueen yläpuolella itään ja heikkeni. Ukkonen voimistui jälleen klo 23. maissa Helsingin pohjoispuolella ja havaintoja tehtiin niin Helsingistä kuin Lahdestakin. Puoli tuntia myöhemmin pilvi oli Porvoon yläpuolella taas täydessä iskussa.
Salamatutkija Tapio Tuomi antoi selityksen vuodenaikaan nähden perin harvinaiselle ilmiölle: Yläilmoissa noin viiden kilometrin korkeudessa oli poikkeuksellisen kylmää, jolloin riittävän suuri lämpötilaero maan pintaan nähden kasvatti kuuropilveä niin paljon, että se sähköistyi. Seurauksena syntyi tähän aikaan vuodesta erittäin harvinainen ukkonen. (HS)
20.03.2002
TUULI KASASI JÄÄRÖYKKIÖITÄ
Kovat lounaistuulet kasasivat Ruissalon rannoille Airiston pohjoisosiin hyvin harvinaisen ja erikoisen luonnonilmiön. Ruissalon länsikärkeen Kolkan ja Saarronniemen rantamille kasaantui runsaan viikon aikana jopa nelimetrisiksi kohonneita, kymmeniä metrejä pitkiä jääröykkiöitä. Saaronniemessä laiturille asti kiivenneet jäälautat vahingoittivat kaupungin uimarannan jykevää betonilaituria.
Vastaavanlaisia jääahtaumia ei merentutkimuslaitokselle jäähavaintoja tekevän Göte Karlssonin mukaan ole havaittu sisäsaaristossa ainakaan 30 vuoteen. Karlssonin mukaan ilmiö on niin harvinainen, että valtavia päällekkäin olevia jäälauttoja voi luonnehtia ”nähtävyydeksi ja jonkunlaiseksi monumentiksi.”
Komeat jäävuoret olivat turkulaisten ihmettelyn ja ihailun kohteena. Tiistain kaunis kevätsää houkutteli kävelijöitä jatkuvana virtana ihmettelemään näitä ”monumentteja.” (TS)
07.06.2002
HURJA RAEKUURO ALAJÄRVELLÄ
Ukkosmyrsky ja siihen liittynyt harvinaisen raju raekuuro runtelivat Etelä-Pohjanmaalla sijaitsevan Alajärven keskustaa perjantai-iltana. Kello 20.30 alkanut ja puoli tuntia riehunut rajuilma jätti jälkeensä tulvivia kellareita ja jopa metrin korkuisia raekasoja alikulkutunneleihin, joihin suurimmillaan 2-3-senttiset rakeet kulkeutuivat virtaavien vesimassojen mukana.
- Vettä tuli niin kuin sitä ikänään voi Suomessa taivaalta tulla ja rakeet olivat tuollaisia peukalonpään kokoisia, kuvaili palopäällikkö Juhani Salo.
Salon mukaan vesi tulvi useisiin rakennuksiin ja keskustan alikulkutunneleihin. Lisäksi rakeet tukkivat kattojen poistoputket, jonka vuoksi katoille kertyi vaarallisen paljon vettä. Rakeet tulivat niin kovalla voimalla, että ne menivät läpi parvekkeiden muovisista valokatteista.
– Ne tulivat kuin olisi haulikolla ammuttu.
Salo ei muista vastaavaa luonnonnäytelmää nähdyn Alajärvellä miesmuistiin. Myräkkä rajoittui hyvin pienelle alueelle. Myös syöksyvirtauksia esiintyi, sillä muutamia puita ja puhelinlinjoja meni nurin. (HS)
Raekuuro herätti eräiden tietojen mukaan myös kansainvälisten tutkijoiden huomion. (HS)
17.06.2002
KOVA, AJOITTAIN MYRSKYKSI yltynyt tuuli kaatoi puita ympäri Uuttamaata keskiviikkona. Myrskytuhoja sattui myös pitkin pääkaupunkiseutua. Muualla Uudellamaalla myräkkä aiheutti vahinkoja etenkin Tammisaaren ja Inkoon saaristossa sekä Pohjassa, Lohjalla ja Vihdissä. Keski-Uudellamaalla tuli keskiviikkona noin 25 myrskytuhohälytystä.
Suojaseinä kaatui metroradalle. Kova tuuli kaatoi pressuista ja rautaisista tukitelineistä kootun suojaseinän Kulosaaressa kello 15.50. Seinä kaatui osittain radalle, ja kolme vierestä ajanutta metrojunaa naarmuuntui. Raide suljettiin, kun havaittiin, että junat eivät mahdu kulkemaan kaatuneen seinän ohi.
Metroliikenne tukkeutui pahoin kesken iltapäiväruuhkan, kun junat joutuivat jonottamaan vapaata raidetta molempiin suuntiin noin 40 minuuttia. (HS)
21.06.2002
KESÄMYRSKY YLLÄTTI JUHANNUKSEN viettäjät etenkin maan eteläosissa ja Suomenlahdella, jossa keskituuli kohosi juhannusaattona myrskyrajaan 21 m/s. Merivartiostolla riitti töitä ja varsinkin Suomenlahdella ja Saaristomerellä pelastajat auttoivat joukoittain merihätään joutuneita veneilijöitä. Autettavien ihmisten määrä kohosi pariinsataan ja vielä juhannuspäivänä vastaanotettiin lukuisia ilmoituksia veneille aiheutuneista vaurioista.
Kova tuuli kaatoi eri puolilla maata myös puita sähkölinjojen päälle ja sähkökatkoista kärsivät pahimmillaan kymmenet tuhannet juhannuksen viettäjät. Laajimmat katkokset olivat Tammisaaressa ja Karjaalla.
Lahden satamassa myrskytuuli esti juhannuskokon polttamisen. Tuuli puhalsi puuskittain jopa 20 m/s ja Vellamo-alus joutui jättämään yhden Vesijärven risteilyvuoroistaan väliin. Kapteeni luonnehti sään olleen kuin syysmyrskyssä sateineen ja tuulineen.
Voimakas ukkonen liikkui kapeana alueena Turun seudulta Jyväskylään ja Kuopioon.
26.06.2002
TROMBI NURMIJÄRVEN RÖYKÄSSÄ
Paikallinen hyvin voimakas pyörre hajotti keskiviikkona Nurmijärvellä kaksi kasvihuonetta, nosti asuntovaunun ilmaan ja kaatoi puita. Voimakkaan tuulipyörteen nostama asuntovaunu teki kymmenen metrin lennon ja päätyi katolleen. Asuntovaunu tuhoutui.
Kesämökkialueella mökkien päälle kaatui puita, ja Vaaksin järven rannalla joistakin taloista menivät sähköt. Puita kaatui eniten Länsivahaksentiellä. Alkuillasta kolme pelastuslaitoksen yksikköä raivasi aluetta.
Trombi iski Pertti Mahkosen puutarhaan noin klo 12.10. Hänen veljensä, Martti Mahkonen oli juuri saapunut pihaan, kun tuuli alkoi kiihtyä. Kasvihuoneen omistajan sisko Mervi Mahkonen kertoi taivaanrannan muuttuneen ennen trombin tuloa "pikimustaksi".
- Kuulosti, kuin metsästä olisi tullut juna. Sitten alkoi tuulla aivan mielettömän kovaa ja kaikki tavarat alkoivat lennellä ympäriinsä. Suppilo ulottui maasta ainakin 100-150 metrin korkeuteen, mutta korkeutta oli vaikea arvioida. Yritin ottaa kuvaa, mutta tuuli pakotti minut sisälle, Mahkonen kuvailee.
Trombi tuhosi perustuksia myöten 50 metriä pitkän kukkien kasvattamiseen tarkoitetun kasvihuoneen ja osan toisesta. Lisäksi yhdestä piharakennuksesta irtosi katto ja ympäristöstä kaatui runsaasti puita. Neljä muuta kasvihuonetta eivät vahingoittuneet.
- Kaikki kesti 15-20 sekuntia ja sitten oli aivan hiljaista. Seurasin trombia pari kilometriä ja se kaatoi muualtakin puita, ja yksi auto jäi puun alle, Mahkonen kertoo.
Ilmatieteen laitoksen observatoriossa tapahtumapaikan lähellä ei trombista tiedetty mitään. Trombi ei myöskään osunut havaintotutkan alueelle. (HS)
(Myrskybongari Timo Leponiemen ilmoittamien jälkitutkimusten mukaan noin 100 metriä ennen kyseistä Mahkosen puutarhaa trombi kaatoi synkähkössä metsässä sijainneessa hevosaitauksessa parikymmentä puuta. Hevoset eivät olleet aitauksessa. Toisessa tuhopaikassa enintään 1 km puutarhalta oli kymmenkunta metriä leveää tuhojälkeä 300-400 metriä. Suurimmat puut olivat paksuudeltaan reilut 30 cm. Kaatuneita puita oli useita kymmeniä keskenään melkoisessa sekamelskassa.)
04.07.2002
VOIMAKKAAT UKKOSMYRSKYT riepottelivat eteläistä ja itäistä Suomea torstai-iltana. Pahiten myrsky riehui Uudellamaalla Lohjanharjun eteläpuolella, sekä Päijänteen itäpuolelta Lappeenrantaan saakka. Yöllä salamointi oli voimakkainta maan keskiosassa. Kaikkiaan salamanlaskijat rekisteröivät noin 4000 salamaa.
Ilmatieteen laitokselta kerrottiin, että jopa kesäisistä pyörremyrskyistä, trombeista saatiin vahvistamattomia havaintoja. Ukkosmyrskyt syntyivät, kun Ruotsista saapui voimakas matalapaineen vyöhyke Suomeen tuoden mukanaan kovat sateet. Ukkoset olivat pahoja, sillä rintamaan kuului erittäin lämmintä ilmamassaa ja myös yhtenäisempiä sateita. Turussa sademäärä oli 23,5 mm.
Mukana oli hyvin voimakkaita puuskatuulia, jotka kaatoivat puita erityisesti Uudellamaalla katkaisten mm. rantaradan junaliikenteen klo 20 maissa. Tuuli kaatoi puita sähkölinjoille, teille ja rakennusten päälle Tammisaaren, Lohjan ja Salon tienoilla, missä myrsky iski ensiksi Kiskoon.
Lohjanharjua pohjoiseen kulkenut trombi aiheutti edetessään hälytysten tulvan alueen hätäkeskuksiin.
Vihdissä kaatui puu liikkuvan henkilöauton päälle ja Inkoossa rojahti palava puu kantatie 41:n yli katkaisten liikenteen. Palokunnat olivat koko illan täystyöllistettyjä raivatessaan sähkölinjoja ja teitä.
Suomenlahdella mitattiin 21 – 26 sekuntimetrin puuskatuulia. (TS)
05.07.2002
UNTONPÄIVÄN POIKKEUKSELLISEN RAJU UKKOSMYRSKY
Kello 16 aikoihin Suomenlahden yli etelärannikolle saapunut ukkosmyrsky eteni rintamalinjaa pitkin nopeasti pohjoiseen. Lappeenrannan seudulle voimistunut myrskyrintama ehti klo 17, Sisä-Savoon klo 19 ja Oulun seudulle jo vähän heikentyneenä klo 21 jälkeen. Pohjois-Lapissa esiintyi vielä voimakasta salamointia iltayön ja puolenyön aikaan ja lopullisesti myrsky kuoli vasta Jäämerellä. Salamamäärä oli kaikkiaan noin 20.000.
Voimakkaat syöksyvirtaukset ja mahdollisesti myös trombit aiheuttivat suurinta tuhoa Etelä-Karjalasta Pohjois-Savoon ulottuvalla alueella. Pahin tuhokeskus lienee ollut Karttulan-Suonenjoen seudulla.
Ilmatieteen laitoksen alustavan selvityksen mukaan suurimman osan vahingoista aiheuttivat Suomen oloissa poikkeuksellisen voimakkaat ja laajalla alalla esiintyneet syöksyvirtaukset, joissa tuulen nopeus kohosi 20-25 metriin sekunnissa. Karttulan Linnonsaaressa tuhojälkeen perustuvan arvion mukaan tuuli puhalsi jopa yli 50 m/s. Mahdollisesti esiintyi myös trombeja, mutta varmoista tapauksista ei ollut havaintoja.
Myrskyotsikoita Savon Sanomista:
- RAIVOISA MYRSKY AIHEUTTI KAAOKSEN
- Hätäkeskusten linjat tukossa
- Juna juuttui tunneliin
- Pahimmat myrskytuhot vuosikymmeniin
- Myrsky järjesti ison puusavotan
- Unto-myrskystä miljoonien eurojen metsätuhot
- Myrskyn jäljet näkyvät vielä pitkään
- Sisä-Savossa satatuhatta mottia puuta maassa
- Monitoimikoneet vyöryivät Karttulan myrskymetsiin
- Suurin osa Pohjois-Savon metsistä vakuuttamatta
- Ukkospuuskat olivat kovia ja paikallisia
- Myrsky vei sähköt jopa sadastatuhannesta kodista
- 800 sikaa selvisi sähkökatkoksesta varavoimalähteen avulla
- Sisä-Savon sähköverkon korjaaminen vienee yli viikon
- Sähkökatkoista kärsiville tulossa korvauksia
- Turvalaiteviat ja sähkön puute myöhästyttävät junia Savossa
- Yhteiskunta ei tunnista myrskykriisiä
- Myrsky työllistää vakuutusyhtiöitä
Seuraavat myrskykoosteet ovat pääosin Savon Sanomista. Pääotsikko lauantaina 6.7:
RAJUMYRSKY PYYHKÄISI YLI SAVON. SUONENJOKI MYRSKYNSILMÄSSÄ
Kaatuneet puut tukkivat liikenteen teillä ja rautateillä
Perjantai-illan tuhot olivat mittavia. Tuhannet kaatuneet puut katkaisivat liikenteen valtateillä 5, 6, 9 ja 13. Päätiet yritettiin pitää auki, sivuteille ehdittiin vasta myöhemmin.
- Tämä on aivan hurjaa. Kaikki palokunnat ovat raivaamassa puita, joita on ihan tuhottomasti koko Pohjois-Savon alueella. Ihan täysi kaaos, kuvailtiin Kuopion aluehälytyskeskuksesta, jonne tuli ajoittain niin paljon puheluita, että yhteydet eivät pelanneet välillä poliisinkaan suuntaan.
Myös puhelin- ja sähköyhtiöiden palvelulinjat tukkeutuivat pian myrskyn jälkeen ja takkuilivat pitkälle lauantain puolelle saakka. Pahimmillaan soittoyrityksiä laskettiin tulleen yli 20.000 tunnissa.
Junaliikenteelle myrskyn vaikutukset olivat ennennäkemättömän suuret. Ajolankojen päälle laajoilla alueilla kaatuneet puut katkaisivat koko Savon radan liikenteen Pieksämäeltä jokaiseen neljään ilmansuuntaan. Myös Karjalan rata oli poikki Kouvolan ja Lappeenrannan välillä. VR joutui turvautumaan illan aikana bussikuljetuksiin.
Suonenjoen pohjoispuolella matkustajajuna 98 juuttui tunnelin suulle niin, että matkustajavaunut jäivät tunneliin. Junahenkilökunnan ja matkustajien yhteistyöllä kaatunut puu saatiin radalta, jonka jälkeen juna liikkui alamäkeen omalla painollaan pois tukalasta tilanteesta. Sama juna pääsi Suonenjoen asemalle saakka, mutta jumittui sinne uudestaan. Matkustajat jatkoivat VR:n järjestämällä bussilla Helsinkiin.
Pendolino 95 joutui pysähtymään Hankasalmelle, Turun-Kuopion pikajuna 823 tyhjennettiin matkustajista Jyväskylässä ja yöjuna Helsinki-Tampere-Pieksämäki-Kontiomäki ohjattiin Seinäjoen kautta. Pieksämäen ja Varkauden välillä tavarajuna sai omalla painollaan työnnettyä reitiltä puita pois. Radan liikenne katkaistiin kuitenkin kokonaan illalla, koska kiskojen kunto haluttiin tarkistaa.
Jari Lindström VR:n pääkonttorin liikenteenohjauksesta kertoi:
- Kokoamme koko ajan raivaushenkilökuntaa. Mutta vaikka armeija tulisi apuun, emme saa liikennettä normaaliksi vielä lauantaina.
Sunnuntaina junat joutuivat vielä hidastamaan kulkuaan pääasiassa turvalaitteiden sähkönpuutteen vuoksi. Esimerkiksi Pieksämäen ja Mikkelin välillä oli 40 kilometrin rataosuus, jossa junien sallittiin ajaa vain 50 km/h nopeudella.
SÄHKÖKATKOT
Sähköt katkesivat yli 150 000 taloudesta Kaakkois-Suomesta Savon yli Oulun tienoille ulottuvalla alueella. Sähkökatkokset mykistivät laajasti myös GSM-tukiasemia, minkä vuoksi matkapuhelimet eivät toimineet sen jälkeen, kun asemien varavoima-akut tyhjenivät.
Pahimmin kärsineessä Pohjois-Savossa Atro Oy:n (ent. Savon Voima) jakelualueella sähköt katkesivat 30 000-40 000 taloudelta. Näistä 25 000 oli sähköttä vielä lauantaina ja 10 000 sunnuntaina, vaikka asentajat olivat uurastaneet ympäri vuorokauden. Maanantaina määrä oli vielä yli 2000.
Suurimmat vahingot Unto-myrsky teki Suonenjoen ja Karttulan seuduilla. Loma-aika vaikeutti korjaustöitä entisestään kaoottisessa tilanteessa. Yksi pahimmista tuhopaikoista sijaitsi Karttulan tiellä, Rytkyn kylällä. Karttulan terveyskeskus joutui tulemaan toimeen omalla varavoimallaan sunnuntai-iltapäivään saakka. Se takasi sähkön erilaisiin toimintoihin, mutta esimerkiksi ruuat jouduttiin tarjoilemaan kylminä ja lämmin vesi puuttui. Kirkonkylän raitilla oli sunnuntaina edelleen apeat tunnelmat. Moni talous pitäjässä oli edelleen pimeänä ja kaupat ongelmissa sulaneitten pakastimiensa kanssa.
Atron verkostojohtaja Juha Venäläinen kertoi myöhemmin, että Unto oli Suomen oloissa poikkeuksellisen raju myrsky. Sen aiheuttamat tuhot olivat paikoittain, erityisesti myrskynsilmään joutuneessa Karttulassa, täysin käsittämättömät. Yhtiöllä kulkee Savon metsissä 23.000 km häiriöille altista sähkölinjaa, ja vikapaikkoja syntyi tuhansittain.
- Käyttökeskuksessamme on seinällä valotaulu, josta näkee koko toimialueemme tilanteen. Kun jossain kohtaa verkkoa laukeaa johtolähtö eli sähkö katkeaa, tauluun syttyy pikku lamppu. Unton jälkeen koko valotaulu hehkui kauttaaltaan, niin täydellistä jälkeä myrsky teki.
Etelä-Savossa Suur-Savon Sähkön alueella pimeni 45 000 taloutta, Pohjois-Karjalan Sähkön alueella 20 000 ja Kaakkois-Suomen sähköyhtiöiden piirissä noin 35 000.
Lappeenrannan, Imatran ja Joutsenon sähköyhtiöiden jakeluverkkojen alueella myrsky mykisti hetkellisesti yli puolet sähköverkosta. Maaseutu meni puolessa tunnissa jopa 90-prosenttisesti mykäksi, kerrottiin Lappeenrannan energiasta. Lemi, Savitaipale ja Taipalsaari pimenivät joksikin aikaa täysin. Korjaustyöt kestävät pahimmillaan useita päiviä.
Hätä oli suuri monilla maatiloilla ja liikenevät aggregaatit kiersivät talosta taloon. Myös teollinen tuotanto kärsi.
Kuluttaja-asiamies vaati sähköyhtiöitä maksamaan korvauksia yli 10 tunnin ajaksi sähköttä jääneille. Voimayhtiö Atrosta vastattiin diplomaattisen nuivasti:
- Maisema tuhoalueella on kuin tykistökeskityksen jäljiltä. Sähköjohtoa makaa puunrunkojen alla kilometreittäin. Kirjoituspöydän takaa voi toki vaatia sähköjä takaisin kymmenessä tunnissa, mutta se nyt ei vaan onnistu. Ei, vaikka olisi tuhansia miehiä käytössä. Paikalliset ymmärtävät kyllä tilanteen ja sähkömiehiä tullaan auttamaan vapaaehtoisesti, kuin yhteisiin talkoisiin.
MYRSKY JÄRJESTI VALTAVAN PUUSAVOTAN
Pohjois-Savon metsänomistajien liitto arvioi maanantaina Unton päivän myrskyn kaataneen puuta 300 000 kuutiometriä, yli 10 milj. euron arvosta. Suurimmat tuhot olivat Sisä-Savon metsänhoitoyhdistyksen toimialueella Suonenjoen ja varsinkin Karttulan seudulla. 100 000 kuutiota merkitsee rahaksi muutettuna noin 4 milj. euroa. Suurin osa metsistä on vailla täyttä vakuutusta.
Kaatuneita puita oli hyvin laikuittain ja tuhot paikoin todella pahoja. Myrskyn oikkuja kuvaa se, että täydellisen tuhoalueen läheisyydessä metsä saattoi olla lähes koskematon. Puutuhot sattuivat huonoimpaan mahdolliseen aikaan. Ihmiset ovat lomilla ja puu menee todella nopeasti pilalle.
(Myöhemmin täsmentyneet tiedot kertoivat Unto-myrskyn kaataneen puita yhteensä noin miljoona kuutiometriä).
Myrsky vei lähes vanhan miljoonan Punnonmäen mieheltä
Karttulan Punnonmäessä Timo Karttusen omistamaa metsää perjantai-illan myräkkä kaatoi lähes 40 hehtaaria, josta valtaosa parhaassa tuottoiässä. Hänen oma arvionsa menetyksistä liikkui lähellä vanhaa miljoonaa.
- Kun tulin metsääni mökkireissulta, meinasi itku päästä. Vanhimmat puut ovat liki 100-vuotiaita. Rakkaitakin minulle.
Yksi monista kriisitunnelmissa olevista paikoista oli Metsolan kylä Suonenjoen ja Karttulan rajalla.
– Monet ovat itkeneet menetyksiään. Yksi isäntä meni niin shokkiin, että kiertää vain pihaansa. Meiltä meni vain 1,5 hehtaaria, mutta lehmien rasitus huolestuttaa sähkökatkon jatkuessa monilla kylillä ainakin keskiviikkoon, kertoivat Johanna ja Markku Tiihonen.
Etelä-Karjalassa luonto osallistui näyttävästi 30 vuoden takaisen Joutsenon ja Puumalan myrskyn muisteloihin. Perjantaina klo 17 aikaan puhaltamaan alkanut myrskytuuli aiheutti tuntuvia aineellisia vahinkoja Imatralla, Joutsenossa, Lappeenrannassa, Lemillä, Luumäellä, Ruokolahdella, Savitaipaleella ja Taipalsaarella.
Kaatuneet puut tukkivat teitä ja poliisi joutui ohjaamaan liikennettä Imatralla ja Lappeenrannassa. Maantieliikenne sujui hitaasti raivaustöiden kestäessä.
Aineellisista vahingoista mittavimmat koituivat autoille ja rakennuksille sekä niiden pihapiireille. Autoja kolhiintui kymmenittäin ja rakennusten kattoja repeytyi irti useita satoja neliömetrejä. Taipalsaarella kaatui kulttuurihistoriallisesti arvokas, 300 vuotta paikallaan seisonut rauhoitettu kuusi.
Varkauden hätäkeskus sai ensimmäiset ilmoituksensa ennen klo 19. ja sen jälkeen puheluja alkoi tulla ruuhkaksi asti. Lähinnä kaatuneiden puiden raivaus työllisti varsinkin Heinäveden, Vihtarin, Karvion ja Leppävirran palokuntia myöhäiseen yöhön ja töitä jäi vielä lauantaiaamuksi.
Varkauden kaupungissa palokunta kävi kiinnittämässä Kuopion Liikenteen varikon kattopeltejä puiden raivaustyön ohessa. Joroisten palokunnalla riitti niin ikään savottaa puiden kaatuillessa maanteille, sähkölinjoille, rakennusten päälle ja rautatiekiskoille.
Suonenjoen seudun yli noin 70 kilometrin tuntivauhdilla edennyt rajuilma pyyhkäisi kello seitsemän aikaan aiheuttaen maakunnan suurimmat tuhot.
Sähkönjakelukeskukseen iski salama pimentäen terveyskeskuksen 1,5 tunniksi. Suonenjoella asuvan Liisa Koivistoisen mukaan koko seutukunta muistutti taistelutannerta.
– Ihmisten puutarhakalusteet ovat säpäleinä, kukat tuhottuna, isot vanhat puut katkeilleet kaikki. En ole elämän kuuna päivänä samanlaista nähnyt.
Palokunnat raivasivat aluetta koko yön: Puita sähkölinjoilla, talojen päällä, tiet tukossa, tulvavesien torjuntaa jne. Kaikki isoimmat tiet saatiin auki lauantaiaamun aikana. Hälytyksiä tuli yli 40.
KATASTROFIELOKUVA MELKO ONNELLISELLA LOPULLA
Ensijärkytyksestä toivuttuaan myrskyn koettelemat sisäsavolaiset tarttuivat yksissä tuumin moottorisahoihin
"En ole eläissäni sellaista myräkkää nähnyt", oli lauantaipäivän suosituin lause Suonenjoella ja naapuripitäjissä. Eikä syyttä. Kun huristelee Kohti Suonenjokea pohjoisesta päin, tienvarsilla ja teillä näkyy ensin katkenneita oksia ja lehtiä. Lienee yöllä vähän ukkostanut.
Pari kilometriä etelämpänä oksat vaihtuvat nuorten koivujen ja mäntyjen runkoihin, jotka lepäävät lakritsanauhamaisesti venyneitä puhelinlinjoja vasten. Ukonilma taisi olla poikkeuksellisen kova.
Aivan Suonenjoen keskustan tuntumassa saavutaan nollapisteeseen. Suuria mäntyjä on katkeillut molemmin puolin tietä kuin coctail-tikkuja. Poikki napsahtaneet voimalinjat kiemurtelevat asfalttia pitkin puunlatvusten seassa. Henkilöautolla pääsee luovimaan jotenkuten, mutta jo pikkubussi olisi vaikeuksissa: raivaajat ovat yön ja aamun aikana ehtineet sahaamaan tien poikki kaatuneista puista vain välttämättömimmän.
Koiran kanssa mökin alle piiloon
"Olo oli kuin elokuvissa", oli toinen lauantaipäivän suosikkisanonnoista. Katastrofielokuvan vastentahtoisiksi tähdiksi pääsivät muun muassa Matti ja Katja Haarle, jotka viettivät helteisen perjantaipäivän päätteeksi rauhallista saunailtaa mökillään Palokissa, Suonenjoen kupeessa.
- Katsoin saunan kuistilta tummenevalle taivaalle ja ajattelin ulkoiluttaa koiran ennen sadetta, Matti Haarle kertoo. Matti ja Kamu-koira ehtivät parinkymmenen metrin päähän kun taivas, ja heti perään maa, repesi.
- Rupesin kuulemaan ympärilläni puiden rytinää ja lähdin juoksemaan takaisin kohti mökkiä minkä jaloista pääsin.
Pelkkään kylpytakkiin sonnustautunut Matti ja koira onnistuivat luikahtamaan suojaan mökin alle ennen kuin ensimmäiset petäjät pamahtivat pihalle parkkeeratun Nissanin päälle sekä mökin katolle.
- Pienempiä puita lenteli ilmassa eikä Mattia ja Kamua näkynyt missään. Olin aivan kauhuissani, ajattelin että tällaista tapahtuu vain hurrikaanielokuvissa, Katja kertoo.
Seuraavana päivänä Haarlejen pihassa rytisee jälleen, mutta tällä kertaa asialla ovat sukulaismiehet moottorisahoineen.
Myrskyä saattamassa
Seppo Konttinen ei ihmetellyt uutisia, että tämä seutu kärsi kaikkein eniten.
– Tulin perjantaina Porvoosta ja sanoinkin, että kuljetin myrskyä mukanani. Uskalsin ajaa vain viittäkymppiä, oli se sellaista mylläkkää. Ajoittain Unto viskasi pahasti. Puitakin raivattiin tieltäni Pieksämäen kohdalla. Matka kesti kolmen ja puolen tunnin sijaan yhdeksän tuntia, selvitti Konttinen Shellin pihassa.
Huoltamolla poristiin itse kunkin myrskykokemuksista. Huoltoaseman myyjätär Kaisa Ikonen kertoi sähköittä elämisestä ja pakastimien sulamisesta:
- Jäätelöä meni eniten roskikseen ja leipää olen kaupannut alennuksella. Kyllä lappaa porukkaa kahvilla etenkin niiltä alueilta, joilta sähköt ovat edelleen pois. Ja lottoajat ja veikkaajat ovat kireitä, kun on line-järjestelmä ei toimi vieläkään..
Kuopioon myrsky ehti ennen kahdeksaa. Kelloniemen rampin kohdalla paiskoutui puita moottoritielle. Myös eri puolilla kaupunkia liikenne jumiutui. Tuomiokirkon katolta lenteli remontoitavan katon palasia. Puita kaatui myös autojen ja rakennusten päälle, kattoja romahteli.
Siilinjärvellä rajuilma kaatoi puita kymmenien omakotitalojen ja autojen päälle, mutta henkilövahingoilta sielläkin vältyttiin kuin ihmeen kaupalla. Yöllinen liikennemotti oli täydellinen, kun kaikki pääväylät naapurikaupunkeihin katkesivat. Poikki olivat niin 5-tie, Maaningantie kuin Nilsiäntiekin.
Aamuun mennessä liikenne-esteet oli suurimmaksi osaksi saatu poistettua, mutta myrskytuhojen jälkiraivaukset tulevat jatkumaan palomiesten arvioiden mukaan ainakin ensi viikon.
Olli Huttusen tilalla Siilinjärvellä myrsky näytti pahinta osaamistaan.
- 20 puuta tästä pihapiiristä lähti. Tuossa oli vielä eilen kaunis koivukuja, jota ohikulkijat ihailivat. Nyt pihapiiri ja tienpientare ovat kaatuneiden, vuosikymmeniä kasvaneiden koivujen ja jykevien kuusien peitossa.
- Vettä tuli ihan sumunaan, näkyvyyttä ei ollut lainkaan. Ei silloin ulos ollut asiaa. Mutta ei siinä montaa minuuttia mennyt, kun homma oli tehty. Niin kova ujellus ja puhuri ulkona kävi, että ei edes suurten puiden kaatuminen kuulunut, Huttunen kertoo.
Kuin ihmeen kaupalla pihapiirin rakennukset säästyivät pahoilta osumilta. Ainoastaan saunamökistä lähti savupiippu, kun valtavat kuuset kaatuivat kummallekin puolelle. Myös viereistä aittaa ympäröi kaatuneiden puiden sekamelska. Osa puista oli repinyt mukaansa neliömetreittäin maata, osa taas katkennut keskeltä runkoa.
Maaningalla Käärmelahden ja Kinnulanlahden välillä kulki ukkospuuska, joka saattoi olla myös trombi. Ensiharvennusmetsä tuhoutui totaalisesti.
- Tuuli oli niin kovaa, että monet autot uhkasivat suistua tieltä ojaan sen voimasta, palomies Pentti Runko Maaningan palolaitokselta kuvailee.
Yksittäinen katastrofi Lapinlahdelta Ylä-Savosta:
HILJAISUUDEN JÄLKEEN MAAILMA RÄJÄHTI
Hornankattilaksi muuttunut trombi kulki läpi Lapinlahden ja Iisalmen katkoen kapealla kaistalla satoja puita, repi kattoja ja paiskoi tavaroita kymmeniä metrejä.
- Ensin oli aavemaisen hiljaista, vain heikko vire ilmassa, mutta taivas oli tummanpuhuva kaikkialta. Sitten tuli humiseva tuuli ja yhtäkkiä maailma räjähti, juuri rehua lehmilleen kuormannut mv. Markku Vainikainen Alapitkältä kuvaili illan tapahtumia.
Trombin voimasta Vainikaisen navetan katto läsähti kasaan hajoten pihapiiriin tiilien ja lautojen sekamelskaksi. Navetassa oli sen jälkeen niin hiljaista, että isäntä luuli kaikkien 18 lehmän kuolleen saman tien.
- Siellä ne olivat kuitenkin kakki hengissä. Veimme ne aamuyöllä tilanteen rauhoituttua naapureiden navettoihin.
Karja saatiin ulos navetasta sen jälkeen, kun palokunnan miehet olivat asettaneet tukipuita tukemaan navetan kattoa. Pihapiiristä kaatui vanhoja lehtikuusia ja koivuja. Trombi eteni puita katkoen kohti pohjoista vieden mennessään läheisen sahan katon. Naapuritilallisen Teuvo Heikkilän pihapiirin myrsky ohitti hyvin läheltä, itse asiassa viereistä kylätietä pitkin.
- On se ihan käsittämätöntä. Ei sitä näkyä ja voimaa voi sanoin kuvata, Vainikainen ihmetteli järkyttyneenä.
Ilmatieteen laitoksen asiakaspalvelujohtaja pelkäsi myrskyn silmässä Savossa:
Myrskyn silmään joutunut Pekka Plathan jäi jumiin tien poikki kaatuneen puun vuoksi Varpaisjärvellä.
- Viereinen puu meinasi kaatua auton päälle. Ensimmäisen kerran eläissäni pelkäsin myrskyä.
Iso puu olisi murskannut kevytrakenteisen matkailuauton. Plathanin seurue pääsi jatkamaan Sonkajärvelle noin 50 kilometrin kiertotietä. Rintama meni ylitse lyhyessä ajassa. Ukkospilvisoluja oli vieri vieressä eikä niiden osumisista tiennyt etukäteen. Hän kuvaili puuskarintamia hyvin voimakkaiksi.
- Todennäköisesti trombeja oli mukana. Puita oli nurin joka puolella. Näytti kuin metsään olisi aurattu teitä.
Pohjois-Karjalassa myrskyn riepotukseen joutuivat lähinnä läntiset kunnat. Kaatuneita puita raivattiin sähkölinjojen lisäksi maanteiltä ja piha-alueilta. Joensuun hätäkeskukseen tuli muutamia kymmeniä ilmoituksia.
Lieksan Elimolla perjantain ja lauantain välisenä yönä riehunut ukkosmyrsky kaatoi metsäalueelta satoja runkoja, osa ikihonkia. Elimon tie oli tukossa monesta kohtaa ja myös rakennuksia oli jäänyt kaatuvien puiden alle. Kaatuneita puita oli kymmenien kilometrien matkalla.
Rajavartiolaitos raivasi Elimontietä ajettavaan kuntoon ja palokunta kävi peittelemässä vaurioituneita kattoja lauantaina.
Kommentti Savon Sanomista, toimittaja Marita Tiihonen:
UNTO NÄYTTÄÄ ARVOT
Myrskyn jälkeen – Kuopion kaupungissa kaikki jatkuu kuin ei mitään. Kävellään ja toljaillaan. Reilun puolen tunnin automatkan päässä Suonenjoen ja Karttulan maaseuduilla ihmiset odottavat sähköä neljättä päivää.
Kaupunkilaisen on vaikea kuvitella, mutta: Vessa ei toimi. Vettä ei tule. Pakastimet ovat sulaneet. Sähköhella ei toimi. Eikä jääkaappi. TV ei näy. Tietokone ei toimi. Puhelin ei soi. Ei kännykään pelaa! Ruokaa tehdään naapurin puuhellalla. Sitä viedään naapurin kellariin säilöön. Vettä hamstrataan kaivosta käsipelillä. Pyykit on pestävä käsin. Suihkussa ei käydä.
Tilinauha ei tule virka-ajasta:
Navetassa karja huutaa. Lypsetään vain kerran vuorokaudessa kahden sijasta. Aggregaatti kiertää tilalta toiselle parin tunnin laina-ajalla. Sähköttömässä latokuivurissa koko kesän heinäsato uhkaa homehtua. Pellon reunasta on mennyt hehtaareittain metsää. Sinne pitäisi ehtiä raivaamaan.
Huoli karjan kunnosta, puutaudeista ja ensi talven heinistä näkyy isännän kasvoista. Oma elinkeino on uhattuna. Raha menee jo ennen kuin se tulikaan.
Koneisto on hidas, kun on kyse maaseudusta:
Sunnuntai. Vielä ysitielläkin matkalla Suonenjoelle roikkuu puita langoilla. Suonenjoelta Karttulaan langat ja tolpat ovat tienvarsilla edelleen myrskyn jälkeisessä solmussa. Karttulantieltä Karsikonmäen kautta Kärkkäälään konkeloita kurottuu tielle vähän väliä. Vaaranpaikkoja riittää. Isännät ovat sahoineen katkoneet väylät auki. Kukaan muu ei ole sen jälkeen koskenut mihinkään. On vaikea uskoa, että puhelin- ja sähköfirmat hoitavat homman parissa päivässä, mutta onhan brandia pidettävä yllä.
Jos myrsky olisi pyyhkäissyt Kuopion kaupungin sähköt, puistot ja puhelimet nurin, olisi kyse suuronnettomuudesta. Maalaisten yhteiskunta olettaa selviävän omillaan, vaikka sielläkin kaikki pelaa nykyisin sähköllä.
Unto-myrsky on osoittanut, kuinka haavoittuva suomalainen yhteiskunta on. Jos joku haluaisi maan kaaokseen, olisi se helppo järjestää. Unto näyttää myös, mikä on elämässä tärkeää. Tietokoneella ja kännykällä voi heittää vesilintua. It-aika on liian riskialtis ollakseen arvokas. Omavaraistalous on tulevaisuutta.
Jälkikokemus:
(Koosteen tekijä ajoi kuukauden kuluttua myrskystä pohjoisesta päin läpi Karttulan ja Suonenjoen. Koko matkalla tuntui voimakkaana havun ja pihkan tuoksu, puupinoja oli pitkin tienlaitoja ja myrskyn aikaansaannokset vielä huomiota herättävästi nähtävillä ympäristössä ja pihapiireissä.)
01.08.2002
UKKOSMYRSKYT VAHINGONTEOSSA ETELÄ-SUOMESSA
Ukkonen ja voimakkaat puuskatuulet piinasivat eteläistä Suomea torstai-iltana ja perjantain vastaisena yönä. Ukkospilvissä esiintyneet puuskatuulet kaatoivat puita Uudellamaalla Salpausselän ja Lohjanharjun eteläpuolella.
Tuuli yltyi voimakkaimmillaan jopa 26 metriin sekunnissa, ja sisämaassakin tuuli oli hetkittäin vaarallisen voimakasta. Ukkonen vioitti myös Helsingin ja Turun välisen rantaradan liikenteenohjauslaitteita kello 11 lähtien. Junat myöhästelivät ukkosen tuhojen vuoksi vielä perjantainakin, mutta viat saatiin korjattua iltapäivällä.
Ukkosiin ja kylmän rintaman ylitykseen loppui myös viiden päivän hellejakso.
Hämeenlinnassa pari tuntia kestänyt ukkoskuuro pilasi paahtavassa helteessä alkaneen Farmari-maatalousnäyttelyn. Rankkasade alkoi kesken maatalousministeri Jari Koskisen avajaispuheen. Ensimmäinen ukkosen jyrähdys kuultiin samaan aikaan, kun Koskinen mainitsi Suomelle ongelmalliset EU:n komission maatalousesitykset. Koskinen keskeytti puheensa lähes koko juhlalavan yleisön paettua sadetta. Ukkonen aiheutti näyttelyalueella muutamia sähkökatkoksia ja pellolle tehdyn pysäköintialueen pinta liettyi runsaasta vedentulosta.(TS)
Ukkosmyrsky teki Lahdesta uima-altaan
Monella lahtelaisella kadulla olisi voinut uiskennella torstaina iltapäivällä, kun taivaalta satoi lyhytkestoisen ukkosmyrskyn aikana 41,8 mm vettä. Sitä satoi enemmän kuin viemärit pystyivät ottamaan vastaan.
Pahimmillaan puolimetriset vesilammikot peittivät osittain Kärpäsenmäen risteyksen ja kaupungin keskustassa Vapaudenkadulla Trion ja Hansan välin, missä vesi myös tulvi Cumulus-hotelliin. Myös ainakin Vesijärvenkatu, Saimaankatu ja Kauppakatu muuttuivat osittain vesialtaiksi.
Sateinen iltapäivä työllisti palolaitosta ja kiinteistöfirmoja. Palolaitokselle kertyi noin 30 keikkaa ympäri kaupunkia pääasiassa veden pumppausten ja automaattihälytysten vuoksi. (ESS)
(Oma kokemus. Hiukan myöhemmin vuolas kuuro saapui Nastolaan, 20 kilometriä Lahdesta itään päin. Enpä ole ennen nähnyt moista tulvasadetta! Vettä satoi puolessa tunnissa 43 mm. Havainto on suhteellisen tarkka, vaikka lukema on mitattu ns. "puutarhasademittarilla". Paljon myöhemmin sain käyttööni Ilmatieteen laitoksen virallisen vanhan sademittauspöntön ja vertailussa puutarhamittariin ero oli merkityksetön. Rakeita ei tullut lainkaan, mutta tosi kovia maasalamoita tujautteli. Pari lähi-iskua toi jopa rikin hajua.)
28.08.2002
RAJU UKKONEN Vaasan seudulla keskiviikkona aamupäivällä katkaisi sähköt paristatuhannesta taloudesta Vaasan ja Mustasaaren pohjoisosissa salaman iskettyä sähkölinjoihin. Katkokset kestivät vain lyhyen ajan.
Ukkosmyrsky riehui harvinaisen rajuna etenkin Vallagrundissa Raippaluodon saaressa, jossa satoi lisäksi läpimitaltaan kolmen sentin kokoisia jääpalloja. Vaasan luotsiasemalla ihmeteltiin aamuista raekuuroa, jonka aikana taivaalta satoi vuoroin vettä, vuoroin jääpalloja. Tuuli yltyi puhaltamaan jopa 20 m/s.
Sisämaassa Etelä-Pohjanmaalla ukkonen sytytti useita pieniä rakennuspaloja. Kovin pahoja vahinkoja ei kuitenkaan aiheutunut.
20-21.12.2002
LUNTA JA TUULTA SISÄMAASSA, MYRSKYÄ MERELLÄ
Tuuli yltyi vaarallisen voimakkaaksi perjantai-iltana varsinkin läntisessä osassa maata, missä puhalsi puuskissa jopa yli 20 metriä sekunnissa. Tuuli jatkui kovana laajoilla alueilla läpi yön voimakkaimman tuulen alueen siirtyessä kohti Itä-Suomea. Puita kaatui jonkun verran eri puolilla maata. Jyväskylässä myrsky katkoi myöhään perjantaina useita puita Ronsuntaipaleentielle, joka jouduttiin sulkemaan liikenteeltä.
Yön aikana sankka lumisade teki ajokelin huonoksi Keski-Suomessa ja erittäin huonoksi Oulun läänissä, missä lunta satoi lyhyessä ajassa 20 senttiä. Saderintama liikkui itään ja oli eteläosiltaan heikompi.
Puiden lumikuorma oli kasvanut jo edellisviikkoina ja nyt uuden lumen ja tuulen yhteisvaikutus pisti sähkönjakelun koville perjantaista lähtien varsinkin Savossa ja Itä-Suomessa. Näillä alueilla sähkökatkoksista kärsi perjantai-illan ja lauantain aikana noin 30.000 taloutta, joista 20 000 Pohjois-Karjalassa. Pahin tilanne oli aivan itäisimmissä kunnissa. Sähköt saatiin palautettua kuitenkin niin, että lauantaina alueilla oli ilman virtaa enää muutamia satoja talouksia.
Kova puuskittainen tuuli aiheutti vähäisempiä sähkökatkoksia myös Pirkanmaalla, Hämeessä ja Keski-Suomessa.
Lauttaliikenne Maarianhaminan ja Ruotsin Kapellskärin välillä jouduttiin pysäyttämään perjantai-iltana (20.12) kovan tuulen takia. Tuuli puhalsi keskimäärin 24 m/s, puuskissa jopa 29 m/s. Ahvenanmaalla myrskytuuli kaatoi puita voimalinjoille, mikä aiheutti sähkökatkoksia.
Myös Pohjanlahdella myrskysi ja mm. Kokkolan sataman luotsitoiminta jouduttiin perjantai-iltana lopettamaan myrskyn vuoksi. Läntisillä merialueilla pohjoisluoteiset keskituulet puhalsivat 26-28 sekuntimetrin voimalla (lähde Ilmatieteen laitoksen tilasto).