1993 Lokakuinen trombi Sysmässä

Last Updated: 21 December 2016

MYRSKYT 1993

 

 

 

11.01.1993                

KOVA TUULI RIEPOTTI ETELÄÄ, UKKONENKIN JYRÄHTELI

Kova tuuli kaatoi maanantaina iltapäivällä puita sähkö- ja puhelinlinjoille ja repi kattoja Etelä-Suomessa. Helsinki-Vantaan lentoasemalla tuulen keskivoimakkuudeksi mitattiin iltapäivällä 15 metriä sekunnissa. Hämeessä tuuli yltyi myrskyksi edeten voimakkaimmillaan 30 metrin sekuntivauhdilla.

Helsingissä vaarallisin tilanne syntyi Bulevardilla tuulen revittyä Koffin talosta peltisen ikkunakarmin, ja ikkunalasit putosivat maahan. Tapahtumahetkellä paikalla ei ollut jalankulkijoita. Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla tuuli kaatoi puita. Vantaalla suurin vahinko aiheutui, kun tuuli repi peltikaton kerrostalosta Hiekkaharjussa. (HS)

 

Lounais-, Kanta- ja Päijät-Hämeen yli puhaltanut (kylmän rintaman) myrsky alkoi klo 14 ylittäen alueet runsaassa tunnissa. Voimakas, puuskissa noin 20 m/s puhaltanut tuuli kaatoi runsaasti puita suur- ja pienjännitejohtojen päälle.  Pahiten myrsky kohteli Hämeenlinnaa. Palokunnalla riitti kiirettä, kun palomiehet riensivät kerrostalosta toiseen irronneiden peltikattojen ja vesikourujen takia. Keskustassa irtosi kattorakenteita yhdeksässä talossa. Pahinta jälkeä syntyi Sibeliuksenkadulla, kun kerrostalon parvekkeiden katot irtosivat. Kadulle pudonneet kattolevyt rikkoivat näyteikkunan ja naarmuttivat kahta autoa.

Hattulan uuden kirkon luona omakotitalon päälle kaatui kuusi suurta kuusipuuta ja seitsemäs sähkölinjalle. Talo kärsi huomattavat vauriot. Kuuset eivät olleet lahoja. (ESS)

 

Tuuli kaatoi puita myös Turun suunnalla. Turun ylitti puolelta päivin lyhytaikainen, mutta raju sadekuuro- ja myrskyrintama. Turun lentoasemalla mitattiin noin kello 13 ajoittain yli 21 metriä sekunnissa puhaltanut lounaistuuli.Samoihin aikoihin palokunta joutui Itäinen Pitkäkatu 41:ssä kiinnittämään yhdeksänkerroksisen talon tuulen repimää kattoa. Aluehälytyskeskuksiin tuli ilmoituksia teille kaatuneista puista muun muassa Sauvosta, Pöytyältä, Liedosta sekä useilta paikoilta Loimaan suunnasta.

Etelä-Pirkanmaalla Toijalassa palokunta naulasi nelikerroksisen kerrostalon kattopeltejä kiinni puolen päivän tienoilla. Palokunta kutsuttiin apuun, kun tuuli repi katosta kolmen metrin mittaisen reunapellin ja lennätti sen paikoitusalueelle.

 

Voimakas ukonilma ihmetytti Hyvinkäällä

Hyvinkääläiset kummastelivat maanantaina keskipäivällä harvinaisen voimakasta ukonilmaa. Rajun sadekuuron mukana tullut ukkonen kumisi kaupungin yllä yli puoli tuntia. Jyrähdyksiä kuultiin myös ainakin myös naapurikunnassa Nurmijärvellä.

Ilmatieteen laitoksen mukaan ukkosta oli myös Saaristomerellä, eteläisellä Selkämerellä ja Viron rannikolla, mutta ei Suomenlahdella. Meteorologi Asko Hutila kertoi, että talvisia ukonilmoja sattuu joka vuosi, mutta ihan tavallisia ne eivät silti ole. Ukonilma syntyy ylä- ja alailmakerrosten välisestä suuresta lämpötilaerosta. Talviukkosen aikaan ilman täytyy olla ylhäällä hyvin kylmää. Maanantaina puolen päivän aikaan Hyvinkäällä oli lämpöä noin viisi astetta, myrskysi ja rajut vesikuurot piiskasivat maata. Ylhäällä ilmassa vesi oli kuitenkin lumena ja jäänä. (HS)

 

Samana päivänä uutisoitiin matalapaineesta Norjan ja Islannin välissä, jonka keskuksessa mitattiin pohjoisen pallonpuoliskon alhaisin ilmanpaine sataan vuoteen.  Paine oli noin 925 hPa.

 

 

 

24.01.1993

MERIVESI OLI NOUSTA KAUPPATORILLE

Merivesi nousi perjantai-iltana Helsingissä melkein Kauppatorille. Suomenlahden vesi oli illalla kello 20-21:n aikaan noin 130 senttimetriä normaalitasoa ylempänä. Kauppatorin ympäristön lisäksi vesi uhkasi lähimpänä rantaa olevia kiinteistöjä Lehtisaaressa, Kuusisaaressa ja Kulosaaressa. Espoossa meri tulvi ainakin Sommarössä sekä Otaniemessä rantatielle, joka jouduttiin katkaisemaan liikenteeltä vähäksi aikaa. Sipoossa vettä nousi tielle Östersundomin kartanon kohdalla.

Tulvahuippu sivuutettiin nopeasti ja lauantaina meren pinta oli laskenut jo puoli metriä. Helsingin pelastuslaitoksesta kerrottiin, että vedennousu aiheutti "muutamia pumppauskeikkoja", mutta suuria vahinkoja ei päässyt syntymään.

 

Merivesi nousi Itämerellä kovan lounaistuulen piiskaamana ja ilmiö näkyy Suomenlahdella lännestä itään pyyhkäisevänä aaltona. Sen vuoksi vesi myös laskee yhtä nopeasti kuin se on noussut. Perjantainen aalto tuntui pahimmin Turussa, jossa merivesi peitti iltapäivällä osan satama-alueesta.

Merivesi nousi lauantain vastaisena yönä puolitoista metriä normaalin yläpuolelle itäisellä Suomenlahdella. Kotkassa ja Haminassa mitattiin puoliltaöin veden korkeudeksi +151 senttiä. Haminassa vesi nousi Tervasaaren matkustajasataman alueelle, saartoi rakennukset ja ylsi kahvilan terassille saakka. (HS)

 

Tammikuun aikana tuulet puhalsivat voimallisesti. Myrskypäiviä Suomen merialueilla oli yhteensä 15. Kovatuulisia päiviä oli muun muassa Utössä kolminkertainen määrä tavanomaiseen verrattuna.

 

 

 

19.04.1993

HARVINAISEN AIKAINEN ukonilma riehui Pukkilassa vajaan tunnin ajan klo 15 jälkeen. Ukkoseen liittyi myös voimakas raesade, jonka aikana maa sai noin kahden sentin raepeitteen varttitunnissa. (omat muistiinpanot)

 

 

 

19.07.1993

RAJU UKKOSMYRSKY sytytti ainakin kahdeksan tulipaloa Varsinais-Suomessa maanantai-iltana. Suurimmat vahingot syntyivät Marttilassa, missä Rounan saha paloi lähes maan tasalle.Sahapaloa oli sammuttamassa neljän lähikunnan palokunnat. Tuntia myöhemmin salama sytytti Marttilassa maatilan karjarakennuksen, mutta palomiehet saivat tulen rajatuksi karjakeittiöön.

Marttilan alueella syttyi muitakin rakennuksia sekä metsää palamaan. Yläneellä salama löi muuntajaan sytyttäen samalla metsäpalon. Pöytyällä paloi metsää ja ainakin yksi rakennus, Tarvasjoella syttyi asuinrakennus.

Ukkosrintama siirtyi illan kuluessa kohti Turkua. Kello 20.30 aikaan salama sytytti metsäpalon Paattisissa. Ukkonen rikkoi puhelinyhteyksiä ja sähkölinjoja, mm. Marttilaan puhelinyhteydet katkesivat kokonaan. Myös pelastusmiehistöjen radiopuhelinliikenteen tukiasemia vaurioitui.

 

 

 

24-25.7.1993

VOIMAKAS RANKKASADE kuormitti viikonvaihteessa Nesteen Porvoon-jalostamolla sadevesijärjestelmiä, jolloin tulvivien vesien mukana pääsi huuhtoutumaan öljyisiä vesiä alueen avo-ojiin. Nesteen edustajien mukaan ojien purkupaikat on suojattu öljypuomien avulla, eikä öljypäästöistä mereen ole tehty havaintoja.

Lauantai-illan ja sunnuntain vastaisen yön ukkossateet Sköldvikissä Porvoon maalaiskunnassa olivat Nesteen edustajien mukaan jalostamon historian rankimmat. Sitä tukee myös Helsingin Kaisaniemessä mitattu sääaseman vuorokautinen ennätyssademäärä 79,3 mm.

 

 

 

17.10.1993

LUONTO NÄYTTI VOIMANSA SYSMÄSSÄ

Hämmästyttävän voimakas tuulenpyörre eli trombi lennätti kolmea  venettä jopa kymmeniä metrejä sunnuntaina iltapäivällä sysmäläisellä mökillä. Sysmän Suopellossa äkillinen pyörre nosti painavan, yli 200-kiloisen  moottoriveneen ainakin neljän metrin korkeuteen ja pudotti rantapuiden väliin. Toinen, vähän kevyempi vene lensi laiturin yli keskelle kaislikkoa noin 50 metrin päähän, ja lasikuituinen soutuvene löydettiin kumollaan järvestä 60 metrin päästä.  Veneiden peitepressut olivat riekaleina puiden oksilla, pressujen painoina olleet lankunpätkät pitkin maastoa tai osin oksilla roikkumassa nekin. Airot ja puikkarit menivät säpäleiksi rannan läheisyyteen ja osia laiturista rikkoutui.

Pyörre, jota edelsi raesade, on ollut alaltaan hyvin pieni, koska esimerkiksi rantakasvustoon ei tullut muita tuhojälkiä kuin lentävien veneiden ja osien aiheuttamat kolhut! Mäntyjen ja koivujen keskelle laskeutunut parisataakiloinen moottorivene oli nirhaissut selvän jäljen männyn kylkeen noin neljän metrin korkeudelle ja katkonut oksia.

Sysmäläiset Pauli ja Tuula Wallius olivat lähteneen Tuulenpesä -nimiseltä mökiltään noin klo 15. aikaan. Lähtiessään he vetivät soutuveneen rantaan, missä kaksi pulpettivenettä oli jo kuivalla maalla peiteltyinä pressuilla talvea varten. Pari tuntia myöhemmin Walliukset saivat puhelinsoiton, että mökillä on tapahtunut kummia. Soitto tuli Tuula Walliuksen veljen perheeltä 300 metrin päästä tapahtumapaikalta.

Veneiden ilmalennolla ei ole silminnäkijää, mutta veljenpoika oli kuullut voimakasta kohinaa ja rytinää noin 10 sekunnin ajan.

- Ensin kuului moottorin ääni ja sitten rytisi, Juha Orpana kertoo. Hän uskoi, että mökkiniemeen oli pudonnut lentokone. Mentyään paikan päälle käsitystä vahvisti vielä erään koivun ympärille 10 metrin korkeuteen kiertynyt iso pressu, joka toi mieleen laskuvarjon.

Lähempi tarkastelu paljasti kuitenkin asioiden oikean laidan. (ESS, osin HS).

 

1992 "Joulumyrsky"

Last Updated: 14 November 2019

MYRSKYT 1992

 

 

 

02.01.1992

NORJAA RIEPOTELLUT MYRSKY SAAPUI HEIKENTYNEENÄ SUOMEEN

Keskiviikkona Norjan länsirannikkoa riepotellut myrsky tyyntyi yön aikana Suomea lähestyessään. Keskituulen nopeus rannikolla oli noin 22 metriä sekunnissa, mutta puuskissa se nousi lähelle 30 m/s.

Jopa 30 metriin sekunnissa yltynyt tuuli aiheutti yllättävän vähän vaurioita Porin seudulla torstain vastaisena yönä. Uhkaavin tilanne syntyi Reposaaressa, jossa suurehko puu oli kaatua asuintalon päälle.

Turussa myrsky puhalteli 25-30 metriä sekunnissa ja repi kahden kerrostalon kattoja.

Pohjanmaalla myrsky vaurioitti Pohjolan Voiman Kristiinan voimalaa ja katkaisten voimantuotannon torstain vastaisena yönä. Kytkinkentän korjaustöiden arvioidaan kestävän 4-5 päivää, minkä ajan korvaava sähkö Suupohjan alueelle saadaan muualta. Ennakkoarvioiden mukaan vahingot nousevat muutamiin satoihin tuhansiin markkoihin.

Osa Vaasan kaupungista pimeni pariin otteeseen puolen yön tienoilla muutamaksi minuutiksi. Merivartioston mukaan kova tuuli ei vaikeuttanut laivaliikennettä.

Vaikka tuuli laantui sisämaassa, se kaatoi Satakunnassa ja Pirkanmaalla puita sähkölinjojen päälle ja aiheutti sähkökatkoksia. Alueella toimivan Megavoiman verkossa kirjattiin yön aikana toistakymmentä katkosta, jotka korjattiin tunnissa parissa.

 

 

 

28-29.01.1992

MYRSKY KATKOI SÄHKÖJÄ SAVOSSA ennätysmäärän tiistai-iltana ja keskiviikon vastaisena yönä. Illan ja yön aikana oli 32 suurjännitevikaa, mikä Savon Voiman käyttöpäällikön Arvi Pulkan mukaan on kymmenen prosenttia vuotuisten vikojen määrästä. 10 000 taloutta jäi vaille sähköä Pohjois-Savossa.

Kaatuneita puita korjasi sähkölinjoilta noin 200 miestä, jotka joutuivat työskentelemään vaarallisissa tehtävissä vesisateessa ja pimeässä yössä. Pahimmat vauriot olivat Kuopion läänin länsiosissa Vesannolla, Tervossa ja Suonenjoella sekä Keski-Suomen läänin puolelle ulottuvalla Konnevedellä.

Etelä-Savossa pahin riepotus osui Suur-Savon Sähkön hätäpäivystyksen mukaan Ristiinan ja Anttolan tienoille ja yleensäkin Saimaan vesistöalueelle.

Myös Mikkelin, Pieksämäen ja Savonlinnan poliisit saivat ilmoituksia puiden kaatumisista. Tuuli riehui paikka paikoin 20 sekuntimetrin voimalla.

 

 

 

13.03.1992

MYRSKY SUISTI BUSSEJA TIELTÄ

Neljä bussia suistui tieltä ja osa niistä kaatui myrskytuulessa ja lumiräntäsateessa Turun seudulla torstai-iltana. Tuulen nopeudeksi mitattiin merialueella ajoittain jopa 30 metriä sekunnissa.

Ensimmäinen ilmoitus bussiturmasta tuli kello 19.22, kun myrsky oli kaatanut bussin Vanhalla Tampereentiellä. 16 minuuttia myöhemmin suistui bussi tieltä Paattisissa ja 14 minuutin kuluttua myrsky kaatoi ison bussin Auran moottoritiellä. Autossa oli noin 60 matkustajaa. Vähän ennen kello 21:tä ilmoitettiin neljännen bussin suistuneen tieltä Ravattulassa Kaarinassa. Poliisin mukaan turmissa ei sattunut vakavia henkilövahinkoja.

Poliisin mukaan kaikissa turmissa oli syynä räntä ja lähes myrskyn voimalla puhaltanut tuuli, joka tarttuu herkästi korkeisiin busseihin.

 

Poliisi ja palolaitos työskentelivät korkeapaineessa koko illan, sillä tuuli repi lukuisia peltikattoja ja kaatoi puita ja liikennemerkkejä. Palolaitos kirjasi illan kuluessa kymmenkunta katon irtoamista. Palokunnat raivasivat kaatuneita puita myös Raisiossa, Piikkiössä, Naantalissa ja Yläneellä.

Länsirannikkoa pyyhkinyt raju tuuli aiheutti myös Porin Mäntyluodossa sähkökatkoksia puiden kaatuessa linjoille. Muuntajavika katkaisi sähkön Porin keskustassa. Kovaa tuulta mitattiin myös Vaasassa ja Kemissä. Voimakkaimpien tuulten ennustettiin kulkeutuvan Lounais-Suomesta Keski-Suomeen yli itään. (HS)

 

 

 

14.06.1992

UKKOSET PÄÄTTIVÄT PITKÄN POUTAJAKSON

Ukonilmat koettelivat läntistä Suomea sunnuntaina ja noin kuukauden mittainen poutajakso on päättymässä. Sade kasteli myös pääkaupunkiseutua ja Helsingin keskustassa koettiin illalla aikamoinen ukkoskuuro.

Ukkossäitä esiintyi varsin monella paikkakunnalla. Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Jouko Korhonen kertoi, että ukkoset olivat yleisempiä Utsjoki-Kajaani-Kotka länsipuolella kuin itäpuolella.

 

Salama sytytteli tulipaloja ympäri maata

Raju ukonilma työllisti palokuntia lauantai-iltana Vakka-Suomessa. Vehmaalla salama sytytti maastopalon, joka kuitenkin saatiin nopeasti palokunnan hallintaan. Laitilassa salama iski muuntajaan aiheuttaen sähkökatkoksen. Lisäksi Laitilassa syttyi kaksi maastopaloa. Noin tunnin kestäneen rajuilman aikana satoi paikoitellen vettä yli 30 milliä. Porissa vettä tuli 15, Vaasassa ja Niinisalossa 12 mm. Kokemäellä 3-senttiset rakeet aiheuttivat pieniä tuhoja.

Ukkonen riehui myös Ylä-Savossa ja sytytteli metsä- ja muuntamopaloja. Suurin palo oli Iisalmen Soinlahdessa, missä eläimiä kuoli navettaan. Myös naapuritalot jäivät ukkosen takia ilman sähköä. Iisalmen aluehälytyskeskus sai välittää apua yhteensä 14 kohteeseen.

Salama sytyttämä navetta Ruokolahden Haloniemessä paloi perustuksiaan myöten. Vahingot olivat useita satoja tuhansia markkoja.

Eri puolilla Pohjanmaata roihusi sunnuntain aikana kymmeniä pieniä metsäpalonalkuja, maastopaloja ja muutamia rakennuksiakin syttyi palamaan. Rantsilassa Rasinperällä oli illalla tulessa noin 30 hehtaaria metsää ja suota. Sammutustyöt jatkuivat yöhön.

Tervajärvellä Rovaniemen maalaiskunnassa paloi nuorta männikköä kolmen hehtaarin alueella sunnuntaina. Palo sai alkunsa salamaniskusta puuhun. Sammutustöissä oli mukana helikopteri, joka kuljetti alueelle vettä viitisen tuntia. (HS)

 

 

 

13.07.1992

UKKOSKUURO RÄISKI HETKEN SALAMOITA JA RAKEITA

Helsingin ylitti maanantaina klo 16:n aikaan pikainen ukkosrintama, joka pudotti taivaalta myös rakeita ja rankkasadetta. Salamia oli poikkeuksellisen paljon näin lyhyenä aikana, totesi meteorologi Kari Sahlgren Ilmatieteen laitokselta. Ukkoset tulevat seudulle harvoin näin lyhyinä ja rajuina. Ukkosrintama tuli suoraan etelästä ja se ylitti Helsinki-Vantaan säähavaintoaseman 15 minuutissa.

Ukkonen laukaisi Helsingissä kymmeniä automaattisia palohälyttimiä, jotka tarkastettiin asianmukaisesti. Pelastuslaitoksen päivystyksestä kerrottiin rajun salamoinnin kuitenkin aiheuttaneen vain yhden tulipalon, kun Puistolassa syttyi omakotitalon katto tuleen. Muut kaikki olivat virheilmoituksia. Laiteilmoituksia tuli niin tiheään tahtiin, että avuksi jouduttiin ottamaan myös kaksi vapaapalokuntaa, jotta laitteiden luo olisi ehditty riittävän nopeasti.

Vaikka sadekuuro olikin ankara, se ei pelastuslaitoksen mukaan aiheuttanut minkäänlaisia vaikeuksia, koska vettä tuli niin lyhyen aikaa.

 

Ukkosilma aiheutti häiriön myös paikallistelevisioverkon satelliittivastaanotossa.  

- Häiriön aiheutti ilmassa oleva vesimassa. Vettä ja rakeita oli ilmassa niin paljon, että kuvat katosivat, selventää häiriötä vt. verkkopäällikkö Harri Rääsiö HTV:sta. Kuva oli kateissa yhdeksän minuuttia. Satelliitit ovat 36 000 kilometrin korkeudessa ja Helsingin ylittävät pilvet olivat juuri HTV:n vastaanottimien ja satelliittien välissä. Rääsiön mukaan tällä kertaa kyse oli todellakin Helsingin säätilasta.

 

Ukkonen häiritsi viitisentoista minuuttia myös aluehälytyskeskuksen viestiliikennettä tietokoneiden pimentyessä. Elvikin autokorjaamopalossa Espoon palolaitoksen autot harhailivat jonkin aikaa, koska tarkentavia tietoja palopaikasta ei saatu välitettyä paloautoihin. Autokorjaamon lähellä asuvat kertoivat salaman räsähtäneen lujaa vanhaan rakennukseen noin kello 16.15, ja liekit löivät pian korkealle. Korjaamo tuhoutui palossa kokonaan. Paloesimies Pertti Ratilaarvioi vahinkojen olevan miljoonan luokkaa.

Salama sytytti Pohjois-Espoossa metsäpalon lähes samaan aikaan kuin autokorjaamonkin. Röylässä Nettaan kartanon lähellä paloi noin 300 neliömetriä metsää korkean kallion päällä. Autokorjaamolta Röylään rientänyt paloesimies Ratila kertoi salaman iskun näkyneen selvästi puussa.

Keimolassa Vantaan pelastuslaitos sammutti salaman sytyttämän maastopalon.

Maanantain rajun ukkosen aikaansaamat sähkökatkokset aiheuttivat häiriöitä puhelinyhteyksiin Helsingin verkkoryhmän itäosassa. Vantaalla, Sipoossa, Järvenpäässä, Kellokoskella ja Nurmijärvellä todettiin tiistaina noin viisi kertaa enemmän häiriöitä kuin tavallisesti.

Lahteen ehdittyään alkuillan ukkosmyräkkä aiheutti sähkökatkoksia ja useita puiden kaatumisia eri puolilla kaupunkia. Iltapäivällä ennen ukkosta helle paahtoi lahtelaisia yli 28 asteen teholla. (ESS)

 

 

 

15.07.1992

ANKARA UKKOSMYRSKY aiheutti lukuisia sähkökatkoksia Pohjois-Karjalassa keskiviikkona iltapäivällä. Myrskytuuli kaatoi puita linjoille Joensuun seudulla, Kontiolahdella, Kiteellä ja Kesälahdella. Pohjois-Karjalan Sähkö Oy sai raivatuksi parituntisen myrskyn jäljet iltaan mennessä. Vesisade aiheutti myös tulvia Joensuussa kellareihin ja pumppuhommia runsaasti palolaitokselle. (HS)

 

 

31.07.1992  KESKI-SUOMI UKKOSEN KOURISSA. Pielavedellä satoi halkaisijaltaan 3,5-4 sentin rakeita. Tarkemmat tiedot puuttuvat. (ESS)

 

 

11.08.1992

HELLEILMAA SAHARASTA

Hyvin helteisen ilmamassan saapumiseen liittynyt raju ukkonen katkaisi sähköt heti puolenyön jälkeen miltei koko Lahdesta 20 minuutiksi. Lahti Energian päivystäjä Ahti Forssel kertoi, että hänen 28. vuoden urallaan ei ole  aikaisemmin vastaavaa tapahtunut.

Länsi-Saharasta lähtöisin ollut elokuiseksi harvinaisen lämmin ilmamassa nousi maahamme maanantain ja tiistain välisenä yönä. Jokioisissa ja Suomusjärvellä mitattiin tiistaina (11.8) 31,8 astetta, Lahdessa ja Lappeenrannassa 31 astetta. Suomenlahden eteläpuolella Tallinnassa päästiin peräti 34 ja Tartossa 35 asteeseen. (ESS).

Tiistai-iltana Kaakkois-Suomen yli kulkenut kylmään rintamaan liittynyt ukkonen rajuine sateineen aiheutti runsaasti pieniä maastopaloja Kouvolan, Kotkan ja Lappeenrannan seudulla. Lisäksi paikoin voimakas tuuli kaatoi puita tielle. Luumäen Nurkan kylässä paloi kuivaamo ja Lappeenrannan Rikkilässä syttyi navetta. Rakennuksessa olleet eläimet saatiin pelastetuksi.

 

 

 

29.08.1992

MYRSKYÄ PERÄMERELLÄ. Lauantaina aamuyöstä myrskyksi yltynyt etelätuuli aiheutti useita vaaratilanteita Kemin ja Oulun edustalla Perämerellä. Tuuli puhalsi voimakkaimmillaan noin 30 metriä sekunnissa. Merivesi nousi noin metrin normaalia korkeammalle.

Ajelehtivat veneet aiheuttivat hälytyksiä ja etsinnöissä oli mukana myös rajavartiolaitoksen keskiraskas helikopteri. Merivartiolaitos yhdessä eri pelastusyksiköiden kanssa pelasti mm. kolme kateissa ollutta henkilöä Kemin edustalta Ajoksen ja Karsikon väliseltä merialueelta. Vaaratilanteista huolimatta henkilövahingoilta vältyttiin. Osa oli hakeutunut turvaan saariin. (HS)

 

 

 

19.12.1992 

PUUSKAISTA MYRSKYTUULTA

Myrskyksi yltynyt etelätuuli riepotti Länsi- ja Lounais-Suomen rannikkoa lauantaiaamuna ja aamupäivällä. Puuskissa sen voima nousi monin paikoin yli 30 metriin sekunnissa. Ahvenanmaan Nyhamnissa keskituuli puhalsi 26 m/s. Perämeren rannikolla merivesi nousi yli puolitoista metriä normaalia korkeammalle.

Kaskisissa tuuli puhalsi aamulla puuskissa jopa 33 metriä sekunnissa. Se kiskoi satamalaiturista irti kaksi troolaria, jotka sotkeutuivat lähellä olleen Eskilsön lossin vaijereihin. Vaijerit katkesivat, ja kolmikko lähti ajelehtimaan pohjoiseen. Meripelastusseuran alus Sälgrund II ja luotsivene lähtivät karkureiden perään. Sälgrund II hinasi kalastusalukset laituriin ja tavoitti lossin hinaukseen reilun kilometrin päästä.

 

Vaasassa kaatui kymmeniä puita. Kaupungissa ja lähiympäristössä mykistyi puhelimia, mainostorneja repeili, lyhtypylväitä ja liikennetolppia kaatui, vesirännejä irtosi, lipputangot vääntyilivät ja katot irvistelivät saumoistaan.

Mustasaaren saariston lossit eivät kyenneet normaaliin kulkuun. Tuuli ja aallokko painoivat Bergön lossin vasten laituria, ja liikenne seisoi tunteja. Reilun kilometrin lossiväylän takana asuu 600-700 ihmistä. Raippaluodon lossi piti pahimman puhurin aikaan yli tunnin tauon. Noin kilometrin vesiväylän takana Raippaluodossa asuu kolmatta tuhatta ihmistä.

Wasa Queen oli pyrkimässä Vaasan satamaan, mutta myrsky pakotti sen 440 matkustajaa mukanaan kääntymään Vaasan saariston edustalta takaisin Sundsvalliin. Laiva lähti uudelleen lauantai-iltana Ruotsista kohti Vaasaa.

Myös Kristiinankaupungissa ja Uudessakaarlepyyssä tuuli koetteli kattoja. Sähköjohtojen päälle kaatuilleet puut katkoivat sähköjä eri puolilla Etelä-Pohjanmaata.

 

Turun seudulla tuuli puuskissa jopa 30 metriä sekunnissa. Viking Linen Kalypso-alus kärsi aamulla peltivaurioita, kun tuuli painoi sen päin laituria. Turussa ja ympäristökunnissa myrsky kaatoi puita sähkö- ja puhelinlinjoille ja irrotteli kattopeltejä. Tuhoja korjailtiin koko päivä myös Porissa ja eri puolilla Satakuntaa. Porissa satamanosturit suistivat kiskoilta ja sen arvioitiin aiheuttavan päivän viipeen maanantaina ja tiistaina saapuvien alusten lastin purkamiseen.

 

Pääkaupunkiseudulla kova tuuli kaatoi puita ja aiheutti pikkuvahinkoja sunnuntaina. Aluehälytyskeskukseen tuli aamupäivän aikana viitisentoista hälytystä, joissa kaivattiin pelastuslaitosta apuun lähinnä puiden raivaamiseen ja kattojen kiinnittämiseen. Iltapäivästä soitot harvenivat.

Helsingin Lauttasaaressa myrsky kaatoi aamulla 15-metrisen kuusen rivitalohuoneiston ikkunasta sisään. Kukaan ei loukkaantunut rytäkässä. Myös Itä-Helsingissä pelastuslaitos sai käydä metsurin töissä.

Ilmatieteen laitokselta kerrottiin, että tuulen nopeus oli aamuyöstä ja aamulla Suomenlahdella 21 metriä sekunnissa. Lounaisilla merialueilla tuuli oli kovempi. Hangon merialueella puhalteli lauantaiaamuna noin 23 metriä sekunnissa. Hangon merivartioston tietoon ei tullut onnettomuuksia.

 

Ahvenanmaalla kalastusreissulle pienveneellä lähteneitä miehiä etsivät kolmen merivartioaseman veneet, vartiolaiva Uisko, merivartioston Super-Puma helikopteri ja yksityishelikopteri sekä paikalliset saaristolaiset.

15 tunnin ja yön yli kestäneiden etsintöjen jälkeen miehet löysi aamulla kello 10 merivartioston johtama siviilivene. Veneeseen oli tullut moottorivika edellisenä päivänä kello 15, ja se oli ajautunut Träskholm-saaren rantaan. Kadonneet olivat nähneet illalla ja yöllä etsijöitä useaan otteeseen, mutta pimeydessä ja lumisateessa etsijät eivät havainneet heitä. Miehet olivat joutuneet viettämään yön taivasalla kovissa olosuhteissa. Olot olivat vaaralliset etsijöillekin.

 

Puuskainen tuuli katkoi sähköjä myös sisämaassa

Myrsky pyyhki myös Pirkanmaan yli ja kaatoi satoja puita. Ylöjärvellä iso puu rysähti asuintalon päälle. Tampereella palolaitos sekä kaupungin ja puhelinyhtiön väki raivasivat koko päivän linjoille kaatuneita puita ja kiinnittivät kattopeltejä.

Keski-Suomessa palokunnat raivasivat teille ja sähkölinjoille kaatuneita puita Jyväskylässä ja Jyväskylän maalaiskunnassa, Muuramessa, Äänekoskella ja Sumiaisissa. Jämsän seudulla oli päivän mittaan useita noin tunnin sähkökatkoja. Puita jouduttiin raivaamaan teiltä myös muun muassa Hartolassa, Sysmässä, Heinolassa ja Hämeenlinnassa.

Maan itäosia tuuli käsitteli hienovaraisemmin. Pohjois-Suomessa jouduttiin perumaan muutamia lentoja tuulen ja Ivalon liukkaan kentän takia. (HS)

 

 

 

26.12.1992 

"JOULUMYRSKY" REPI KATTOJA JA KAATOI PUITA

Poikkeuksellisen kovaa puhaltanut joulumyrsky pyyhkäisi yli keskisen Suomen tapaninpäivän vastaisena yönä ja tapaninaamuna. Suunnilleen Jyväskylän korkeudelta Kemin tasolle ulottunut länsimyrsky repi niin rannikolla kuin sisämaassa kattoja irti ja kaatoi puita teille ja sähkölinjojen päälle. Keski-Suomen läänissä tuuli kaatoi runsaasti metsää Viitasaarella, Pihtiputaalla, Sumiaisissa ja Saarijärvellä.

Perämeren rannikolla tuulenpuuskat ylsivät jopa 32 metriin sekunnissa. Korkein keskituulilukema mitattiin Raahen Lapaluodossa, 27 m/s. Sisämaassa myrsky riehui voimakkaimmin Kajaanissa, missä kymmenen minuutin keskituuli puhalsi 21 metriä sekunnissa. Myrsky ulottui Lapin läänin eteläosiin ja Rukatunturin huipulta mitattiin 42 m/s tuulilukema. Sen sijaan esimerkiksi Käsivarren Saanalla tuuli tapaninpäivän aamuna vain 19 m/s.

Pohjois-Ruotsi kärsi myrskystä pahoin. Sähköyhtiöt yrittivät raivata kaatuneita puita pois sähköjohtojen päältä, mutta joulunpyhien vuoksi henkilökunnan hälyttäminen töihin oli hankalaa.

 

Tapanin myrskystä miljoonien vahingot Itä-Suomessa

Tapaninpäivänä tuivertaneen myrskyn vahingot Itä-Suomen sähköyhtiöille ja rakennusten omistajille arvioitiin jopa miljooniksi markoiksi. Perämeren rannikolla ja Kainuussa vahingot jäivät tuntuvasti vähäisemmiksi, ja ne saatiin korjattua sunnuntain kuluessa.

Myrsky pimensi Kuopion ja Pohjois-Karjalan lääneissä yhteensä noin 35 000 taloutta. Savon Voimalle ja Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:lle koitui kalusto- ja linjavaurioina ja henkilöstön ylityökuluina arviolta vajaan kahden miljoonan markan lisälaskut. Käyttöpäällikkö Arvi Pulkka Savon Voimasta kertoi, että kaikki suurjänniteviat saatiin korjatuksi sunnuntaiaamuksi.

- Saimme lisää vikailmoituksia etenkin kesämökkien omistajilta, jotka kävivät katsomassa vahinkoja. Pisimmillään sähkökatkokset ovat olleet Kuopion läänissä yli 30-tuntisia, Pulkka kertoi sunnuntai-iltana.

Pohjois-Karjalaan myrsky ehti lauantaiaamuksi pimentäen pahimmillaan puolet läänistä eli noin 20 000 taloutta. Sähköyhtiö haali kaikki saatavilla olevat miehet töihin. Laajimmat sähkökatkokset koettiin Lieksassa, jossa pahimmillaan 90 % kaupungista oli vailla virtaa. Pienjännitevikojen korjaukset jatkuivat heti maanantaina ja kestänevät ensi vuoden puolelle.

 

Tapanimyrskyn katkomat puut rikkoivat runsaasti myös maaseudun puhelinlinjoja. Itä-Suomen Telestä kerrottiin sunnuntaina, että kaikki keskusten väliset linjat ovat kunnossa. Maanantaina aloitetaan parin sadan yksityistalouden puhelinlinjojen korjaukset.

Myrskyn seurauksena joudutaan uusimaan rakennusten kattoja pitkin Itä-Suomea. Esimerkiksi osa Kuopion uimahallin kattoa makasi vielä sunnuntaina maassa. Valtimolla tuuli kaatoi ladon tielle.

 

Länsirannikolla esimerkiksi Kokkolan kaupunki oli jonkin aikaa kokonaan vailla sähköä, ja useissa muissa kaupungeissa jotkin kaupunginosat pimenivät tuntikausiksi. Palokuntien ja energialaitosten kiireet hellittivät vasta lauantai-iltana.

Pahimman yksittäisen vahingon myrsky aiheutti Rautaruukki Oy:n Raahen tehtaalla, missä sähköjen katkettua yksi jatkuvavalutehtaan koneista vaurioitui pahoin ja sulaa terästä pääsi valumaan koneiden ulkopuolelle. Tehtaan tuotanto keskeytyi, mutta se arveltiin saatavan jälleen käyntiin illan aikana. Pelkästä konevauriosta aiheutuneet vahingot kohoavat useisiin satoihin tuhansiin markkoihin.

 

Muita vahinkoja

Joensuun syväsatamassa repesi ison talkkivaraston pääty ja viereiseltä ulkoalueelta lensivät suojapeitteet satojen metrien päähän. Lieksassa katkesi mieheltä jalka, kun peltikattoa putosi hänen päälleen.

Kallantiellä Kuopion pohjoispuolella myrsky järjesti liikennerajoituksia uuteen uskoon: suojahuput olivat lentäneet ties minne kevättä odottavista 100 kilometrin rajoitusmerkeistä. Talvinopeus on tiellä 80 kilometriä tunnissa.

Joululomalaisten tapaninpäivä meni ainakin Itä-Suomen laskettelukeskuksissa paljolti rinteisiin pääsyä odotellessa sähkökatkosten takia. Hotellista olivat sähköt poikki aamuseitsemästä yli puolen päivän. Ylä-Kolilla säilyivät sähköt kuin ihmeen kaupalla, mutta rinteille uskaltautuivat vain rohkeimmat ulkoilun harrastajat.

Myrsky häiritsi autoliikennettä siellä, missä teiden päälle kaatuneita puita jouduttiin raivaamaan. Juankoskella törmäsi kaksi autoa tielle kaatuneisiin puihin. Joulunajan takia hiljainen lentoliikenne säästyi myöhästymisiltä. (HS)

 

Etelä-Suomen Sanomat aiheesta:

Lähes hirmumyrskyn voimalla puhaltanut tuuli  teki pahoja tuhoja Perämeren rannikolla tapaninpäivän vastaisena yönä. Kovimmillaan tuuli puhalsi lounaasta aamuyöllä. Virpiniemen merivartioaseman mittari heilahti ”tappiin” eli 35 m/s. Sitä kovempia lukemia se ei rekisteröi.

Oulussa tuuli irrotti mm. taidemuseon katon ja Nallilan kylpylän katto sekä sen lasinen kupoli vaurioitui pahoin. Tuuli vei mennessään myös Tuiran palvelutalon kolmesataaneliöisen katon rakenteineen ja lämpöeristeineen. Kaupungin keskustassa tuuli repi irti markiiseja ja mainosvaloja. Ilmassa lennelleet esineet rikkoivat useita ikkunoita.

Raahessa Kummatin asuinalueella tuuli viskoi kerrostalon katolta  huopakatteen suojaksi levitettyä sepeliä. Pudotessaan sepeli rikkoi pihalle  parkkeerattujen autojen ikkunoita. Vahinkoja koitui useille kymmenille autoille.

 

 

 

 

1991 Tammi- ja marrasukkonen

Last Updated: 23 October 2019

MYRSKYT 1991

 

 

 

25.1.1991

UKKOSMYRSKY RIEHUI TAMPEREEN KESKUSTASSA

Sydäntalven aikaan harvinainen ukkosmyrsky aiheutti Tampereen keskustassa vahinkoja perjantai-iltana. Myräkkä oli pahimmillaan klo 19 ja irronneiden peltikattojen paikkailu työllisti palomiehiä vielä iltamyöhällä.

Näsinneulan torniravintolan henkilökunta joutui poistumaan kiireen vilkkaa alas myrskyn iskiessä. Työvuorossa olleet kertoivat, että tornin huipulla sijaitsevassa ravintolassa olo oli kuin keinuvassa laivassa. Ravintolassa ei ollut asiakkaita. Kovassa tuulessa tornin rakenteet rutisivat ja ikkunat helisivät mikä lisäsi pelottavaa tunnelmaa. Huipun lasikuituinen lipputanko katkesi jääden roikkumaan turvavaijerin varaan. Palomiehet työskentelivät kovassa tuulessa noin 140 metrin korkeudessa saadakseen lipputangon osat kiinnitetyksi tornin rakenteisiin.

Perjantaina mitattiin tammikuiseksi korkeita, jopa +6 asteen lämpötiloja. (ESS/HS)

 

 

 

07.04.1991

VARHAISKEVÄÄN UKKOSMYRSKY Etelä-Pohjanmaalla sytytti ladon palamaan Ylistaron kirkonkylässä sunnuntai-iltana. Palo sai alkunsa salamasta, joka iski ladon vieressä olleeseen kallioon.Ylistaron palokunta sammutti tyhjän ladon ripeästi. Noin sadan metrin päässä olevilla asuinrakennuksilla ei ollut vaaraa. (HS)

 

 

 

17.05.1991

VUODENAIKAAN NÄHDEN VOIMAKAS UKONILMA aiheutti Porissa perjantaina sähkökatkoksia vajaan kahden tunnin ajan. Yli 70 prosenttia kaupungista oli ilman sähköä.

Ukkosmyrsky kierteli myös Pohjois-Savossa iltapäivällä. Suurjännitelinjat katkesivat monin paikoin ja salamat sytyttivät lukuisia tulipaloja. Linjoja katkesi Suonenjoella, Siilinjärvellä, Nilsiässä ja Pieksämäellä. Suonenjoen Kärkkäälässä salama poltti maan tasalle vanhan naisen asuman mökin. (HS)

 

 

 

18.07.1991

RAJU SADE AIHEUTTI TULVAN HELSINKIIN

Helsingin seudulla torstai-iltapäivällä riehunut ukonilma aiheutti suuren määrän vesivahinkoja. Helsingin pelastuslaitos sai sateen alettua yli kolmekymmentä veden pumppaustehtävää, joista yksikään ei kuitenkaan aiheuttanut suurta vahinkoa. Vesi virtasi talojen kellareihin, kun viemärit eivät pystyneet imemään valtavaa vesimäärää. Kaduille ja siltojen alle syntyi suuria lammikoita.

Helsingissä vettä valui muun muassa Sinebrychoffin taidemuseon kellariin, jossa säilytetään posliiniesineitä. Vesi nousi parinkymmenen sentin korkeuteen lattiasta eikä päässyt vaurioittamaan posliineja.

Myös Kirkkonummella ukonilma aiheutti kymmeniä vesivahinkoja. Vesi valui muun muassa kauppahallin ja pankin tasakatoilta suoraan sisätiloihin, joista se kuitenkin saatiin palokunnan, lattiaviemärien ja siivouspalvelun avulla pois. Rautatien alikäytävä oli puolen metrin korkeudelle täynnä vettä ja raekuuro rummutti ulkona olleita. 

Helsingin pelastuslaitos sai lukuisiin tehtäviinsä apua sopimuspalokunnilta ja vesilaitokselta. Kirkkonummella palokunnan apuna oli kahdeksan sopimuspalokuntaa. Sen sijaan Espoo ja Vantaa säästyivät ukkosen tuhoilta - yhdestäkään vesivahingosta ei tehty ilmoitusta eikä sähkökatkoksia sattunut.

 

Tulipaloja ukonilma ei osaksi kovan sateen takia juuri aiheuttanut. Ainoastaan Kirkkonummen Kurkin kartanon kuivurirakennus syttyi salamaniskusta palamaan. Jo ennen sadetta parikymmentä automaattista palohälytintä reagoi Helsingissä ukkoseen, vastaavia hälytyksiä oli myös Kirkkonummella.

Itä-Helsingissä ukkonen aiheutti sähkökatkoksen neljällä alueella, kun suurjännitejohdot laukesivat. Länsi-Herttoniemen, Puotinharjun, Tammisalon ja Laajasalon alueet olivat ilman sähköä iltapäivällä kahden jälkeen noin tunnin ajan ukkosen ilmajohtoihin aiheuttamien vaurioiden vuoksi. Suuremmilta sähkökatkoksilta vältyttiin, koska 90 prosenttia Helsingin suurjännitejohdoista kulkee maan alla. Metrot myöhästelivät puolisen tuntia.

Ilmatieteen laitoksen mukaan ukkonen syntyi iltapäivällä Uudenmaan sisäosissa, josta se liikkui hitaasti rannikolle. Ukkoskeskuksia syntyi alkuillasta myös Uudenmaan länsiosissa ja Lounais-Suomessa. (HS)

 

 

 

19.07.1991

UKKOSMYRSKY TEKI TUHOJA VAASASSA

Raju ukkosmyrsky sai hetkessä kadut tulvimaan Vaasassa perjantaina. Vesi tunkeutui moniin kellareihin keskustassa. Palokunta sai niin paljon hälytyksiä, että monet vesivahingoista kärsineet joutuivat huolehtimaan kellaripumppauksistaan itse. Palokunnan työt lisääntyivät myös ukkosen vuoksi: palokunta joutui tekemään kymmeniä tarkistuksia automaattisten palohälytysten vuoksi.

 

Raju ukkoskuuro oli kastellut tien, 4 kuoli

Neljä ihmistä kuoli kahden henkilöauton rajussa nokkakolarissa Ylivieskan ja Nivalan välisellä valtatiellä Raudaskylässä lähellä Padingin risteystä. Hetkeä ennen onnettomuutta raju ukkoskuuro oli kastellut tien kauttaaltaan. Viivasuoran tien päällyste oli hyvässä kunnossa.

Ylivieskasta päin tullut autoilija arvioi ilmeisesti tilannenopeutensa väärin, sillä ukkoskuuro oli jo hellittämässä. Auto lähti vesiliirtoon ja törmäsi kovalla vauhdilla vastaan tulleeseen autoon. Autot romuttuivat korjauskelvottomiksi. Onnettomuuspaikalla on sadan kilometrin nopeusrajoitus. (HS)

 

 

 

 

05.08.1991

PALLOSALAMA SÄIKYTTELI

Maanantai-iltapäivällä kello 15-16 välillä Jyvässeudulla vieraillut ukonilma toi tullessaan kaksikin pallosalamaa, jotka tunkeutuivat asuintalojen sisälle. Nyyrölässä salama halkaisi ensin talon vieressä kasvaneen koivun, josta pallosalama siirtyi maan ja puhelinpistokkeen kautta sisätiloihin. Vihainen kipinäpallo pyöri useissa huoneissa sytyttäen pieniä palonalkuja, jotka talon väki sai kuitenkin sammutettua ennen palokunnan tuloa.

Keski-Palokassa pallosalaman kerrottiin myös tulleen talon sisälle pienin tuhoin. (KSML)

 

 

 

09.08.1991

ERITTÄIN RANKKOJA SATEITA UKKOSKUUROISTA

Rankkasateet ja ukkonen pitivät Etelä-Suomen palokunnat kiireisinä perjantaina. Salamat aiheuttivat sähkökatkoja ainakin Sipoossa, Keravalla ja Itä-Vantaalla sekä Porvoossa. Muuntajissa syttyi tulipaloja ja Sipoossa 20 kilovoltin sähköjohto katkesi kahdesta kohdasta kello neljän maissa iltapäivällä pimentäen osan seudusta 2,5 tunniksi.

Siuntiossa salama löi maatalouskonesuojaan sytyttäen tulipalon, joka tuhosi suojassa olleet 350 000-400 000 markan arvoiset maatalouskoneet. Kirkkonummella palokunta kävi raivaamassa tielle kaatuneen puun. Vesiliirto johti useisiin peltikolareihin.

Eniten vettä tuli Mikkelin tienoilla, jopa yli 50 millimetriä. Vesivahinkoja sattui ainakin Helsingissä, Vantaalla, Karjaalla ja Tampereella. Helsingissä vettä tulvi muun muassa Pohjois-Haagan apteekin lääkevarastoon ja Taideteollisuusmuseon kellariin. Taidetta tai lääkkeitä ei tuhoutunut.

Tampereella tulvi pahiten Hervannan ja Vehmaisten kaupunginosissa. Palolaitoksen pumppaajat kiersivät puolen päivän tienoilla yli kymmenessä kohteessa. Vesi tulvi muun muassa Hervannan postiin, paloasemalle ja kauppakeskukseen. Muutamissa pyöräteiden alikulkutunneleissa vettä oli puolikin metriä. Aineelliset vahingot jäivät pieniksi.

Ei liity sääilmiöön, mutta mainittakoon, että ehkäpä suurin yksittäinen vesivahinko sattui iltapäivällä, kun koira puri vesisängyn patjan puhki hervantalaisen kerrostalon ylimmässä kerroksessa. Kuutio vettä lainehti lattialle ja valui useisiin alempiinkin kerroksiin. (HS)

Niin ikään Hervannassa kaatosade tulvi palokunnan tiloihin jättäen puomitikasauton jumiin tunniksi, kun autotallin ovet menivät tulvaveden painosta toimintakyvyttömiksi. Paloasema on alavalla paikalla ja vesi pääsi valumaan kellaritalleihin kadulta luiskaa pitkin.

 

Etelä-Suomen sanomat sadetulvista:

Anjalankosken Muhiniemellä ukkoskuuro teki tuhojaan iltapäivällä. Paikallisten asukkaiden mukaan koko päivän sademäärä oli 120 mm, mutta klo 14 jälkeen reilun tunnin aikana taivas repesi 70 mm:n lukemiin.

Myös Sysmässä palokunnat taistelivat aamuyhdeksästä alkaen rankkasateen aiheuttamia vesitulvia vastaan. Sadevesi tulvi kirkonkylässä yli kymmeneen liike- ja asuintaloon. Palolaitokselta arvioitiin, että liiketiloista mm. kalustehalli ja pankin kiinteistö vaurioituivat melko pahoin. Palokunta pumppasi vettä koko päivän, mutta vielä 12 tunnin aherruksen jälkeen viemärit tulvivat jonkun verran yli. Teitä jouduttiin sulkemaan. Sademäärä kello 9-13 oli 60 mm.

 

 

 

3-4.09.1991

MYRSKYTUULI KAATOI PUITA YMPÄRI SUOMEA

Myrsky iski ensin Perämeren rannikoille

Syksyn ensimmäinen myrsky riepotteli tiistai-iltana ja keskiviikon vastaisena yönä Perämeren rantoja. Atlantilta tulleen matalapaineen keskus siirtyi päivän mittaan Pohjois-Lappiin. Puuskittain 30 metriä sekunnissa puhaltanut tuuli kaatoi puita, irrotti peltikattoja ja katkoi Oulusta sähköt vuorotellen eri kaupunginosista.

Kemissä tuuli kiskoi juurineen irti puistoihin istutettuja poppeleita ja upotti veneitä ja laitureita.  Myrsky nosti Perämeren veden korkeutta tuntuvasti. Kemin Paavonkarissa ja Kalkkinokassa vellova vesi ja tuuli irrottivat laitureita, joita satamahenkilökunta ja palokunta joutuivat illan mittaan kiinnittämään paikoilleen.

Iissä hukkui tiistai-iltana mies, joka oli horjahtanut aallokossa veteen ollessaan kokemassa verkkoja.

 

Myrskyn jälkiä näkyi selvimmin Oulun pohjoispuolella aukeamien reunoilla. Paikoin 35 metriä sekunnissa puhaltanut tuuli kaatoi tuhansia yksittäisiä runkoja rannikkoalueilla, mutta metsää ei kaatunut missään laajalti.

- Vaikka tuuli oli kova, se ei aiheuttanut suurempia tuhoja Oulun ympäristön metsissä. Ilmeisesti metsät ovat viime vuosina käyneet niin monta myrskyä läpi, että heikoimmat metsät ovat jo kaatuneet, Pohjois-Pohjanmaan metsänhoitoyhdistysten liiton toiminnanjohtaja Erkki Taimisto arveli.

- Alustavan kartoituksen mukaan yksittäisiä puita ja joitakin pieniä siemenpuualueita on kaatunut yhteensä 10 000-20 000 kiintokuutiota. Luku on kuitenkin oleellisesti pienempi kuin 1982 Mauri-myrskyssä, jolloin metsää kaatui satojatuhansia kiintoja, jatkoi Taimisto.

 

Myrsky aiheutti Oulun alueella poikkeuksellisen paljon sähkökatkoksia, joita asentajat korjasivat maastossa koko yön ja keskiviikkopäivän. Oulun energialaitokselta arvioidaan myrsky-yön vahingot noin 50 000 markaksi. Revon-Sähkön toimialueella vahingot olivat samansuuruiset.

Myös Kemin ympäristössä katui runsaasti puita, mutta kaupunki säästyi sähkökatkoksilta, sillä tuuli viuhui koko myrskyn ajan voimalinjojen suuntaisesti. (HS)

 

Syysmyrsky iski myös sisämaahan

Perämerellä mitattiin jo 3. syyskuuta illalla 35 sekuntimetrin tuulia ja rannikolle saapuessaan myrsky kaatoi metsää, pelkästään Oulun kaupungin alueella kumoon meni tuhansia runkoja.

Päijät-Hämeessä aamuyöllä ja aamulla puuskat olivat kovimmillaan 21 m/s ja mm Nastolan Turranmetsän alueella kaatui mäntymetsikköä. Palokunnat joutuivat keräilemään kiinnitysköysistä irronneita veneitä.

Myrsky  puhalsi myös Keski-Suomessa, Savossa ja Kainuussa 15 metrin sekuntivauhdilla. Sekin riitti puiden kaatumisiin ja sähkölinjojen vaurioitumiseen. (ESS).

 

 

 

04.11.1991

UKKONEN JYRISI LAAJALTI ETELÄ-SUOMESSA

Syksyllä harvinainen ukonilma koettiin laajalla alueella Etelä-Suomessa maanantai-iltana. Myöhäissyksyn synkeys repesi yllättäen jyrähdyksiin ja taivaita halkoviin salamoihin. Myrsky ja useat peräkkäiset rankat sade- ja raekuurot pieksivät kattoja Helsingissä ja muuallakin Etelä-Suomessa. Salamointia havaittiin ainakin Hangon, Helsingin, Hyvinkään ja Heinolan välisellä alueella.

Ukonilma oli vuodenaikaan nähden varsin kova. Pimeässä pelottavaltakin näyttänyt rajuilma ei kuitenkaan aiheuttanut vahinkoja; esimerkiksi Helsingin pelastuslaitokselle ei tullut yhtään hälytystä.

Ilmatieteen laitoksen päivystyksen mukaan ukkosen syntyä edisti se, että matalalla oli kosteaa lämmintä ilmaa ja korkealla kylmää ilmaa. Myös tuulen kääntyily on voinut vauhdittaa ukkosen kehittymistä.

Syysmyrsky täytti veneitä ja rullasi kattopeltejä Helsingissä. Maanantaiaamuna puhaltanut etelätuuli laantui aamupäivän aikana navakaksi. Merialueella myrskyn voimakkuus oli enimmillään 21 metriä sekunnissa.

 

Miksi maanantai-iltana ukkosti, fil. tohtori Tapio Tuomi Ilmatieteen laitokselta?

"Perusedellytys ukkosen syntymiselle on, että maan pinnan lähellä on lämmintä ja kosteaa ilmaa ja muutaman kilometrin korkeudessa ilman lämpötila on laskenut useita kymmeniä asteita. Ukkosen synnyssä kostea ilma tiivistyy pilveksi ja muuttuu jääkiteiksi, jotka alkavat pudota pystyvirtausta vasten alas. Pilven ylösnousevat jääkiteet varautuvat positiivisella ja putoavat rakeet negatiivisella sähköllä. Syntyy jännite, joka sitten purkautuu. Maanantai-illan ukkonen oli tällainen ns. lämpöukkonen. Olosuhteet olivat otolliset, lämpöäkin kymmenkunta astetta."

Meteorologi Lea Saukkonen, tiesittekö maanantaisesta ukkosrintamasta?

"Kyllä siitäkin varoiteltiin pitkin päivää. Yllätyksenä ukkonen ei tule, sillä se näkyy tutkassa puoli tuntia tai tuntia ennen tuloaan."

 

 

 

 

21.12.1991

ETELÄRANNIKKOA PYYHKINYT MYRSKY puhalsi kiivaimmillaan 25 metrin sekuntinopeudella Suomenlahden Bogaskärissä lauantaina aamupäivällä. Iltaan mennessä eteläkaakkoinen tuuli asettui.

Helsingissä puuskat repivät peltikattoja merenrantataloissa ja itäisissä lähiöissä. Pelastuslaitos hälytettiin seitsemään taloon Katajanokan ja Herttoniemen välillä. Vauriot eivät olleet vakavia. Vuosaaressa rojahti puu sähkölinjalle, mutta virta ei katkennut. Muuallakaan kaatuneet puut eivät aiheuttaneet vaurioita. Espoon rannoilla pienveneet saivat vähäisiä vaurioita. Puita tuuli niitti Espoossakin siellä täällä.

 

 

 

29-30.12.1991

MYRSKY RAIVOSI RANNIKOILLA

Myrskyn voimakkuudella puhaltanut tuuli aiheutti sunnuntaina ja maanantaina vahinkoja koko rannikkoseudulla ja sotki lentoliikenteen vuoroja Lapissa. Ajoittain 22 metriä sekunnissa puhaltanut myrsky esti muutamien vuorokoneiden pääsyn Rovaniemelle ja Ivaloon. Voimakkaan sivutuulen ja kiitoradan liukkauden vuoksi kaksi Rovaniemen vuoroa peruttiin ja koneet laskeutuivat Kemiin. Ivalon vuoroja ei lennetty lainkaan.

Tuuli riepotti rikki useita kattoja eri puolilla Kokkolaa. Sähkölinjoille kaatuilleet puut puolestaan aiheuttivat sähkökatkoksia muun muassa Öjan alueella. Kokkolan merivartioaseman mittausten mukaan keskituuli puhalsi iltapäivällä 23 metriä sekunnissa. Ankarat puuskat kiskoivat hajalle muun muassa Kokkolan kaupunginkirkon kuparikattoa. Myös uimahallin katon reunapellit irtosivat. Palomiehet joutuivat naputtamaan kiinni kerrostalon kattohuopia ja monien omakotitalojen irvisteleviä katteita.

Kaatuilevat puut aiheuttivat sähkökatkoksia illansuussa mm. Etelä-Pohjanmaan järviseudulla.

 

Kupittaan hallin katto kuoriutui

Turun Kupittaan urheiluhallissa saatiin maanantaina peitettyä pressuilla katto, josta edellisen illan myrskyssä oli kuoriutunut irti peltiä noin 600 neliömetriä. Isokokoiset pellin riekaleet olivat lentäneet hallin sisäänkäynnin kohdalle ja paikoitusalueelle - onneksi vasta hallin sulkemisen jälkeen sunnuntai-iltana. Maanantaiaamuna tuuli tyyntyi vähän, mutta ei loppunut.

Turussa myrskytuuli katkoi kymmenkunta puuta, joista muutama osui sähkölinjojen päälle. Meren pinta oli lounaisrannikolla vielä maanantaina iltapäivällä lähes puoli metriä normaalia korkeammalla.

Puita kaatui myös Kuopion läänissä sekä Pohjois-Karjalassa ja Lappeenrannan seudulla, alueilla oli myös sähkökatkoksia oli jonkun verran.

 

1990 Vuosisadan syvin matalapaine

Last Updated: 16 January 2017

MYRSKYT 1990

 

 

 

22.02.1990                  

MYRSKY KAATOI PUITA JA REPI KATTOJA

Torstaina aamuyöstä jopa 25 m/s puhaltanut luoteismyrsky kaatoi puita ja katkoi sähköjä eri puolilla Lounais-Suomea. Merellä keskituuli oli vain 21 metriä sekunnissa eikä se aiheuttanut vahinkoja, mutta puuskissa tuuli oli paikoin huomattavasti voimakkaampaa. Uudessakaupungissa ja Saaristomerellä tehtiin ukkoshavaintoja.

Lounais-Suomen Sähkössä kirjattiin sähkökatkoksia lähes kymmenen kunnan alueella. Sähköt menivät poikki aamuyöllä noin kolmen aikaan. Muutaman tunnin pituiset sähkökatkokset kiusasivat kaikkiaan satoja talouksia lähinnä maaseutualueilla.

Rankkasade nosti Loimijoen pinnan lähelle tulvalukemia, mutta jo aamupäivällä se laski.

Loimaalla katkennut puunrunko työntyi liikkuvan auton sisään. Vastaan tuli auto eikä lähivaloilla ajanut mies huomannut myrskyn tielle kaatamaa kuusta. Kuusen latva tunkeutui kuljettajan vierestä tuulilasista sisään ja painui takalasista läpi. Auto vaurioitui pahoin törmäyksessä, mutta kuljettaja ei loukkaantunut.

 

Puuska työnsi pienkoneen kumoon Malmin lentoasemalla

Helsingissä tuulenpuuskat kaatoivat useita puita ja repivät neljä peltikattoa. Voimakkaimmillaan tuuli oli varhain aamulla. Malmin lentoasemalla tuuli kaatoi aamulla pienkoneen. Laajasalon öljysatamassa tuuli repi öljysäiliön suojapellityksen kymmenen metrin matkalta. Kymmeniä neliöitä peltiä lenteli lähimaastoon.

Helsingin palolaitos sai päivän aikana kymmenkunta tuulen aiheuttamaa hälytystä. Tuulen nopeus puuskissa nousi lähelle kahtakymmentä metriä sekunnissa, mutta Helsingin edustan merialueella puuskissa lähes 30 metriin sekunnissa.

Porvoon mlk:ssa iltapäivällä kaatunut puu aiheutti peltivahinkoja kolmelle pysäköintialueella olleelle autolle. (HS)

 

 

 

27.02.1990

ENNÄTYKSELLISEN SYVÄ MATALAPAINE NOSTI MERITULVAN

Keski-Euroopassa tuhoja aiheuttaneen myrskyn keskus saapui tiistaina heikentyneenä Suomeen, mutta ilmanpaine laski ennätyksellisen alas. Turun lentoasemalla mitattiin alhaisin Suomessa koskaan mitattu ilmanpainelukema. Merenpinnan tasoon laskettuna uudeksi ennätyslukemaksi saatiin 939,8 hehtopascalia päivällä kello 14 jälkeen.

Entinen alhaisin matalapainelukema 942,1 hPa oli mitattu joulukuun 16. päivä vuonna 1982 Moikipäässä Merenkurkussa. Ilmanpainetta on mitattu esimerkiksi Helsingin Kaisaniemessä viime vuosisadalta asti ja Turussa vuodesta 1901 lähtien. Samalta vuodelta on peräisin Inarissa mitattu tähän asti alhaisin matalapainelukema 934,5 hPa, mutta tätä epävirallista lukua on pidetty epäilyttävänä.

Tuuli yltyi illalla Etelä-Suomessa navakaksi ja saavutti puuskissa myrskylukemat. Puita kaatui autojen päälle ja puuskat repivät talojen kattoja. Pelastusviranomaiset varoittivat ihmisiä tuulen lennättämistä esineistä ja veden tunkeutumisesta kellareihin.

 

Helsingin Kauppatori padottiin

Matalapainetta seurannut tuuli pakkasi vettäTanskan salmista Itämeren altaaseen ja edelleen Suomen rannikolle. Meri tulvi rannikkokaupunkien kaduille ja mm. Helsingin Kauppatorille rakennettiin illalla hiekkasäkeistä ja öljypuomeista puolen metrin korkuinen tulvapato. Patoa hälytettiin rakentamaan 30 sopimuspalokuntien miestä ja Helsingin sotilaspiirin komentamana 100 varusmiestä Uudenmaan jääkäripataljoonasta ja Kaartin pataljoonasta. Puoleen yöhön mennessä meriveden pinta Helsingin edustalla oli kuitenkin laskenut selvästi ja myös tuuli tyyntynyt huomattavasti.

 

Helsingin tulvaennätys tehtiin tasan kuukausi sitten, jolloin meriveden pinta kohosi 136 senttiä ns. nollatason yläpuolelle. Vesi peitti Kauppatorin ja työntyi kellareihin ja mm. energialaitoksen maanalaisiin muuntamoihin aina Kamppia ja Ateneumia myöten. Tuolloin palomestari Osmo Kokkisen mukaan tulvapadon rakentamiseen ei pystytty, koska vesi nousi yllättäen viikonloppuyönä. Varsinainen kriisiraja on Kokkisen mukaan 140-150 sentin tienoilla.

Meriveden nousu täyttää ensimmäisenä kellarit Kauppatoria ympäröivissä rakennuksissa, mm. presidentinlinnassa, kaupungintalolla ja Ruotsin lähetystössä sekä Unioninkadun taloissa. Rakennusten kellarit ja maanalaiset muuntamot tarkistetaan keskiviikkona. Yli puolitoista metriä nollatasosta kohotessaan tulva voi vallata Hakaniemen torin ja tunkeutua yhä noustessaan sisäänkäynnin kautta metrotunneliin.

Pikku-Huopalahti täytti taksihuoltoaseman pihan Munkkiniemessä ja vesi levisi Paciuksenkadun pohjoisimmalle kaistalle. Espoon puolella Laajalahti levisi Tapiolan suuntaan ja katkaisi Kehä I:ltä teknilliselle korkeakoululle johtavan Otaniementien. Kevyen liikenteen väylät Espoon rantakaupunginosissa täyttyivät vedestä.

Porvoontienä jatkuva Itäväylä katkesi Sipoon puolella ns. Östersundomin suoralla. Vanhaa tietä Helsingistä itään matkannut liikenne joutui kiertämään Kehä III:n kautta Porvoon moottoritielle.

 

Porvoonjoki tulvi

Kova tuuli rikkoi itäisen Suomenlahden kapean  jäävyöhykkeen. Ns. normaalitalvina itäisen Suomenlahden jäät ovat vahvistuneet aina maaliskuun puoliväliin saakka. Porvoossa Porvoonjoki tulvi molemmilta reunoiltaan yli. Kaupungin keskustan tuntumassa jokirannan huoltoasemalle ei ollut autoilla mitään asiaa. Vettä oli tankkauspisteiden kohdalla puoli metriä. Tulvat työllistivät kaupungin palolaitoksen koko illan ja alkuyön. Jotkut autot olivat jääneet jokirannassa veden saartamiksi ja virtaava vesi tempoi laitureiden paaluja irti. Taloja jäi mottiin Pyhtäällä.

 

Turun tulva

Turussa vesi oli korkeimmillaan kymmeneltä aamupäivällä satamassa, jolloin se nousi 116 senttiä normaalia ylemmäksi. Iltapäivällä vesi oli jo laskenut 80 senttiin. Turun satamassa Siljan ja Vikingin laitureille noussut vesi eristi kokonaan satamassa olevan Scandic Hotellin.

Kello kymmeneltä aamulla lähteneeseen Vikingin autolauttaan pyrkineet matkustajat jouduttiin kuljettamaan bussilla suoraan junanvaunuista terminaaliin. Junapysäkin ja terminaalirakennuksen välillä oli vettä 20-30 senttimetriä, joten liikkuminen jalan ilman pitkävartisia saappaita oli mahdotonta. Myöskään Turun sataman oma väki ei päässyt ilman saappaita töihin.

Eniten meriveden noususta oli haittaa Turun saaristoalueella Hirvensalon ja Kakskerran saarilla. Vesi nousi alavilla paikoilla tielle ja haittasi liikennettä merkittävästi. Hirvensalon sillan molemmissa päissä oli aamupäivällä vettä tiellä noin 30 senttiä. Monet henkilöautot sammuivat keskelle suolavettä.  Turun palolaitos siirsi yhden paloyksikön Hirvensalon puolelle päivystämään saaren palohälytyksiä, koska tien pelättiin katkeavan kokonaan.

 

Rauman kanaali yli äyräidensä

Salossa joen vedenpinta nousi jättäen kevyen liikenteen väylät veden alle joen alajuoksulla. Särkisalossa vesi kohosi uhkaavasti maanteille, mutta päivän kuluessa tilanne parani.

Raumalla vesi kohosi lähelle Rauman kanaalin reunoja ja joitakin kevyen liikenteen väyliä jouduttiin katkaisemaan. Uudessakaupungissa vesi oli myös korkealla ja nousi ajoittain rantateille. (HS)

 

Etelä-Suomen Sanomat aiheesta:

Vuosisadan syvin matalapaine. Lahdessa mitattiin tämän vuosisadan matalin ilmapuntarilukema, kun tiistai-iltana säähavaintoasemalla lukemat olivat 937,5 hehto-Pascalia.  Poikkeuksellisen syvä matalapaine liikkui Lounais-Suomen yli koilliseen ja koskaan aiemmin tällä vuosisadalla ei ole tehty luotettavia havaintoja yhtä syvästä matalapaineesta Etelä-Suomessa, jossa lukemat nyt olivat keskimäärin 940 hPa.

Kyseessä oli myös Euroopassa paljon tuhoja aiheuttanut myrskysykloni, joka tuli Suomeen jo laantuneena. Noin 50 ihmistä sai surmansa Länsi-Euroopassa em. syklonin riehuessa hirmumyrskyn voimalla. Pahimmin myrsky koetteli Englantia.

Jo aiemmin 26. tammikuuta (kymmeniä kuolleita Englannissa, tuulennopeus 60 m/s, Etelä-Ruotsissakin 36 m/s keskituuli) ja 4. helmikuuta myrskyt koettelivat samoja seutuja.

Suomessa tuulennopeus ei ylittänyt missään 17 m/s. Helsingissä mitattiin etelätuulta 20 m/s ja meriasemalla Orrengrundissa 24 m/s.

 

 

 

21.04.1990

KEVÄÄN ENSIMÄINEN UKKONEN YLLÄTTI

Turun seudulla lauantai-iltana raivonneen parin tunnin mittaisen rajuilman aikana satoi myös rakeita, jotka saattoivat tehdä tuhoa esimerkiksi kasvunsa alkaneille oraille. Liedossa salama iski tutkakopin muuntajaan aiheuttaen räjähdyksen.

Ilmatieteen laitos oli luvannut Turkuun kaunista ja lämmintä koko päiväksi ja lämpötila nousikin lähelle 20 astetta. Illansuussa puhjennut ukonilma tuli monille mökkiläisille ja ulkoilijoille yllätyksenä. Ukkosen tauottua sade jatkui myöhäiseen yöhön. (HS)

 

 

 

17.07.1990

RAEKUURO PIEKSI HELSINKIÄ KAHDEKSAN MINUUTTIA

Harvinaisen voimakas raekuuro pyyhki tiistai-iltana Helsinkiä. Keskustassa Kaisaniemen kohdalla raekuuro alkoi kello 19.10 ja kesti vain kahdeksan minuuttia. Rakeet olivat läpimitaltaan noin sentin vahvuisia.

- En ole koskaan nähnyt näin voimakasta raekuuroa, ilmatieteen laitoksen meteorologi Markku Konttinen sanoo.

Voimakas raekuuro pimensi osan Itäkeskusta kello 20. Sähkökatkos kesti lähes 40 minuuttia. Useat vikahälytykset työllistivät Helsingin ja Espoon palokuntia. Automaattisia palohälytyslaitteita laukesi enimmäkseen tehdaskiinteistöissä.

 

Puhelimia mykistyi runsaasti

Tiistai-illan ukkosmyrskyn aiheuttamat kaapeliviat mykistivät Tuusulassa satoja puhelimia ja vaikeuttivat soittelua lähes kuuteentuhanteen numeroon. Vesi vaurioitti suurta puhelinkeskusten välistä yhteyskaapelia Tuusulan moottoritietyömaan varrella Kehä III:n pohjoispuolella. Vika todettiin keskiviikkona aamuyöllä. Vaikeasta paikasta esiin kaivettu kaapeli oli kastunut niin pahasti, että vioittunut kohta jouduttiin korvaamaan uudella kaapelilla. Korjausta jatkettiin läpi yön ja yhteydet saataneen kuntoon torstaina aamupäivällä.

Ukkos- ja raekuurot aiheuttivat myös muualla Uudellamaalla kaapelivikoja, jotka vaikeuttivat puhelinliikennettä Helsingin suuntaan. Muitakin ongelmia oli kosolti ympäri Uuttamaata, kuten sähkökatkoksia ja vikahälytyksiä.

Keravalla tulva katkaisi junaradan alitustien useiksi tunneiksi myöhään tiistai-iltana. Tie saatiin avattua keskiviikkona aamuyöllä.

 

Rannikkoa pitkin länteen liikkunut sadekuurojono täytti vedellä ainakin yksitoista kellaria Hangossa. Myös keskisessä Suomessa oli rankkoja kuuroja. Jyväskylässä sadetta saatiin 65 mm.

 

Page 9 of 22

Taivasasioita-blogi

  • Lahja, joka sai meteorologit varpailleen
    Takana on yksi viime vuosien meteorologisesti mielenkiintoisimmista kesäsääjaksoista, johon liittyi myös ylenpalttista ja osin tunnepitoista sääuutisointia. Sain mahdollisuuden päästä seuraamaan Lahjan-päivää edeltäviä ennusteita lähietäisyydeltä, pohtimaan rajuilmavaroituksia sekä tapaa, jolla haastavasta tilanteesta viestitään. Seuraavassa yritän valottaa, miksi rajuilmatilanteesta oli syytä nostaa keskimääräistä suurempi haloo. Mitä ukkospilvien syntyminen vaatii? Koska ukkospilvien syntyresepti…
    Written on Thursday, 10 August 2023 14:21
Tuoreimmat julkaisut sivustolla