MYRSKYT 1968
09.03.1968
POHJOISMYRSKY raivosi eteläisillä merialueilla ja puuskaisena sisämaassa. Radion kello 16 uutiset kertoivat ensimmäiseksi kovan myrskyn raivoavan Itämerellä. Maarianhaminan eteläpuolella tuulen voimakkuudeksi mitattiin 9 boforia. Turussa tuulimittari näytti 9 boforia, mutta puuskassa peräti 11 boforia (28,5-32,6 m/s). Pohjanmaan lakeuksillakin tuulet yltyivät 7-8 boforiin. Erityisesti länsirannikolla satoi runsaasti lunta. (Omat muistiinpanot)
Jäät ahtautuivat rannikolle niin, että laivaliikenne pysähtyi Porissa ja Raumalla. Vain Tahkoluodon öljysatamasta pääsi tankkialus Tervi ulos jäänmurtajien Tarmon ja Sammon avustamana. Porin satamassa jäivät (lakon loppumisesta huolimatta) kaikki yhdeksän alusta käsittelemättä myrskyn johdosta ja 150 ahtaajan oli palattava kotiin.
Puita kaatui kumoon Satakunnassa ja tiet tukkeutuivat. Eurajoella ja Huittisissa tuuli tempoi kahden rakennuksen katot irti ja Jämijärvellä sortuivat suurikokoisen uudisrakennuksen katto- ja seinärakennelmat. Sähkönjakelussa ja puhelinyhteyksissä oli katkoja. (HS)
17-18.03.1968
UKKONEN YLLÄTTI KUOPIOLAISET
Ukkonen yllätti kuopiolaiset aikaisuudellaan, sillä maanantaiaamuna (18.3) kello 6.15 nähtiin voimakas välähdys, jota seurasi välittömästi ukkoselle luonteenomainen jyrähdys. Rissalan säähavaintoasemalla ei tapausta kuitenkaan rekisteröity, mutta Ilmatieteen laitoksesta kerrottiin, että ukkonen oli hyvinkin mahdollinen tuohon aikaan. Ukkosta oli esiintynyt Ilmatieteen laitoksen mukaan Porin puolessa ja nähtävästi sama rintama kulki Kuopion ylitse sunnuntaiaamuna. Tähän vuodenaikaan on ukkosen esiintyminen erittäin harvinaista maassamme.
Sunnuntain ja maanantain välisenä yönä kulki syvä matalapaine maan keskiosien ylitse koilliseen. Merialueilla oli voimassa myrskyvaroituksia. Sunnuntaina aamupäivällä liikenne oli vaikeuksissa Etelä-Suomessa lumimyrskyn takia. Muutamia teitä jouduttiin jopa sulkemaan ketjukolareiden ja tukkeutuneiden teiden takia. Lumipyry tavoitti iltapäivällä Keski-Suomen. Savon Sanomat luonnehti olosuhteita:
"Oikea kevättalven viima ja pyry, joka hätyytti hiihtäjät ja osin pilkkijätkin pois Kallaveden jäältä, kiihtyi sunnuntaina iltapäivällä paikoitellen myrskyksi koetellen myös keveän autokannan vetokykyä varsinkin sivuteillä, jotka tukkeutuivat." (Savon Sanomat)
7-8.05.1968
MATALAPAINE AIHEUTTI RAJUN KEVÄTMYRSKYN
Voimakas matalapaine liikkui nopeasti Pohjanlahtea pitkin pohjoiseen. Siihen liittyneen sadealueen jälkipuolella vallitsi hyvin voimakas lounainen ilmavirtaus, ja jopa sisämaassa mitattiin 8 boforin puuskia. Sääennusteet ennakoivat Etelä- ja Keski-Suomeen kovaa tai myrskyistä lounaistuulta. Radiouutiset kertoivat Pohjanmaalla kaatuneen metsää yöllä pahimmin noin 100 kilometrin pituiselta ja 20 kilometrin levyiseltä kaistaleelta. (Omat muistiinpanot)
Myrskytuuli kaatoi puita ja rikkoi kattoja
Myrskytuuli kaatoi tiistain ja keskiviikon välisenä yönä Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla tuhansia puita metsissä ja puutarhoissa. Myrskystä aiheutui aineellisia vahinkoja ja sähköhäiriöitä koettiin koko illan kaikkialla maakunnissa.
Seinäjoen kaupungin alueella kaatui suuri joukko puita, joita palokunta joutui poistamaan liikenneväyliltä ja teollisuusalueilta. Tuuli repi osittain keskusammattikoulun ja postiautovarikon peltikattoja. Kannuksessa lensi osa työväentalon katosta tuulen mukana ja ulkorakennusten kattoja irtautui myös Vetelissä. Kauhajoella tuuli hajotti ammattikoulun asuntolarakennusta suojanneen muovisen kaarihallin.
Sadoittain puita kaatui mm. Ilmajoella ja Kurikassa. Heikkokuntoisista heinäladoista ja rakennuksista tuuli heitti katot maahan mm. Lapualla. Pohjanlahden rannikolla, lähinnä Pietarsaaressa joutui useita moottoriveneitä tuuliajolle ja joitakin särkyi aaltojen iskettyä ne laitureita vasten.
Satakunnassa myrsky sadekuuroineen aiheutti myös melkoisesti vahinkoja. Muun muassa Huittisissa ja Punkalaitumella katkoi myrsky puita metsissä, ja sähkölinjat sekä puhelinliikenne oli katkenneina useita tunteja maakunnasta mm. Helsinkiin. Liikenne oli Punkalaitumella eräillä tieosuuksilla vaikeuksissa puiden tukkiessa väylät. Tulvavedetkin nousivat jälleen monin paikoin.
Turussa myrskytuuli repäisi kello 15 aikaan noin 10 neliön palan Barker-Littoisten kehräämön peltikatosta aiheuttaen uhkaavan tilanteen. Pelti oli vähällä osua jalankulkijaan, mutta pelästynyt mies selvisi vammoitta. Kaksi autoa sai sen sijaan peltibaurioita. Tuuli oli puuskissa jopa 8-9 boforia (20-25 m/s)
Keimolan varikko kaatui myrskytuulessa
Etelä-Suomessa myllertänyt kevätmyrsky kaatoi tiistaina Keimolan moottoristadionin varikkorakennuksen. Noin 230 metriä pitkä rakennus kiertyi tuulen nostamana ilmaan ja kaatui. Kaksi radalla harjoitellutta poliisiautoa jäi varikon alle, mutta ajajat säilyivät vammoitta. Autot sen sijaan kolhiintuivat melkoisesti.
Moottoristadionin henkilökunta kertoi radan pohjoispäässä olevan tornin heiluneen uhkaavasti ja pelättiin, että sekin kaatuu iltapäivällä puhaltaneessa yli kahdeksan boforin puuskaisessa tuulessa. Varikkoa on ilmeisesti mahdotonta kunnostaa viikonloppuun mennessä, kun siellä pitäisi ajaa kilpa-ajot.
Ilmatieteen laitokselta kerrottiin, että sekä maa- että merialueilla puhalsi 8 boforin myrsky. Säätilanne oli otollinen pyörremyrskyille ja on mahdollista, että Keimolan varikon kaatoi pyörremyrsky. Ukkosrintama kulki Helsingin ohitse ja tuuli puuskautui ajoittain erittäin rajuksi. Vuosaaressa kaatui puu tielle ja tukki liikenteen. (HS 8-9.5)
Ilkka 8.5
RAJUMYRSKY ETELÄ-POHJANMAALLA
Raju ukkosmyrsky riehui tiistai-iltana ja keskiviikkoa vasten yöllä Etelä-Pohjanmaalla katkoen sähköjä ja puhelinyhteyksiä. Yli 8 boforin tuuli kaatoi maakunnassa tuhansia puita ja rikkoi kattorakenteita. Kaatuneet puut aiheuttivat myös liikenne-esteitä monin paikoin ja mm. etelän rata katkesi hetkeksi Alavudella.
Myrsky alkoi riuhtoa toden teolla kello 20 aikaan. Puhelin- ja sähkömiehet kiersivät maakunnassa täydellä vahvuudella. Muun muassa Seinäjoella arvioitiin yli sadan puun kaatuneen linjojen ja johtojen päälle. Eräät kylät olivat sähköä ja puhelinyhteyksiä vailla vielä torstainakin.
Kauhavan säähavaintoasemalla mitattiin tuulen voimakkuudeksi klo 19.30 7 boforia, mutta kello 22.30 mennessä jo 8 boforia ja puuskittain ainakin 9 bf (21-24 m/s).
Rajumyrskyn vaikutuksia
Suurimmat vahingot aiheutuivat Seinäjoen, Nurmon, Jalasjärven ja järviseudun suunnilla. Seinäjoella mm. kääriytyi postiautovarikon peltikattoa rullalle yli sadan neliön alalta. Myös useat omakotitalojen omistajat huomasivat eilen aamulla katon kärsineen huomattavia vahinkoja. Puuvanhukset puistoissa ja puutarhoissa joutuivat kovaan kestävyyskokeeseen.
Myrsky riehui järviseudulla ehkä raivoisammin kuin miesmuistiin. Ankarimpana se tunnettiin Lappajärven rannoilla. Puita niin metsissä kuin puistoissakin kaatui runsaasti, mm. Aimo Savelan metsästä noin 100 tukkipuuta. Övermarkin tie oli pitkän aikaa tukossa ja niin Lappajärvellä kuin Vimpelissäkin myrsky vaurioitti lukuisia tiili- ym. kattoja. Latoja kaatui tuulen voimasta ja myrskyssä rannoille noussut vesi riisti Lappajärven rannoilta useita veneitä vieden ne mennessään. Karvalassa tuuli painoi Heikki Tullilan lasisen kasvihuoneen kasaan, Sääksjärvellä kaatui 26 metriä korkea kolmiomittaustorni. Myös Härmän mailla myrsky repi kattoja, rikkoi latoja ja kaatoi puita.
Jalasjärvellä kautta pitäjän tuli myrskytuhoja. Kirkkopihassa ja hautausmaalla kaatui koivuja. Eri puolilla keskustaa metsää meni nurin, mm. erään tilan metsästä lähes 100 runkoa. Matehenperällä kaatui ns. yhteismetsää laajalla alueella. Ylivallin suunnassa lähti tuulen teille useita ladonkattoja, Koskueella kaatui useita piha- ja puutarhapuita ja rakennusten katot vaurioituivat. Sama tapahtui Luopajärven suunnassa. Koskueenjärvellä olleet sahan tukkilautat hajosivat ja Sellon Sahan lautatarhassa taapelin katot hajosivat pahasti. Myös Luopajärven Sahan lautatarhan taapelikatoista myrsky vei mennessään viidenneksen. Luopajärven sahan omistaja J.F.Kurikka ei muistanut nähneensä moista myrskyä tähän vuodenaikaan lähes 54 sahanomistajavuotensa aikana. Monet kylätiet olivat poikki kaatuneiden puiden vuoksi.
Törnävällä raastoi myrsky museon tuulimyllystä siipirakennelman maahan. Läheisen kioskin omistaja luuli jyminän kuullessaan koko lähimetsän kaatuvan, mutta huomasi ulos mennessään tuulimyllyn siipien makaavan maassa.
Kurikassa usean omakotitalon katto kärsi huomattavia vahinkoja ja puita kaatui. Soinin metsistä kaatui varsin paljon suuriakin puita.
Metsätuhoista lausui metsänhoitaja Tapani Lassila Etelä-Pohjanmaan piirimetsälautakunnasta seuraavaa:
- Myrsky oli viimesyksyistä luokkaa, mutta nyt oli tilanne sikäli epäedullinen, että routa on juuri sulanut ja puut ikään kuin "irti" maasta. Tämän vuoksi juurineen kaatumisia sattui eniten, mutta puita on myös katkeillut myrskyn kourissa. Tarkempia laskelmia vahingoista ja kuinka suurelta alueelta, ei ole vielä käytettävissä, mutta varsinkin teiden varsilla ne ovat jo ohikulkijankin nähtävissä. Harvoin noin kovia myrskyjä sentään sattuu.
- Ei osata sanoa, kumpia on kaatunut enemmän, mäntyjä vai kuusia. Olen kuitenkin nähnyt, että 10-tuumaisia kuusiakin on katkennut. Vahinko on melkoinen, mutta vielä laskematon. Tilanne on hankala senkin vuoksi, että puustoa ei näin kesän tullessa läheskään kaikista metsistä saada pois.
(Omat muistiinpanot Vesannolta 18-vuotiaana: ...koko seuraavan yön, mutta erityisesti iltayöstä, tuuli oli todella rajua. Myrsky tuntui repivän katon pään päältä, joskaan niin ei käynyt. Ulvontaan sekoittui äkillisiä kohahduksia erikoisen rajun puuskan osuessa seiniin. Lounaismyrskyn voimakkuudeksi arvioin 7-8 boforia, puuskissa ehkä enemmänkin. Yksi voimakkaimmista myrskyistä, joita olen havainnoinut.)
15.06.1968
RAJU JA PUUSKAINEN LUOTEISTUULI RIEHUI YLÄ-SAVOSSA
Harvinaisen voimakas myrsky riehui Ylä-Savossa, mutta varsinkin Rautavaaralla lauantaina. Rissalan sääasemalla kello 17.15 oli keskituuli vain navakkaa, mutta puuskat jopa 9 boforia (noin 21-24 m/s). Tuulet liittyivät kylmään rintamaan ja kääntyivät nopeasti etelästä luoteeseen.
Erittäin voimakas luoteistuuli nousi Rautavaaralla kello 16.30 ajaen kaikki jalankulkijat sisälle nostattaessaan ilmaan jopa peukalonpään kokoisia kiviä. Tuuli katkoi kirkonkylässä puita voimajohdoille ja sähköt olivat poikki pari tuntia. Arvion mukaan pitäjässä kaatui ainakin useita satoja puita ja joitakin kattoja rikkoutui.
Rautavaaran Särkänmäessä tuuli kaatoi voimajohdoille kolme puuta sytyttäen metsäpalon. Palokunta hälytettiin kello 17.15 H. Saastamoinen Oy:n maille, jossa metsätyömiehet olivat olleet töissään ja jättäneet sinne moottorisahansa, joka sekin paloi metsän mukana. Poliisia kiinnostavampi löytö tehtiin muutaman aarin laajuiselta paloalueelta, nimittäin pontikankeittovehkeet.
Rautavaaralla ihmetekoihin yltänyt myrsky sai aikaan pienempiä vaurioita muuallakin Ylä-Savossa. Muun muassa Iisalmen mlk:ssa lähellä Sahin siltaa myrsky tukki maantien pitkäksi aikaa kaatamallaan näreellä. Iisalmen keskustassa kaatui suurikokoinen koivu puistonpenkin päälle, mikä onneksi sattui olemaan tyhjä. Kuopion torilla torimyyjät saivat pitää kiinni pöydistään, etteivät ne lähde tuulen mukaan. Rautalammilla palopäällikkö määräsi luvattoman kulotuksen lopetettavaksi rajun tuulen vuoksi, kun joku oli hälyttänyt palokunnan kello 14 laajalle levinneen savun vuoksi.
Kova tuuli haittasi vesillä liikkujia. Kallavedellä tuuli sai aikaan verrattain korkeat laineet ja useat viikonloppua saariin viettämään aikoneet kääntyivät myrskytuulen vuoksi takaisin. (Savon Sanomat)
(Omista muistiinpanoista: "Erittäin rajua tuulta. Tuuli kääntyi kello 14 ja 17 välillä etelästä luoteeseen ja vähäisten sadekuurojen yhteydessä tuuli oli todella harvinaisen rajua, puuskien aikana 9:kin boforia arvioin. Roskat ja pöly kohosivat ilmaan ja keveät esineet pyörivät pitkin pihamaita").
19.06.1968
HELLESÄÄ PUHKESI UKONILMOIKSI
Siirinpäivän ukkonen tuhotöissä Ylä-Savossa
Helteinen kesäsää purkautui ukonilmoiksi eri puolilla maata keskiviikkona. Iltapäivällä ukkosmyrskyt ehtivät Ylä-Savoon sytyttäen ennätysmäisen paljon tulipaloja. Paikalliset rajumyrskyt kaatoivat puita ja raesade aiheutti vahinkoja viljapelloilla. Alueen puhelinliikenne mykistyi laajalti. Esimerkiksi Iisalmesta Kiuruvedelle ja Vieremän suuntaan olivat kaikki puhelinyhteydet lähes koko illan poikki.
Arviolta 3 000 puuta kaatui Vieremän rajussa ukkosmyrskyssä
Viiden metsänomistajan maalta läheltä Vieremän kirkonkylää kaatoi ukkosmyrsky keskiviikkona kolmisentuhatta tukkipuuta noin kolmen kilometrin pituiselta kaistaleelta. Iltapäivällä pyörremyrskyn tavoin alkanut ukonilma katkoi myös puhelin- ja sähkölinjat täysin maahan Vieremän ja Salahmin välillä Jolleikonmäessä, missä myrskykeskus sijaitsi.
Tuhoalue alkaa Oulun tien varrelta Jolleikonmäestä jatkuen kilometrin levyisenä kolmen kilometrin matkan Pitkänmäen suuntaan. Puuta on nurin lähes 300 hehtaarin alueelta Matti ja Olli Räisäsen, Pentti ja Tahvo Karjalaisen, Olli Nissisen, Erkki Nissisen ja Mari Nissisen mailta.
Työmies Vihtori Toikka oli myrskyn alkaessa työssä TVH:n tukikohdassa ja kertoi, että tuulen kohina oli alkuun voimakasta ja pian alkoi sataa rankasti, jyrisi ja salamoi. Hän joutui parin muun henkilön kanssa työstä palatessaan Jolleikonmäessä yllätyssavottaan, kun Iisalmen - Oulun valtatielle oli kaatunut kahdeksan tukkipuuta ja lukuisasti puunlatvoja. Lisäksi kilometrin matkalta tie oli sekasorron vallassa katkenneista puhelinlangoista ja puhelinpylväistä.
Metsäteknikko Eero Lampinen yhdessä Pitkälän isännän Olli Niemisen kanssa kävi torstaiaamuna tuhoalueella. Lampinen kertoi myrskyn katkoneen ja kaataneen parhaat tukki- ja siemenpuut. Hänen käsityksensä mukaan tuhoalue on yli 200 hehtaaria ja puita on kaatunut lähes 3000 kappaletta, hyvää mäntymetsää. Ukkosmyrsky on kulkenut länsi-itäsuuntaisena kahden kilometrin levyisenä Jolleikonmäestä Pitkänmäkeen päin.
Eero Lampinen kertoi edelleen, että kaikilla metsänomistajilla Karjalaista lukuun ottamatta oli metsätuhovakuutus. Pitkälän isäntä harmitteli parhaillaan laadittavana olleen metsätaloussuunnitelman viivästymistä.
Tuhoja muualla
Vieremän metsätuhon lisäksi ainakin Iisalmen ja Kiuruveden väliselle maantielle kaatuneita puita raivattiin keskiyöhön saakka. Samoin Iisalmen mlk:n Joutsenjoella rajuilma kaatoi lukuisasti puita monien maanomistajien metsissä. Myrskykeskukseksi muodostui Eero Kauppisen ja Erkki Laitisen metsäalueet.
Ukkosherra oli tuhotöissä myös Pieksämäellä ja yhdessä rankkasateen sekä tuulen kanssa sai paljon vahinkoa aikaan. Puoli tuntia kestänyt rajuilma sai torin lainehtimaan järvenä ja kadut tulvimaan, kun viemärit eivät kyenneet nielemään vesimäärää. Raju tuuli oli niin ankaraa, että vesitornin ylimmän kerroksen lasiruudut putosivat alas ja ikkunaruutuja särkyi lähitienoon omakotitaloissakin. Maaselänmäellä tuuli kääri koko kerrostalon katon rullalle ja vesi pääsi ullakkokerrokseen ja jopa osaan asuntoja. Useita kymmeniä puita kaatui Pieksämäki-Kangasniemi-maantielle.
Varkauden seudulla niin ikään illalla riehunut ukkosmyrsky kaatoi puita ja katkoi puhelinyhteyksiä. Palokunta kävi kolme kertaa raivaamassa sähkölinjojen päälle kaatuneita puita. Varkauden Könönpellossa myrsky kaatoi viitisenkymmentä kuusta ja Kosulanniemessä parikymmentä koivua. Myös Savontien seutuvilla kaatui kuusia. Karviossa kaatui ainakin 20 runkoa ja Joroisissakin muutamia kymmeniä. Varkaudessa tuuli repi myös Ahlström Oy:n lautataapeleita.
Kangaslammin Rauhamäessä kaatui joitakin kymmeniä runkoja, Harjurannan ja Rauhamäen välillä jopa maantien poikki useissa kohdin. Härmäniemessä satoi pikkusormenpään kokoisia rakeita, muualla tuli rajusti vettä. (Savon Sanomat).
25.06.1968
JYVÄSKYLÄN RAESADE
Jyväskylässä raivosi iltapäivällä ankara ukkossää. Vettä ja rakeita satoi parissa tunnissa 60 mm. Kellarit tulvivat ja kadut muuttuivat virtaaviksi koskiksi viemäreiden täyttyessä heti alkuunsa. Raesade oli niin voimakas, että eräiden rännien alla oli vielä parin päivän päästä metrin korkea raekinos. Ainakin 2,5 cm suuruisista rakeista ilmoitettiin. Kaato- ja raesateet aiheuttivat maatiloilla viljelytuhoja. Rantasalmella ukkosmyrsky kaatoi satoja puita. (Savon Sanomat/KSML).
11-12.8.1968
MIKKELIN UKKOSYÖSSÄ VETTÄ 92 mm
Mikkelin seudun kesän toisessa ukonilmassa salamoi ja jyrisi monta tuntia alkaen myöhään sunnuntai-iltana. Säähavaintoasemalta kerrottiin vettä sataneen yön aikana peräti 92 millimetriä. Ukkonen ei ollut kovin voimakas, mutta aivan toista luokkaa kuin juhannuksen aikaan koettu kesän ensimmäinen jyrähtely. Puhelinliikenteen vauriot olivat melko vähäisiä, lähinnä tilaajavikoja.
Maanantai-iltana ukkoskuuro ja kaatosade aiheuttivat Varkaudessa kymmenen avunpyyntöä vedenpumppaukseen kellareista.
Rajuimmin luonnonvoima temmelsi yöllä Mikkelin maalaiskunnan Vehmaskylän Huhtisaaressa, jossa salama iski Pentti ja Raimo Lautiaisen pihakuuseen ja koivuun pirstoen puut. Kuusesta johti salaman kaivama oja rakennuksen saunaan, jonka sisustus ja lauteet menivät pirstaleiksi.
Talon vanhaisäntä Taavetti Lautiainen ja hänen vaimonsa heräsivät noin 10 minuuttia yli puolenyön kovaan paukahdukseen ja siihen, että heidän makuukamarinsa ovi lensi saranoiltaan irronneena päin huoneen lipastoa ja sänkyä, jossa puolisot nukkuivat. Samalla kovakouraisen herätyksen saaneet vanhukset huomasivat viereisen kamarin seinäpaperien ja sohvan olevan tulessa. Nopeasti toimien saatiin tuli tukahtumaan ja alkoi muiden tuhojen tarkastelu. Talon toinen omistaja Raimo Lautiainen oli tulossa yöllä kotiinsa kyläilemästä, kun hän kuuli pamahduksen ja näki salaman leimahduksen.
Palokunta hälytettiin varmistamaan, ettei talossa ollut palopesäkkeitä. Talon lähes kaikki ikkunat olivat pirstaleina. Ovet ja sisäinen sähköverkosto joudutaan uusimaan kokonaan muiden sisustusvaurioiden lisäksi. Saunasta kimmonneita puunkappaleita löydettiin parinkymmenen metrin säteeltä ympäristöstä. (Etelä-Saimaa-lehden mukaan asuintalosta rikkoutui viitisenkymmentä ikkunaa ja kuusi ovea).
Maanantaina Juvan palokunta hälytettiin kahdelle tilalle miltei yhtä aikaa Juvan Nuutilanmäen kylälle salaman sytytettyä navetan ja puimalan. Molemmat paloivat perustuksiaan myöten. Mv. Arvi Häyrisen alle 10 vuotta vanhan hyväkuntoisen navetan mukana tuhoutuivat traktoria lukuun ottamatta miltei kaikki muu maatalouskalusto sekä navetassa olleet sonni, kaksi vasikkaa ja muutama kana. Sammutustyötä haittasi kovat tuuli, jonka vuoksi muut lähirakennukset olivat vaarassa syttyä tuleen.
Mv. Jaakko Kuuvalta paloi latona ja varastona käytetty vanha puimala mukanaan mm. viljankuivaaja, vasta hankittu perunanistutuskone sekä puolet kesän heinäsadosta, 15 000 - 20 000 kiloa.
Sonkajärvellä tunkeutui pallosalama asuinrakennuksen ullakolle avoimesta ikkunasta aiheuttaen tulipalon. (Savon Sanomat).
19.08.1968
SALAMASURMA
12-vuotias Kari Antti Kivisaari sai surmansa maanantai-iltana raivonneen ukonilman aikana todennäköisesti pallosalamasta Seinäjoella. Hänen veljensä menetti tajuntansa, mutta virkosi melko pian. Perheenäiti oli tapahtumahetkellä karjakeittiössä viiden lapsensa kera. Järkytyksen ja katkenneiden puhelinyhteyksien vuoksi tapahtumasta saatiin julkisuuteen tietoja vasta tiistaina iltapäivällä. Sama ukonilma aiheutti muutoin pari vähäistä tulipaloa. (Savon Sanomat 21.8)
21.08.1968
RAJUA UKKOSSÄÄTÄ SAVOSSA JA KAAKOSSA (LAPPEENRANTA)
(Omista muistiinpanoista sanasta sanaan: Radiosta sain ensiksi jo kello 16 uutisista kuulla Lappeenrannassa raivoavasta ukkosmyrskystä, joka jatkui vielä kello 22 jälkeen, eikä lopusta ollut tietoakaan. Vettä oli siihen mennessä kertynyt jo 50 mm, ja yhteen otteeseen satoi kahden peukalonpään kokoisia rakeita, jotka särkivät kattoja ja ikkunoita. Palokunnalla oli ollut kiirettä, sillä kello 22 aikaan syttyi jo kymmenes tulipalo sen lisäksi, että kellareiden tyhjennyshommia oli myös riittämiin vuolaan vedentulon takia. Aikaisemmin päivällä salamanisku aiheutti yhden ihmisen kuoleman ja neljän loukkaantumisen.
Lappeenrannassa ei ole koskaan aikaisemmin rekisteröity näin raivoisaa ukkossäätä, kerrottiin uutislähetyksissä edelleen. Myöhemmin ilmoitettiin ukkosmyrskyn kokonaissademäärän olleen 92,5 millimetriä. Seuraavan päivän Savon Sanomissa kerrottiin eri puolilla maakuntaa raivonneista ukonilmoista, jotka jälleen kerran saivat aikaan tuhoa. Muun muassa Karttulassa ja Kuopiossa raivosi eilen iltapäivällä erittäin kova ukkossää).
Ukkoset liittyivät idästä saapuneeseen lämpimään rintamaan (lehden sääkarttoja tallessa), joka jäi ilmeisesti hidastelemaan maamme itäosan päälle. Säätiedotus kello 19 kertoi lämmintä itäistä ilmavirtausta edeltävän ukkoskuuroalueen olevan liikkeessä luoteeseen.
Kotiseutuni Vesanto jäi tuolloin ukkosrintaman reuna-alueelle. Muistiinpanoissani mainitaan idän ja etelän taivaalle illalla kerääntyneistä mahtavista ukkospilvimöykyistä, etäisistä jyrähdyksistä ja salamoista. Sähköt alkoivat "vilkuttaa" ja samaa se oli tehnyt jo aikaisemmin päivällä, vaikka ukkosesta ei ollut kotiseudulla tietoakaan. "Radion pitkillä aalloilla kuului koko päivän voimakasta rätinää, joka jatkui ja jatkui."
Sanomalehti Etelä-Saimaa 22.8
"Tällaista ei ole ennen nähty"
KANANMUNAN KOKOISIA RAKEITA. RAJU UKKOSMYRSKY RIEHUI KOKO PÄIVÄN LAPPEENRANNASSA
Kymmenen palohälytystä, tulvan kaduille ja satoihin kellareihin, sähköhäiriöitä ja puhelinmotteja sekä suuret liikenneruuhkat kello 16-17 aikoihin aiheutti koko keskiviikkopäivän Lappeenrannan yläpuolella pyörinyt ukkosmyrsky rajuine vesi- ja raesateineen. Jo aamuyöstä alkanut kesän ensimmäinen varsinainen ukonilma oli iltapäivällä erittäin paikallinen, sillä muutaman kilometrin päässä keskustasta Luumäen ja Joutsenon suunnalla satoi vain niukasti aika-ajoin. Aamuvarhaisella ukkosti jonkun verran mm. Kouvolassa, Savitaipaleella ja Mäntyharjulla ilman suurempia vahinkoja.
Monet aikaisemmin kananmunan kokoisista rakeista kuulluille tarinoille hymyilleet joutuivat muuttamaan myrskypäivänä käsityksiään ja jopa toteamaan, että harvat kanat näin suuria edes munivat. Suurimmat useitten henkilöiden mittaamat jäänkappaleet olivat kooltaan 40x80 milliä ja painoltaan 50-grammaisia (lehden kuvassa kahdeksan sentin rakeen pinta oli vahvasti "kuplivan" röpelöinen). Pahimman raesateen aikana autolla liikkuneet ovat voineet kuvitella istuvansa rummun sisällä rock'n roll-kappaleen esityksen aikana. Ääni peltikatolla ei muistuttanut ropinaa vaan vasarointia.
Ukonilma pyöri kaupungin yllä aamuvarhaisesta koko päivän jatkaen voipuneena kuminana ja heikkona vesisateena vielä illan pimetessä. Rajuilmaksi muodostuneen iltapäivämyrskyn ensimmäiset enteet näkyivät ja kuuluivat kello 13 maissa, mutta kaatosade alkoi vasta pari tuntia myöhemmin jatkuen voimaltaan vaihtelevana puolitoista tuntia. Valtavat rakeet alkoivat kaatua kaupungin ylle kello 15.30 maissa. Parinkymmenen minuutin ajan jatkunut raesade sai monen toteamaan:
"Tällaista ei ole ennen nähty". Näin sanoi mm. Lappeenrannan sääaseman hoitajana toiminut Annikki Vahtikari, joka Etelä-Saimaa-lehden kuvassa oli mittaamassa kelo 15-16 välistä sademäärää, mikä oli 28 mm.
Noin kello 16.50 kentälle saapunutta DC-kolmosta avustettiin sataprosenttisin suurtehovaloin. Lentäjät kertoivat sadealueen rajan olleen sillä hetkellä 5-10 kilometriä kaupungista, länsipuolella oli aivan kirkasta. Vasta kello 17 maissa tauonneen pahimman myrskyn aikana ei autosta ollut juuri muuta apua kuin sateensuoja, kun rajusää paiskasi vedenpaljouden 20 asteen lämmössä huurtuneeseen tuulilasiin. Näkyvyys oli käytännössä nolla. Kadut ja pihat muuttuivat hetkessä järviksi.
Kello 16-17 välillä työpäivän päättyminen aiheutti katujen tulviessa valtavat liikenneruuhkat, jota vielä lisäsivät ukkosen vioittamat keltaisena vilkkuneet liikennevalot. Vesi virtasi valtoimenaan alas mm. Raatimiehenkadun jyrkkää loppupäätä. Poliisikin oli tilanteessa voimaton, kun vuorossa olleista poliiseista ei yhtäkkiä riittänyt liikenteenohjaajia tärkeimpiinkään risteyksiin.
Puhelin- ja sähköhäiriöistä saapui ilmoituksia ao. laitoksille pitkin päivää, eikä illan pimetessä vikaruuhkan toista päätä vielä näkynyt. Itse asiassa puhelinliikenteen häiriöt olivat suuremmat kuin sähkönjakelussa. Päivän kuluessa runsas vedentulo vaurioitti kaapeliyhteyksiä niin, että mm. keskussairaala ja Kaukaan tehtaat sekä sadat yksityiset jäivät puhelinmottiin, joka jatkui yli puolenyön. Sen sijaan kaukoliikenneyhteydet pysyivät koko päivän kohtuullisessa kunnossa.
Keskussairaala lähellä katastrofia
- Vain pari senttiä lisää vettä ja siirtovesipumput olisivat olleet pinnan alapuolella sekä höyryn tulo lakannut, kertoi teknikko Mauri Väyrynen Etelä-Saimaan keskussairaalan lämpökeskuksessa kello 18.30 aikaan.
- Pahimmillaan kellarissa oli jo 40 senttiä vettä ja tilanne näytti jo kriitilliselle. Palokunnan laittein saatiin pumppaus alkuun ja päästiin voiton puolelle, kertoi Väyrynen ennen uuden sateen alkamista.
Ukkosen sytyttämät tulipalot jäivät vahingoiltaan suhteellisen vaatimattomiksi, kun varsinaiset ja vapaapalokunnat tai naapuriapu sai sammutettua palot alkuunsa. Vain Haapajärven Naurisniemessä salamasta syttynyt heinälato ehti tuhoutua täysin. Hälytyksiä tuli ennätyksellisen paljon, joista neljä aamulla kello seitsemän kahta puolta.
- Olen ollut paloalalla jo 31 vuotta, mutta sota-aikoja lukuun ottamatta ei näin lyhyenä aikana ole kertaakaan aikaisemmin tullut näin monta hälytystä kuin nyt, totesi palomestari Onni Viljakainen illalla Etelä-Saimaalle.
- Avunhuutoja tulvivia kellareita pumppaamaan tuli päivän ja alkuillan aikana kolmisenkymmentä, ja olemme pyrkineet antamaan apua ensisijaisesti sinne, missä suurimmat vahingot olivat uhkaamassa.
Tuhannen salaman tuntivauhti
Lappeenrannassa laskettiin illalla iskevien salamoiden määrää. Mielivaltaisesti valittuna ajankohtana 15 minuutin aikana välähti yhteensä 112 salamaa, joka tekee 448 iskua tunnissa. Suurin välähdyslukumäärä laskutoimituksen aikana minuutissa oli 16, joka puolestaan tekisi 960 salamaa tunnissa. Lentokentällä oleva posti- ja lennätinlaitoksen salamanlaskija rekisteröi vuorokauden aikana 650 purkausta.
Myrskypäivän sademääräksi mitattiin illalla kello 20 Lappeenrannan sääasemalla 49,6 mm. Luku kasvoi vielä illan ja yön aikana. Runsaan vuorokauden kokonaissademääräksi keskiviikon aamukuudesta torstaihin aamukahdeksaan mitattiin 96,7 mm, missä virallisen vuorokautisen (keskiviikon) sademäärän osuus oli 88,1 mm. Yhden vuorokauden sademäärä ylitti tuntuvasti koko elokuun keskiarvon.
Etelä-Saimaa 23.8
UKKOSMYRSKYN VAHINGOT VARSIN HUOMATTAVAT
Lappeenrannassa raivonneen ukkosmyrskyn jälkien siivoaminen ja vahinkojen korjaaminen jatkui kiivastahtisena työnä koko torstaipäivän. Valtaosa sähkö- ja puhelinverkoston vaurioista saatiin korjatuksi, satoja raesateessa rikkoutuneita ikkunaruutuja uusittiin, katuja ja puistoja siivottiin.
- Yhteyksiä on ollut luvattoman paljon vialla, eikä vielä pystytä sanomaan, milloin korjausruuhkan toinen pää tulee vastaan, koska uusia ilmoituksia tulee jatkuvana virtana maaseudulta. Keskussairaalan ja Kaukaan tehtaiden puhelinmotit saatiin puolilta päivin osittain laukaistuiksi. Vikoja oli korjaamassa yhteensä kymmenen korjausryhmää, kertoi ins. Veli Väinönheimo Mikkelin puhelinpiirin aluekonttorista.
- Laajan avojohtoverkoston kasassapitäminen tällaisen myllerryksen aikana on aikamoinen työ, mutta mielestäni olemme onnistuneet siinä melko mukavasti lisätyllä miehistöllä, kertoi dipl.ins. Manu Muukkonen kaupungin sähkölaitokselta.
Sekä sähkö- että puhelinpuolelta todettiin keskiviikkoisen ukkosmyrskyn aiheuttaman korjauspyyntöjen ryöpyn olleen suurempi kuin koskaan aikaisemmin. Lappeenrannan sähköliikkeistä taas kerrottiin sulakekaupan olleen ennätyksellistä ja runsaasti on myös tehty erilaisten sähkölaitteiden korjaustöitä.
Lasiruutuja rikkoutui
Myrskyn aiheuttamien lasivahinkojen määrä oli erittäin huomattava. Asiakkaita riitti pitkin päivää sekä kaupungin erikoisliikkeelle että kuudelle lasia myyvälle rautakaupalle.
- Meidän tietoomme on tullut torstaiaamupäivän aikana jo toistasataa tapausta, joista useimmissa on kysymyksessä 2-3 millin paksuinen lasiruutu. Omassa pihassamme sattui kuitenkin tapaus, jossa ensin 5 millin paksuisen traktorin etulasin rikkonut jäänkappale kimposi 3-milliseen ikkunalasiin rikkoen vielä senkin, kertoi johtaja Arvi Iso-Savo Lappeenrannan Lasi- ja Peilihiomosta.
Myös puutarhureille aiheutui tuntuvaa haittaa. Alakylässä Peltolan puutarhan kasvihuoneista rikkoutui useita kymmeniä 50x50 sentin suuruisia lasiruutuja. Omistajan vahinkoarvio korjaustöineen oli tuhannen markan luokkaa. Hävitys oli tuntuva myös puutarhuri Väinö Inkin kasvihuoneella Uus-Lavolassa, mutta Voisalmensaaressa Kotivirran kasvihuoneista rikkoutui vain muutama ruutu.
Putoavan rakeen voimaa kuvaa hyvin se, että jopa autojen pelteihinkin tuli kuulavasaran jälkeä muistuttavia lommoutumia.
Äskeiset luonnonvoimat runnoivat varsin pahasti Saimaan kanavan suun etelänpuoleista maapenkkaa useista paikoista. Pahimmassa kohdassa maanvyörymä oli niin suuri, että "hullu-jussille" eli kaivinkoneellekin olisi ollut jonkun aikaa töitä. Lauritsalassa erään uuden soratien rakentajille aiheuttivat veden syövyttämät kaivannot ja sortumat kiusaa, samoin myös lukuisissa paikoissa Lappeenrannan uudella ohitustiellä.
Etelä-Karjalan Maanviljelysseuraan tulleiden tietojen mukaan jäi maataloudelle aiheutunut haitta melko vähäiseksi, koska myrskykeskus sattui asutustaajaman eikä maaseudun ylle. Esimerkiksi Pulsasta kerrottiin, ettei siellä ollut satanut rakeen raetta. Tapavainolassa rakeitten mukana meni maahan ehkä 10 % sadosta ja paikoitellen muuallakin myrsky on ainakin pyöritellyt ja sotkenut viljoja.
Asiantuntijan käsitys ilmiöstä
Lisensiaatti Erkki Laitinen Ilmatieteen laitokselta:
- Tässä oli kysymys Suomen itäpuolella olevan lämpimän ilman ja Suomessa olleen viileämmän ilman raja-alueella syntyneestä rintamaukkosesta. Ilman sisältämää kosteutta oli nyt riittävästi ja muutkin olosuhteet otolliset tällaisen ilmiön syntymiselle. Kyllä se huomattavan raju ukonilma on ollut, koskapa rakeet olivat niin suuria ja sademäärät myös. Mehän emme vielä virallisesti tiedä, kuinka paljon salamia on laskettu.
- Ilmeisesti rintama on olut erittäin hidasliikkeinen, koska se pyöri kaiken päivää kaupungin yläpuolella. Myrskyn merkitystä lisäsi juuri sen sattuminen kaupunkiin. Johonkin korpeen osuessaan ei kukaan olisi tiennyt siitä ehkä mitään.
(Etelä-Saimaan artikkeleissa käytettiin termiä myrsky/ukkosmyrsky, mutta ei ollut ensimmäistäkään mainintaa puiden kaatumisista. Voi siis päätellä, että ne ovat jääneet vähäisiksi.)
Lappenrannan myrskyn kokeneen kertomus
45 vuotta myöhemmin kesällä 2013 sain itselleni kertomuksen henkilöltä, jolla oli oma kokemus Lappeenrannan ukkosmyrskystä. Hän oli lukenut uutiskeräilyni pikkujutun aiheesta myrskyvaroitus.comin sivuilta ja lähetti sähköpostia sivun yhdelle ylläpitäjälle, meteorologi Erik Saarikallelle, jolta sain muistelutekstin.
Itse kertojan luvalla julkaisen hänen muistikuvansa tuosta myrskypäivästä 45 vuoden takaa, pyynnöstä nimettömänä.
"Olin tuolloin kesätöissä Lappeenrannan Postiautovarikolla, joka sijaitsi silloin viimeistä vuotta Pallon kaupunginosassa Liisankadulla. "Kahden peukalonpään" kokoiset rakeet pitävät paikkansa, jos peukalot ovat pahasti turvoksissa. Koukimme kepillä suurimman oven lähellä olleen rakeen mitattavaksi. Tulos oli (milli sinne tai tänne) 8 x 4 x 3 senttiä. Näytti siltä, että pihalla olisi ollut isompiakin, mutta ei tehnyt mieli mennä hakemaan.
Jonkin verran ikkunoita meni rikki ja autoihin tuli kuhmuja. Siihen aikaan autoliikkeillä oli "tavaraa hyllyssä" eikä ollut kuukausien toimitusaikaa kuten nykyään. Kuulopuheen mukaan johonkin liikkeeseen oli juuri tullut lähetys uusia autoja ja kaikista meni konepelti oiottavaksi ja maalattavaksi. Uusi Helsingintie oli illalla poikki kun Snellmaninkadun alikulun viemärit eivät vetäneet tarpeeksi. Pyöräilin siitä yli n. klo 16:15, jolloin sateessa oli onnekseni hiljainen vaihe, sellaista pientä ripeksimistä vain. Muutama pikkupoika huvitteli pyöräilemässä lammikossa. Vettä oli suunnilleen polven korkeudelle ja katselin kun puolituttu mies ajoi juuri Transitilla alikulusta kävelyvauhtia. Vettä oli ajovalojen alareunaan asti, vaikka hiljaisen vauhdin vuoksi ei syntynyt kovin kummoista keula-aaltoa. Jonkin verran myöhemmin siitä oli yrittänyt linja-auto, joka hörppäsi vettä ja sammui.
Salamointi oli ns. riittävää työpäivän päättymiseen asti. Yhden väitteen mukaan salamalaskuri hajosi n. klo 13 ja ilman sitä salamoinnin ennätys olisi kenties vieläkin Lappeenrannan nimissä.
Paikallislehden mukaan (olisiko ollut Lappeenrantalainen eli nykyinen Vartti Etelä-Karjala) toimitukseen oli tuotu näytille rae, jonka koko oli toimituksessa mitattuna 75 x 75 milliä. Valitettavasti uutisessa ei kerrottu rakeen paksuutta. Alueen valtalehdessä Etelä-Saimaassa oli luonnollisesti myös artikkeli myrskystä. Näiden lehtien arkistosta voisi löytyä vahvistusta muistikuvilleni."
Kananmunan kokoisin raeterveisin silminnäkijä
Sama päivä: Ukkoskuuroista vahinkoja Mäntyharjulla
Mäntyharjun ympäristöä koetteli kova ukkonen keskiviikkona aiheuttaen pieniä vahinkoja ympäri pitäjää. Ukkosen yhteydessä satoi suurikokoisia rakeita ja voimakas vedentulo kaatoi viljaa. Ankara kaatosade ylikuormitti poistoviemärin, mikä aiheutti tulvan Sokoksen tavaratalossa. Alakerran myymälään ja varastotiloihin nousi vettä jopa 30 senttiä. Vesivahingot jäivät kuitenkin vähäisiksi. Ukkonen poltti kello 16 myös yhden muuntajan.
Lapinlahdella salama sytytti kello 17.50 asuinrakennuksen tuleen ja tappoi lehmän navettaan. Palokunta sai tulen kuitenkin nopeasti sammumaan. Salama iski talon sähkömittariin ja samanaikaisesti tappoi nuoren ay-lehmän navetassa. Talonväki oli hetkeä aikaisemmin hakenut karjan navettaan ja emäntä oli saanut lievän saalmaniskun käteensä. (Savon Sanomat 22.8, jossa ei ollut muita ukkosuutisia).
7-8.09.1968
SYYSKUUN ENNÄTYSMÄINEN HELLEJAKSO (Pori 28,3, voimassa oleva SE) päättyi koillisesta tulleeseen kylmään rintamaan, jossa esiintyi rajujakin ukkosia. Ukkonen oli tihutöissä Itä-Suomessa 7.9 illalla ja edelleen yöllä ja aamulla. Kuopiossa salamoi kello 24 maissa voimakkaimmin. Eri tahoilla salama poltti rakennuksia ja tappoi eläimiä. (Omat muistiinpanot)
5-6.10.1968
VARHAINEN TALVIMYRSKY riehui koko maassa. Etelärannikolla asti saatiin lumikuuroja ja Pohjois-Suomessa lumentulo oli niin rankkaa, että kaikki aurauskalusto oli käytössä. Liikenne oli vaikeuksissa niin maalla kuin ilmassakin. Keskemmällä Suomea tiet muuttuivat iljanteisiksi ja peltikolareita ja ojaanajoja tapahtui kaikkialla. Paikoitellen muodostui puolimetrisiä kinoksia.
Talvisään toi tullessaan voimakas pohjoismyrsky, joka kaikkialla nousi vähintään 8 boforiin, merialueilla ja varsinkin Pohjanlahdella 10 boforiin. Matalan keskus oli Suomen itäpuolella ja liikkui Vienanmeren yli pohjoiseen.
Lumimyrsky jatkui vielä seuraavana päivänä. Lapissa satoi lunta yli puoli metriä (Rovaniemi 59 cm) ja Pohjanmaan lakeuksille kasaantui jopa 1,5-2 metrin nietoksia. Turun saaristossakin saatiin lumikuuroja ja lisäksi puhalsi 8-9 boforin myrskytuuli. (Radio ja lehdistö).