26.8.2005

SYNOPTISEN TILANTEEN KUVAUS:
Suomen itäpuolella on vahva yläkorkea ja Pohjois-Atlantilla laaja ylämatala. Pohjois-Eurooppa kuuluu siis lämpimän etelävirtauksen piiriin. Ylämatalaan liittyvä sola liikkuu perjantain aikana Etelä-Skandinaviasta Suomen keskiosaan. Ylätroposfäärin eteläkaakkoinen suihkuvirtaus on aluksi maamme länsipuolella, mutta liikkuu iltapäivällä maan länsiosan ylle.

Alempana troposfäärissä lämmin ilmamassa ja laaja alatroposfäärin ekvivalentti potentiaalilämpötilan (EPL) selänne kattavat Suomen. Korkeimpien EPL-arvojen alue yltää iltapäivällä kapeana kiilana Baltiasta eteläiseen Suomeen. Lämmintä ilmamassaa rajaava rintamavyöhyke on aamulla vielä Suomen länsipuolella. Viimeisimmät (torstai-illan) numeeriset laskelmat osoittivat hyvin nopeasti syvenevän pintamatalapaineen syntyvän rintamaan aamun tai aamupäivän aikana. Matalapaine liikkuu päivän aikana maan länsiosaa viistäen pohjoiseen. Matalapaineen kylmä rintamavyöhyke saapuu länsirannikolle iltapäivällä ja liikkuu yöksi maan itäosaan. Laaja alatroposfäärin eteläinen suihkuvirtaus on lähes koko päivän Suomen yllä. Matalapaineen keskuksen kehittyessä saattaa alatroposfäärin virtaukset nousta maan länsiosassa jopa 25-30 m/s:iin.

SYVÄ KONVEKTIO RISKIALUEILLA:
Perjantain säätilanteessa on läsnä monella tapaa tyypillisen vaaraa aiheuttavan high shear/low CAPE -säätilanteen ainekset. Heti perään täytyy kuitenkin todeta, että ennusteen laadintahetkellä numeeriset mallit olivat hämmästyttävän erimielisiä mm. matalapaineen kehittymisestä, rintaman saapumisaikataulusta ja epävakauden määrästä. Tämänkertaisen ennusteen epävarmuus on siis poikkeuksellisen suuri. Seuraavassa kuvataan sääkehityksen todennäköisin vaihtoehto, joka on tiivistetty kasaan kolmen-neljän numeerisen mallin tuloksista.

Perjantain ukkosaktiivisuus tulee rajoittumaan pitkälti kylmään rintamavyöhykkeeseen sekä välittömästi sen etupuolelle. Idempänä ilmamassa on iltapäivällä monilta osin liian kuivaa syvän konvektion käynnistymiselle. Lisäksi keski/ylätroposfäärin lämpötilaprofiili jättää runsaasti toivomisen varaa.

Aamulla ukkoskuurojen esiintyminen on mahdollista rintamavyöhykkeen tuntumassa läntisillä merialueilla sekä länsirannikon läheisyydessä. Päivemmällä auringonpaisteen nostaessa pintalämpötiloja ja yläsolan positiivisen pyörreadvektion alkaessa vaikuttaa ukkoskuurojen syntyminen rintaman etupuolelle on mahdollista maan länsiosassa sekä läntisessä Lapissa. Maan länsiosassa myös ylätroposfäärin suihkuvirtauksen oikea kiihdytysalue saattaa tarjota ylimääräistä potkua ukkoskuuroille. Mikäli lämpötila jää alle 20 asteen ja kojukastepisteet selvästi alle 15 asteen, instabiilisuuden määrä jää erittäin vähäiseksi. Tässä tapauksessa ukkoskuuroriski liittynee vain rintamavyöhykkeen sadenauhaan. Toisaalta lämpötilan kohoaminen 20 asteeseen tai yli ja kastepisteiden ollessa noin 15 astetta, ukkoskuurojen esiintyminen on todennäköistä. Johtuen ennusteen epävarmuudesta alueellinen ukkosriski jää kartan osoittamalla alueella 20-40%:iin. Torstai-illan havaintojen valossa tarvittavat kastepisteet saatetaan hyvinkin saavuttaa, mutta runsas pilvisyys saattaa jättää lämpötilan liian alas. Iltaa kohti aktiivisuus etenkin rintaman etupuolella laskee ja ukkosriski jää tämän vuoksi maan itäosassa monin paikoin alle 20%:iin.

Jos yllä kuvattu lämpimämpi vaihtoehto toteutuu, rintaman etupuolelle syntynee iltapäivällä joitain ukkoskuuroja likimain linjalle Uusimaa-Pohjanmaa. Ukkossolut ryhmittynevät osittain pieniksi itä-länsisuuntaisiksi nauhoiksi, jolloin vallitsevat virtausolot huomioon ottaen bow echojen ja syöksyvirtausten esiintyminen on erittäin todennäköistä. Mikäli pintatuulet kääntyvät lisäksi reilusti kaakon puolelle myös supersolujen (supersolutyyppisten tornadojen) esiintyminen on täysin mahdollista. Lännestä lähestyvä rintamavyöhyke on likimain SSE-NNW-suuntainen, joten se on vallitsevalle tuuliprofiilille lähes heikoin mahdollinen. Täytyy kuitenkin huomata, että säätilanteen perustuulikin on melko voimakas ja puuskainen, joten sekin saattaa aiheuttaa pieniä tuulivahinkoja - etenkin, jos matalapaineen keskus syvenee aivan maan länsiosan tuntumassa.

TUNNUSLUKUJA RISKIALUEILLE:
CAPE 100..500, LI 0..-2, Shear1km 12-18 m/s, Shear6km 15-20 m/s

 

 

9.8.2005

SUURSÄÄTILAN KEHITYS JA ENNUSTEEN EPÄVARMUUS:
Maanantaina Suomen yli idästä länteen työntyvän lämpimän rintamavyöhykkeen takana maahamme leviää hyvin lämmintä ilmamassaa. Suljettu ylämatalan keskus on Keski- ja Itä-Euroopan yllä. Ylämatalaa kiertää terävä sola, joka liikkuu Valko-Venäjältä myöhäisillaksi maan eteläosaan. Voimakas pintamatalapaine liikkuu Suomen eteläpuolitse länteen. Kylmä rintamavyöhyke on aamulla Baltian keskiosassa ja saapuu illalla maan eteläosaan. Suuri osa Suomesta kuuluu siis matalapaineen lämpimään sektoriin ja laajan alatroposfäärin ekvivalentti potentiaalilämpötilan selänteeseen. Ilmamassa sektorissa on kuitenkin lähes koko troposfäärissä kuivahkoa. Erityisesti alatroposfäärin kosteus muodostunee ongelmaksi syvän konvektion kehityksen kannalta. Sen sijaan välittömästi kylmän rintaman etupuolella kosteus on runsaampaa koko troposfäärissä. Alatroposfäärin suihkuvirtaus (ATSV) on iltapäivällä ja illalla maan eteläosan yllä.

Huolimatta ilmamassan helteisyydestä ja säätilanteen raflaavasta "dynamiikasta", tiistain olosuhteet eivät vaikuta erityisen suosiollisilta syvän konvektion kehittymiselle. Kuten edellä mainittiin, suurin ongelma syvän konvektion kannalta lämpimässä sektorissa on alatroposfäärin kosteusvaje (myös lämpötilaprofiilit antavat toivomisen varaa). Tämän vuoksi instabiliteetti jää varsin marginaaliseksi laajalti maan etelä- ja keskiosassa. Ukkoskuurojen kehitys on iltapäivän tunteina mahdollista, mutta syvän konvektion peitto ja vaarallisuus jäänevät hyvin rajoitetuiksi. ATSV:n alueella mahdollisesti syntyvät ukkoskuurot voivat kuitenkin johtaa lyhytikäisten bow echojen syntyyn. Kylmän rintamavyöhykkeen lähestyessä ja alatroposfäärin kosteuden kasvaessa ukkosriski kasvaa iltaa kohti maan eteläosassa. Ylimääräistä potkua rintaman etupuolen konvektiolle antaa lisäksi solaan liittyvä positiivinen pyörreadvektio. Näistä tekijöistä huolimatta instabiliteetti myös tällä alueella jää varsin vaisuksi. Näin ollen alueellinen ukkosriskikin jäänee alle 50%:iin maan eteläosassa. Täytyy tosin huomata, että maan eteläosasssa vähäisenkään syvän konvektion vaarallisuutta ei pidä vähätellä huomioon ottaen säätilanteen dynamiikan.

HUOM! Meneillään oleva kaakkoinen ilmavirtaus on jälleen osoittanut säätapahtumien ajoituksessa vaikeuksia. Niinpä myös yllä mainitut ajankohdat eri tapahtumille voivat heittää useilla tunneilla. Tiistain ennuste perustuu tuoreimpiin numeerisiin laskelmiin, jotka olivat tarjolla sunnuntai-iltana.

7.8.2005

SYNOPTISEN TILANTEEN KUVAUS:
Suljettu hidasliikkeinen ylämatalan keskus sijaitsee Keski-Euroopan ja Etelä-Skandinavian yllä. Lyhyt yläsola liikkuu hyvin nopeasti ylämatalan itälaitaa pohjoiseen ja ylittää maan länsiosan aamun ja aamupäivän aikana. Ylätroposfäärin eteläkaakkoinen suihkuvirtaus yltää iltapäivällä Baltian länsiosasta Selkämerelle.

Alempana troposfäärissä pintamatala liikkuu sunnuntain kuluessa maan lounaisosaa hipoen luoteeseen. Samalla eteläkaakosta nousee Suomeen kostean ja lämpimän ilman pulssi. Lämmin rintamavyöhyke saapuu maan etelä- ja keskiosaan jo yön ja aamun aikana ja liikkuu iltapäiväksi Oulun läänin etelärajoille. Kylmä rintamavyöhyke on iltapäivällä Uudeltamaalta Satakunnan pohjoisosaan ulottuvalla alueella. Yötä kohti kylmä rintama työntyy hieman pohjoiseen. Rintamavyöhykkeet rajaavat alatroposfäärin ekvivalentti potentiaalilämpötilan selännettä, jossa EPL:n maksimiarvot sijaitsevat heti kylmän rintaman itäpuolella. EPL-maksimin itäpuolella numeeriset mallit osoittavat troposfäärin ilmamassan olevan kauttaaltaan kuivempaa sekä ylempi troposfääri on lämpimämpi kuin EPL-maksimin kohdalla. Alatroposfäärin eteläkaakkoinen suihkuvirtaus (ATSV) saapuu Suomeen jo yön aikana ja liikkuu nopeasti luoteeseen. Iltapäivällä ATSV vaikuttaa enää lähinnä EPL-maksimin kohdalla.

SYVÄ KONVEKTIO RISKIALUEILLA:
Alatroposfäärin voimakas lämpeneminen sekä kosteuden lisääntyminen muovaavat troposfäärin termodynaamista tilannetta epävakaaseen suuntaan. Nopealiikkeiseen yläsolaan liittyvä positiivinen pyörreadvektio ja alatroposfäärin lämmin advektio luovat nousuliikepakotteen, jonka vaikutuksesta ukkosten esiintyminen on jo aamuyön ja aamun aikana mahdollista maan eteläosassa. Tällöin ukkosriski jää kuitenkin vain 20%:iin.

Päivemmällä, pintalämpötilojen noustessa ukkosriski on korkein välittömästi kylmän rintamavyöhykkeen itäpuolella EPL-maksimin alueella likimain Kotka-Kokkola linjalla - 30...50%. Illaksi korkeimman ukkosriskin alue liikkuu rintamavyöhykkeen painamana hieman pohjoisemmaksi. Yötä kohti ukkosaktiivisuus hiipunee konvektiota ylläpitävien pakotteiden hiipuessa, mutta EPL-maksimin alueella heikko ukkostelu lienee mahdollista vielä hämärän laskeutuessakin. EPL-maksimin itäpuolella ukkosriski jää vähäisemmäksi pienemmän kosteuden sekä lämpimämmän ylätroposfäärin vuoksi.

ATSV:n ja alatroposfäärin lämpimän advektion vaikutuksesta tuuliprofiilit luovat mahdollisuudet vaaraa aiheuttavien ukkoskuurojen synnylle. Tuulishear paksussa kerroksessa on jokseenkin marginaalinen supersolujen syntymiselle. Toisaalta toisessa vaakakupissa alatroposfäärin shear, suhteellisen helicityn arvot ja kohtalaisen matalat nostotiivistystasot kompensoivat paksun kerroksen shearia. Näin ollen ATSV:n ja EPL-maksimin alueella, jossa pintatuulet puhaltavat idästä tai itäkaakosta ja aurinko pääsee nostamaan lämpötilan yli 20 asteen, vaaraa aiheuttavan konvektion (mukaan lukien trombit) mahdollisuus on selvästi kohonnut. Konvektio järjestäytynee osittain mukaillen kylmää rintamaa SE-NW suunnassa.

GFS-mallin arvio sunnuntain kojukastepisteistä vaikuttaa lauantai-illan havaintojen perusteella melko realistiselta. Tosin useat mallit ennustavat pilvisyyden riskialueella varsin runsaaksi. Lyhyt auringonpaisteinen jakso EPL-maksimin alueella voisi kuitenkin nostaa lämpötilan yli 20 asteeseen, jolloin konvektio pääsisi reilusti kiinnittymään pintakerrokseen. Erityisesti tässä tapauksessa syvän konvektion voi odottaa aiheuttavan tuulivahinkoja (CAPE olisi selvästi alla mainittua suurempi). Iltapäivällä riskialueen pohjoisosassa pilvisyys lienee joka tapauksessa runsasta lämpimän rintaman ansiosta, jolloin syvä konvektio ei välttämättä pääse juurtumaan rajakerrokseen. Tällöin tuulivahinkojen mahdollisuus on oleellisesti pienempi huolimatta ATSV:sta.

TUNNUSLUKUJA RISKIALUEILLE:
CAPE 200-600, LI 0...-3, Shear1km 10...15 m/s, Shear6km alle 20 m/s

 

 

 

24.7.2005

SYNOPTISEN TILANTEEN KUVAUS:
Skandinavia ja Suomi kuuluvat suljetun ylämatalan vaikutuspiiriin. Ylämatalan keskus liikkuu sunnuntain aikana Suomen länsipuolitse luoteeseen. Lyhyt yläsola pyörähtää matalan ympäri siten, että sen pohja on aamulla Suomen länsipuolella ja iltapäivällä maan länsiosassa. Ennustealueella ei esiinny ylätroposfäärin suihkuvirtauksia.

Alempana troposfäärissä ikääntynyt okluusiorintama on Ruotsin ja Suomen ylle spiraalille kiertyneenä. Pintarintama kulkee iltapäivällä maan pohjoisosan yli ja okluusion häntä on maan länsiosan yllä. Pintamatalapaine liikkuu päivän aikana maan länsiosan yli pohjoiseen. Laiha ja heikkopiirteinen alatroposfäärin ekvivalentti potentiaalilämpötilan (EPL) selänne sijaitsee Lapin yllä. Toisaalta myös maan länsiosassa on heikko EPL-maksimialue, joka lienee kiertynyt matalapaineen ympäri okluusioprosessin aikana. Alatroposfäärin eteläinen melko voimakas suihkuvirtaus liikkuu pohjoiseen pintamatalan itäpuolella.

SYVÄ KONVEKTIO RISKIALUEILLA:
Eteläinen alue
Yläsolaan liittyvä positiivinen pyörreadvektio yhdessä instabiilin lämpötila- ja kosteusprofiilin kanssa nostavat ukkosriskiä maan länsiosassa pintamatalan kulkureitin itäpuolella (EPL-maksimi). Pilvisyys lienee alueella koko päivän ajan varsin runsasta suuren alatroposfäärin suhteellisen kosteuden vuoksi, mutta tästä huolimatta ukkosaktiivisuus lienee suurinta iltapäivän aikana. Tällöin alueellinen ukkosriski nousee 20-30%:iin. Riskitaso jää alas melko vähäisen instabiilisuuden määrän vuoksi. Heikko ukkostelu on mahdollista jo yön ja aamun aikana maan lounaisosassa. Päivemmällä ukkosriski kasvaa lounaasta alkaen lähes koko maan etelä- ja keskiosassa. Iltaa kohti ukkosaktiivisuus laskee ja keskittynee yläsolan etupuolen pakotealueelle maan keskiosaan ja Oulun lääniin.

Alatroposfäärin suihkuvirtauksen saapuminen etelästä kohottaa selvästi syvään konvektioon liittyvien tuulivahinkojen riskiä pintamatalan liikeradan itäpuolella. 0-1 km bulk shear saattaa nousta jopa 15 m/s:iin. Tämä yhdessä hyvin matalalle jäävän nostotiivistystason sekä melko suurten suhteellisen helicityn arvojen (pintatuulet eteläkaakosta) kanssa luovat otolliset olosuhteet myös tornadojen esiintymiselle. Tämä siitäkin huolimatta, että supersolutyyppisten tornadojen kehittymiselle paksun kerroksen shear jää varsin marginaaliseksi. Tuuliprofiili sekä yläsolaan liittyvä pakote enteilevät konvektion järjestäytymistä SE-NW/SSE-NNW- suuntaisiksi nauhoiksi. SE-NW-suuntaisille ukkoskuuronauhoille myös bow echojen esiintymisriski ja sitä kautta syöksyvirtausriski ovat selvästi kohonneet. Säätilanteessa on siis viitteitä tyypillisestä high shear - low CAPE -tyypin vaaraa aiheuttavasta syvästä konvektiosta. Instabiilisuuden melko maltillisen määrän vuoksi tuulivahinkojen kokonaismäärä jäänee kuitenkin melko pieneksi.

Täyden pilvikaton tapauksessa konvektio saattaa jäädä kiinnittymättä pintakerrokseen, jolloin tornadoriski jäisi lähelle nollaa. Mikäli aurinko pääsee kuitenkin edes vähän lämmittämään rajakerrosta yllä kuvattu kehitys on todennäköinen. Tällä kertaa GFS-mallin arviot rajakerroksen kosteudesta ja kastepisteistä ovat melko realistisia, jolloin muutaman sadan Joulen ML_CAPE lienee ukkospilvien käytettävissä.

Pohjoinen alue
EPL-selänteen ja okluusiorintaman yhteydessä saattaa esiintyä ukkosia jo yöllä ja aamulla. Iltapäivällä alueellinen ukkosriski nousee 20-40%:iin. Muun muassa vaatimattomampien tuuliprofiilien vuoksi tuulivahinkoriski jää melko pieneksi.

TUNNUSLUKUJA RISKIALUEILLE:
CAPE 100-500, LI 0...-2, Shear1km 10...15 m/s, Shear6km alle 20 m/s

 

 

 

20.7.2005

SYNOPTISEN TILANTEEN KUVAUS:
Ylämatala liikkuu Pohjanmeren yli kaakkoon. Matalasta ulottuu terävä yläsola koilliseen. Solan pohja liikkuu keskiviikon aikana maan eteläosasta Oulun lääniin. Ennustealueella ei ole syvään konvektioon vaikuttavia ylätroposfäärin suihkuvirtauksia.

Alemmassa troposfäärissä ennustealueella liikkuu useita rintamavyöhykkeitä. Terävin vyöhyke saapuu Jäämereltä Lappiin ja erottaa viileän polaari-ilmamassan ukkosherkästä keskileveysasteiden ilmamassasta. Toinen, heikkopiirteisempi itä-länsisuuntainen rintamavyöhyke on Oulun läänissä ja liikkuu hyvin hitaasti pohjoiseen. Edellä mainitun kahden vyöhykkeen välissä sijaitsee kapeneva alatroposfäärin ekvivalentti potentiaalilämpötilan (EPL) selänne. Kolmas rintamavyöhyke saapuu päivällä maan lounaisosaan tuoden mukanaan uuden, joskin heikkopiirteisen EPL-selänteen.

Matalan osakeskus kaartaa keskiviikon aikana Pohjanmaalta Perämeren yli Ruotsin puolelle. Pohjoisten rintamien lähestyessä toisiaan Etelä-Lappiin syntyy voimakkaan pintatuulten konvergenssin alue. Myös etelän rintamaan liittynee tuulikonvergenssia. Alatroposfäärin suihkuvirtauksia ei esiinny ennustealueella.

SYVÄ KONVEKTIO RISKIALUEILLA:
Oulun lääni ja Etelä-Lappi
Yläsolaan liittyvä positiivinen pyörreadvektio ja voimakas tuulikonvergenssi luovat otolliset olosuhteet ukkoskuurojen synnylle instabiilissa ilmamassassa. Yöllä ja aamulla ukkostelu on paikoin mahdollista eteläisemmässä rintamavyöhykkeessä Oulun läänissä. Päivällä yläsolan lähestyessä, tuulikonvergenssin voimistuessa ja rajakerroksen lämpötilojen noustessa ukkosriski kohoaa ylimmillään 30-50%:iin. Heti konvergenssialueen pohjoispuolella (polaari-ilmamassassa) sade lienee rintamatyyppistä ja ukkosriski laskee hyvin lyhyellä matkalla lähes nollaan. Iltaa kohti ukkosriski pienenee EPL-selänteen kuihtuessa ja satava alue koostunee alkuyöstä valtaosin rintamatyyppisestä sateesta.

Vaisujen tuuliprofiilien vuoksi syöksyvirtausriski jää varsin alas. ML_CAPE-ennusteen ääriarvojen paikallisesti realisoituessa ovat yksittäiset voimakkaat ukkospuuskat kuitenkin mahdollisia. Toisaalta runsaahko pilvisyys saattaa johtaa konvektion "irtoamiseen" maanpinnan läheltä, jolloin myös puuskariski jää olemattomaksi. Konvektiosolujen ryhmittymiseen vaikuttavat eniten rintamavyöhykkeet, tuulikonvergenssi sekä yläsolan positiivinen pyörreadvektio. Kaikki nämä antavat viitteitä W-E- tai WSW-ENE-suuntaisen sadenauhan syntymisestä. Nauhan hitaan liikkeen vuoksi sademäärät saattavat nousta huomattaviksi.

Eteläiset alueet
Jo aamulla matalan osakeskuksen "sateen hännässä" (likimain yläsolan kylmässä sydämessä) saattaa esiintyä heikkoja ukkoskuuroja maan keskiosassa. Päivemmällä tämän kuuroalueen jäänteet lähestynevät pohjoisen alueen konvektiota ja saattavat heiketä edelleen alkaessaan kokea pohjoisen konvektioalueen ulkopuolella olevan ilman laskevan liikkeen.

Päivällä lounaaseen saapuva rintamavyöhyke ja EPL-selänne nostavat alueellisen ukkosriskin 20-30%:iin iltapäivän auringon lämmittämien maa-alueiden yllä. Illalla ukkosriski laskee nopeasti, mutta rintamavyöhyke saattaa paikoin jaksaa ylläpitää konvektiota Kymenlaaksosta Pohjanmaalle ulottuvalla alueella. Tuuliprofiilit eivät tue syöksyvirtausten esiintymistä eikä tarjolla oleva instabiilisuuden määrä kykene kompensoimaan voimakkaiden virtausten puuttumista. Todennäköisimmät ukkoskuurojen ryhmittäjät lienevät rintamavyöhyke sekä siihen liittyvä tuulikonvergenssi. Niiden perusteella löyhä SE-NW-suuntainen kuuronauha voisi olla odotettavissa.

TUNNUSLUKUJA RISKIALUEILLE:
CAPE 300-700, LI 0...-3, Shear1km alle 10 m/s, Shear6km alle 20 m/s

 

 

 

18.7.2005

SYNOPTISEN TILANTEEN KUVAUS:
Keski-Itämerellä on hidasliikkeinen ylämatala ja Venäjältä yltää yläselänne maan pohjoisosaan. Heikko kaakkoinen ylätroposfäärin suihkuvirtaus on Suomen eteläisten ja lounaisten maakuntien yllä. Ylä/keskitroposfäärin kosteahkon ilman vyöhyke yltää iltapäivällä kaakonkulmalta Selkämeren pohjoisosaan.

Alempana troposfäärissä heikkopiirteinen rintamavyöhyke yltää aamulla Kymenlaaksosta Satakunnan pohjoisosaan. Vyöhyke pysyy päivällä lähes paikallaan, mutta alkaa liikkua hitaasti pohjoisemmaksi illan aikana. Rintaman pohjoispuolella on laaja ekvivalentti potentiaalilämpötilan selänne, jonka maksimi on iltapäivällä maan keskiosassa ja Oulun läänissä. Ennustealueella ei esiiny merkittäviä alatroposfäärin suihkuvirtauksia.

Jotkin numeerisista malleista ennustavat heikon matalan osakeskuksen syntymistä jo yön aikana Suomen eteläpuolelle. Osakeskus liikkunee syntyessään pitkin rintamavyöhykettä luoteeseen. Vyöhykkeessä esiintyy myös selvää pintatuulten konvergenssia. Myöhään illalla rintamaan saattaa olla kehittymässä uusi "kupru" (osakeskus) Suomen itäpuolella.

SYVÄ KONVEKTIO RISKIALUEILLA:
Iltapäivän auringonpaiste yhdessä kohtalaisen instabiilin lämpötila- ja kosteusprofiilin kanssa luo otolliset olosuhteet iltapäiväpainotteisten ukkoskuurojen synnylle kartan osoittamalla alueella. Ukkosriski on ylimmillään 40-70% loppuiltapäivästä maan keskiosassa (rintamavyöhykkeen pohjoispuolella).

Ukkosia saattaa esiintyä jo yön ja aamun aikana rintamavyöhykkeen lähialueella. Mikäli matalan osakeskus kehittyy, sen yhteydessä sade saattaa olla heikompaa ja rintamatyyppistä. Keskipäivän vaiheilla lämpötilan noustessa hieman yli +20 asteen ukkoskuurot yleistyvät nopeasti vyöhykkeen pohjoispuolella (suunnilleen linjalla Kotka-Vaasa). Illan aikana ukkosaktiivisuus alkaa melko nopeasti laskea auringonsäteilyn heiketessä. Aktiivisuus säilynee myöhäisimpään yllä rintamavyöhykkeen tuntumassa tuulikonvergenssin ansiosta. Myöhäisillan aikana rintamaan mahdollisesti syntyvä uusi matalan osakeskus saattaa voimistaa konvektiota, jolloin itärajan tuntumassa ukkosriski voi uudelleen nousta.

vaisut tuuliprofiilit eivät tue syöksyvirtausten yleistä esiintymistä riskialueella. Sen sijaan ennustettu kohtalainen instabiliteetin määrä kompensoinee tuulishearin vähyyttä. Sen vuoksi lyhytikäiset pulssimaiset ukkossolut saattavat paikoitellen aiheuttaa pienialaisia tuulivahinkoja. Tuuliprofiili ei ole kovinkaan suotuisa konvektiosolujen laajamittaisella järjestäytymiselle. Profiiliin pohjautuen SW-NE-suuntaiset lyhytikäiset kuuronauhat voisivat olla mahdollisia. Rintamavyöhyke puolestaan ryhmittänee konvektiosoluja SE-NW suuntaan. Ylä/keskitropofäärin virtaukset puhaltanevat kuuropilvien huiput luoteeseen, jolloin saattaa paikoitellen esiintyä taakserakentuvia (back-building) konvektiosoluja. Vallitsevat virtaukset kuljettavat konvektiosoluja luoteeseen. Hitaan liikkeen vuoksi äkkitulvien esiintyminen on mahdollista kaupunkialueilla.

Instabiliteetin määrässä on numeeristen mallien välillä eroja alatropofäärin kostean kerroksen paksuudessa olevien vaihtelujen vuoksi. GFS-malli arvioi koko alatropofäärin kosteuden lisääntyvän riskialueella reilusti sunnuntaista. Kojukastepiste-ennuste (15..19C) on sunnuntai-illan havaintoihin pohjautuen jokseenkin realistinen, mutta instabiliteetin lopulliseksi määräväksi tekijäksi noussee kosteimman osan paksuus, joka ei vielä ennusteen laadintahetkellä näyttänyt riittävän yli 1000 Joulen CAPE-arvoihin. Myös päiväajan runsas pilvisyys saattaa jättää instabiilisuuden määrän tässä ennusteessa arvioitua hieman alemmaksi.

TUNNUSLUKUJA RISKIALUEILLE:
CAPE 400-900, LI -1...-4, Shear1km alle 10 m/s, Shear6km alle 20 m/s

 

 

 

11.7.2005

SYNOPTISEN TILANTEEN KUVAUS:
Brittein saarilta Skandinaviaan ja Suomeen yltää yläselänne. Selänteen pohjoispuolella on ylämatala, josta ulottuu sola lounaaseen pitkin Grönlannin itärannikkoa. Yläselänteen pohjoisreunaa pitkin liikkuu lyhyt yläsola, jonka pohja on aamulla maamme länsipuolella ja iltapäivällä Lapista Pohjanmaalle ulottuvalla alueella. Ylätroposfäärin suihkuvirtaus on selvästi Suomen pohjoispuolella eikä näin ollen kykene vaikuttamaan maanantain säähän.

Alemmassa troposfäärissä lounais-koillissuuntainen rintamavyöhyke liikkuu Suomessa hitaasti kohti kaakkoa ja työntää samalla edellään ekvivalentti potentiaalilämpötilan (EPL) selännettä. Aamulla rintama on eteläisen Lapin ja Oulun läänin rajoilla. Illaksi rintamavyöhyke liikkuu akselille Satakunta-Kainuu. Rintaman takana etenkin kosteus vähenee lähes koko troposfäärissä. Alatroposfäärin suihkuvirtauksia ei esiinny ennustealueella.

SYVÄ KONVEKTIO RISKIALUEILLA:
Iltapäivän auringonpaiste yhdessä lyhyeen yläsolaan liittyvän positiivisen pyörreadvektion ja sunnuntaista selvästi lisääntyneen ala/keskitroposfäärin kosteuden kanssa luovat otolliset olosuhteet iltapäiväukkosten esiintymiselle rintamavyöhykkeessä sekä sen etupuolella EPL-selänteen alueella. Alueellinen ukkosriski on loppuiltapäivästä ylimmillään 30-50% Keski-Suomen, Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Kainuun maakunnissa.

Ukkoskuurokehitys saattaa lähteä käyntiin jo aamupäivällä Oulun läänin länsiosassa rajakerroksen lämpötilojen kohotessa ja yläsolan alkaessa vaikuttaa tällä alueella. Iltapäivällä ukkoskuuroja syntyy EPL-selänteeseen yleisemmin likimain Pirkanmaalta Kainuuseen ulottuvalla vyöhykkeellä. Mitä lähemmäksi länsirannikkoa mennään, sen niukemmin alatroposfäärissä on kosteutta tarjolla ja tämän vuoksi ukkosriski jää siellä pääosin alle 20%:iin. Iltapäivällä myös etelärannikon tuntumaan viriävä merituuli saattaa potkaista ukkoskuurokehityksen käyntiin, vaikka alatroposfäärin kosteus on tällä alueella vasta lähdössä kasvuun. Illalla aktiivisin alue liikkuu edelleen kaakkoon, mutta alkaa vähitellen heiketä. Iltaukkostelu on todennäköisintä itärajan pinnassa, jossa yläsolan vaikutus tuntuu eniten ja saattaa kompensoida auringonsäteilyn hiipumista. Illalla myös hiipuva merituulikiertoliike voi vielä aiheuttaa yllättäviä ukkoskuurojen voimistumisia etelärannikon läheisyydessä.

Vaatimattomat ja lähes suuntashearittömät tuuliprofiilit eivät tue yleistä syöksyvirtausten esiintymistä riskialueella. Sen sijaan ML_CAPE-ennusteiden instabiileimman ääripään mahdollinen esiintyminen voi johtaa muutamien vahinkoa aiheuttavien ukkospuuskien syntymiseen. Tuuliprofiilin puolesta ukkoskuurojen järjestäytymisaste jää vähäiseksi, mutta rintaman ja yläsolan orientaatio antavat odottaa löyhien ukkoskuuronauhojen syntymistä SW-NE tai SSW-NNE suuntaan.

GFS-mallin ennustamat maanantain kojukastepistelämpötilat näyttivät sunnuntai-illan havaintojen valossa jokseenkin realistisilta. Sen sijaan rajakerroksen kosteimman osan paksuus voi jäädä huomattavasti mallin ennustamaa ohuemmaksi. Tämä epävarmuustekijä nousee esiin sunnuntai-iltapäivän Ruotsin ja Sodankylän luotauksista ja saattaa toteutuessaan jättää alueellisen ukkosriskin kartan osoittamalla alueella lähemmäksi 20 kuin 50 prosenttia.

TUNNUSLUKUJA RISKIALUEILLE:
CAPE 300-800, LI 0...-3, Shear1km alle 10 m/s, Shear6km alle 20 m/s

 

 

 

 

 

8.7.2005

SYNOPTISEN TILANTEEN KUVAUS:
Suljetut ylämatalan keskukset sijaitsevat edelleen Pohjois-Atlantilla, Keski-Euroopassa ja Venäjällä. Skandinaviassa ja suuressa osassa Suomea vaikuttaa kuitenkin yhä heikko yläselänne. Ylätroposfäärin suihkuvirtauksia ei esiinny ennustealueella.

Alemmassa tropofäärissä torstaina varsin selkeäpiirteisenä esiintynyt pohjois-eteläsuuntainen rintamavyöhyke heikkene, mutta näkyy edelleen rajakerroksen kosteuden suurina eroina itä-länsisuunnassa. Maan länsiosassa ja Länsi-Lapissa on alatroposfäärin ekvivalentti potentiaalilämpötilan maksimi, joskin se heikkenee hieman torstaista. Torstai-illan havainnot osoittivat kastepistelämpötilojen olevan maan itäosassa jopa 10 astetta alempia kuin maan länsiosassa. Alatroposfäärin suihkuvirtauksia ei esiinny ennustealueella.

Erittäin heikon perusvirtauksen vuoksi rannikoiden tuntumassa esiintynee yleisesti merituulta.

SYVÄ KONVEKTIO RISKIALUEILLA:
Maan länsiosassa ja Länsi-Lapissa iltapäivän auringonpaiste yhdessä instabiilin troposfäärin lämpötila- ja kosteusjakauman kanssa luovat otolliset olosuhteet iltapäiväpainotteisten ilmamassatyyppisten ukkoskuurojen synnylle. Alueellinen ukkosriski on ylimmillään maan länsiosassa merituulirintaman läheisyydessä ja Länsi-Lapissa loppuiltapäivästä 30-40%. Merituuli pitää kuitenkin läntisen rannikkokaistaleen tyhjänä kuuropilvistä. Illan aikana ukkosaktiivisuus laskee riskialueella nopeasti.

Ukkoskuurokehitys saattaa käynnistyä merituulirintamassa Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa sekä läntisessä Lapissa jo ennen keskipäivää. Iltapäivällä todennäköisimmin ukkoskuuroja esiintyy edelleen merituulirintamassa (Varsinais-Suomen EPL-maksimin alueella), joka liikkunee hitaasti sisämaata kohti. Vaisun tuuliprofiilin vuoksi ukkoskuurojen järjestäytyminen jää vähäiseksi, mutta torstain tapaan merituulirintama saattaa johtaa nauhamaisten muodostelmien syntyyn.

Vaatimattoman tuuliprofiilin ja maltillisen instabiiliuden määrän vuoksi vaaraa aiheuttavien ukkospuuskien riski jää hyvin pieneksi. Alatroposfäärin kosteus vähenee torstaista jonkin verran, mikä johtanee ukkoskuurojen vähäisempään esiintymiseen perjantain aikana. Jokioisten torstai-iltapäivän luotaus ja torstain ukkoskuurokehitys maan lounaisosassa osoittivat, että syvän konvektion käynnistyminen oli pitkälti kiinni merituulirintaman syntymisestä. Sisämaassa rajakerrokseen jäi ohut stabiilimpi kerros, jonka 50 Joulen konvektiivinen esto patosi epävakauden pitkälle iltapäivään ennen merituulirintamassa syntynyttä konvektiota. Myös pintakerroksen kostein osa näyttää olevan hyvin ohut. Rajakerroksen kosteuden vähäinenkin hupeneminen johtanee siihen, että perjantain syvä konvektio on entistä riippuvaisempaa voimakkaista nousuliikepakotteista mm. merituulirintamassa. Tämän vuoksi otollisimmat olosuhteet syvälle konvektiolla syntynevät EPL-maksimin, korkeimpien kojukastepisteiden ja merituulirintaman alueelle Varsinais-Suomessa.

TUNNUSLUKUJA RISKIALUEILLE:
CAPE 200-600, LI 0...-3, Shear1km alle 10 m/s, Shear6km alle 20 m/s

 

 

 

 

 

7.7.2005

SYNOPTISEN TILANTEEN KUVAUS:
Pohjois-Atlantilla, Keski-Euroopassa ja Venäjällä on ylämatalan keskukset. Jäämereltä Skandinaviaan yltää heikko yläselänne. Ylätroposfäärin suihkuvirtauksia ei esiinny ennustealueella. Sen sijaan keski- ja ylätroposfäärissä esiintyy heikkoa kylmän ja kostean ilman advektiota ainakin maan länsiosassa.

Alemmassa tropofäärissä likimain pohjois-eteläsuuntainen rintamavyöhyke halkaisee Suomen kahteen ilmamassoiltaan erilaiseen alueeseen. Rintamavyöhykkeen länsipuolella (maan länsiosassa ja Länsi-Lapissa) on heikkopiirteinen alatroposfäärin ekvivalentti potentiaalilämpötilan maksimi. Lisäksi tällä alueella alatroposfäärin kosteus lisääntyy keskiviikosta. Keskiviikkoillan kojuhavainnot osoittivat kastepistelämpötilojen olevan rintamavyöhykkeen itäpuolella viitisen astetta alempia kuin länsipuolella. Alatroposfäärin suihkuvirtauksia ei esiinny ennustealueella.

Erittäin heikon perusvirtauksen vuoksi maan lounaisosaan muodostunee päivällä terminen matalapaine ja rannikoiden tuntumassa esiintynee yleisesti merituulta.

SYVÄ KONVEKTIO RISKIALUEILLA:
Rintamavyöhykkeen länsipuolella alatroposfäärin kosteuden lisääntyminen yhdessä keski/ylätroposfäärin kylmän advektion ja iltapäivän auringonpaisteen kanssa luovat otolliset olosuhteet iltapäiväpainotteisten ukkoskuurojen synnylle. Alueellinen ukkosriski on ylimmillään maan länsiosan sisämaassa ja Länsi-Lapissa loppuiltapäivästä 20-40%. Länsirannikon läheisyydessä merituuli kuitenkin putsannee taivaan kuuropilvistä. Illan aikana ukkosaktiivisuus laskee riskialueella nopeasti.

Ukkoskuurokehitys saattaa käynnistyä läntisellä Uudellamaalla ja Kanta-Hämeessä jo hieman ennen keskipäivää korkeimpien kojukastepisteiden alueella ja merituulen viritessä. Keskipäivän jälkeen ukkoskuuroja syntyy maan länsiosaan ja Länsi-Lappiin yleisemmin. Troposfäärin vaisun tuuliprofiilin vuoksi ukkossoluilla on vahva ilmamassaluonne (lyhytikäisyys) ja solut eivät pääsääntöisesti ryhmity laajemmiksi kokonaisuuksiksi. Kuitenkin rannikoiden läheisyydessä merituulirintama saattaa iltapäivän aikana järjestää soluja nauhamaisiin muodostelmiin. Ukkossolut liikkuvat perusvirtauksen mukana hitaasti kohti etelää. Hitaan liikkeen vuoksi kaupunkialueilla on olemassa kohonnut riski äkkitulville.

vaisun tuuliprofiilin ja maltillisen instabiiliuden määrän vuoksi vaaraa aiheuttavien ukkospuuskien riski jää hyvin pieneksi. Ainoastaan GFS-mallin ennustamien instabiiliuden ääriarvojen (CAPE ~1000 J/kg) toteutuessa voimakkaiden pulssimaisten ukkossolujen aiheuttamat yksittäiset syöksyvirtaukset voisivat olla mahdollisia. Keskiviikkoillan luotaustietojen mukaan GFS näyttää kuitenkin yliarvioivan kojukastepisteitä muutamalla asteella ja alatroposfäärin kostean kerroksen paksuutta, minkä vuoksi myös mallin CAPE-ennuste lienee yliarvio. Torstain ennusteen suurin epävarmuustekijä onkin maanpinnanläheisen kosteuden määrä. Vain kahden-kolmen asteen lasku rajakerroksen ennustetuista kastepisteistä riittänee tyrehdyttämään koko ukkospilvien kehityksen. Tämän vuoksi alueellinen ukkosriskikin jää melko alas.

TUNNUSLUKUJA RISKIALUEILLE:
CAPE 200-600, LI 0...-3, Shear1km alle 10 m/s, Shear6km alle 20 m/s

 

 

 

 

 

18.6.2005

SYNOPTISEN TILANTEEN KUVAUS:
Voimakas yläselänne yltää Lounais-Euroopasta Pohjanmerelle. Pieni ylämatalan keskus liikkuu lauantain aikana Baltian yli kaakkoon. Toinen ylämatala liikkuu hitaasti Kuolan niemimaan yli etelään. Tähän liittyvä yläsola on iltapäivällä maan pohjoisosan yllä. Suomen alueella ei ole ylätroposfäärin suihkuvirtauksia. Yläsolan lähestymisen myötä ylätroposfäärissä esiintyy kylmää advektio lähes koko maassa.

Alempana troposfäärissä yläsola puskee edellään itä-länsisuuntaista kylmää rintamaa. Aamulla rintama sijaitsee Etelä-Lapin ja Oulun läänin rajoilla. Illaksi rintama liikkuu maan keskiosaan. Alatroposfäärissä ei esiinny suihkuvirtauksia.

SYVÄ KONVEKTIO RISKIALUEILLA:
Keski- ja ylätroposfäärissä esiintyä melko voimakas kylmä advektio syö pois perjantaina syvää konvektiota estäneen stabiilin kerroksen keskitroposfääristä. Tällöin iltapäiväpainotteiset ukkoskuurot ovat mahdollisia lähes koko maan etelä- ja keskiosassa - alueellinen ukkosriski on ylimmillään loppuiltapäivästä 20-40%. Ukkoskuuroja esiintynee sekä kylmän rintaman edellä että jonkin verran myös itse rintamassa.

Perjantai-illan kastepistelämpötilat olivat korkeimpia maan länsiosassa, minkä vuoksi syvä konvektio käynnistynee ensimmäisenä tällä alueella. Myös vähän pohjoisempana itse rintaman yhteydessä ukkoskuurokehitys voi käynnistyä melko varhain. Iltapäivää kohti sade- ja ukkoskuurot yleistyvät nopeasti ja liikkuvat ohjaavien virtausten mukana hitaasti etelään. Vaisujen tuuliprofiilien vuoksi konvektio jää pitkälti popcorn-tyyppiseksi ja huonosti järjestäytyneeksi. Kylmä rintama ja siinä esiintyvä tuulikonvergenssi voivat silti järjestää konvektiota itä-länsisuuntaiseksi nauhaksi. Lisäksi rannikoiden tuntumassa merituulivyöhykkeet voivat vaikuttaa konvektiosolujen järjestäytymiseen.

Vaisut tuuliprofiilit ja maltillinen instabiiliuden määrä eivät viittaa vaaraa aiheuttavien ukkoskuurojen syntyyn. Tällä kertaa GFS-mallin rajakerroksen kosteus vaikuttaa jokseenkin realistiselta ja muutaman sadan Joulen CAPE-lukemat tulevat pääosin toteutumaan.

Illalla aktiivisuus laskee nopeasti ja ainoastaan rintaman ja yläsolan vaikutuksesta henkiin saattaa jäädä joitain heikohkoja konvektiosoluja (lähinnä idässä).

TUNNUSLUKUJA RISKIALUEILLE:
CAPE 100-400, LI 0...-2, Shear1km alle 10 m/s, Shear6km alle 20 m/s

14.6.2005

SYNOPTISEN TILANTEEN KUVAUS:
Hidasliikkeinen suljettu ylämatalan keskus on Brittein saarten pohjoisosassa. Toinen ylämatala on Jäämerellä Suomen koillispuolella. Näiden välissä on Suomen yllä on heikkenevä ja kapea yläselänne. Suomen alueella ei ole merkittäviä ylätroposfäärin suihkuvirtauksia.

Alempana troposfäärissä lähes stationäärinen, mutta terävähkö rintamavyöhyke yltää edelleen itäiseltä Uudeltamaalta Pohjanmaalle. Lappiin saapuu pohjoisesta kylmä rintama, joka liikkuu päivän aikana kohti etelää kaventaen lämmintä sektoria ja näiden kahden rintaman välissä olevaa ekvivalentti potentiaalilämpötilan selännettä (EPL). Ennustealueella ei esiinny merkittäviä lämpimän advektion tai alatroposfäärin suihkuvirtauksen alueita. Stationääriseen rintamaan liittyy selväpiirteinen pintatuulen konvergenssialue.

SYVÄ KONVEKTIO RISKIALUEILLA:
Yön aikana stationäärisessä rintamassa esiintyvä pakotettu konvektio saattaa aiheuttaa heikkoja ukkosia maan länsiosassa (pintarintaman kylmällä puolella). Voimakkaiden pakotteiden puuttuessa alueellinen ukkosriski jää kuitenkin pääosin alle 20%:iin. Joka tapauksessa yön ja aamun mahdollinen konvektio operoi täysin stabiilin rajakerroksen yläpuolella.

Päivemmällä aivan EPL-selänteen tuntumassa esiintyvä pintatuulten konvergenssi lienee riittävä pakote ukkoskuurokehitykselle. Ohuen yöllisen pintainversion purkautuessa ensimmäiset kuurosolut syntynevät hieman ennen keskipäivää. Iltapäivällä ukkosriski on suurimmillaan 40% kapeahkolla vyöhykkeellä, joka ulottuu likimain Imatralta Kokkolaan. Tällä alueella myös kastepistelämpötilat ovat korkeimpia, noin +15C. Tuulikonvergenssin synnyttämä aktiivisuus heikentänee iltapäivällä pintarintaman kylmällä puolella olevaa sadealuetta. Vaisujen troposfäärin tuuliprofiilien vuoksi syntyvät konvektiosolut ovat lyhytikäisiä ja pitkälti ilmamassatyyppisiä. Nauhamaisena esiintyvä konvergenssi tosin saattaa vaikuttaa syntyvien konvektiosolujen järjestäytymiseen. Iltaa kohti aktiivisuus heikkenee ja ukkosalueen painopiste siirtyy hieman pohjoiseen.

Vaisuhkon instabiilisuuden määrän ja heikkojen tuuliprofiilien vuoksi vaaraa aiheuttavien ukkospuuskien riski jää marginaaliseksi. GFS-mallin ennustama konvektion käytettävissä olevan potentiaalienergian (CAPE) määrä lisäisi toteutuessaan puuskariskiä, mutta mallin ennakoimat lähes +20 asteen kastepisteet eivät liene tässä tilanteessa saavutettavissa. Tätä päätelmää tukee myös maanantai-iltapäivän Pietarin luotaus.

TUNNUSLUKUJA RISKIALUEILLE:
CAPE 100-400, LI 0...-2, Shear1km alle 10 m/s, Shear6km alle 20 m/s

 

 

 

 

 

 

 

13.6.2005

SYNOPTISEN TILANTEEN KUVAUS:
Yläkorkean alue ulottuu Venäjän länsiosasta Pohjois-Suomen yli luoteeseen. Suljetut ylämatalan keskukset sijaitsevat Pohjanmerellä ja Ukrainan pohjoisosassa. Kaakkoinen ylätroposfäärin suihkuvirtaus on Suomen lounaispuolella. Iltapäivällä ja illalla suihkuvirtauksen oikea kiihdytysalue on maan lounaisosan yllä.

Alempana troposfäärissä stationäärinen rintamavyöhyke yltää likimain Kymeenlaaksosta Pohjanmaalle. Toinen, itä-länsisuuntainen rintamavyöhyke on Oulun läänissä. Näiden vyöhykkeiden välissä on kapea 850 hPa:n ekvivalentti potentiaalilämpötilan (EPL) selänne. Eteläisen rintamavyöhykkeen poikki esiintyy melko voimakasta pintatuulten konvergenssia. Voimakas itäkaakkoinen alatroposfäärin suihkuvirtaus liikkuu jo yön aikana maan keskiosan yli länteen. Päivän aikana alatroposfäärin virtaukset heikkenevät selvästi.

SYVÄ KONVEKTIO RISKIALUEILLA:
Sunnuntaina Venäjälle syntyneen konvektiivisen järjestelmän jäänteet sisältävä sadealue leviää jo yön aikana maan lounaisosaan. Iltapäiväksi sadealue liikkuu hieman pohjoiseen ja sijaitsee aivan eteläisen rintamavyöhykkeen tuntumassa. Numeeriset mallit tulkitsevat sateen suurelta osin rintamatyyppiseksi. Alueellinen ukkosriski jääkin vain 20%:iin ja mahdollinen aktiivisuus kätkeytynee rintamasateen sekaan. Mikäli rintamavyöhykkeeseen syntyy yllättävä matalan osakeskus, se voimistaa oleellisesti lämmön advektioita. Tässä tapauksessa rintaman ukkosaktiivisuus voi olla edellä mainittua korkeampi. Iltapäivään asti rintamaan liittyvässä syvässä konvektiossa voimakkaiden ukkospuuskien riski on kohonnut suotuisan tuuliprofiilin vuoksi. Iltapäivästä eteenpäin troposfäärin tuuliolot eivät suosi voimakkaiden puuskien syntyä.

Välittömästi sadealueen ja rintamavyöhykkeen pohjoispuolella EPL-selänteessä ilmamassatyyppisten ukkoskuurojen syntyminen on iltapäivällä mahdollista. Aktiivinen alue jää kuitenkin kapeaksi, koska jo Oulun läänissä troposfääri on kauttaaltaan melko kuiva ja 2 kilometrin korkeudella on yläkorkeaan liittyvä subsidenssin aiheuttama stabiili kerros. Rintaman pohjoispuolen aktiivisuus riippuu pitkälti pilvisyyden määrästä sekä rajakerroksen todellisesta kosteuden määrästä. 12UTC GFS arvioi aktiivisuuden rintaman pohjoispuolella kohtalaiseksi, mutta mallin antama instabiilisuus saattaa olla yliarvioitu optimististen kastepistelämpötilojen vuoksi. Monet muut mallit ennustavat pohjoispuolen aktiivisuuden vähäiseksi - alueellinen ukkosriski jää tällä alueella 30%:iin. Heikkevien troposfäärin virtausten vuoksi vaaraa aiheuttavien puuskien mahdollisuus jää marginaaliseksi.

TUNNUSLUKUJA RISKIALUEILLE:
CAPE 100-300, LI +1...-1, Shear6km < 10-20 m/s

 

 

 

 

 

 

 

24.5.2005

SYNOPTISEN TILANTEEN KUVAUS:
Suomen länsi- ja luoteispuolella on ylämatala ja kaakkoispuolella melko voimakas yläkorkea. Vaimeneva lyhyt yläsola lähestyy maatamme lännestä, mutta sen vaikutus ei ole tiistain säähän merkittävä. Ylätroposfäärin suihkuvirtausalue ulottuu iltapäivällä Keski-Ruotsista Pohjois-Norjan kautta Venäjän pohjoisosaan.

Yläkorkean ja ylämatalan välistä Suomeen virtaa lämmintä ilmaa. Aamulla lämmin rintama on likimain maan keskiosassa ja liikkuu illaksi Lappiin. Diffluentin virtauksen vuoksi rintamaan liittyvä horisontaalinen lämpötilagradientti kasvaa ja etenkin Lapissa alatroposfäärin lämmin advektio on voimakasta. Kylmä rintama saapuu iltapäivällä länsirannikolle ja liikkuu alkuyöhön mennessä maan itärajalle. Ekvivalentti potentiaalilämpötilan (EPL) laaja selänne työntyy lämpimän sektorin mukana Suomeen ja siirtyy kylmän rintaman painamana illalla Venäjän puolelle. EPL-maksimialueet näyttävät jäävän Suomen eteläpuolelle. Alatroposfäärin voimakas lounainen suihkuvirtaus etenee tiistai-aamun ja -illan välisenä aikana Selkämereltä Lappiin.

SYVÄ KONVEKTIO RISKIALUEILLA:
Tiistain syvä konvektio jakautunee kartan osoittamiin kahteen alueeseen. Näiden väliin jäävällä alueella kylmä rintama saattaa aiheuttaa ukkosia iltapäivän-illan aikana, mutta alueellinen ukkosriski jää pienehköksi.

Maan länsi- ja pohjoisosa
Voimistuva lämpimän advektion aiheuttama synoptisen mittakaavan nouseva liike EPL-selänteessä ja myöhemmin kylmän rintaman saapuminen nostavat ukkosriskiä maan länsiosassa. Myöhemmin ukkosten mahdollisuus kasvaa myös Oulun läänissä ja Etelä-Lapissa. Alueellinen ukkosriski on 20-40%. Keski- ja Pohjois-Lapissa ilmamassan piirteet ja synoptinen tilanne viittaavat ukkoskuurojen yleisen esiintymisen sijaan runsaaseen rintamatyyppiseen sateeseen. Tosin ukkosen esiintyminen sateen seassa ei ole poissuljettu voimakkaiden synoptisen mittakaavan pakotteiden vuoksi.

Iltapäivällä maan länsiosassa ukkoskuurojen esiintyminen on todennäköisintä Satakunnassa sekä Pohjanmailla. Mikäli kuurokehitys ei ala vielä keskipäivällä, viimeistään kylmän rintaman saapuminen lännestä käynnistää kehityksen. Konvektio järjestäytynee pohjois-eteläsuuntaisesti mukaillen kylmää rintamaa. Sen sijaan rintaman etupuolelle mahdollisesti kehittyvä kuuroaktiivisuus saattaa järjestäytyä W-E tai SE-NW-suuntaisiin nauhoihin. Riskialueella tuuliprofiili ja tuulen vertikaalishear mahdollistavat vaaraa aiheuttavien ukkospuuskien esiintymisen sekä lyhytikäisten supersolutyyppisten konvektiosolujen muodostumisen. Tosin instabiiliuden niukahkon määrän vuoksi kartta-alueelta puuttuu puuskien vaara-aluemerkintä.

Eteläinen riskialue
Numeeriset mallit tulkisevat lännestä lähestyvän kylmän rintaman melko passiiviseksi. Sen sijaan Baltiassa sijaitsevalla EPL-maksimin alueella käynnistynee iltapäivällä ilmamassatyyppisten ukkoskuurojen kehitys. Melko vaisusta tuuliprofiilista huolimatta konvektio järjestäytynee eikä laajemmankaan konvektiivisen järjestelmän syntyminen ole mahdotonta. Ohjaavat virtaukset liikuttavat konvektiosoluja koilliseen ja tuolloin osa niistä saattaa ajautua Suomen kaakkoisimpaan osaan. Mikäli konvektio ei ole vielä Suomenlahden saavuttaessaan järjestäytynyt, kylmä vesipinta heikentänee konvektiosoluja merkittävästi. Sen sijaan mahdollinen konvektiivinen järjestelmä jaksanee meren yli hajoamatta. Tuuliprofiilien perusteella vaaraa aiheuttavien puuskien todennäköisyys jää marginaaliseksi.

TUNNUSLUKUJA RISKIALUEILLE:
CAPE 100-500, LI 0...-2, Shear1km 10-15 m/s (Oulun lääni), Shear6km 15-20 m/s

 

 

 

19.5.2005

SYNOPTISEN TILANTEEN KUVAUS:
Jäämereltä ulottuu etelään ja lounaaseen ylämatalan alue, jossa yksi yläsolista liikkuu torstain aikana Keski-Ruotsista lievästi vaimentuen Suomen yli koilliseen. Solan etupuolella on lounainen ylätroposfäärin suihkuvirtaus, joka siirtyy päivällä Suomen itäpuolelle. 700 ja 400 hPa:n kerroksessa esiintyy lähes koko maassa melko voimakasta yläsolan aiheuttamaa kylmää advektiota.

Suomi kuuluu torstain aikana polaari-ilmamassan alueeseen ja helleilmamassaa rajaava rintamavyöhyke on selvästi maamme kaakkoispuolella. Alatroposfäärin länsilounainen suihkuvirtaus liikkuu torstain kuluessa Etelä-Ruotsista osittain Etelä-Suomen ylle. Alatroposfäärin kosteus lisääntyy päivän mittaan etenkin maan keskiosassa.

SYVÄ KONVEKTIO RISKIALUEILLA:
Huolimatta melko kylmästä ilmamassasta yläsolan aiheuttama positiivinen pyörreadvektio sekä kylmä advektio yhdessä alatroposfäärin lisääntyneen kosteuden kanssa luovat otollisen tilanteen polaari-ilmamassan ukkoskuurojen syntymiselle etenkin iltapäivällä maan keskiosassa ja Oulun läänissä. Alueellinen ukkosriski jää kuitenkin ylimmilläänkin 20-30%:iin.

Keskiviikon kuuroaktiivisuus Ruotsissa siirtyy yön ja aamun aikana Selkämeren yli Suomen puolelle. Osa sadekuuroista selvinnee yön ja kylmän merialueen yli ylätroposfäärin pakotteiden avustamana. Aamupäivällä pilvisyys maan länsiosan kuuroalueella lisääntynee nopeasti ja pilvialue saattaa muodostaa pyörreadvektion avulla tyypillisen yläsolan pilkkupilvialueen. Iltapäivällä aktiivisin alue siirtynee itään yläsolaa seuraillen - tällöin ukkosriski on suurimmillaan Keski-Suomessa, Pohjois-Savossa ja Kainuussa. Toinen ukkoskuuroalue saattaa sijoittua iltapäivällä Pohjanmaan rannikon läheisyyteen mahdollisen merituulirintaman kohdalle.

Ukkosalueilla tuulen vertikaalishear on melko vaatimaton ja vaaraa aiheuttavien puuskien mahdollisuus jää pieneksi. Konvektiopakotteiden ja tuuliprofiilin perusteella lyhytikäiset kuuropilvien nauhat ottanevat S-N tai SE-NW suunnan. Ukkosriskialueen eteläreunassa shear-olosuhteet ovat paremmat, joten tällä alueella konvektion järjestäytyminen on todennäköisintä.

TUNNUSLUKUJA RISKIALUEILLE:
CAPE 100-300, LI +1...-1, Shear1km < 10 m/s, Shear6km < 15 m/s