27.8.2006

SYNOPTISEN TILANTEEN KUVAUS:
Pohjois-Atlantilla ja Pohjois-Euroopassa on laaja ylämatalan alue, jossa on useita matalankeskuksia. Venäjän luoteisosassa on kapea yläselänne, joka ulottuu osittain pohjoiseen Suomeen. Yksi ylämatalan keskuksista liikkuu maan eteläosan yli länteen ja saapuu iltapäivällä Selkämerelle. Keski- ja ylätroposfäärissä keskukseen liittyy heikko kylmän ilman tasku. Yötä kohti Baltiasta lähestynee lyhyt yläsola, joka saattaa yön kuluessa vaikuttaa myös Suomen säähän. Ennustealueella ei ole merkittäviä ylätroposfäärin suihkuvirtauksia.

Alempana troposfäärissä Suomi kuuluu melko "barotrooppiseen" alueeseen, jossa ei ole nähtävissä selväpiirteisiä rintamia. Alatroposfäärin ekvivalentti potentiaalilämpötilan (EPL) suurimmat arvot ovat maan eteläosassa. Etelässä EPL-arvot kuitenkin hieman kohoavat yötä kohti Baltiasta lähestyvän okluusiorintaman mukanaan tuoman kosteuden vuoksi.

SYVÄ KONVEKTIO RISKIALUEILLA:
Sunnuntain syvä konvektio tulee olemaan vahvasti ilmamassatyyppistä ja esiintymään pääasiassa kylmäsydämisen ylämatalan alueella maan läntisessä osassa. Tällä alueella troposfäärin lämpötila- ja kosteusjakauma on ehdollisesti instabiili, jolloin iltapäivän auringonpaiste kohottaa alueellisen ukkosriskin 30-40%:iin kartan osoittamalla alueella.

Konvektion vahvasta ilmamassaluonteesta riippuen ukkostelu on melko epätodennäköistä varhain sunnuntaina. Lauantai-iltapäivän ja illan luotaukset enteilivät tilannetta, jossa konvektiosolut päässevät sunnuntaina kohoamaan taivaalle välittömästi yöinversion rikkoutumisen jälkeen. Tämä tapahtunee, kun lämpötila nousee 20 asteen vaiheille - ensimmäisenä aamu/keskipäivän tunteina maan lounaisosassa. Myöhemmin iltapäivällä ukkosriskialueelle syntynee lyhytikäisiä sade- ja ukkoskuuroja yleisemmin. Iltaa kohti aktiivisuus laskee nopeasti, joskin etelästä lähestyvä yläsola ja okluusiorintama saattavat sunnuntain viimeisinä tunteina kohottaa ukkosriskiä maan eteläosassa.

Sunnuntain ennustetut tuuliprofiilit ennakoivat lyhytikäisiä ja erittäin hidasliikkeisiä yksisolukuuroja. Konvektion laajempi järjestäytyminen on melko epätodennäköistä, joskin rannikon tuntumassa mahdollinen heikko merituuli saattaa ajoittain saada aikaan järjestäytyneempiä muotoja. Konvektiosolut liikkunevat hitaasti itään ja helposti solujen alta karkaavat ulosvirtaukset saattavat johtaa konvektion (peräkkäisten solujen) diskreettiin etenemiseen. Tuuliprofiilit ja ennustettu instabiilisuus jättävät syöksyvirtausriskin alhaiseksi. Solujen hitaan etenemisen vuoksi sadekertymät voivat paikoin kohota melko suuriksi, mikä merkitsee kaupunkialueilla kohonnutta äkkitulvariskiä.

Tämänkertaisen ennusteen epävarmuustekijöistä pinnanläheinen kosteus on tärkein. Lauantain luotaukset osoittivat, että kostea kerros oli paikoin varsin ohut. Numeeriset mallit ennakoivat parin asteen nousua kastepisteissä lauantaista sunnuntaihin, mikä on lauantai-illan tilanteen valossa mahdollista. Tämä lienee osittain seurausta lauantain sateista, mutta kosteuden haihtuminen alustasta tuskin tuottaa vuorokaudessa kovin paksua kosteaa kerrosta pinnan läheisyyteen. Toisaalta etelärannikon tuntumassa meri saattaa tarjota ylimääräistä kosteutta, jolloin odottettavissa voisi olla intensiivisimmän konvektion sijoittuminen 100 km sisään rantaviivasta. Sunnuntaiaamuna esiintynee elokuulle tyypilliseen tapaan aamusumuja ja sumupilveä, joiden pitäisi suurelta osin haihtua päivän kuluessa.

TUNNUSLUKUJA RISKIALUEILLE:
CAPE 200...600, LI 0...-2, Shear1km < 10 m/s, Shear6km < 15 m/s

 

 

 

 

21.8.2006

SYNOPTISEN TILANTEEN KUVAUS:
Pohjanmeri ja suuri osa Skandinaviaa kuuluu ylämatalan alueeseen. Suomen itäpuolella on heikkopiirteinen yläselänne. Ylämatalaa kiertää useita lyhyitä yläsolia, joista yksi heikkenee Suomen ylle maanantain kuluessa. Toinen yläsola saapuu päivällä etelästä Baltiaan, mutta liikkuu hyvin hitaasti pohjoiseen ja heikkenee samalla. Ennustusalueella ei ole merkittäviä ylätroposfäärin suihkuvirtauksia.

Alempana troposfäärissä Suomen itäpuolella on (pinta)korkeapaine ja itärajan tuntumassa on passiivinen rintamavyöhyke. Maan etelä- ja keskiosaan yltää Baltiasta heikohko alatroposfäärin ekvivalentti potentiaalilämpötilan selänne, joka pysyy lähes paikallaan. Lämmön advektiot ovat heikkoja, mutta alatroposfäärin (kuten myös keskitroposfäärin) kosteus lisääntyy sunnuntaista. Ennustealueella ei ole merkittäviä alatroposfäärin suihkuvirtauksia.

SYVÄ KONVEKTIO RISKIALUEILLA:
Alatroposfäärin kosteuden lisääntyminen (sunnuntaista) yhdessä auringonpaisteen sekä heikkenevän yläsolan kanssa kohottavat ukkosriskiä kartan osoittamalla alueella. Korkeimmillaan alueellinen ukkosriski on maan länsiosassa iltapäivällä 20-40%. Iltaa kohti aktiivisuus laskee.

Heikko yläsolan pakottama ukkostelu on mahdollista jo varhain maanantaina maan eteläosassa. Päivemmällä kohonneen ukkosriskin alue leviää pohjoisemmaksi, kun heikko kosteuden advektio Baltiasta Suomeen jatkuu ja pintalämpötilat nousevat 20 asteeseen tai hieman sen yläpuolelle. Maan itäosassa ukkosriski jää pieneksi johtuen kuivemmasta rajakerroksesta. Illasta eteenpäin konvektiota ruokkivien pakotteiden läsnäolo on kyseenalaista. Baltiasta lähestyvä toinen yläsola saattaa kuitenkin uudelleen kohottaa ukkosriskiä aivan etelässä yötä kohti.

Maanantain konvektiivinen aktiivisuus esiintyy hyvin heikkojen virtausten alueella. Ennustetut tuuliprofiilit ennakoivat popcorn-tyyppistä lyhytikäistä konvektiota. Suomen yllä hiipuva yläsola saattaa kuitenkin vaikuttaa konvektiosolujen ryhmittymiseen W-E- tai SE-NW -suuntaan. Voimakkaiden ukkospuuskien riski jää vähäiseksi ottaen huomioon tuuliprofiilit sekä vallitsevan instabiilisuuden määrän.

Ennusteen epävarmuuteen vaikuttavat heikkenevän yläsolan todellinen maanantai-iltapäivän voimakkuus ja pilvisyyden määrä, joka saattaa ainakin yläsolan pohjoispuolella olla melko runsasta (ja näin laskea hieman ukkosriskiä). Ennusteen laadintahetkellä ennustettu pinnanläheinen kosteus vaikutti melko realistiselta, minkä seurauksena ML_CAPE-arvot voisivat nousta parhaimmillaan puolen kilojoulen paikkeille.

TUNNUSLUKUJA RISKIALUEILLE:
Eteläinen alue:
CAPE 200...600, LI 0...-2, Shear1km < 10 m/s, Shear6km < 15 m/s

 

15.8.2006

SYNOPTISEN TILANTEEN KUVAUS:
Venäjältä ulottuu yläselänne maan keski- ja pohjoisosaan. Sen sijaan suuressa osassa Keski-Eurooppaa, Brittein saaria ja eteläistä Skandinaviaa on laaja ylämatalan alue, jonka reunamilla liikkuu lukuisia lyhyitä yläsolia. Yksi solista lähestyy varhain tiistaina Suomea etelästä ja kaartaa päivän kuluessa vaimentuen luoteeseen ja lopulta Ruotsin puolelle. Keski/ylätroposfäärin kylmää advektiota esiintyy solan jälkipuolella maan eteläosassa. Merkittäviä ylätroposfäärin suihkuvirtauksia ei ole ennustealueella.

Alemmassa troposfäärissä yläsola työntää pohjoispuolellaan kylmää rintamavyöhykettä pohjoiseen. Vyöhykkeen etupuolella on alatroposfäärin ekvivalentti potentiaalilämpötilan (EPL) kapea selänne. Rintama saapuu etelärannikolle aamu/keskipäivällä ja liikkuu illaksi likimain Etelä- Karjala-Pohjanmaa -linjalle. Rintaman etenemisnopeudessa oli ennusteen laadintahetkellä hieman hajontaa mallien välillä johtuen siitä, että jotkut mallit tuottivat maan keskiosaan etenemistä hidastavan aallon rintamavyöhykkeeseen. Maan eteläosassa rintaman etupuolella alatroposfäärissä esiintyy kosteuden advektiota Baltiasta aamusta alkaen. Numeeriset mallit ennustavat myös rintamaan liittyvän selväpiirteisen tuulikonvergenssivyöhykkeen.

SYVÄ KONVEKTIO RISKIALUEILLA:
Lievä kylmä advektio ylä/keskitroposfäärissä ja samanaikainen alatroposfäärin kostea advektio muokkaavat tiistain lämpötila- ja kosteusprofiileja instabiiliin suuntaan. Tämä yhdessä iltapäivän auringonpaahteen, vaimenevan yläsolan positiivisen pyörreadvektion sekä rintaman tuulikonvergenssin kanssa kohottavat ukkosriskiä etelästä saapuvan rintamavyöhykkeen yhteydessä sekä hieman sen pohjoispuolella. Alueellinen ukkosriski on korkeimmillaan iltapäivällä kartan osoittamalla alueella 30-50%. Iltaa kohti ukkosriski laskee huolimatta rintamavyöhykkeen läsnäolosta.

Alatroposfäärin lämpimän advektion piristämät yöukkoset siirtyvät jo varhain tiistaina Itämereltä Ruotsin puolelle. Ukkoskuuroja saattaa syntyä yläsolan pakottamina aamun aikana Viron puolelle, mistä ukkosherkkä alue saapuu aamu/keskipäivällä etelärannikolle. Myöhemmin päivällä ukkosriski kasvaa selvästi rintaman etenemistä seuraillen - ensin Satakunnassa, Hämeessä ja Pirkanmaalla ja myöhemmin päivällä/alkuillasta Etelä-Pohjanmaalla, Keski-Suomessa, Etelä-Karjalassa ja Etelä-Savossa. Yötä kohti aktiivisuus laskee ja tulee olemaan pitkälti riippuvainen mahdollisesta "rintama-aallon" kehittymisestä. Mikäli ylä/keskitroposfääriin kehittyy muutamien numeeristen mallien ennustama minisola ja sitä myötä rintamaan aalto, ukkoset saattavat jaksaa hengissä läpi yön. Lähes paikalleen pysähtyvä rintamavyöhyke heikkoine lämmön advektioineen tuskin yksin jaksaa tehdä yöstä kovin salamoivaa (sadekuuroilevan yön kylläkin).

Tiistain syvä konvektio perinee järjestäymisensä pitkälti pakotteiltaan, jolloin odotettavissa on W-E- tai SE-NW-suuntaisia kuuronauhoja. Pelkkien ennustettujen tuuliprofiilien perusteella järjestäytyminen on rintaman edellä mahdollista lyhyisiin SW-NE-suuntaisiin nauhoihin. Tuuliprofiilit eivät suoraan ennakoi rajujen konvektiivisten tuulien esiintymistä. Tosin reilusti ennustettua suurempi instabiilisuus voisi nostaa voimakkaiden ukkospuuskien todennäköisyyttä.

Tämänkertaisen ennusteen suurimmat epävarmuudet liittyvät illan rintama-aallon syntyyn sekä jälleen kerran rajakerroksen termodynamiikkaan. Iltapäivälle ennustetut kastepisteet vaikuttivat maanantai-illan havaintojen valossa realistisilta. Myös luotaukset osoittivat, että kostea kerros Suomeen saapuvassa ilmassa oli paksuhko. Mallien ennustamat iltapäivälämpötilat ovat varsin maltillisia ottaen huomioon ilmamassan lämpimyyden. Mikäli lämpötilat todellisuudessa nousevat hellerajalle, tarjolla oleva instabiilisuus on selvästi suurempi kuin mallien nippanappa 20 asteen lämpötilojen perusteella määräytyvä instabiilisuus. Runsaan pilvisyyden ei pitäisi hillitä juurikaan lämpötilan nousua aamun ja aamupäivän aikana.

TUNNUSLUKUJA RISKIALUEILLE:
CAPE 300...800, LI -1...-3, Shear1km < 10 m/s, Shear6km < 15 m/s

 

 

 

 

24.7.2006

SYNOPTISEN TILANTEEN KUVAUS:
Islannin pohjoispuolella on yläkorkea, jonka itäpuolella Jäämereltä yltää yläsola Suomeen. Solan pohja "taipuu" kohti lounasta ja on iltapäivällä Kuolan niemimaalta maan keskiosaan ulottuvalla vyöhykkeellä. Iltapäivällä Lappiin saapuu heikko väliselänne ennen seuraavan solan saapumista luoteesta. Illalla sola siirtyy Suomen kaakkoispuolelle. Ennustealueella ei ole syvään konvektioon merkittävästi vaikuttavia ylätroposfäärin suihkuvirtauksia.

Alempana troposfäärissä on itä-länsisuuntainen rintamavyöhyke maan pohjoisosan yllä. Maanantain kuluessa rintamavyöhyke liikkuu hitaasti etelämmäksi, mutta muuttuu samalla heikkopiirteisemmäksi. Rintaman eteläpuolella on laajahko alatroposfäärin ekvivalentti potentiaalilämpötilan (EPL) selänne, jossa suurimmat EPL-arvot Suomen alueella ovat maan länsiosassa. Alatroposfäärin kosteus on suurimmillaan kapeahkolla vyöhykkeellä rintaman eteläpuolella ja kosteuden advektiota esiintyy Ruotsin puolelta maan länsiosaan. Rintaman ja yläsolan takana ilmamassa on selvästi kuivempaa. Alatrposfäärin suihkuvirtauksia ei esiinny ennustealueella, mutta rintamaan liittynee pintatuulten konvergenssialue.

SYVÄ KONVEKTIO RISKIALUEILLA:
Yläsolaan liittyvä heikko positiivinen pyörreadvektio, iltapäivän auringonpaahde sekä erityisesti lännestä alkaen lisääntyvä alatroposfäärin kosteus luovat otolliset olosuhteet iltapäiväpainotteisille ukkoskuuroille maan länsi- ja keskiosassa. Korkeimmillaan alueellinen ukkosriski on iltapäivällä likimain Porista Kajaaniin ulottuvalla vyöhykkeellä 40-60%.

Ukkostelu on mahdollista jo yön ja aamun aikana rintamavyöhykkeen läheisyydessä riskialueen pohjoisosassa luoteesta saapuvan yläsolan ja tuulikonvergenssin vaikutuksesta. Päivemmällä lisääntyvä alatroposfäärin kosteus maan länsiosassa aiheuttanee ukkoskuuroja yleisemminkin ja tuolloin kaakkoista neljännestä lukuunottamatta koko maan etelä- ja keskiosassa voi ukkostaa. Kaakossa alatroposfäärin kosteus lienee vielä iltapäivällä liian alhainen merkittävän ukkosaktiivisuuden syntymiseksi. Iltaa kohti aktiivisuus laskee, mutta rintamavyöhyke yhdessä yläsolan pakotteiden kanssa voi jaksaa ylläpitää konvektiota maan kaakkoisosassa vuorokauden vaihteeseen asti. Yläsolan takana seuraava ilmamassan kuivuminen ja väliselänne heikentävät ukkoskuurojen elinoloja.

Yläsolan lähestymisestä huolimatta maanantain tuuliprofiilit jäävät ukkosriskialueella varsin vaisuiksi. Syvä konvektio lienee ainakin osaksi popcorn-tyyppistä ilmamassakuuroilua, mutta lyhytikäiset konvektiosolurykelmät lienevät mahdollisia. Konvektion järjestäytynyt osa ottanee orientaationsa pakotteilta, jolloin luvassa voisi olla joko W-E- tai SW-NE-suuntaisia nauhoja. Yksittäiset konvektiosolut liikkunevat likimain itäkaakkoon.

Ennustetut tuuliprofiilit eivät ennakoi vaaraa aiheuttavien ukkospuuskien riskiä, mutta epävakauden määrä saattaa paikoin kompensoida tuulishearin niukkuutta eikä syöksyvirtausten esiintymistä voida siis täysin sulkea pois. Epävakauden määrään vaikuttaa tällä kertaa erityisen korostuneesti alatroposfäärin kosteuden määrä ja kostean kerroksen paksuus. Sunnuntai-illan tilanteen valossa näytti, että ainakin GFS-malli saattaa yliennustaa kastepisteitä maan länsiosaan asteen-kahden verran. Lisäksi Ruotsin su-iltapäivän luotaukset osoittivat, että kostea kerros ei kaikilta osin liene järin paksu. Todennäköisesti 12-14 asteen kastepisteet alimmassa 500 metrissä ovat kuitenkin riittäviä merkittävän ukkosaktiivisuuden kehittymiseksi.

TUNNUSLUKUJA RISKIALUEILLE:
CAPE 300...800, LI -1...-4, Shear1km < 10 m/s, Shear6km < 15 m/s

 

 

 

 

 

10.7.2006

SYNOPTISEN TILANTEEN KUVAUS:
Yläselänne yltää Keski-Euroopasta Venäjälle. Laaja ylämatala sijaitsee Pohjois-Atlantilla ja sitä kiertää muutama terävä yläsola. Yksi yläsolista liikkuu nopeasti aamun ja aamupäivän aikana maamme yli itään. Toinen sola liikkuu maanantain aikana voimakkaasti terävöityen Etelä-Skandinaviasta Suomeen. Sen sola-akseli saapuu maan länsiosaan illansuussa. Solan etupuolella on heikohko etelälounainen ylätroposfäärin suihkuvirtaus, joka on Suomen yllä lähes koko maanantain. Toinen, huomattavasti voimakkaampi suihkuvirtaus saapuu solan jälkipuolella Suomeen. Välittömästi sola-akselin takana esiintyy keski/ylätroposfäärin kylmää advektiota.

Alempana troposfäärissä rintamavyöhyke kulkee aamulla likimain Uusimaa-Pohjois-Karjala linjalla. Heti vyöhykkeen itäpuolella on alatroposfäärin ekvivalentti potentiaalilämpötilan (EPL) selänne. Iltapäivällä lännestä lähestyvä terävöityvä yläsola aiheuttaa rintamavyöhykkeeseen "aallon" muodostusta. Näin ollen rintamavyöhykkeen liike itään hidastuu tilapäisesti ja EPL-selänne pullistuu hieman luoteeseen. Illaksi sola työntää rintaman kuitenkin lähes itärajalle. Jotkin numeeriset mallit ennustavat jopa matalan osakeskuksen syntyä maan länsiosaan illan aikana. Lisäksi useissa malleissa yläsola saa aikaan pintasolan, jonka edessä pintatuulet puhaltavat likimain etelästä.

Yläsolan lähestymisen myötä virtaukset voimistuvat myös alatroposfäärissä ja rintamavyöhykkeen itäpuolelle saattaa kehittyä voimakas alatroposfäärin suihkuvirtaus (LLJ). Illaksi LLJ siirtynee maan itäosassa Venäjän puolelle. Alatroposfäärissä kosteaa ilmaa advektoituu maahamme sekä etelästä LLJ:n tuomana, että myöhemmin idästä solan tuomana.

SYVÄ KONVEKTIO RISKIALUEILLA:
Maanantain säätilanne on kesän 2006 osalta ensimmäistä kertaa otollinen laajahkolle vaaraa aiheuttavan konvektion episodille. Synoptinen ja mesomittakaavan tilanne luovat otolliset olosuhteet supersolutyyppiselle konvektiolle em. rintamavyöhykkeen itäpuolella.

Maanantain syvä konvektio jakautunee kahteen alueeseen, jotka saattavat myöhään maanantain kuluessa lähes yhdistyä. Ensimmäinen alue on rintamavyöhykkeen tuntumassa ja hieman sen itäpuolella maan etelä- ja itäosassa. Toinen alue on maan länsiosassa ja liittyy lännestä saapuvaan terävöityvään yläsolaan. Alueellinen ukkosriski on korkeimmillaan ensimmäisellä alueella myöhään iltapäivällä ja alkuillasta 40-60%. Lännen toisella alueella ukkosriski on korkeimmillaan alkuillalla tai illalla 30-50%.

Ukkosta saattaa esiintyä rintamavyöhykkeessä jo yön aikana Suomen eteläpuolella, missä alatroposfäärin kosteussisältö on suurin. Kosteuden advektio voimistuu Suomen puolella aamusta alkaen. Päivemmällä ukkoskehitys käynnistynee auringonpaisteen avustamana paikoitellen rintamavyöhykkeen tuntumassa ja hieman sen itäpuolella, likimain Uusimaa-Pohjois-Karjala-linjalla. Sunnuntain luotaukset antavat kuitenkin viitteitä, että alempaan keskitroposfäärin voisi jäädä stabiilihko kerros, jolloin syvän konvektion laukeaminen voisi siirtyä myöhäiseen iltapäivään. Näihin aikoihin yläsolan hyvin voimakas positiivinen pyörreadvektio lisää ukkosriski maan länsiosassa. Yötä kohti solan vaikutus kasvaa myös itäisemmällä konvektioalueella ja saattaa tarjota hyvät asetelmat yöukkosille ja jopa yöllisen konvektiojärjestelmän synnylle riskialueen pohjoisosassa.

Rintamavyöhykkeen itäpuolelle mahdollisesti kehittyvä LLJ ja yläsolan lähestyminen voimistavat tuulishearia selvästi. Kun otetaan vielä huomioon, että alatroposfäärin kosteuden kasvu johtaa todennäköisesti nostotiivistystason (LCL) laskuun ja pintasolan tai jopa matalan osakeskuksen syntyminen pitää pintatuulet etelässä tai jopa eteläkaakossa, asetelmassa on mukana useimmat supersolukehitykseen vaadittavat osatekijät. Tämä johtaisi myös kohonneeseen trombien todennäköisyyteen rintaman itäpuolella. Edellytyksenä on kuitenkin konvektion pysyminen tiukasti kiinni rajakerroksessa ja mieluusti keskitroposfäärin stabiilin kerroksen läsnäolo. Mikäli pintatuulet eivät "pakita" etelään tai eteläkaakkoon, säilyy syöksyvirtausriski silti kohonneena pelkästään paksun kerroksen melko voimakkaan tuulishearin vuoksi. Ennusteen laadintahetkellä numeeriset mallit ennustivat Suomen oloissa melko harvinaisen suurehkon suhteellisen helicityn, matalahkon LCL:n, kohtalaisen CAPEn ja voimakkaan paksun kerroksen tuulishearin päällekkäisyyden maan itäosassa. Tästä viestivät myös Suomen ilmastossa melko harvoin heräävät STP- ja SCP-"supersoluindeksit". Yötä kohti pyörretuuliriski laskee konvektio irtautuessa rajakerroksesta.

Ennusteeseen sisältyy muutamia huomionarvoisia epävarmuustekijöitä. Ensimmäinen liittyy pitkään ukkosennustamista vaikeuttaneeseen rajakerroksen kosteusvajeeseen. Vuorokauden vaihteen havainnot Baltiasta antoivat kuitenkin viitteitä, että tällä kertaa mallien ennustama kosteus voisi mennä lähelle oikeaa. Kostean kerroksen paksuus jää kuitenkin arvailujen varaan ja saattaa vielä rajoittaa maanantain konvektiota. Toinen epävarmuustekijä liittyy lähestyvään yläsolaan ja kasvattamaan pilvialaan. Viimeisimmissä malliajoissa on ollut nähtävillä sademäärien ja pilvisyyden kasvua rintamassa, mikä vaikuttaisi olennaisesti laskevasti instabiilisuuden määrään sekä heikentäisi syvän konvektion kykyä kunnolla juurtua rajakerrokseen. Vuorokauden vaihteen aikoihin rintamavyöhykkeellä oli vielä melko selkeää, mutta pienet pilvialueet olivat laajenemassa - osittain Baltian syvän konvektion vaikutuksesta.

TUNNUSLUKUJA RISKIALUEILLE:
Itäinen alue:
CAPE 400..1000, LI -1..-4, Shear1km 10-15 m/s, Shear6km 15-25 m/s

 

8.7.2006

SYNOPTISEN TILANTEEN KUVAUS:
Itä-Euroopasta yltää Suomeen voimakas yläselänne, jonka painopiste siirtyy lauantain aikana hitaasti idemmäksi. Pohjois-Atlantilla on hidasliikkeinen suljettu ylämatala. Selännettä ei ole kiertämässä lyhyitä yläsolia, vaan Suomessa keski- ja ylätroposfäärin virtauskenttä on vahvasti antisyklonaalinen. Ylätroposfäärin suihkuvirtauksia ei ole ennustealueella.

Alempana troposfäärissä Suomi kuuluu laajaan ekvivalentti potentiaalilämpötilan (EPL) selänteeseen, jossa EPL on hyvin sekavasti jakautunut. Suomen alueella suurimmat EPL-arvot sijoittunevat iltapäivällä Pohjanmaalle, Oulun lääniin ja Länsi-Lappiin. Lisäksi maan länsi- ja pohjoisosassa alatroposfäärin kosteus lisääntyy hieman lauantain aikana. Pohjois-Ruotsiin kehittyy heikko matalan osakeskus, joka liikkuu pohjoiskoilliseen. Matalapaineen vaikutuksesta alatroposfäärin virtaukset voimistuvat Länsi-Lapissa ja illalla Lapin lounaisosaan saapuneen heikko alatroposfäärin suihkuvirtaus.

SYVÄ KONVEKTIO RISKIALUEILLA:
Alatroposfäärin kosteuden lisääntyminen yhdessä iltapäivän auringonpaahteen kanssa luovat otolliset olosuhteet ilmamassatyyppiselle ukkoskuuroilulle korkeimpien alatroposfäärin EPL:jen alueella. Kuten alla on kuvattu, rajakerroksen kosteuden määrään ja kostean kerroksen paksuuteen liittyy erityisen suuria epävarmuuksia. Joka tapauksessa ennusteen laadintahetkellä näytti, että iltapäiväpainotteisia ukkoskuuroja kehittyisi melko yleisesti maan pohjoisosassa ja Pohjanmaalla, alueellinen ukkosriski on korkeimmillaan loppuiltapäivästä 30-50%.

Ukkoskuurokehitys käynnistynee ensimmäisenä korkeimpien rajakerroskastepisteiden alueella Pohjanmaalla ja Länsi-Lapissa. Pohjanmaan rannikon tuntumassa mahdollinen merituulirintama saattaa edesauttaa syvän konvektion käynnistymistä. Lapissa saattaa liikkua perjantain konvektion jättämiä keskipilvilauttoja, jotka voivat hidasta rajakerroksen lämpenemistä ja myöhäistää konvektion käynnistymistä. Myöhemmin iltapäivällä ukkoskuuroja kehittyy yleisemmin Pohjanmaalle ja maan pohjoisosaan. Illalla ukkosaktiivisuus alkaa laskea nopeasti syvää konvektiota ylläpitävien pakotteiden puuttuessa.

Lauantain ukkoskuurojen ryhmittyminen tulee sekin riippumaan rajakerroksen kosteudesta. Runsaampi kosteus saattaa johtaa ukkoskuurojen popcorn-konvektioon, mutta kuivempi vaihtoehto jättänee taivaalle väljästi tilaa ukkoskuurojen välille. Ennustetut tuuliprofiilit ja paksun kerroksen tuulishear eivät enteile syöksyvirtausten yleistä esiintymistä, joskin pulssimaisten ukkospilvien yksittäiset syöksyvirtaukset lienevät mahdollisia, jos instabiilisuuden määrä nousee kyllin korkeaksi. Paikoitellen konvektiosolut ryhmittyvät S-N- tai SE-NW- suuntaisiksi nauhoiksi. Iltaa kohti alatroposfäärin shear voimistuu heikon suihkuvirtauksen saapuessa Lounais-Lappiin. Mikäli tässä tilanteessa pintatuuli kääntyy etelään ja nostotiivistystaso jää alle 1500 metrin, myös supersolutyyppisten trombien mahdollisuus voisi kasvaa. Tämä on kuitenkin erittäin pitkälle vietyä spekulaatiota ottaen huomioon kosteuksiin liittyvät epävarmuudet.

Viime päivinä useat numeeriset mallit ovat yliarvioineet rajakerroksen kosteuden määrää ja sen vuoksi myös yliennustaneet ukkoskuurojen esiintymistä. Tämä on saattanut johtua virheellisistä maaperän kosteusanalyyseistä, joiden perusteella mallit ovat simuloineet liian runsasta haihtumista maaperästä ja kasvillisuudesta. Mikäli kojukastepisteet yltävät lauantaina maan pohjoisosassa yli 15 asteeseen ja kosteutta on tarpeeksi syvässä kerroksessa ja lisäksi aurinko pääsee lämmittämään pinnanläheisen ilman selvästi yli 25 asteeseen, voi taivaalle kohota erittäin voimakkaita pulssimaisia ukkospilviä. Tällöin syöksyvirtaus- ja alueellinen ukkosriskikin nousisivat selvästi edellä kuvattua korkeammiksi.

TUNNUSLUKUJA RISKIALUEILLE:
CAPE 400..900, LI -1..-4, Shear1km < 10 m/s, Shear6km < 15 m/s

 

 

 

4.7.2006

SYNOPTISEN TILANTEEN KUVAUS:
Yläselänne ulottuu Keski-Euroopasta Suomeen, mutta väistyy itään lännestä saapuvan nopealiikkeisen ja terävän yläsolan edellä. Solan pohjan liikkuu iltapäivällä maan pohjoisosan yli itään. Solaan liittyy myös kohtalaisen voimakas läntinen/luoteinen suihkuvirtaus, jonka jarruuntumisalue saapuu iltapäivällä maan pohjoisosaan. Solaan liittyy myös melko voimakasta ylätroposfäärin kylmää advektiota maan pohjoisosassa.

Alempana troposfäärissä kylmä rintamavyöhyke lähestyy Suomea lännestä ja työntää edellään alatroposfäärin ekvivalentti potentiaalilämpötilan (EPL) selännettä. Rintama liikkuu iltapäiväksi likimain Satakunta-Kainuu-linjalle. EPL-maksimi on välittömästi rintaman edessä. Rintamaan liittynee myös tuulen suunnan kääntyminen ja sen myötä nauhamainen tuulikonvergenssialue. Kauempana rintaman etupuolella rajakerros ja alatroposfääri ovat erittäin kuivia.

SYVÄ KONVEKTIO RISKIALUEILLA:
Tiistain syvään konvektioon vaikuttavat oleellisesti oheisen riskialueen pohjoisosassa lännestä lähestyvä yläsola ja siinä esiintyvä positiivinen differentiaalinen pyörreadvektio (left exit) sekä keski/ylätroposfäärin kylmä advektio. Toisaalta etelämpänä riskialueella kylmä rintamavyöhyke, siinä esiintyvä tuulikonvergenssi sekä välittömästi rintaman etupuolella (eli itäpuolella) ehdollisesti labiili EPL-selänne. Tätä idempänä alatrosfäärin kuivuus estänee syvän konvektion syntymisen. Ukkosriski on korkeimmillaan loppuiltapäivästä oheisen Keski-Suomessa, Pohjois-Savossa, Pohjois-Karjalassa, Kainuussa, Koillismaalla ja Lapin kaakkoisosassa 30-50%. Iltaa kohti ukkosriski laskee melko nopeasti.

Tiistain kuluessa saattaa jo varhain aamulla ukkostaa läntisessä Lapissa, joka kokee ensimmäisenä lähestyvän yläsolan vaikutuksen. Aamu/keskipäivällä ukkospilvikehitys käynnistynee EPL-maksimin kohdalla (Pohjanmaalla ja Oulun läänin länsiosassa) hyvin lähellä rintamavyöhykettä. Iltapäivällä ukkoskuuroja kehittynee hieman yleisemminkin rintaman tuntumaan ja kokonaisuus ryhmittynee mukaillen SW-NE-suuntaista rintamaa. Yksittäiset konvektioelementit liikkunevat kuitenkin itään tai itäkaakkoon. Oulun läänin itäosassa ja Lapin kaakkoisosassa, jotka jäävät iltapäivällä osaksi rintama taakse ylemmän troposfäärin pakotteet saattavat ylläpitää syvää konvektiota, joka saanee muotonsa suoraan pakotteilta.

Ylätroposfäärin suihkuvirtauksen lähestymisen myötä paksun kerroksen tuulishear voimistuu etenkin maan pohjoisosassa. Tämän vuoksi syöksyvirtausriski on kohonnut Oulun läänin itäpuoliskolla ja Lapin kaakkoisosassa. Tuuliprofiilit eivät kuitenkaan näillä näkymin tue supersolukehitystä alueella. Etelämpänä paksun kerroksen tuulishear on heikompaa eikä instabiilisuuden määräkään näytä riittävän suurelta kompensoidakseen tarpeeksi tuulishearin "vajavaisuutta". Yksittäisten syöksyvirtausten esiintyminen on kuitenkin mahdollisuuksien rajoissa. Ennusteen laadintahetkellä mallien ennustama rajakerroksen kosteus näyttäisi olevan saavutettavissa, joskin kostean kerroksen mataluus maanpinnan tuntumassa voi rajoittaa instabiilisuuden määrää.

TUNNUSLUKUJA RISKIALUEILLE:
CAPE 100..600, LI -3..0, Shear1km < 10 m/s, Shear6km 15-20 m/s

 

 

 

 

 

 

22.6.2006

SYNOPTISEN TILANTEEN KUVAUS:
Laajahko ylämatala liikkuu Brittein saarilta hitaasti kohti Etelä-Norjaa. Suomen itä- ja kaakkoispuolella on vahva yläselänne. Ylämatalan reunamalla etenee lyhyitä yläsolia, joista yksi liikkunee torstain aikana nopeasti maan länsiosan ja Länsi-Lapin yli pohjoiseen. Ylämatalan ja yläselänteen välillä on voimakas etelälounainen suihkuvirtaus, jonka "ydin" on niukasti maamme rajojen länsipuolella.

Alempana troposfäärissä ekvivalentti potentiaalilämpötilan (EPL) selänne saapuu varhain torstaina etelästä Suomeen. Varhain aamulla pohjois-eteläsuuntainen kylmä rintamavyöhyke saapuu länsirannikolle ja puskee edellään EPL-selänteen iltapäiväksi maan itäosaan. Numeeristen mallien välillä oli ennusteen laadintahetkellä kuitenkin yllättävän suuria eroja rintaman etenemisnopeudessa. Tämä johtui joidenkin mallien taipumuksesta tuottaa rintamaan illaksi maan eteläosaan saapuva aalto (ja uusi EPL-maksimi). Etenkin illan ennusteeseen epävarmuutta lisää huomattavasti mahdollisen aallon syntyminen ja etenemisnopeus. Rintaman aaltoilun määrä vaikuttaa oleellisesti myös alatroposfäärin lämmön advektioihin, mikä lisää entisestään epävarmuutta. Mikäli aaltoa ei synny, lämmön advektiot jäävät melko vähäisiksi.

SYVÄ KONVEKTIO RISKIALUEILLA:
Juhannuksen aatonaaton ennuste on poikkeuksellisen haasteellinen. Helteinen ja ehdollisesti instabiili ilmamassa, lähestyvä kylmä rintama, rintamaan mahdollisesti kehittyvä aalto ja sen aiheuttama voimakas alatroposfäärin lämmin advektio sekä voimistuva paksun kerroksen tuulishear luovat säätilanteeseen ennustamisen kannalta tuskastuttavan monimutkaisen kuvion, jota pilvisyyden määrän epävarmuus vielä entisestään sekoittaa.

Heikko ukkostelu lienee mahdollista maan lounaisosassa jo varhain torstaina. Korkeimmillaan ukkosriski noussee iltapäivällä maan keskivaiheilla (Uusimaa-Kainuu-linjalla sekä hieman sen itäpuolella) 30-50%:iin. Voimakas konvektio keskittynee kylmään rintamaan sekä vähän sen itäpuolelle - kauempana idässä kuiva rajakerros estänee ukkospilvikehityksen. Illemmalla ukkosriski saattaa pysyä korkeana eteläsissä maakunnissa, mikäli rintamaan syntyy joidenkin mallien ennustama aalto.

Numeeristen mallien tarjoama instabiilisuuden määrä vaikuttaa jokseenkin marginaaliselta, mikä johtunee melko maltillisista kojulämpötilaennusteista. Lämpötila- ja kosteusprofiilit ennakoivat kuitenkin yli 500 J/kg:n CAPE-lukemia, mikäli lämpötila pääsee rintamavyöhykkeen läheisyydessä kohoamaan lähelle 30 astetta. Tämä vaihtoehto saattaa jäädä toteuttumatta runsaan pilvisyyden vuoksi.

Torstain syvä konvektio asettautunee kylmää rintamaa mukaillen likimain pohjois-eteläsuuntaan. Tuuliprofiili puolestaan suosii konvektion järjestäytymistä kaakko-luode -suuntaisiksi lyhyiksi nauhoiksi. Mikäli tällaisia nauhoja syntyy, profiili on melko otollinen myös syöksyvirtausten esiintymiselle. Lisäksi illan aikana mahdollinen etelästä saapuva aalto saattaisi kääntää pintavirtauksia kaakkoon, minkä myötä tornadoriski voisi hetkellisesti kohota maan eteläosassa ennen rajakerroksen yöllistä stabiloitumista.

TUNNUSLUKUJA RISKIALUEILLE:
CAPE 100..?, LI ?..+1, Shear1km 7-15 m/s, Shear6km 15-20 m/s

 

 

 

 

 

31.5.2006

SYNOPTISEN TILANTEEN KUVAUS:
Suuren mittakaavan yläsola ulottuu Keski-Euroopasta Skandinaviaan ja Suomeen. Sola kiertää tyypilliseen tapaan joukko lyhyempiä yläsolia, joista yksi liikkuu keskiviikon aikana maan itäisimmän osan yli pohjoiseen. Toinen hyvin terävä sola liikkuu Itä-Euroopasta vauhdilla kohti Suomea, mutta sitä edeltää kuitenkin heikko yläselänne. Ylätroposfäärin etelälounainen suihkuvirtaus saapuu illaksi maan etelä- ja keskiosaan.

Itärajaa pohjoiseen etenevään yläsolaan liittyvä pintamatala liikkuu keskiviikon aikana täyttyen Oulun läänistä Etelä-Lappiin. Maan etelä- ja keskiosassa esiintyy vähäistä lämmintä advektiota enteillen etelästä lähestyvää terävää yläsolaa. Useiden numeeristen mallien mukaan Oulun läänin pintamatalasta sekä koilliseen että lounaaseen kulkee pintatuulten konvergenssialue, joka etenee keskiviikon aikana hieman luoteeseen. Merkittäviä alatroposfäärin suihkuvirtauksia ei ole ennustealueella.

SYVÄ KONVEKTIO RISKIALUEILLA:
Ehdollisesti instabiilissa ilmamassassa maan länsi- ja keskiosassa ukkosriski on kohonnut aamupäivästä alkuiltaan. Korkeimmillaan alueellinen ukkosriski on loppuiltapäivästä Satakunnasta Kainuuseen ulottuvalla vyöhykkeellä ollen 20-30%. Huolimatta ylimmän troposfäärin vähittäisestä heikosta lämpimästä advektiosta keskitroposfäärin kylmimmät lämpötilat ovat juuri tällä alueella. Lisäksi rajakerroksen kosteus on suurempi kuin riskialueen kaakkoispuolella, jossa kuivempi rajakerrosilma ja yläselänteeseen liittyvä laskuliike alentavat ukkosriskiä. Toisaalta hyvin lähellä Oulun läänin pintamatalan keskusta ja hieman sen pohjoispuolella pilvisyys säilynee runsaana koko keskiviikon ajan eikä lämpötilat pääse juurikaan kohoamaan ukkosille suotuisiin lukemiin. Kuitenkin välittömästi tämän pilvisen alueen eteläpuolella auringonpaiste yhdessä pintatuulten konvergenssin kanssa riittänee laukaisemaan ukkospilvikehityksen. Iltaa kohti ukkosaktiivisuus laskee nopeasti konvektiota ylläpitävien pakotteiden puuttuessa.

Kuuropilvikehitys käynnistynee ensimmäisenä niillä tuulikonvergenssialueilla, joissa auringonpaiste pääsee ensimmäisenä nostamaan lämpötilan 10 asteeseen tai hieman sen yläpuolelle. Tämä tapahtunee jo ennen iltapäivän tunteja Satakunnassa, Etelä-Pohjanmaalla ja Keski-Suomen sekä Pohjois-Savon pohjoisosissa. Myöhemmin iltapäivällä kuuropilviä nousee myös muualle riskialueelle. Ennustetut tuuliprofiilit edustavat tyypillistä ilmamassakuuroilua eikä näin ollen laajojen kuuropilvikeskittymien syntyminen ole todennäköistä. Tuuliprofiili ei myöskään ennakoi syöksyvirtausten esiintymistä. Syntyvät konvektiosolut liikkuvat perusvirtauksen mukana hitaasti koilliseen tai pohjoiseen, mutta solujen liikkeeseen vaikuttavat vahvasti myös maanpinnalla etenevät ikääntyneiden konvektiosolujen ulosvirtausalueet.

Tämänkertaisen ennusteen suurimmat kysymysmerkit ovat konvektiota mahdollisesti hillitsevä pilvisyys sekä pinnanläheisen kostean kerroksen paksuus. Viime päivien luotauksissa on ollut näkyvissä hyvin ohut pinnanläheinen kostea kerros (knee-deep moist layer), jota syvä konvektio ei ole pystynyt täysin hyödyntämään. Näin ollen ML_CAPE-arvot ovat olleet selvästi SB_CAPEja pienempiä.

TUNNUSLUKUJA RISKIALUEILLE:
CAPE 50..300, LI -1..+1, Shear1km alle 10 m/s, Shear6km alle 15 m/s

 

 

 

 

 

 

26.5.2006

SYNOPTISEN TILANTEEN KUVAUS:
Pohjois-Atlantti ja Pohjois-Eurooppa kuuluvat laajan ylämatalan vaikutuspiiriin. Yksi ylämatalan keskuksista liikkuu perjantain aikana Keski-Ruotsista Suomen lounaisosaan. Keski- ja ylätroposfäärissä esiintyy heikkoa kylmää advektiota. Ylä- ja keskitroposfäärissä ylämatalan keskuksen ympäri kiertyy tyypilliseen tapaan kuivaa ilmaa maan etelä- ja itäosan ylle. Ennustealueella ei ole merkittäviä ylätroposfäärin suihkuvirtauksia.

Alempana troposfäärissä kuoleva okluusiorintama on Lapin yllä. Muuten Suomi sijaitsee keskellä viileän polaari-ilmamassan aluetta. Lämmön advektiot ovat alatroposfäärissä pieniä, mutta kosteus lisääntyy torstaista suuressa osassa maata. Ennustealueella ei ole merkittäviä alatroposfäärin suihkuvirtauksia.

SYVÄ KONVEKTIO RISKIALUEILLA:
Kosteuden lisääntyminen alatroposfäärissä suuressa osassa maata johtaa perjantaina sade- ja ukkoskuurojen torstaita laajempaan esiintymiseen. Tämä yhdessä mahdollisen auringonpaisteen ja ehkä heikon ylämatalaan liittyvän positiivisen pyörreadvektion kanssa kohottaa iltapäiväukkosten riskiä Lappia lukuunottamatta. Alueellinen ukkosriski on ylimmillään iltapäivällä 20-40%. Illalla ukkosriski laskee nopeasti syvän konvektion ylläpidon heiketessä. Maan eteläosaan päivällä virtaava kuivahko ilma laskee ukkosriskiä rannikon läheisyydessä. Myös merialueet jäävät kylminä ja rajakerrosta stabiloivina hyvin vähille ukkosille.

Ylämatalaan liittyvät pakotteet jaksanevat ylläpitää heikkoa kuuroilua jo yön ja aamun aikana. Perjantaille ennustetut lämpötila- ja kosteusprofiilit ennakoivat konvektiivisen eston hyvin nopeaa purkautumista ja rajakerrokseen juurtuneen konvektion alkamista jo alle 10 asteen lämpötiloilla. Näin ollen sadekuuroja alkaa kehittyä melko yleisesti viimeistään aamupäivän aikana. Ukkosen esiintyminen on riippuvainen ennen kaikkea rajakerroksen lämpötilojen noususta. Mikäli kojulämpötilat jaksavat kivuta 12-15 asteeseen, ukkosta pitäisi alkaa esiintyä riskialueella selvästi torstaita yleiseimmin. Numeeriset mallit ennustavat koko riskialueelle erittäin runsasta pilvisyyttä ja tämän vuoksi mallien ennustamat kojulämpötilat jäävät noin 10 asteeseen. Tunnin-parin aurinkoinen hetki sadekuurojen lomassa riittänee kuitenkin nostamaan lämpötilat ukkosen vaatimiin lukemiin. Aamupäivän konvektiopilvien tiheä ja laaja-alainen lauttautuminen saattaa kuitenkin johtaa mallien ennusteiden toteutumiseen ja edellä mainittua alempaan ukkosriskiin.

Perjantaille ennustettujen tuuliprofiilien perusteella syöksyvirtausriski jää marginaaliseksi. Syvää konvektiota järjestänee ylämatalaan liittyvät pakotteet, jolloin torstain tapaan matalan ympärille saattaa "kiertyä" useita sadekuuronauhoja. Myös yksittäisten sade- ja ukkoskuurojen esiintyminen nauhojen lomassa on todennäköistä.

TUNNUSLUKUJA RISKIALUEILLE:
CAPE 100..300, LI +1..-2, Shear1km < 10 m/s, Shear6km < 15 m/s

 

 

 

 

 

 

13.5.2006

SYNOPTISEN TILANTEEN KUVAUS:
Keski-Norjan rannikon tuntumassa oleva ylämatala liikkuu hyvin hitaasti itään. Matalan ympäri kiertyy lyhyt yläsola, jonka pohja liikkuu lauantain kuluessa Etelä-Norjasta Suomeen. Tähän liittyy myös selväpiirteinen lounainen ylätroposfäärin suihkuvirtaus, jonka jarruuntumisalue saapuu päivällä maan länsiosaan.

Alempana troposfäärissä kylmä rintamavyöhyke liikkuu lauantain kuluessa maan etelä- ja keskiosan yli itään. Rintama saapuu päivällä maan länsiosaan ja etenee myöhäisillaksi itärajalle. Lounaasta saapuvaan yläsolaan liittyvä pintamatala liikkuu syventyen Perämeren yli koilliseen. Rintaman etupuolella lämpimässä sektorissa on tyypilliseen tapaan alatroposfäärin ekvivalentti potentiaalilämpötilan (EPL) selänne, jossa EPL-arvot jäävät kuitenkin melko alhaisiksi. Sektorissa on myös voimakas alatroposfäärin etelälounainen suihkuvirtaus.

SYVÄ KONVEKTIO RISKIALUEILLA:
Lähestyvään yläsolaan ja suihkuvirtauksen vasempaan jarruuntumisalueeseen liittyvä voimakas positiivinen pyörreadvektio nostavat iltapäivällä ja illalla ukkosriskiä EPL-selänteen ehdollisesti instabiilissa ilmamassassa maan keskivaiheilla. Korkeimmillaankin alueellinen ukkosriski jää iltapäivällä 20-30 prosenttiin kartan osoittamalla alueella. Pintamatalan liikerata eteläisen Lapin yli erottaa ukkosherkimmän ilmamassan pohjoisemman Lapin lumisateita aiheuttavasta polaari-ilmamassasta. Toisaalta maan itäisimmässä osassa on vielä iltapäivän aikana rajakerroksessa suhteellisen kuivaa, mikä laskee ukkosriskiä.

Konvektiokauden 2006 avausennuste on erityisen kiharainen, koska tilanteessa yhdistyy erityisen marginaalinen instabiilisuus ja erityisen raflaava dynamiikka. Synoptisessa mittakaavassa positiivinen pyörreadvektio aiheuttaa voimakkaan konvektiopakotteen, joka saattaa yksin riittää kompensoimaan CAPEn pienuutta. Toisaalta suihkuvirtaukset voimistavat tuulishearia, joka on vähintään riittävä lisäämään syöksyvirtausriskiä. Ylätroposfäärin jarruuntumisalue ja siihen tyypillisesti liittyvä pintatuulissakin näkyvä ageostrofinen tuulikomponentti luo oman lisänsä kiharaiseen tilanteeseen. Se saattaa kääntää pintatuulia rintaman etupuolella eteläkaakkoon tai jopa kaakkoon. Kyseinen tilanne olisi otollinen jopa (mini)supersolutyyppiselle kehitykselle. Toisaalta, mitä kauemmas rintamasta mennään sen kuivemmaksi alatroposfääri tulee ja sitä korkeammaksi nostotiivistystaso nousee - tämä alentaa tornadojen syntymahdollisuuksia selvästi. Kun otetaan vielä huomioon, että pilvisyys voi olla riskialueella päivällä varsin runsasta ja vaikeuttaa syvän konvektion juurtumista rajakerrokseen, tilanteen monimutkaisuus tulee selväksi. Yhteenvetona voi todeta, että tilanteessa on läsnä useita tekijöitä, jotka vääntävät lauantain konvektiokelkkaa eri suuntiin. Lopputulos tästä saattaa olla, että supersolujen ja tornadojen vaatimat ainesosat ovat Suomessa läsnä, mutta eivät satu samalle alueelle yhtä aikaa. Tästä huolimatta ukkosriskialueella vallitseva tuuli- ja kosteusprofiili lisäävät voimakkaiden ukkospuuskien riskiä.

Lauantain konvektio järjestäytynee ja ottanee muotonsa kylmältä rintamalta ja ylätroposfäärin pakotteilta. Puhtaasti tuuliprofiilia tulkitsemalla nauhamaiset konvektiosolujen yhteenliittymät olisivat likimain kohtisuoria rintamaan nähden.

TUNNUSLUKUJA RISKIALUEILLE:
CAPE 50..250, LI -1..+2, Shear1km 7-15 m/s, Shear6km 20-30 m/s