28.6.2013
Elviira-rajuilma sai torstaina aikaan runsaasti erilaisia vahinkoja. Numeroiden tasolla kovin noteeraus oli vuorokautinen salamamäärä, joka kohosi lopulta 28 500 maasalamaan. Näin Elviira liittyi Sylvin, Veeran ja 19.7.2003 rajuilman ohella "20k-kerhoon". Tosin tässä joukossa Elviira jättää muut päivät selvästi taakseen. Epävirallisesti Elviira onkin salamoivin rajuilma vuodesta 2000 lähtien. Tätä vanhempien tapausten joukosta edelle menee ainakin vuoden 1988 kesäkuulta oleva ennätys, yli 40 000 maasalamaa. Salamatiheyksin mitattuna Elviira ei kuitenkaan ollut mitenkään erityinen. Suurin salamatiheys havaittiin Padasjoella, 94 maasalamaa 100 neliökilometriä kohden. Vastaavia tiheyksiä löytyy lähes vuosittain jostain päin maata.
Salamoinnin lisäksi etukäteen ennakoitiin, että rankat sateet voisivat aiheuttaa ongelmia. Pelastustoimelle tulikin kymmenittäin pumppaustehtäviä. Sääasemista ainakin Jämsässä ja Alajärvellä havaittiin yli 20 millimetrin tuntikertymiä. Säätutkakertymien perusteella vaikuttaa lisäksi, että asemien välille on voinut ropsahtaa suurempiakin määriä tunnin aikana.
Vaikka ukkospilvet muodostuivatkin rauhallisen tuulen pystyprofiilin vallitessa, läsnä oli niin suuret määrät energiaa, että tämä kompensoi ohjaavien ilmavirtausten heikkoutta. Usealla asemalla mitattiin 10-15 m/s puhaltaneita puuskia, mutta pienialaisesti puuskat yltyivät myrskylukemiin. Rajuimmin tuuli Luhangan järviasemalla, peräti 33 m/s. Samainen kuuropilvialue saapui maalle ja puhalsi hetkeä myöhemmin Jämsässä mittariin hetkellisesti 21 m/s. Tämä kuuropilvirypäs olikin koko päivän tuulisin ja ilmeisesti myös vahingollisin.
Termodynaamisten sääparametrien tasollakin torstai asettui melkolailla äärilaitaan. Viime hetkillä etelästä saatu kosteuslisä nosti pintakerroksen vesihöyryn sekoitussuhteen välille 13-14 g/kg. Tämä on suurimpia arvoja, joita kesäkuun lopulla on koskaan havaittu (ennätykset välillä 15-16 g/kg). Tämän myötä vapautettavissa olevan potentiaalienergian (MLCAPE) määräkin kohosi arviolta tasolle 1 500 J/kg. Lukema ei ole harvinaisen korkea, mutta luokkaa "kerran kesässä".
Mikä sitten oli erittäin suuren salamamäärän takana? Runsaan energiamäärän lisäksi oleellista oli salamoiden kertyminen läpi vuorokauden. Kostean ilman saapumisen myötä salamointi alkoi jo yöllä. Toinen tärkeä tekijä oli energeettisen alueen laajuus. Tämä takasi sen, että ukkostilanne ei ollut ohi parissa tunnissa. Kolmantena tekijänä voidaan pitää kuuman ilmamassan aiheuttamaa yläinversiota, joka patosi ukkospilvikehitystä siten, että laajat alueet ehtivät lämmetä ennen pilvien saapumista paikalle. Kaiken viimeistelivät hitaat ukkospilviä ohjaavat virtaukset, jotka aiheuttivat sen, etteivät ukkospilvet edenneet valtavalla vauhdilla halki alueen. Mikäli ukkosherkän ilman alue olisi saatu ylettymään reilusti maan pohjoisosaan, Elviirasta olisi tullut heittämällä tämän vuosisadan ensimmäinen 30k-kerholainen.
Havaintotiedot: Ilmatieteen laitos (HUOM! Lukemat epävirallisia)