Uutisarkisto

2024 Lyly-myrsky mittautti merialueidemme ensimmäisen hirmumurskylukeman

Last Updated: 05 March 2025
Written by Leevi Korpela

 

01.04.2024

KESÄUKKONEN SAAPUI ETUAJASSA - VIELÄPÄ YÖLLÄ

Vuodenaikaan nähden harvinaisen räväkästi salamoinut nauhamainen ukkosrintama kulki yön ja aamun aikana Selkämereltä Suomen poikki yli Keski-Suomen itärajalle saakka. Hieman ennen puoliyötä ukkonen tavoitti rannikon Rauman kohdalla ollen kovimmillaan Rauman ja Tampereen välillä yön tunteina. Hieman hiipuneena se kurkotti aprillipäivän varhaisaamuna Jyväskylään jatkaen edelleen kohti Pohjois-Savoa. Kello 9-10 aikoihin toinen rypäs oli Kuopion itäpuolella toisen yltäessä Joensuusta itärajalle.

Yöukkostelun jälkeen Turun seudullariehui paikallinen ukkonen vielä maanantaina iltapäivällä. Ilmatieteen laitos luonnehti yhtensä noin 600 iskuun noussutta salamamäärää poikkeukselliseksi ajankohtaan nähden. Satakunnassa ja Pirkanmaalla iski yli 100 maasalamaa. Salamointia havaittiin myös Virossa ja Latviassa. Ilmatieteilijät luonnehtivat kesäukkosen saapuneen etuajassa. Paikoin saatiin myös rankasti vettä, esimerkiksi Etelä-Kainuussa yli 20 mm.

 

Yle Radio Suomen yöjuontaja Lasse Olkinuora alkoi saada pääsiäismaanantain vastaisena yönä kuulijoilta ilmoituksia kunnon ukkosesta, johon oli herätty jopa kesken yöunien. Olkinuora epäili lähetyksessä ilmoituksia aprillipilaksi. Juontajan ilmoitusta seurasi suuri määrä lisää ukkoshavaintoja muun muassa Raumalta, Säkylästä ja Eurajoelta. Ylen uutisiin kuvan yöllisestä salamoinnista ottanut lukija kertoi ukonilmasta Sastamalan Keikyässä noin yhden aikoihin yöllä.

– Yön pimeyden ansiosta salamien välkähdykset näkyivät jo kymmenien kilometrien päästä niin sanottuina elosalamoina,hän kertoo.

 

Forecan meteorologi Joonas Koskela puolestaan kertoi nyt nähdyn kaltaisia ukkoskuuroja harvemmin esiintyvän maalis-huhtikuun vaihteessa. Ajanko

 

Salama iski puuhun Äänekoskella

Luontoäiti teki harvinaisen töykeän pilan aprillipäivän aamuna Äänekoskella. Alueella paukkui ukkonen, mutta se ei jäänyt pelkästään meluhaitaksi.

Salama iski ensin tien vierustan koivuun kulkien käytöstä poistettua puhelinkaapelia pitkin useaan asuntoon hajottaen sähkölaitteita. Antero Korhosen asunnosta se hajotti muun muassa pääsulakkeen, sähkömittarin, lämpöpatterin ja pihavalot. Yhdeltä Korhosen naapurilta hajosi jatkuvalämmitteinen sähkökiuas.

– Kyllä siinä koko kyläkunta varmasti heräsi. Se säikäytti, mutta ihmisvahinkoja ja tulipaloja ei onneksi tullut,Korhonen kommentoi salamaniskun tuhoja.

Myöhemmin rakennusten sähkövikoja korjannut sähköasentaja kertoi, että yhdessä rakennuksessa, johon vanha puhelinkaapeli oli päättynyt, oli irronnut iso palanen seinästä. Asentajankin mielestä vuodenaika oli yllättävä salamavaurioille.

KSML: Moni taivaalle pääsiäisenä katsonut pääsi näkemään runsastakin salamointia. Vaikka kovimmat ukkosrintamat kiersivät Keski-Suomen, salamoiden välähdyksiä koettiin niin Jämsän, Jyväskylän, Laukaan kuin Äänekoskenkin suunnalla.

 

Salama halkaisi puun Turun Ruissalossa

Turun seudulla riehui maanantaina iltapäivällä poikkeuksellinen ukkoskuuro.Ruissalon Saaronniemessä oli runsaasti ulkoilijoita liikkeellä, kun salama iski suureen puuhun halkaisten sen. Ukkonen oli paikallinen ja lyhytkestoinen. Ilmakehässä noin kahden kilometrin korkeudessa oli päivystävän meteorologin mukaan otolliset olosuhteet ukkoselle.

Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen tilannekeskuksen vuoroesimies Juha Nieminen kertoo, ettei ukkonen aiheuttanut tehtäviä pelastuslaitokselle. (Yle)

 

Iltalehti: Myrskyt aiheuttaneet tuhoja

Suomen lounaisosaan saapui maanantaipäivän aikana ajoittain voimakkaita ukkoskuuroja. Forecan sadetutkan mukaankello 15 jälkeen kartalla kirkkaimmin hohti Turun, Liedon ja Paimion alueella. Iltalehden lukijat raportoivat myrskyn aiheuttamista tuhoista läntisessä Suomessa. Turun Ruissalon Saaronnniemessä myrsky on kaatanut puita ajotielle.

Turun Koivulassa puolestaan on jyrissyt yhtäjaksoisesti lukijan mukaan jopa viidentoista minuutin ajan. Alueella on esiintynyt myös voimakkaita raekuuroja.   "Ukkonen vaan jatkuu ja jatkuu. Jo 15 minuutin ajan melkein yhtäjaksoisesti jyrissyt", lukija kertoo. Lämpötila on Koivulassa ollut 13 asteen tuntumassa.

Ulkoilemassa ollut Turun Sanomien toimitussihteeri Jari Terho sai kokea sääilmiön lähietäisyydeltä, kun salama iski puuhun aivan hänen lähellään Ruissalossa. 

 

 

 

10.04.2024

JO TOINEN HUHTIKUINEN UKKONEN KULKI LÄNSIRANNIKOLLA

Säätiedotukset kertoivat varhaisen huhtikuisen keskiviikkoaamun aikana kummia. Suomeen on saapumassa Selkämereltä ukonilma, joka tuo mukanaan salamointia ja jopa rankkoja vesisateita, Ilmatieteen laitos kertoi viestipalvelu X;ssä. Ennusteen mukaan ukonilma on vuodenaikaan nähden voimakas, mutta esimerkiksi puuskavahingot ovat epätodennäköisiä. Etenkin Pohjanmaan rannikolla olosuhteet olisivat otolliset ukkosten synnylle.

Salamatutkat kertoivat, että vuodenaikaan nähden voimakas ukkonen syntyi jo Etelä-Ruotsissa edeten yli kylmän Selkämeren kohti Pohjanmaata. Rannikon se saavutti Vaasan korkeuksilla puolen päivän aikaan jatkaen rannikon tuntumassa, mutta suurelta osin meren puolella kohti Oulua. Tutkakuvien mukaan salamoivan rintaman kärki suuntasi Oulusta sisämaahan kohti Posiota, mihin saakka se ei aivan jaksanut. Hajasalamointia esiintyi kuitenkin myös Kainuussa, mm. Taivalkoskella. Oulun itä- ja koillispuolella salamoi puoli neljän aikaan iltapäivällä.

Maamme alueella havaittiin yhteensä noin 700 salamaniskua.

 

Iltalehden kommenttiosiossa kerrottiin harvinaisen talviukkosen ylittäneen Taivalkosken sääaseman hetki sitten. Vuonna 2017 ukkosti Koillismaalla vielä aikaisemmin, kun 27.3 Syötteen hissitkin pysäytettiin ukkosen vuoksi.

 

Matalapaineen keskus liikkui Suomen luoteispuolitse kohti koillista nostaen maan eteläosan ylle hyvin lämpimän ja kostean ilman kielekkeen, minkä yhteyteen myös mainittu säärintama ukkosineen syntyi.

Lappeenrannan Konnunsuon havaintoasemalla mitattiin varhaisin 20 asteen ylitys alkaen vuodesta 1959. Sama lämpö näkyi vielä merkittävämpänä lähialueilla Euroopassa. Eteläisessä Ruotsissa mitattiin tiistaina yli 20 asteen lukemia, Saksassa jopa yli 28 astetta ja Puolassa sekä Liettuassa yli 27 astetta.

 

Tulvakeskuksen mukaan Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan jokien vedenpinnat ovat nousseet paikoin nopeasti sään voimakkaasta lauhtumisesta johtuvan lumen sulamisen ja vesisateiden vuoksi. Tulvimista on havaittiin eniten Vaasan eteläpuolella.

 

Salamanisku kesken pilkinnän Raahessa                                                                  

Raahessa eilen pilkkimässä ollut MTV Uutisten lukija tallensi videolle harvinaisen salamaniskun. Meteorologi Pekka Pouta arvioi, että kyseessä saattaa olla jopa Suomen ensimmäinen pilkkirei'ällä kuvattu salama. Pilkkijän kuvaamat salamaniskut ovat myös maailmanlaajuisesti katsottuna harvinaisia.

 

 

 

25.05.2024

KESÄN ENSIMMÄISET KUNNON UKKOSET

Helteinen sää synnytti paikoin rajuhkojakin iltapäiväukkosia aivan eteläisimpään Suomeen. Kello 15 jälkeen maasalamoita havaittiin 793 kappaletta. Paikoitellen saatiin myös rakeita.

Voimakas ukkoskuuro aiheutti lauantaina torjuntatehtäviä Keski-Uudellamaalla. Pelastuslaitoksen mukaan puita kaatui teille ja salamat sytyttivät rakennus- ja maastopaloja. Hyvinkäällä hälytyksiä oli kymmenkunta ja pelastuslaitos avusti erityisesti Vehkojan ja Hakalanmäen alueilla. Torjuntatehtäviä oli myös Mäntsälässä, Tuusulassa ja Sipoossa. Kotkassa talon pihalla trailerilla ollut huvivene paloi poroksi salaman iskettyä viereiseen puuhun.

Eri puolille Saloa syttyi salamaniskuista iltapäivän aikana kolme maastopaloa. Myös Kanta-Hämeessä Lopella paloi maastoa parissakin paikassa ja Janakkalan Tervakoskella sammutettiin keskisuurta maastopaloa. Samaan aikaan tulleet hälytykset työllistivät yhteensä 19 pelastusyksikköä Kanta-Hämeestä.

 

Turunväylällä voimakas sade- ja raekuuro pakotti autoilijat tienposkeen. Ruskolaisen Doris Hakalan kertoman mukaan kuurot osuivat kohdalle ensin Salossa, sitten Veikkolan kohdilla vielä rajummin.

– Tuulilasi säilyi ehjänä, mutta kyllä pelotti, koska rakeet olivat niin suuria, Hakala kertoo. (Yle)

 

 

 

28-30.05.2024

HELLE SIIVITTI UKONILMOJA

Tiistaina 28.5 Keski-Lapissa rynninyt ukkosrintama sytytteli tulipaloja. Lapin pelastuslaitoksen päivystävä palomestari Pekka Siivola kertoi, että yksiköitä on tarvittu Sodankylässä ja Pelkosenniemellä. Pelkosenniemen Pyhätunturilla salama sytytti piharakennuksen palamaan.

Torstaina 30.5 Keski-Suomessa ukkosmyrsky aiheutti noin 40 pelastustehtävää, joista neljäsosa oli maastopaloja. Suurin maastopalo oli Jyväskylän Hyppyriäismäellä, jossa maastoa paloi noin puolitoista hehtaaria. Keskisuuria maastopaloja oli Viitasaarella, Konnevedellä, Saarijärvellä, Petäjävedellä, Muuramessa, Joutsassa, Jämsässä sekä Jyväskylässä. Lisäksi Keski-Suomen pelastuslaitos tarkasti lukuisia savuhavaintoja ukkosen jäljiltä. Pelastustehtävät painottuivat alkuiltapäivästä Keski-Suomen itäosiin.

Ukkosia esiintyi torstaina runsaasti myös eteläisemmässä Suomessa, mutta Lappi säästyi tällä kertaa.

 

 

 

01.06.2024

TOUKOKUUN LOPPU SÄHKÖINEN (Yle)

Toukokuun loppupuolen ennätyksellisen 16 hellepäivän saattelemana alkoi kesän ukkoskausi vahvasti rymistellen jatkuen vielä yli viikonvaihteen kesäkuun puolellekin. Ilmatieteen laitoksen mukaan toukokuun viimeisen kahdeksan vuorokauden aikana maasalamoita havaittiin yli 22 000, mikä on poikkeuksellisen suuri määrä. Tavanomainen salamamäärä koko toukokuussa Suomen alueella on noin 6 600.

– Kokonaislukema on aika kova. Näistä toukokuun salamoista yli 7 000 iski Lapissa, mikä sekin on aika harvinaista,sanoo päivystävä meteorologi Jari Tuovinen Ilmatieteen laitokselta verraten tilannetta parin vuoden takaiseen säätilanteeseen, jolloin Lapissa myös ukkosti paljon.

Tuovisen mukaan korkeapaine toi lämpöä ja piti sään varsin kuivana. Toukokuun loppua kohden Ruotsin yli Lappiin saapui kosteutta, joka pääsi kiertymään korkeapaineen länsipuolitse myötäpäivään. Lappi siis pysytteli korkeapaineen reuna-alueella, minkä johdosta maasalamointi oli runsasta muihin maakuntiin verrattuna.

– Siellä on Kainuu ja Varsinais-Suomi lähimpänä noin 2 000 maasalamalla, ja Lapissa havaintoja on tämä päivä mukaan lukien jo 8 000, joten on siinä kyllä kirimistä,Tuovinen toteaa.

Lauantaina 1.6 ukkosvaroitus on ollut voimassa koko maakunnassa. Voimakkaimmat rintamat ovat iltapäivään mennessä olleet Pohjois- ja Keski-Lapissa. Kahden aikoihin aktiivisin ukkosalue oli Jari Tuovisen mukaan Keski-Lapissa Lokan tekojärven yllä, missä on saattanut sataa myös suurehkoja rakeita (katso seuraava juttu).

 

 

 

 

01.06.2024

RAJUT UKKOSET JATKUIVAT

Hurjat raekuurot tallentuivat videoille - "Autojen katot eivät tykänneet". (IS 1.6) Päättäjäisviikonlopun alku toi mukanaan rajuja raekuuroja ja rankkasateita ympäri Suomea. Rakeita on satanut ainakin Kittilässä, Laitilassa ja Kouvolan seudulla. Ylioppilasjuhliin Kittilään vieraaksi matkustanut Ilpo Väänänentodisti arvioilta viiden senttimetrin kokoisia rakeita iltapäivällä.

– Isoimmat oli viiden sentin kokoisia, ne oikein pomppi maassa. Autojen katot eivät tykänneet, yksi tuulilasikin hajosi. En ole aikaisemmin näin isoja rakeita nähnyt, eikä kukaan muukaan täällä.Ulkona olisi pitänyt olla varmaan joku kypärä päässä, hän toteaa. Raekuuro kesti Väänäsen mukaan noin vartin.

Raju raekuuro iski lauantaina myös Iittiin. IS:n lukija lähetti videon, jolla myräkkä riepottelee puita ja pihan tavaroita hänen kakkoskotinsa pihalla. Yksi puu kaatui ja tavarat lensivät ympäriinsä, hän viestitti.  (Yle: Kouvolan seudulla Valkealassa koettiin lauantaina erittäin kova raekuuro. Utin mittausasemalla mitattiin 11,8 mm sademäärä puolessa tunnissa. Nurmenleikkuussa raekuuron yllättämäksi joutunut valkealainen Esa Sievänen kertoi peukalonpään kokoisia rakeita tulleen taivaan täydeltä.)

Ilmatieteen laitos ilmoitti viestipalvelu X:ssä: Voimakkaita ukkoskuuroja liikkeessä luoteeseen Kymenlaaksosta kohti Hämettä klo 14 ja 15 välillä. Kuuroihin liittyy rankkaa sadetta, ukkospuuskia sekä noin 2 cm rakeita.

 

Ympäri Suomea on ollut salaman aiheuttamia tulipaloja, ilmenee Pelastustoimen mediapalvelusta. Tulipaloja on syttynyt lauantain aikana useita esimerkiksi Varsinais-Suomen, Pirkanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan alueella.

Pohjois-Karjalassa ukkoset alkoivat iltapäivällä kahden aikaan, ja kovimmillaan salamointi oli neljän aikaan Joensuun ja Kiteen välisellä alueella, kertoo PKS Sähkönsiirto tiedotteessaan. Pahimmillaan ilman sähköä oli noin 1 800 taloutta Hammaslahden, Kiihtelysvaaran, Uskalin ja Saarion alueilla.

Heinolassa 140-tielle kaatui kaksi puuta lauantai-illan ukkosmyräkässä. Päijät-Hämeen pelastuslaitos sai ilmoituksen tehtävästä kello 21.30. Tie oli jonkin aikaa poikki liikenteeltä. Puut kaatuivat Heinolasta päin tultaessa vähän ennen Sinilähteen risteystä.

Fintraffic tiedotti Viitostielle kaatuneista puista, jonka vuoksi tie jouduttiin sulkemaan liikenteeltä Leppävirralla. Tarkempi paikka oli Sorsakoskelta 3,5 km Palokankaan suuntaan. Päivystävä palomestari kertoi puoli yhden aikaan päivällä, että tietä raivataan puista parhaillaan.

Junaliikenne keskeytyi ukkosen aiheuttaman sähköratavaurion vuoksi Karjaalla iltakuuden jälkeen. Vaurio vaikutti liikenteeseen Helsingin, Hangon ja Turun suuntaan.

 

Seinäjoen päälle lauantai-iltana kello kuuden jälkeen noussut ukkosmyräkkä ja kaatosade aiheuttivat monia vahingontorjuntatehtäviä Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitokselle. Seinäjoen keskussairaalassa tapahtui merkittävä vesivahinko myräkän seurauksena. Vettä tuli sisään sairaalan maanalaisiin tiloihin hulevesien ja viemärivesien tulvan takia satojen neliömetrien alueelle, kertoi päivystävä palomestari Matti Hietalahti. Vesi ei aiheuttanut haittaa potilaiden hoitoon. Kriittiset järjestelmät ovat säästyneet. Veden lisäksi alueella on satanut rakeita,                                                                            

– Rakeita tuli niin paljon, että niitä on edelleen vähän kuin lunta olisi kolattu kasoihin.Hietalahden mukaan vastaavia ongelmia kuin keskussairaalalla on ollut Seinäjoella useissa muissakin kiinteistöissä. (Yle)

 

Ilta-Sanomat: Seinäjoen Lakeudenpuistossa järjestetty ilmaiskonserttitapahtuma YleXPop jouduttiin keskeyttämään voimakkaan sateen ja ukkosen takia ensin tilapäisesti, kunnes selvisi, että konserttia ei voida turvallisesti jatkaa. 15-vuotias Sofia kertoo kaoottisista hetkistä myräkän keskellä.

– Ihan yks kaks se ukkonen ilmestyi aivan päälle. Vettä tuli aivan kaatamalla, kauheita tuulenpuuskia, tuli ehkä puolentoista sentin kokoisia rakeita suoraan selkään, Sofia kuvailee. Hänen mukaansa rakeet tekivät tilanteesta jopa kivuliaan. Ihmiset lähtivät myrskyn yltyessä juoksemaan alueelta pois hyppien jopa aitojen ylikin ennen kuin aluetta alettiin varsinaisesti tyhjentää. Tapahtuman uloskäynti ruuhkautui pahoin, kun ihmiset rynnivät rajuilmaa pakoon.

Sofia kertoi myös, että esiintymässä juuri ollut Pehmoaino sanoi yleisölle lavalta, että esiintyjillä menee laitteet rikki ja sitten laulaja joutui poistumaan takahuoneeseen yhtyeineen.

 

 

 

02.06.2024

HURJIA RAESATEITA JA TAAJAMATULVIA

Epätavallisen raivokkaat ukkoskuurot moukaroivat Suomea viikonloppuna. Kostean lämpimät ilmamassat aiheuttivat poikkeuksellisen voimakasta salamointia ja taajamatulvia raesateineen Etelä-Suomesta pohjoisen Kittilään saakka. Maasalamoita oli kesäkuun ensimmäisten 36 tunnin aikana enemmän kuin koko kuussa keskimäärin, kertoi Ilmatieteen laitos. Viikonloppuna iski noin 35 000 maasalamaa sunnuntaipäivään kello 18 mennessä, kun kesäkuun keskiarvo tarkastelujaksolla 1991-2020 on noin 25 000 maasalamaa. Sunnuntain osuus oli 21 200 salamaa, joita sinkoili etenkin maan etelä- ja keskiosissa sekä Kainuussa.

– En ole koskaan nähnyt tällaista, meteorologi Eerik Saarikalle sanoi kesäkuun alun salamamääristä. Meteorologi Jari Parviaisen ilmaisu mediassa oli:

”Koko maassa on ollut suuria rakeita ja rankkoja sateita. Ilma on ollut hyvin kostea, ja tämän takia on syntynyt voimakkaita kuuroja. Tämäntyyliset ukkoset eivät ole tähän vuodenaikaan yleisiä. Näissä ukkosissa on vähän heinä- ja elokuun tuntua.”

Sunnuntain suurin sademäärä oli ennen iltakuutta mitattu Kokemäellä Satakunnassa, jossa satoi 12 tunnin aikana lähes 30 millimetriä vettä. Saarikallen mukaan sademäärät saattoivat olla paikallisesti suurempiakin mittauspisteiden ulkopuolella.. Ukkoskuurojen yhteydessä satoi myös suurimmillaan ainakin 30-millisiä rakeita.

 

Hurja rankkasade iski Sotkamon keskustaan

Hurja rae- ja vesikuuro iski Sotkamon keskustaan sunnuntaina iltapäivällä. Paikallinen yrittäjä Anne Karjalainen todisti iltapäivällä ravintolastaan, kun vesi ja rakeet ottivat läheisen kadun valtaansa.

– Aivan kauheata, Karjalainen kuvaili puhelimessa.

Pelastuslaitos kutsuttiin hätiin kunnan keskustaan muun muassa Urheilukadulle sekä Ratatielle kahden aikaan iltapäivällä, kun vesi virtasi kiinteistöihin ja autot olivat ongelmissa. Kello neljän jälkeen palomestari Marko Tikkanen kertoo, että tulvatehtäviä  on iltapäivän mittaan tullut Kainuun alueella noin 30. Niistä valtaosa oli Sotkamossa. Tuolloin tehtäviä on edelleen käynnissä sekä myös odottamassa.

– Niitä tuli tunnin kahden sisään niin paljon, ettei väki riittänyt. Olemme joutuneet laittamaan tehtäviä jonoon,hän kertoo. (Yle 2.6)

 

Tuhoja myös kolme vuotta sitten

Maanantaina Sotkamossa harmiteltiin sunnuntain rankkasateen jälkiä. Vesi tulvi sisään useampaan kiinteistöön ja aiheutti isoja vahinkoja. Edellisen kerran sama koettiin vain joitain vuosia sitten. Ravintoloitsija Juho Härkönen pitää Sotkamon keskustassa kolmea ravintolaa. Vettä tulvi eilen kahteen niistä.

– Messin alakertaan tuli 10–20 senttiä vettä. Käytännössä kaikki mikä oli lähellä lattianrajaa on oletettavasti mennyt. Kokonainen tanssilattia oli veden vallassa,meni äänentoistoa  ja jos kaikki pakastimet ovat ottaneet vettä, myös kahdeksan pakastinta,yrittäjä kertoo ja toivoo, että aineelliset vahingot korvaa vakuutus.

 

Käsityöyrittäjä Minna Piipposen tuoreessa muistissa on vuoden 2021 rankkasade. Sen jäljiltä hänen liikkeeseensä jouduttiin tekemään kallis remontti. Remontin korvasi vakuutusyhtiö, mutta pilalle menneet myyntituotteet ja kalusteet jäivät yrittäjän tappioksi. Piipponen arvioi summan kivunneen jopa 100 000 euroon.

Yrittäjän mukaan vettä tuli liikkeeseen nyt yhtä paljon kuin vuonna 2021. Hän on tilanteesta erittäin surullinen. Piipponen kiittää apuun rientäneitä ohikulkijoita, jotka riensivät auttamaan alakerran tyhjentämisessä. Langat oli siirretty pois alhaalta kaukaa viisaasti jo edellisen tuhon jälkeen.

Kunnan omistamissa kiinteistöissä vahingot olivat teknisen johtajan Harri Heleniuksen mukaan suhteellisen vähäisiä. Hän harmittelee Sotkamon kohdalle osunutta huonoa tuuria. Eilinen sadekuuro oli poikkeuksellisen voimakas, kuten myös kolme vuotta sitten. Se oli myös suhteellisen tarkkarajainen.

– Kun katsoi eilen keskustasta kuvattuja videoita, niin olihan se aivan käsittämätön tilanne. Ja miten se taas sattuikin niin pienelle alueelle? Rakeet tukkivat kaikki kaivot ja vievät imukyvyn kokonaan, hän päivittelee. (Yle 3.6)

 

"Kypärä päähän ja hommiin"

Sini Tolonen varustautui jääkiekkokypärällä lähtiessään ulos taltuttamaan raekuuron aiheuttamaa tulvaa pihallaan. Tolonen sanoi, että hänen kotinsa pihalle on ennenkin kertynyt kovilla sateilla vettä ja tarkkailleensa nytkin, lähteekö se nousemaan.

– Ja lähtihän se, suorastaan kosken lailla sieltä tieltä meidän oveamme kohti. Eipä siinä muuta kuin kampetta niskaan, uppopumppua ja letkua etsimään varastosta ja kaivon kansi keskeltä pihaa auki, Tolonen kertaa. Vettä oli talon edustalla paljon, Tolosen arvion mukaan parhaimmillaan 15–20 senttiä.

Tolonen sanoo, ettei muista milloinkaan nähneensä näin rankkaa raekuuroa. "Todella poikkeuksellinen sääilmiö", hän sanoo. (Iltalehti)

 

Ukkoskuurot katkoivat katuja ja kastelivat marketteja Kouvolassa

Rankat sadekuurot ja salamat aiheuttivat monenlaisia ongelmia Kouvolassa viikonloppuna. Hansakeskuksessa sijaitsevaan ravintolan tiloihin tulvi vettä. Pelastuslaitos joutui myös sulkemaan osan Palomäenkadusta, kun sadevesiviemärit eivät pystyneet käsittelemään vesimassoja.

– Tuli erittäin runsaasti vettä lyhyessä ajassa. Viemärit eivät kerta kaikkiaan ehtineet vetää sitä vesimäärää, mitä taivaalta tuli, sanoi Kymenlaakson pelastuslaitoksen päivystävä palomestari Mika Ruokolainen.                                                                

Pelastuslaitoksella oli sunnuntaina lukuisia tulvimiseen liittyviä tehtäviä ympäri Kouvolaa. Salaman sytyttämässä palossa tuhoutui myös yksi kesämökki Valkealassa.

 

 

Syöksyvirtaus teki karmeaa jälkeä Sysmässä

Satoja kuutioita päätehakkuukypsää metsää kaatui Lahdenpohjassa. Ukkonen ehti kiertää Sysmää viikon verran ilman kunnollista myräkkää, kunnes sellainen tuli sunnuntaina syöksyvirtauksen muodossa. Sysmän Lahdenpohjan Kukkolanmäentielle kaatui viitisenkymmentä puunrunkoa. Syöksyvirtaus teki tuhojaan monen metsänomistajan ja usean hehtaarin alueella.

Yksi metsänomistajistaon Seppo Laine, joka lähti sunnuntaina illansuussa navettahommiin. Pihasta käsin hän näki yhden kuusen kaatuneen laitumen reunassa. Laajempi tarkastelu paljasti tuhot tielle kaatuneiden puiden lisäksi myös syvemmällä metsässä. Täyden tuhon kärsinyt alue on noin 1,3 hehtaaria.

– Lähdin kävelemään laitumen reunasta metsän puolelle ja muutaman kuusen raivasin. Naapuri kertoi laajemmasta tuhosta, ja järkytys oli melkoinen saapuessani noin kilometrin päähän Kukkolanmäentielle,sanoo Laine. Liikenne oli poikki muutaman sadan metrin matkalla neljä tuntia. Laine poikansa kanssa raivasi tietä toisesta päästä ja palokunta työskenteli toisessa päässä.

MHY Päijät-Hämeen metsäasiantuntija Vertti Hele'n katsoi syöksyvirtauksen tehneen karmeaa jälkeä. Puuta oli kaatunut monta sataa mottia ja lisäksi nuokkulatvaisia on melkoinen määrä. (ESS)

 

Vahinkoja muualla. Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen tilannekeskuksesta kerrottiin STT:lle, että runsaiden sateiden takia vettä tulvi muun muassa Hyvinkäällä kauppakeskukseen ja Rautatiemuseoon.

Päivystävä palomestari Päijät-Hämeen pelastuslaitokselta puolestaan kertoi, että Heinolassa oli laajoja sähkökatkoja, jotka johtuivat todennäköisesti ukkosista.

Pelastuslaitokset ilmoittivat sunnuntaina iltapäivällä ja illalla salaman aiheuttamista tulipaloista muun muassa Pirkanmaalla, Kymenlaaksossa ja Satakunnassa. Pirkkalassa oli sunnuntaina valtaisa raekuuro. Raekuurojen jäljet näkyivät alueella vielä sunnuntaina illalla yhdeksän maissa.

 

 

 

14.06.2024

MAA MUUTTUI VALKOISEKSI RAUMALLA

Maa sai kymmenen sentin raepeitteen Raumalla perjantaina iltapäivällä. Raumalainen Lauri Linjama oli hieman ennen kolmea iltapäivällä asioilla keskustassa ja huomasi, miten kodin suunnalla näkyi tumma pilvi.                             

– Ajattelin, että siellä varmasti sataa, Linjama kertoo MTV Uutisille. Hän ei kuitenkaan ollut uskoa silmiään, kun taivaalta oli satanutkin rakeita. Raekuuro kesti arviolta 20 minuuttia.                      

Noin kuuden kilometrin matkan aikana ajotie näytti rankan raekuuron seurauksena pian talviselta. Myös Linjaman kotipiha oli täyttynyt valkoisella raepeitteellä. Hän harmittelee yllättävän raekuuron seurauksia marjasadolle. Linjama muistelee viimeksi kokeneen vastaavanlaisen kuuron kesällä vuonna 1992. 

(Kuvissa tiellä oli syvät autonrenkaiden jättämät uurteet ajokaistoilla. Pihoilla oli yhtäkkiä talvisen näköistä). (Yle)

 

 

 

23.06.2024

"VESIPÖLYPYÖRRE"

22-vuotias Senni Kaperi oli viettämässä juhannuspäivää perheensä kanssa Padasjoella Sikjärven rannassa, kun poikkeuksellinen ilmiö veden päällä kiinnitti koko perheen huomion.

– Se oli kyllä uskomaton. Oli tyyni kirkas päivä, ja sitten yhtäkkiä alkoi todella kova tuuli ja pyörre syntyi järvelle. Katsoimme sisältä tätä ja juoksimme äkkiä ulos katsomaan, että mitä täällä tapahtuu, Kaperi kertoo puhelimitse, jolla hän myös kuvasi ilmiön. Pyörre laantui parin minuutin kuluttua. Mitään vastaavaa ei Kaperi perheineen ole järvellä aiemmin todistanut.

Ylen meteorologi Aleksi Lohtanderin mukaan kyseessä ei ole trombi tai vesipatsas vaan veden ylle syntynyt pyörre. Tällaiset pyörteet ovat Lohtanderin mukaan tavallisimpia kuivalla maalla. Niissä tuuli pyörittää hiekkaa ja pölyä mukanaan.

– Tällainen pyörre veden yllä on harvinainen, sillä veden päällä suuren lämpötilaeron muodostuminen on vaikeampaa, Lohtander sanoo.

(Kuvatulla videolla pyörre näytti tosi aggressiiviselta, vesi alla kuohui ja velloi). (Yle)

 

 

 

29.06.2024

RAJU UKKOSRINTAMA PIISKASI SUOMEA

Raju ukkosrintama pyyhkäisi Suomen yli lauantaina. Koko maassa mitattiin yhteensä yli 5 500 maasalamaa. Voimakkain myrskypuuska mitattiin Sotkamossa, 26,2 metriä sekunnissa. Vieremällä mitattiin suurin sademäärä tunnissa, 10,9 millimetriä. Osassa maata satoi myös rakeita.

Ilmatieteen laitos varoitti ukkoskuuroista viranomaistiedotteella Kainuussa ja Kuusamossa. Ukkospuuskat iskivätkin voimakkaasti Pudasjärvellä järjestettyyn Suviseuroihin. Siellä yksi kuoli ja useita loukkaantui, kun antennimasto katkesi rajuilman seurauksena.

Pohjois-Pohjanmaan pelastuslaitos hoiti päivän aikana useita ukkosrintaman aiheuttamia tehtäviä, jotka painottuivat lähinnä Koillismaalle. Kaatuneet puut työllistivät eniten Kuusamossa Julma-Ölkyntien ja Kurvisentien alueella, jossa Kuusamon VPK raivasi kaksikymmentä tielle kaatunutta puuta. Puita raivattiin urakalla myös Pudasjärven Kuusamontiellä, missä kaatuneita puita oli vajaan kilometrin matkalta.

Pohjois-Karjalan pelastuslaitokselle rajuilma aiheutti 45 tehtävää päivän aikana. Pääosa niistä oli puiden kaatumisia teille ja sähkölinjoille. Sähköt olivat pahimmillaan poikki lähes 5 000 taloudelta. Aiemmista vuosista poiketen pelastuslaitosta työllistivät samanaikaisesti myös useampi rakennuspalo sekä ihmisiin liittyvät pelastustehtävät. Joensuussa yksi ihminen loukkaantui jäätyään puun alle raivaustöiden aikana. Sen lisäksi Joensuussa auto törmäsi tielle kaatuneeseen puuhun.

Kaksi kanootilla liikkunutta melojaa rantautui Kolin Hiekkasaareen lauantaina. He eivät päässeet myrskyisän sään takia pois saaresta, vaan Kolin pelastusaseman yksiköt noutivat henkilöt kanootteineen saaresta mantereelle. Sen lisäksi Heinäveden Kermajärvellä pelastuslaitos pelastikaksi veden varaan joutunutta ihmistä. Vene oli kaatunut, mutta veneilijöillä oli pelastusliivit päällä.

Ongelmiin joutuneet veneilijät pitivät myös Merivartioston ja Helsingin Meripelastusyhdistyksen kiireisinä, mutta vakavilta onnettomuuksilta kuitenkin vältyttiin.

Rajuilma aiheutti myös sähkökatkoksia päivän aikana, joita enimmillään oli samanaikaisesti yli 12 000 taloutta. Iltakahdeksan aikaan vielä noin neljätuhatta kotitaloutta oli ilman sähköä.

 

Suviseuroihin iskeneestä myräkästä varoitettiin etukäteen

Pudasjärven Suviseuroissa syöksyvirtaus kaatoi siirrettävällä mastoperävaunulla olleen antennimaston hieman kello 13 jälkeen Maston alle jäänyt nainen kuoli saamiinsa vammoihin sairaalassa.

Paikalla olleen Ylen toimittajan Essi Puurin mukaan alueella oli kello 11:n aikaan aurinkoista ja paahtavan kuumaa. Sitten kuulutukset kehottivat osallistujia varautumaan voimakkaaseen ukkosrintamaan ja siirtymään omiin majoituksiin. Kello 12.30 jälkeen keskuskenttä suljettiin. Samoin tehtiin alueen palveluille, kuten ravintoloille ja pääteltalle.

Seuraorganisaation tiedotteen mukaan rajuilma aiheutti vakavan loukkaantumisen lisäksi yksittäisiä lievempiä loukkaantumisia sekä lieviä omaisuusvahinkoja. Loukkaantumiset olivat pelastuspäällikkö Hiltusen mukaan pieniä ruhjeita, jotka aiheutuivat tuulen mukana lentoon lähteneistä irtotavaroista.

Vastaavanlaista ei ole aiemmin Suviseuroissa tapahtunut. Suviseurat on vuotuinen vanhoillislestadiolaisten suurtapahtuma, joka järjestettiin tänä vuonna Pudasjärvellä. Tapahtumaan odotetaan osallistuvan viikonlopun aikana jopa 75 000:ta vierasta. (Yle)

 

 

 

09.07.2024

UKKOSIA, VETTÄ JA RAKEITA

Ilmatieteen laitoksen mukaan lähes koko maassa esiintyi tiistaina ukkoskuuroja, jotka yltyivät paikoin rajuiksi. Iltapäivällä jyrähtelyä sekä rae- ja rankkasateita oli satunnaisesti laajalla alueella pois lukien Lapin pohjois- ja keskiosat sekä rannikkoalueet. Kokonaissalamamäärä nousi noin viiteen tuhanteen.

Pelastuslaitoksilla riitti salamoiden, rae- ja vesisateen takia kosolti tehtäviä eri puolilla maata, mutta suuria turmia ei tiettävästi ole sattunut. Tulipaloja tai palonalkuja syttyi salamaniskuista pitkin maakuntia. Päijät-Hämeen Sysmässä paloi iltapäivästä maan tasalle 200 neliömetrin kokoinen lato. Salama iski läheiseen kuuseen, josta se johtui latoon.Toistatuhatta sähkökatkoa keskittyivät Keski-Suomeen ja Etelä-Savoon.

 

Raekuuroja

Sadekuurojen lisäksi Suomessa on esiintynyt voimakkaita raekuuroja. Iltalehden lukija Seppo kuvasi videon Lahdessa riehuneesta kuurosta. Rakeita satoi maahan suorastaan taivaan täydeltä. "Kuin olisi kauhalla heitetty rakeita sinne muun sateen sekaan", Seppo tiivisti saatesanoin.

Lahden Nastolassa asuva Ari Juntto taltioi videolle hurjan raekuuron. Juntto arvioi, että tiistai-iltapäivän yllättävä raekuuro kesti viidestä kymmeneen minuuttia. 

– Isoimmat olivat 30 millimetriä halkaisijaltaan, niin ropina oli melkoinen. Junton korviin ei ollut kantautunut tietoa, että rakeet olisivat aiheuttaneet vahinkoja.

Ilta-Sanomille Tanja Tulokas Nastolasta ikuisti suurikokoisen rakeen kädellään.

– Täällä on ukkostanut koko päivän. Nyt vähän helpottaa, mutta on ollut synkkä päivä, Tulokas kertoo. Lahden raekuuro sattui noin kello 14 tiistai-iltapäivänä.

 

Toinen Ilta-Sanomiin yhteyttä ottanut lukija kertoo, että automatkalla Forssan ja Hämeenlinnan välillä satoi ”lähes nyrkinkokoisia” rakeita. Rajun ukkosen aikana satoi rakeita myös Loimaalla, missä se sytytti myös muutamia tulipaloja.

Vähän ennen yhtä iltapäivällä noin kilometrin päässä Pilpalasta satoi myös rankasti rakeita.

– Olimme mökillä järven rannalla ja jo silloin tuli rakeita, mutta myöhemmin niitä tuli kunnolla. Maassa oli noin kolmen sentin paksuinen kerros rakeita, oli aivan kuin räntää olisi satanut, niin ikään automatkalla ollut Petri Väljäkertoi ja lisäsi vilkutelleensa vastaantulijoille valoja merkiksi siitä, että kurvin takana voi odottaa talvinen ajokeli.

Keravalle matkustanut lukija kuvasi rajuilmaa Hollolassa. "Ensin tuli peukalonkynnen kokoisia rakeita, ja sitten alkoi sataa ihan kunnolla, lukija kertoo".                                                                                                                 

(Koosteen tekijäjoutui raesateeseen paluumatkalla Lahdesta Nastolaan. Autoja oli jo pysähtynyt tien varteen, ja niin tein minäkin noin kilometri ennen kotia, kun kolina oli melkoista. Se pisti miettimään, onko joukossa autoa lommouttavaa raekokoa.Kotipihassa pomppi tantereelle enimmillään 25-millisiä rakeita.)

 

 

 

 

24.07.2024

TAMPEREELLA TULVI JA SALAMOI

Tampereen keskustaa riepotteli keskiviikkona lyhyt, mutta rankka sade- ja ukkoskuuro. Vettä kertyi kaduille niin taivaalta kuin ränneistäkin. Tampereen keskustassa oli palomestari Tomi Niemisen mukaan viisi vahingontorjuntatehtävää puolen tunnin sisällä kello 12:n ja puoli yhden välillä. Tilanteesta selvittiin kuitenkin pelastuslaitoksen tavanomaisilla resursseilla. Kello 12-13 Härmälän mittausasemalla satoi vettä 14,7 mm.

Pirkanmaan pelastuslaitos sai keskiviikkoiltana kolme hälytystä Lempäälään, missä alueella jyllännyt myrsky oli kaatanut puita Pirkkalantielle ja Riukulantielle iltakahdeksalta.

 

Ilmatieteen laitos tiedotti, että ukkoskuurot ovat olleet keskiviikkona paikoin voimakkaita. Kovimmat kuurot osuivat länteen ja Pohjanmaalle. Seinäjoelle sadetta kertyi enimmillään yli 35 mm, josta 26 mm tuli yhden tunnin aikana. Suomen salamamäärä oli kaikkiaan yli 3 000.

Ilmatieteen laitos tiedotti myös viestipalvelu X:ssä, että Näsijärven ympäristössä on tänään esiintynyt poikkeuksellisen paljon voimakkaita negatiivisia maasalamoita. Harvemmin yli 120 kA salamoita esiintyy näin paljon maasalamoinnin kokonaismäärästä.

Ursan sivuilla kerrotaan, että kaikista Suomen salamoista kolmannes on maasalamoita. Negatiivinen maasalama ei jää pilvien suojiin näkymättömiin vaan iskee nimensä mukaisesti ukkospilven alemmassa puoliskossa olevan negatiivisen varauskeskuksen ja maankamaran välillä.

 

 

 

 

27.07.2024

UKKOSTA ERITYISESTI IDÄSSÄ JA POHJOISESSA

Ukkoset ovat jyrähdelleet lauantaina Suomessa. Päivystävä meteorologi Hannu Valta Ilmatieteen laitokselta kertoi, että illalla viiteen mennessä havaittu yli 4 000 maasalamaa. Ne painottuivat maan itä- ja pohjoisosaan. Illalla salamamäärät karttuivat vielä puolella 8 000:n.

Ukkosten yhteydessä on satanut paikoin rankasti vettä. Esimerkiksi Kajaanissa mitattiin lähes 25 millimetrin sademäärä tunnin aikana. Paikoin ukkosiin on liittynyt myös voimakkaita tuulia, jotka ovat puhaltaneet puuskissa 15–20 metriä sekunnissa. Helteistä säätä oli erityisesti maan itäosassa ja Kainuussa. Korkeimmillaan lämpötila kohosi 29,4 asteeseen Varkaudessa, Rantasalmella, Joensuussa ja Nurmeksessa.

 

Raju syöksyvirtaus kuritti Kangasniemeä

Kangasniemellä koettiin lauantaina poikkeuksellinen tapahtuma, kun voimakas syöksyvirtaus kaatoi tai katkaisi satoja puita Käräjäniemessä. Syöksyvirtauksen keskus sijaitsi Käräjäniemen Mannilantien varrella noin kilometrin pituisella vyöhykkeellä.Tapahtumapaikalla asuva Kangasniemen kunnanvaltuuston ensimmäinen varapuheen­johtaja Mikko Hokkanen kertoi myrskyn aiheuttamista tuhoista tekstiviestitseIltasanomille.

  – Itse en ollut tapahtuman aikaan paikan päällä, mutta kun saavuin myrskyn jälkeen kotiin, niin näky oli lohduton. Varmaankin satoja runkoja kaatui ja katkesi alueella. Lisäksi muutaman rakennuksen päälle kaatui puu, yksi ulkohuussi kaatui, neljä sähkötolppaa katkesi ja linjojen päällä oli puita nurin.

Syöksyvirtaus kaatoi puun tien toisella puolella sijaitsevan metsäaukon reunasta Hokkasen henkilöauton päälle. Mannilantien varrella olevan Käräjäniemen Kievarin yrittäjä Risto Hinkkanen kertoo ravintolan sähköjen olleen poikki 16 tuntia myräkän vuoksi, joka kulki hänen tonttinsa vierestä aiheuttamatta muuta vahinkoa. Naapuritontilla kaikki pihapuut menivät matalaksi.

Hokkasen mukaan vastaavanlainen syöksyvirtaus on koettu aiemmin 2000-luvun alussa Kangasniemen Hokanniemellä. Kyseinen syöksyvirtaus oli Hokkasen mukaan tuhoiltaan viime viikonloppuista syöksyvirtausta laajempi.

– Puulan suuret selät suojelevat yleensä pahoilta ukkosmyrskyiltä, mutta silloin, kun rintama pääsee tuulemaan näiden selkien yli, niin jälki on yleensä tämän näköistä.

 

 

 

28.07.2024

VALTAVA PAMAUS REPI RAILON TIEHEN

Ukkonen näytti voimansa Ranualla, kun salama iski asfalttitiehen ison loven sunnuntaina 28.7. Päivystävä palomestari Timo Nyholm näki salaman tuhon itse. Hänen mukaansa Rovaniementiehen tullut railo oli noin metrin levyinen, syvä ja koko kaistan leveyden pituinen. Nyholmin mukaan vastaavat tapaukset ovat harvinaisia eikä niitä hänen kohdalleen ole ennen sattunut.

- Autoilija ilmoitti meille, että tiessä on iso reikä salamaniskun takia. Myös asfaltinsilppua oli joka paikassa, kertoi Nyholm.

Rovaniemeltä Ranualle menevä kaista jouduttiin sulkemaan liikenteeltä hetkellisesti. Nyholm tarkentaa, että salama oli ilmeisesti iskenyt viereiseen mäntyyn ja jatkunut siitä tien alle.Pelastuslaitos ja tien kunnossapito paikkasivat tien ja varoittivat autoilijoita työn ajan.

Ranualla oli sunnuntaina muutenkin raju ukkossää. Esimerkiksi sadekertymä sunnuntai- ja maanantaiaamujen väliseltä ajalta oli yli 44 millimetriä.

 

Ilmatieteenlaitoksen palvelevan meteorologin Juha Jantusen mukaan salamaniskujen voimakkuudet vaihtelevat paljon.

– Joskus esimerkiksi puuhun voi jäädä vain pieni naarmu. Joskus salama voi räjäyttää puun niin, että sen säleet lentävät sadan metrin päähän. Itse olen nähnyt sellaisen.(Yle)

 

 

 

29.07.2024

UKKOSPUUSKA KOTKASSA, TULVA OULUSSA

Kotkan Tavastilan alueen yli pyyhkäisi maanantaina iltapäivällä kello viiden aikoihin voimakas ukkospuuska, joka kaatoi kymmeniä puita usean sadan metrin alueella. Ukkosmyrskyn seurauksena myrskytuhot sulkivat tien Kotkan Tavastilasta Ylänummelle Juurikorventien ja Tavastilansuoran välillä, sekä myös monia pieniä teitä. Puita kaatui autotielle ja sähkölinjojen päälle, minkä vuoksi sähköt katkesivat useissa lähialueen taloissa. Myös alueen asukkaiden tontilleajo on estynyt 5-10 asuinkiinteistöllä. Vielä tiistai-aamuna alueella oli runsaasti puita kaatuneena. Sähköjohtoja oli myös maassa monessa kohtaa.

Kymenlaakson pelastuslaitoksella oli alueella useita tehtäviä johtuen kaatuneista puista ja pienistä myrskytuhoista. Alueella oli kello viiden aikaan iltapäivällä myös satanut rankasti.                                                                                                                           

– Tiet saatiin auki illan mittaan, mutta puita on kaatunut sen verran, että raivaustyöt jatkuvat ja saattaa olla, että töitä riittää keskiviikkoon asti, kertoi Kaakkois-Suomen ely-keskuksen kunnossapitopäällikkö Tuomas Vasama.  Työntekijät alkavat Vasaman mukaan seuraavaksi raivata sähkölinjojen päälle ristiin rastiin kaatuneita puita ja varmistavat, että alue on turvallinen.

 

Kadut tulvivat paikoin Oulussa myöhään maanantaina iltapäivällä rajun ukkoskuuron seurauksena.Kaduille kerääntynyt vesi hidasti autolla ajamista huomattavasti Oulun taajama-alueella puoli neljän jälkeen. Esimerkiksi Etu-Lyötyssä Ilmarinkadun ja Rautatienkadun risteykseen kertyi tästä johtuen niin runsaasti vettä, että pelastuslaitos joutui eväämään eristysnauhoilla Ilmarinkadulle pääsyn liikenteeltä. Palomestari Mikko Heikkilän havaintojen mukaan ihmiset ovat ajaneet kovilla riskeillä vesilammikoihin.

Sadevedet aiheuttivat myös muita vahingontorjuntatehtäviä pelastuslaitokselle.  Aiempina vuosina myös rautatien alikulut ovat täyttyneet nopeasti runsaista sadevesistä, mutta nyt niin ei käynyt. Ukkosen aikana Oulussa välähti myös 54 salamaa. (Yle)

 

 

 

 

10-11.08.2024

UKKOSEN VAIKUTUKSIA ERI MUODOISSA VIIKONLOPPUNA

Lauantain ukkosmyrsky teki tuhoisaa jälkeä Imatralla. Etelä-Saimaan tietojen mukaan Immalanjärven länsipuolelle molemmin puolin Kuutostietä oli iskenyt syöksyvirtaus. Puita kaatui teiden, rakennusten sekä autojen päälle. Muun muassa Kymälahdentien varrella mäntyjä oli kaatunut juurineen.

Etelä-Karjalan pelastuslaitokselle oli vähän jälkeen iltakuuteen mennessä tullut ainakin 15 pientä tai keskisuurta vahingontorjuntatehtävää Imatralla. Syöksyvirtaus jatkoi Ruokolahdelle, jossa se kaatoi puita tielle ja sähkölinjoille aiheuttaen lähes 10 vahinkotehtävää.  Ruokolahdella puita oli kaatunut ristiin ja rastiin muutaman sadan metrin matkalla.

 

Meteorologi Helena Laakso Ilmatieteen laitokselta kertoi Suomen kuuluneen edelleen voimakkaan ja hidasliikkeisen matalapaineen alueeseen. Osassa maata saatiin rankkoja sadekuuroja. Iltaan mennessä oli iskenyt noin 1 000 maasalamaa.

Eniten sadetta kertyi Kokemäen Tulkkilan havaintoasemalla, 56 mm. Hyvänä kakkosena Puumalan kirkonkylän 43,8 mm. Yleisemmin sademäärät olivat 5–15 mm luokkaa. Lappeenrannassakin tuli voimakas kuuro, 24,4 millimetriä.

 

Mika joutui ponnistelemaan, että sai ikkunan kiinni

Imatralainen Mika Pinomäki kertoi,  että lauantai-iltapäivänä Etelä-Karjalassa puita kaatanut myrsky oli erikoinen.

– Ensin satoi vettä kohtuullisen napakasti. Sitten tuuli nousi nopeasti, ja se yltyi ja yltyi.  Koskaan ennen ei ole sattunut tuollaista puhuria kohdalle, eikä toivottavasti osu jatkossakaan, Pinomäki kuvailee.

Pinomäki arvelee, että raju tuulenpuuska kesti noin viiden minuutin ajan ja se vaikutti kulkevan kapealla alueella.

 – Sitten se oli ohitse. Se oli nopea ilmiö. Rojua lensi puista, ja esimerkiksi tuuletus­ikkunaa sai todella painaa kiinni, että sen sai kiinni.  Tienvarsikylttejä oli vääntynyt ja valopylväitä kaatunut. Lähistöllä pelastuskäytössä ollut soutuvene oli siirtynyt parikymmentä metriä rannalle.

Pinomäen talon pihalla kaksihaarainen puu katkesi ylhäältä ja tippui naapurin pihalle. Noin sata metriä talosta sijaitseva huoltotie oli tuulenpuuskan jälkeen täysin puista irronneiden oksien peittämä.

  – Iso haapa oli katkennut poikki kuin tulitikku. Tuuli pyöri jännästi, näytti että tuuli tuli ihan eri suunnasta kuin mistä se oikeasti tuli. Se pyyhkäisi kapealta alueelta. Sata metriä toiseen suuntaan edes risuja ei ollut irronnut.

 

Päivystävä palomestari Petri Pätilä Etelä-Karjalan pelastuslaitokselta kertoi, että myrsky aiheutti pelastuslaitokselle päivän mittaan vajaat 30 tehtävää. Noin 30 tehtävää kesämyrskyn jäljiltä on Pätilän mukaan kuitenkin melko tavanomainen määrä.

– Tehtävät olivat pääsääntöisesti luokkaa puu kaatunut tielle. Joitain puita kaatui myös ajoneuvojen, rakennusten ja sähkölinjojen päälle, Pätilä sanoo. Omaisuusvahinkoja tuli jonkin verran. Autojen kattoja meni ruttuun ja peltikattoihin tuli reikiä, mutta siinäpä se.  (IS)

 

 

Suomenlahdella salamanäytös yöllä

Taivaalla näkyi lauantain ja sunnuntain välisenä yönä vaikuttavia äänettömiä salamanvälähdyksiä. Monet Ilta-Sanomien lukijat ihmettelivät, mistä äänettömässä ilmiössä on oikein kyse. Ilmatieteen laitokselta selitettiin niiden olevan elosalamia, jotka ovat sen verran kaukana, ettei jyrinää välttämättä kuulu.

Etelä-Suomessa on voinut nähdä välähdyksiä viime yönä Viron yllä ja merellä riehuneista ukkosista. Elosalamaa selittää ukkosen säätila, jossa ilman lämpötilajakauma on usein sellainen, että ääniaalto taipuu ylöspäin, kertoo Ilmatieteen laitos. Kun ukkospilvi on 15–20 kilometrin päässä, salaman jyrinä ei ehkä tavoita maanpinnalla olevaa katselijaa, vaikka leimahdukset näkyvätkin.

MTV Uutisten lukijat ikuistivat upeita hetkiä luonnonilmiöstä. Viime yönä salamoita räiskyi runsaasti muun muassa Suomenlahden yllä.

 

Sunnuntain 11.8 tapahtumia:

Esa havahtui melkoiseen kolinaan Lopella

Lopen kunnassa sijaitsevalla mökillä kesäpäiväänsä viettänyt Esa Sorri havahtui ulkoa kuuluvaan karmeaan ropinaan vähän kello yhden jälkeen iltapäivällä. Hän vilkaisi ulos ikkunasta, ja maa olikin valkoisena. Sorrin arvion mukaan rakeita kopsahteli taivaalta noin varttitunnin verran, minkä jälkeen sade muuttui vedeksi. Sorri ei muista aiemmin nähneensä yhtä suuria rakeita. Isoimmat möhkäleet olivat hänen arvionsa mukaan halkaisijaltaan kolmen senttimetrin luokkaa.                                                                                                                 

– Huolestuin jo vähän autostakin, että saako se kolhuja, kun ne rakeet olivat sen verran isoja. Totesin, että ulos en lähde ilman kypärää tai sateenvarjoa, hän nauraa.

Salama iski rivitalon maalämpöpumppuun Salon keskustassa. Autotalli tuhoutui tulipalossa täysin Korpilahden Hirvimäentiellä sunnuntai-iltapäivänä. Jämsän suunnalla riehunut ukkosmyräkkä sai jälleen vahinkoja aikaan, kun salama iski Juokslahdentiellä sijaitsevaan omakotitaloon.

 

 

Trombeja

Sunnuntaina Itäisellä Uudellamaalla koettiin rajua säätä, kun voimakas ukkosrintama pyyhkäisi alueen yli. Ukkosmyrsky toi mukanaan intensiivistä salamointia, rankkasateita, raekuuroja sekä voimakkaita tuulenpuuskia.

Pellingissä havaittiin ainakin kaksi pyörteistä trombia ja kuvia trombeista jaettiin sosiaaliseen mediaan. Pellinkiläinen Kika Packalen-Kippilä oli sattumalta lennättämässä dronea kotonaan Pellingin Ölandetetilla ja sai taltioitua trombin videolle puoli kahden aikaan.

– Lennätin juuri dronea, kun huomasin pilvien käyttäytyvän oudosti. Yksi pilvistä alkoi kiertää ympäri ja keräsi ympärillä olevia pilviä itseensä, muodostaen kartiomaisen muodon. Yritin seurata sitä, kunnes näin veden roiskuvan hurjasti. Yhtäkkiä kartiomainen pilvi yhdistyi vedestä nousevaan vesipatsaaseen.

Packalen arveli trombin osuneen Granskärin saarelle ja kertoi näyn olleen todella hurja. "Toivottavasti saarelle ei aiheutunut suuria vahinkoja", hän jatkoi.

 

Jocke Bojers huomasi kaksi eri trombia puolestaan Kabbölen kesämökiltään käsin.

– Trombit kulkivat suurin piirtein Sondarön eteläpuolella. Ensimmäinen trombi näkyi kello 13.13. kesti noin neljä minuuttia. Sen jälkeen tuli toinen isompi trombi kello 13.35, mikä kesti pari minuuttia. Poikani Leo havaitsi pilvessä trombin suppilomaisen alun ja siitä se sitten laskeutui alas saakka pitkäksi pyörteeksi, Jocke viestittää.

Itä-Uudenmaan pelastuslaitosta ei ukkosrintama ole juurikaan työllistänyt.

– Pellingistä tuli savuhavainto, joka todettiin erittäin valokuvaukselliksi trombiksi, päivyvästä palomestari Antti Virtanen kertoi hieman ennen kello viittä.

(Itäväylä/Itä-Uusimaa)

 

Oskar kuvasi hurjan näyn Loviisassa

"Entinen tornadonmetsästäjä" Oskar Blomqvist todisti Loviisan Kabbölessä huiman sääilmiön. Vastarannalla Våtskärin saaren yllä muodostui yllättäen trombi.

– Tuli ihan puun takaa. Vaimo huomasi sen. Se vain kasvoi ja kasvoi. Ei tällaisia luonnonilmiöitä täällä pahemmin tavata. Youtubestahan näitä katsotaan.

Trombi jylläsi Blomqvistin mukaan noin viisi minuuttia. Luonnonilmiöt, erityisesti pyörremyrskyt, kiehtovat Blomqvistia.

– Olen sanonut vaimollekin, että olen varmaan entisessä elämässäni ollut tornadonmetsästäjä. Olisipa [trombi] tullut päälle, se olisi ollut mahtavaa.

Iltalehti on uutisoinut aiemmin viikonloppuna hurjista ukonilmoista. Raju ukkosmyrsky oli vallannut sunnuntaina myös Loviisan. Blomqvist kertoo myrskynneen ja salamoineen ainakin puolitoista tuntia. Iltalehti lähetti Blomqvistin trombivideon nähtäväksi Forecan meteorologille Joanna Rinteelle.

 

 

 

 

30-31.08.2024

RANKKASATEET AIHEUTTIVAT PAHOJA TULVIA

Voimakkaat ukkossateet piiskasivat läntistä Suomea perjantain aikana, mistä ne siirtyivät yötä kohti itään päin. Jo perjantaiaamuna Pohjanlahdella oli liikkeellä useita nauhamaisia ukkossoluja, jotka vähitellen lähestyivät rannikkoa. Päivän kuluessa säärintama ukkoskuuroineen levittäytyi Länsi-Suomen alueelle. Pirkanmaalla kuurot aiheuttivat pelastuslaitokselle useita tehtäviä, kertoi Pirkanmaan pelastuslaitos aiemmin perjantai-iltana. Alueella syttyi muutama maastopalo ja puitakin kaatui. Salamat ovat myös iskeneet rakennuksiin.

Pirkanmaan hyvinvointialue puolestaan tiedotti TAYS Keskussairaalalla olleen illalla sähkökatkoja. Vaaratilanteesta huolimatta potilaiden turvallisuus ei ollut kuitenkaan vaarassa. Puoliltaöin sähköttä oli kaikkiaan yli 17 000 asiakasta, selviää Energiateollisuuden Sähkökatkokartta.fi sivustolta. Valtaosa sähkökatkoista sijoittui Sastamalaan, jossa lähes 12 000 oli ilman sähköä.

 

Jyväskylässä vahinkoja korjattiin monta päivää

Keski-Suomessa satoi perjantain ja lauantaina aikana paikoin enemmän vettä kuin yleensä keskimäärin koko elokuussa, kerrotaan Ilmatieteen laitokselta. Perjantai-illan rankkasade Jyväskylässä aiheutti runsaasti vahingontorjuntatehtäviä, kerrottiin Keski-Suomen pelastuslaitokselta. Vettä on tulvinut kaduilla ja pumpattu pois useista rakennus- ja kellarikohteista. Pelastuslaitos varautui torjuntatehtäviin ukkos- ja saderintaman liikkuessa kohti koillista. Paikalla ollut Ylen kuvaaja Jaana Polamo kertoi perjantai-iltana kymmenen jälkeen, että Jyväskylässä sataa ja ukkostaa rajusti.

– Rantaväylän ja Hannikaisen kadun risteyksen alikulku on suljettu liikenteeltä tulvivan veden vuoksi. Vettä tulee koko ajan lisää. Poliisi ohjaa liikennettä paikalla. Kuvaajankin kannalta sää on haasteellinen, sade kastelee työkalut ja näkyvyys on huono.

 

Keljon Prismaa siivottiin ja kuivattiin läpi yön

Katujen lisäksi vesi tulvi myös isoihin maketteihin ja kauppakeskus Tawastiin.  Vettä tulvi Keljossa sekä Prisman parkkihalliin että myymälätiloihin. Seppälän Prismassa vahingot olivat vähäisemmät, mutta sielläkin vesi virtasi parkkihalliin ja alakerran aulatilaan.

Osuuskauppa Keskimaan market- ja tavaratalokaupan toimialajohtaja Vesa Kyllönen kertoo, että kuivaus- ja siivoustöitä tehtiin marketeissa läpi yön. Tulvatilanne oli pahin marketin taustatiloissa ja kellarissa. Keljon Prisma suljettiin vedentulon takia normaalia aikaisemmin, mutta avattiin lauantaiaamuna normaalisti, vaikka siivoustyöt jatkuivat vielä.  Tavara- tai ruokahävikkiä tulviminen ei aiheuttanut, mutta tuhojen lopullinen laajuus selviää Kyllösen mukaan vasta ensi viikolla.

 

Vesi tulvi myös muun muassa kaikkiin Jyväskylän Paviljongin vastikään remontoituihin messuhalleihin. Kaksi halleista on remontoitu Jyväskylän kaupunginteatterin käyttöön.

– Uudessa isossa teatterisalissa petti katolta vettä poistava putki, jolloin vesi virtasi katosta valtoimenaan katsomoon, lavalle ja lämpiön puolellekin. Kuivana säilyi vain vuosi sitten konserttisaliksi muunnettu Encore-sali, kertoi Jyväskylän Messut Oy:n toimitusjohtaja Juha Rahko.

Onni onnettomuudessa oli, että messujen henkilökunta ja teatterin muuttoa valmisteleva tiimi olivat paikalla tulvan iskiessä. Lattiat saatiin kuivattua koneellisilla imureilla ja lastoilla. Rankkasateen yllättäessä Paviljongin yhdessä hallissa oli meneillään Ponssen 500 hengen yritystilaisuus ja kolmannessa kerroksessa Ilmavoimien soittokunnan big band -konsertti. Kumpaakaan tapahtumaa ei keskeytetty.

– Henkilökunta lakaisi vettä lattioilta ja ponsselaiset jatkoivat iltaansa normaalisti, Rahko myhäilee.

Paviljongin hallien yhteenlaskettu pinta-ala vastaa liki kolmea jalkapallokenttää. Juha Rahko arvioi, että kaupungin verkko on liian pieni suhteessa valtavan kokoiseen kattoon, josta sadevesi kertyy vain muutamaan pisteeseen. Ääri-ilmiöiden lisääntyessä pitänee arvioida, kestääkö iso rakennus tulevia tulvasateita.

Jyväskylässä perjantain ja lauantain rankkasateiden jälkiä korjataan vielä tämä viikko, arvioi Jyväskylän kaupungilta katujen kunnossapidon aluevastaava Vesa Kuitunen.

– Myräkkä oli niin kova, että reilun kymmenen vuoden aikana en ole tällaista kokenut. Kuitusen mukaan vesimassat olivat niin suuria, että kaivot eivät ehtineet vetää ja vesi syövytti sorapintaisia väyliä useissa paikoissa.

Sortumia tapahtui muun muassa Kuokkalassa ja Vaajakoskella. Jyväskylän keskustassa Harjulta valui maa-ainesta Ylipistonkadulle ja sitä siivottiin pois jo lauantaina. Seminaarinmäellä sade kuljetti hiekkaa alapuoliselle kadulle. Kuitunen kertoo, että rankkasateisiin ei voi etukäteen juuri varautua.                                                    

– Sadevesikaivoja toki tarkistettiin, että ne ovat auki eikä lehtiä ole jäänyt niiden päälle.

 

Elokuun viimeinen päivä oli Suomessa hellepäivä. Ilomantsissa Pohjois-Karjalassa mitattiin lauantaina 25,9 astetta. Näin korkea lämpötila on ajankohtaan nähden poikkeava. Perjantai 30.8 oli myös vuodenaikaan nähden poikkeuksellisen lämmin päivä. (pääasiassa Yle)

 

 

UKKOSMYRSKY TEKI RUMAA JÄLKEÄ IDÄSSÄ (Yle 31.8-2.9)

Itä-Suomen ylitti lauantaina ukkosrintama, joka katkoi tuhansilta sähköt Pohjois-Karjalassa. PKS Sähkönsiirto kertoi tiedotteessaan, että enimmillään alueella sähköttä oli reilut 7 000 taloutta, eniten Kiteen, Tohmajärven ja Rääkkylän alueella.  Valtaosa vioista johtui voimakkaiden puuskatuulien sähkölinjojen päälle kaatamista puista. Erityisen paljon puita kaatui Kiteen Puhoksen alueella, tiedotteessa kerrottiin. Energiateollisuuden sähkökatkokartan mukaan koko Suomessa sähköttä oli ennen kello viittä yli 11 000 asiakasta, eniten Itä-Suomessa.

Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksella oli alkuillasta noin 40 vahingontorjuntatehtävää, joista suurin osa teille kaatuneita puita. Päivystävä päällikkö Ville-Petteri Pulkkinen kertoo, että lauantaina raivattiin yhteensä satoja ukkosmyrskyssä kaatuneita puita ja vahinkojen raivaaminen tulee viemään aikaa. Raivaukseen osallistui 40 pelastuslaitoksen työntekijää, ja laitos kiitteli saaneensa runsaasti apua paikalla olleilta ihmisiltä.

Lauantain rajuissa ukkospuuskissa oli selvä henkilövahinkojen riski, vaikka niitä ei tietoon tullut. Sellaisen mahdollisuus oli ilmeinen, koska puita kaatui autojen ja rakennusten päälle runsaasti, pelastuslaitoksen tiedotteessa kerrottiin.

Pelastuslaitokselle kertyi lopulta kaikkiaan 56 ukkosten aiheuttamaa vahingontorjuntatehtävää.

 

Rääkkylässä myrsky aiheutti laajan puustovahingon. Vakavimmat vauriot osuivat pelastuslaitoksen mukaan Rääkkylän Vihin ja Piranniementien alueelle, ja merkittäviä vahinkoja tuli myös Tohmajärven Kannaksentien, Kostamontien ja Hason alueella. Piha-alueilla ja pienemmällä tiestöllä on yhä kaatunutta puustoa. Sunnuntaina pelastuslaitos selvittää vielä vahinkojen laajuutta tähystyslennolla.

Kiteellä venetsialaisviikonloppua viettänyt Petri Matikainen kohtasi kuurot, kun tuulenpuuska pyöritteli Myllyravintola Wanhan Puhoksen pihakalusteet ympäriinsä. Tuhot näkyivät mökkitielläkin.

– Jos sanon, että 150 runkoa maanpintaa myöden omalla tontilla, niin en valehtele yhtään. En ole ikinä nähnyt tällaista, Matikainen kertoo.  Hän harmittelee, että arvokasta puuta kaatui suuria määriä.

Joensuussa Sami Kallio todisti hevosaitausten tuhoa ja kaatuneiden puiden aiheuttamia liikenneongelmia. Hän oli lauantaina Joensuun Sarvingin kylällä siivoamassa ukkospuuskien jälkiä satuttuaan paikalle, kun tie oli mennyt poikki useiden kaatuneiden puiden vuoksi. Myös Kallion omia rakennuksia vahingoittui ukkospuuskien vuoksi. Hän arvelee, että rahallisesti vahinkoa tuli 5 000–7 000 euron verran. Isoja puita kaatui myös Sarvingin nuorisoseurantalon päälle.

 

 

Arvi-myrsky kaatoi satoja puita ja kymmeniä sähköpylväitä Keski-Karjalassa

PKS Sähkönsiirto raivaa koko kalustolla Keski-Karjalassa lauantain ukkosmyräkän tuhoja. Siirtoyhtiön henkilöstö korjasi Arvi-myrskyn aiheuttamia verkkovikoja myös maanantain vastaisena yönä. Viikonloppuna oli töissä noin 70 asentajaa ja muuta henkilöstöä. Lentotarkastukset sunnuntaina nopeuttivat vikojen paikallistamista ja korjausta. Koko jakeluverkon runkona toimiva keskijänniteverkko saatiin korjattua maanantaiaamuun mennessä. Yksittäisten asiakkaiden sähkönjakeluun vaikuttavan pienjänniteverkon korjaus jatkuu maanantaina.

Töissä on metsäkoneita ja kaivinkoneita, koska raivattavana oli satoja puuskatuulten sähkölinjoille kaatamia puita. Myrskytuhojen raivaaminen vaatii myös talkoovoimia. Kiteen Puhoksessa kyläaktiivit raivasivat kaatuneita puita heti myrskyn jälkeen mutta myös maanantaina, jolloin tavoitteena oli raivata kolme kilometriä pitkä Puhosvirran luontoreitti, jonka avajaisia vietettiin muutama viikko sitten.

– Vaikuttaa aika isolta urakalta. Pidämme tänä iltana talkoot, joihin on kutsuttu kaikki moottorisahataitoja omaavat henkilöt. Myrsky jää tänne metsään näkymään, koska kaatuneita puita ei raivata luonnosta mihinkään, totesi Puhoksen kehittämisyhdistyksen puheenjohtaja Kaisu Leinonen.

Kehitys- ja varautumispäällikkö Matti Pesonen PKS Sähkönsiirrosta kertoo, että sähköpylväitä on poikki arviolta viitisenkymmentä kymmenessä muuntopiirissä. Pylväiden vaihtamiseen tarvitaan järeätä konekalustoa. Pahimmat tuhoalueet ovat Puhoksen seudulla Kiteellä ja Tohmajärven Onkamossa. Pesosen mukaan Arvi-myrsky oli vahingoiltaan kuluvan vuoden pahin tähän mennessä ja sen ominaispiirre ovat suuret paikalliset tuhot.

 

 

Etelä-Karjala. Iltapäivällä Etelä-Karjalan yli pyyhkiytyi ukkosrintama, joka toi mukanaan tuulta ja runsaasti sadetta. Ukkossää aiheutti Etelä-Karjalan pelastuslaitokselle yli 20 uutta tehtävää tunnin aikana. Tuuli kaatoi puita teille, pihoille ja talojen päälle. Rankkasateet aiheuttivat myös pientä tulvimista Etelä-Karjalan alueella.

Eilen Länsi- ja Keski-Suomen ylittänyt kuuropilvinauha toi Etelä- ja Pohjois-Karjalaan voimakkaita ukkospuuskia. Rintama oli illansuussa väistymässä itärajan taakse.

Etelä-Savo. Ukkospuuskat ovat aiheuttaneet useita vahingontorjuntatehtäviä Etelä-Savon pelastuslaitokselle. Päivystävä palomestari kertoo, että ilmoituksia on tullut eniten Punkaharjun alueelta ja että niitä hoidetaan kiireellisyysjärjestyksessä. Pelastuslaitos hoitaa ensin liikennettä haittaavat tilanteet, kuten tien päälle kaatuneet puut. Energiateollisuuden sähkökatkokartan mukaan Savonlinnassa on iltapäivällä puoli viiden aikaan yli 1500 vikakatkoa.

 

Kainuu: Myrsky teki suurta tuhoa Kuhmossa (Yle 5.9)

Myrsky on katkaissut Iso-Palosen järven kiertävän retkeilyreitin kahdesta kohtaa. Iso-Palosen järven eteläpuolella, Rapalammen kohdalla puuta on kaatunut noin 150–200 metrin matkalta. Järven pohjoispuolella, Säynäjärven kohdalla reittiä, puuta on kaatunut noin puolen kilometrin matkalta.

Metsähallitus kertoo tiedotteessa sulkevansa toistaiseksi Iso-Palosen - Maariansärkkien luonnonsuojelualueella sijaitsevan, 13 kilometrin mittaisen Iso-Palosen retkeilyreitin Kuhmossa. Alueella on ollut voimakas myrsky, joka on kaatanut satoja puita. Tero Mustonen Metsähallituksen Luontopalveluista perustelee sulkutoimia turvallisuudella, sillä reitillä on mahdotonta liikkua muun muassa konkeloon jääneiden puiden takia.

Metsähallitus arvioi, että tuhot ovat samankaltaiset kuin Kylmäluoman retkeilyalueella tapahtuneet myrskytuhot kesällä 2021, mutta myrskyn runtelema alue Kuhmossa on sitä pienempi.

– Meillä ei ole tarkkaa tietoa, koska ja miten laajalti metsää on kaatunut. Viime lauantaina alueella on tullut rankasti vettä. Tuhot ovat todella mittavat.kertoo Mustonen tiedotteessa.

 

 

 

 

02.09.2024

YLLÄTTÄVIÄ SÄÄTAPAHTUMIA

Nakkilan taivaalle kerääntyi pilviä, joiden matkassa oli jonkun omaisuutta.

Pekka Rekolatodisti omakotitalonsa pihamaalta maanantaina näyn, jota ei ollut vielä koskaan nähnyt omin silmin. Sitten se tapahtui uudestaan. Ja vielä kerran uudestaan. Rekola meni iltapäivällä noin kuuden aikoihin ulos viemään hevosille heiniä tarhaan. Harmaalla taivaalla liikkui tummia pilviä. Niiden liikkeessä oli jotain poikkeavaa, mikä kiinnitti Rekolan huomion.

– Aloin katsoa, kuinka pilvet pyörivät. Otin puhelimen kouraan ja jäin katsomaan, mitä syntyy. Syntyi trombeja.

Lähimmillään toinen trombi tuli Rekolan arvion mukaan noin 200 metrin päähän. Mielessä kävi, millaisia tuhoja trombi voisi aiheuttaa, jos se tulisi lähemmäs. Järkeenkäypä ajatus, sillä Rekolan ottamilla videoilla näkyy, että trombit olivat selvästi napanneet matkaansa jotakin. Mahdollisesti jonkun kattopellit. Toisessa ainakin videolla näkyy jotain pellinpalasia. Rekolan kuusi hevostakin pysähtyivät seuraamaan luonnonilmiötä ja unohtivat heinänsyönnin.

– Seurasin, miten hevoset reagoivat, että pitääkö laskea karkuun, jos tulee kohdalle. Ne kuuntelivat tarkasti sitä trombin pitämää ääntä. Lopulta hevoset suhtautuivat trombiin maltillisesti.

Trombit eivät lopulta tehneet tuhojaan pihaan, mutta Rekola pohtii, että lähimetsässä saattaa olla jälkiä.  Sähkölaitoksen autoja on pyörinyt lähistöllä, joten kai siellä jotain on käynyt. (IS)

 

 

Yllättävä syöksyvirtaus lennätti kattoja Porissa

Syöksyvirtaus iski Poriin yllättäen kello 18 jälkeen maanantai-iltana. Päivystävä palomestari Joni Salo kertoi, että sääennusteissa ei ollut ennakolta mitään syöksyvirtaukseen viittaavaa. Palomestari Joni Salon mukaan täpärin tilanne oli, kun katto lensi pysäköidyn auton päälle. Onneksi kukaan ei osunut alle.

Satakunnan pelastuslaitos sai tunnin aikana 13 hälytystä lähinnä Uudenkoiviston kaupunginosaan. Tehtävät sijoittuivat 5–6 korttelin laajuiselle alueelle. Suurin osa oli pieniä vahingontorjuntatehtäviä, mutta dramatiikka ei puuttunut. Palomestari kertoo vahingoista:

Itsekin yllätyin, että miltä siellä näytti. Puita oli kaatunut runsaasti ja sitten oli jonkun verran tiilikattoja ja peltikattoja irtoillut ja osittain myös ihan lennellyt kadulle. Selkeä vaaratilanne oli, kun yhdestä talosta oli lähtenyt peltikatto lentoon ja lentänyt asunnon yli ja laskeutunut kadulle. Se oli pysähtynyt parkissa olevaan autoon.

Salo arvioi, että jos kadulla olisi kulkenut joku samaan aikaan, olisi tullut pahaa jälkeä. Pihoilta lähti tavaroita lentoon. Tuuli ja sade olivat yhdistelmä, joka sai aikaan kovaa tuhoa.

– Itse myrsky ei varmastikaan kestänyt kolmeakymmentä minuuttia kauempaa. Se oli nopea ja paikallinen ja siirtyi sitten pois. Porin keskustassa oli iso oksa katkennut ajoradalle ja rakennustyömaalta oli lentänyt suoja-aitoja kaivuualueelle, kertoo Salo. (Yle)

 

 

 

 

03.09.2024

MIKKELIN KESKUSTA VEDEN VALLASSA

Rankkasateen synnyttämät tulvat työllistivät Etelä-Savon pelastuslaitosta tiistaina Mikkelissä. Kaupungin keskustaan osui ärhäkkä ukkosrintama iltapäivän lopuksi Kello viiden jälkeen satoi noin tunnin ajan. Vettä on päässyt tulvivilta kaduilta sisään rakennuksiin. Muun muassa kaupungin keskustassa sijaitsevan hotelli Scandic Mikkelin lattia lainehti uloskäynnin tuntumassa alkuillasta, käy ilmi Ilta-Sanomien lukijan lähettämältä videolta.

Sisään ryöpynnyt vesi on aiheuttanut vahinkoa myös kauppakeskus Stellassa. Kauppakeskukseen sadetta pitelemään paennut Jone Taalikka kertoo, että vettä oli päässyt lähestulkoon jokaiseen alakerran myymälään. Pahimmista tulvista kärsineessä myymälässä vesi ylsi suurin piirtein lattialle laitetun nyrkin rystysiin saakka. Liikkeiden lisäksi vettä pääsi myös parkkihalliin. Myymälöiden ovia alettiin sulkea eikä uusia asiakkaita otettu enää sisään.

Päivystävä palomestari Eero Aho kertoi STT:lle alkuillasta, että tilanne on sekä harvinainen että vakava. Pelastuslaitoksella oli samanaikaisesti menossa kymmenkunta vahingontorjunnan tehtävää. Ahon mukaan vettä on tulvinut keskustan kauppakeskuksen lisäksi keskussairaalan kellarikerrokseen. Mikkeliin sataneesta vesimäärästä kertoo Ahon mukaan se, että ainakin yhdellä alavalla kohdalla on kellunut kadulla auto. (Yle)

 

 

 

 

12-14.09.2024

RUNSAITA SADEMÄÄRIÄ, MYÖS UKKOSSATEITA

Kahden viime päivän sademäärät ovat olleet hurjia. Osassa Suomea on tullut vettä niin paljon, että se vastaa koko syyskuun keskimääräisiä lukemia.

– Tosi monessa paikassa on tullut yli 50 millimetriä, Kuopiossa jopa 70,7. Syyskuussa keskimäärin sataa 50–60 milliä, eli tässä on käytännössä tullut koko kuukauden sateet kahdessa päivässä, Ylen meteorologi Elias Paakkanen päivitteli. Runsaita sateita on tullut etelästä Koillismaalle yltävällä kaistaleella.

Kuopion sademäärä torstai-illasta perjantai-iltaan oli noin 45 mm. Lisäksi linjalla Porvoo–Lahti–Kuopio–Kajaani–Itä-Lappi mitattiin vuorokauden sademääräksi monin paikoin 20–35 milliä Lisää vettä tuli viikonloppuna. Sadevaroituksia annettiin. Saderintaman itäpuolella oli hyvin lämmintä ilmaa, jossa maksimit kohosivat perjantaina yli 23 asteeseen. (IS/IL)

(Syyskuun suurin vuorokauden sademäärä, 57,4 millimetriä, mitattiin Pudasjärvellä Jaurakkajärven havaintoasemalla perjantaina 13.9. Ilmatiet.laitoksen kk.tiedote).

Baltiasta nousi perjantai-iltana Etelä-Suomeen ukkosia rankkasateineen. Ne levittäytyivät yön kuluessa pitkin rintamalinjaa pohjoiseen. Esimerkiksi yön pikkutunneilla ukkosrypäs oli Lahden korkeuksilla sekä Pohjois-Savossa. (kirj. huomio).

Syyskuussa ylitettiin 30 vuoden keskiarvo, kun maasalamoita havaittiin 3 600.

 

Yle 14.9. Rankkasateet rikkoivat sorateitä. Pahimmillaan tiet ovat menneet kokonaan poikki, kun siltarummut eivät kestä vedenpainetta.

Jämsäläinen Raija Kattilakoski oli lauantaiaamuna lenkillä koiransa kanssa, kun matka katkesi yllättäen. Kotoa isommalle tielle johtavasta pihatiestä oli kadonnut valtava osa. Tilalla oli pari metriä syvä monttu, jonka pohjalla vesi virtasi vuolaana. Kattilakosken kotiin tai sieltä pois ei pääse nyt millään kulkuneuvolla.  

– Jos haluaa kotoa asioille, pitää laittaa kumpparit jalkaan ja kävellä peltoja pitkin, Kattilakoski kertoo.

Kattilakosken pihatie on osa Auvilantien tiekuntaa. Tien romahdus on toistaiseksi ainoa tieosuudella sattunut vahinko, vaikka vesi virtaa monessa kohtaa tien yli. Ojat ovat ääriään myöten täynnä. Tieosuuskunta pyritään saamaan koolle pohtimaan kustannuksia ja korjauksia.

 

 

 

 

09-10.10.2024

SYYSMYRSKY (Ilona)

Syysmyrsky on iskenyt Suomeen jopa ennakoitua kovemmin. Sadealue on levinnyt päivän aikana lännestä laajalti Etelä- ja Keski-Suomeen. Ylen meteorologi Matti Huutosen mukaan tuulet ovat yltyneet paikoin kovemmiksi kuin varoituksissa ennakoitiin. Merialueiden kovin tuulilukema mitattiin Porvoon Emäsalossa iltaseitsemään mennessä 24,4 m/s, kovimman puuskan ollessa 27,8 m/s.

Maa-alueilla puuskatuulet ylsivät myös yli 20 metriin sekunnissa. Rantasalmen Rukkasluodolla mitattiin 24,3 m/s hieman ennen puoltayötä. Läpi yön puhalsi 16-18 sekuntimetrin lukemia. Savonlinnan lentoasemalla kovin puuska noin klo 22 oli 21,3 m/s ja keskituuli oli läpi yön 8-12 m/s. Ainakin Tampereen Siilinkarilla ja Asikkalan Pulkkilanharjulla ylitettiin myös niukasti 20 m/s puuskassa. (Vantaa 19 m/s).

Energiateollisuuden sähkökatkokartan mukaan sähkökatkot alkoivat lisääntyä iltaviiden aikaan. Iltaseitsemän aikaan ilman sähköjä oli jo lähes 10 000 kotitaloutta. Yön ja torstaiaamun aikana pahimmillaan sähköittä oli lähes 40 000 kotitaloutta ja katkot painottuivat maan itäosiin.

Myrsky toi mukanaan myös rankkasateita. Espoon Tapiolassa 24 tunnin sademäärä oli jopa 53 mm, ja Helsinki-Vantaalla 43,6 mm. Myräkän suurimmat sademäärät mitattiin nimenomaan etelärannikolla pääkaupunkiseudulla. Yli 40 millin sademääriä mitattiin myös Jomalassa, Porvoossa ja Pyhtäällä. Muualla maan länsiosassa sadetta saatiin 20-40 mm.

 

Pääkaupunkiseudulla tulvi

Keskiviikkoiltana iskenyt syysmyräkkä aiheutti pelastuslaitokselle Vantaalla noin 40 tehtävää. Myräkkä aiheutti pääkaupunkiseudulla runsaasti vesivahinkoja ja puun kaatumisia. Päivystävän palomestarin Kimmo Pohjalaisen mukaan myräkkä toi sadevesiä omakotitalojen kellareihin, sai aikaan pienempiä paikallisia tulvia ulkoalueilla ja kaatoi puita pääosin teille.

– 40 vahingontorjuntatehtävää on meille merkittävä määrä. Hetkeen ei ole ollut näin paljon tulvia. Pelastuslaitoksen yksiköitä on ollut paljon liikkeellä, ja moni sopimuspalokuntakin on tehnyt yöllä pitkään töitä, Pohjalainen summasi.

 

Torstaiaamuna tulvavesi valtasi liittymän Helsingissä Vihdintien Kehä I:n kohdalla. Tie saatiin auki liikenteelle kello yhdentoista aikaan aamupäivällä. Aiemmin yöllä Vantaalla Kehä III:lla kaksi ramppia taas oli useita tunteja suljettuna tulvivan veden vuoksi. Alueelta puuttuu palomestari Arto Pirisen mukaan viemäröintejä. Veden pumppaamista kesti kuusi tuntia. Pelastuslaitosta työllistivät Uudellamaalla myös kaatuneet puut sekä tukkeutuneet viemärit ja kellareihin valuneet tulvavedet.

 

Myräkän vaikutuksia maakunnissa

Pahimmat myräköinnit näyttävät osuneen Etelä- ja Itä-Suomeen keskiviikkoillasta torstaiaamuun. Puita on kaatunut teille ja rakennusten päälle.

Pirkanmaan pelastuslaitoksella oli kuutisenkymmentä vahingontorjuntatehtävää. Palomestarin arvion mukaan myrskyvahinkoja on jonkin verran lisännyt puuskittaisen tuulen normaalista poikkeava suunta. Yleensä kovaa tuulta saadaan Kuokkasen mukaan lännestä tai lounaasta, kun tuuli nyt puhalsi kaakosta.

Kanta-Hämeessä oli vahinkotehtäviä 27 ja Päijät-Hämeessä hiukan enemmän. Sähkökatkoja yhteensä yli 5 000.

Keski-Suomessa noin 40 tehtävästä erityisesti Jämsän ja Hankasalmen alue oli keskiössä. kello 22 sähköittä oli tuhansia. Elenian viestintäjohtaja Heini Kuuselan mukaan sähkökatkojen määrät elivät paljon yön aikana. Katkot alkoivat keskiviikkona jo iltapäivällä ja tilanne oli kovimmillaan illalla seitsemästä yhdeksään. Myräkkä oli varsin pitkäkestoinen ja jatkui aamuyöhön saakka, Kuusela täsmentää.

Kymenlaaksossa myrskyn vahinkotehtäviä oli noin 30, enemmän rannikolla. Puiden raivausta, veden pumppausta ja kattopeltejäkin irtoili. Sähköittä jäi 4 800 asiakasta.

Etelä-Karjalassa pelastuslaitos työllistyi reilulla parillakymmenellä myrskytehtävällä lähinnä maakunnan pohjoisosassa, erityisesti Parikkalassa. Lappeenranta selvisi vähällä. Myräkkä kaatoi puita Karjalan radalle, ja junaliikenne on vielä päivälläkin poikki Kesälahden ja Parikkalan välillä.

Pohjois-Savon pelastuslaitos kertoi aamulla puuskittaisen tuulen aiheuttaneen yön aikana yli 40 tehtävää.

Pohjois-Karjalaan iski öinen myräkkä melkoisella voimalla. Puita kaatui sähkölinjoille joka puolella maakuntaa. PKS Sähkönsiirron verkkoalueella oli enimmillään sähköttä yli 9 000 taloutta. Pahin tilanne oli kello yhden jälkeen yöllä Heinävedellä, missä sähköt olivat poikki yli 3 000 taloudelta. Pohjois-Karjalan pelastuslaitokselle tuli  myrskyyn liittyviä tehtäviä kaikkiaan lähes 50..

Pohjois-Pohjanmaalla oli pelastuslaitoksella 10 myräkkään liittyvää tehtävää, Kainuussa vain yksi.

 

Etelä-Savo: Ilona-myrsky riepotteli tiukimmin Savonlinnan seutua

Voimakas syysmyrsky iski Savonlinnan seudulle keskiviikkoiltana ja jatkui läpi yön torstaiaamuun asti. Päivystävä palomestari Joni Himberg Etelä-Savon pelastuslaitokselta kertoo, että myrskyvahingot painottuivat tällä kertaa maakunnan itäosiin, Savonlinnan, Kerimäen ja Enonkosken seuduille. Vain yksittäisiä tehtäviä on ollut Mikkelin, Juvan, Pertunmaan ja Mäntyharjun alueilla.

– Yö on mennyt puita raivaillessa. Tehtäviä alkoi tulla keskiviikkona kello 17 jälkeen ja aamuun kello 6.30 mennessä pelastuslaitos oli hoitanut noin 60 vahingontorjuntatehtävää, Himberg kertoi torstaiaamuna työvuoronsa päätteeksi.

Himbergin mukaan pelastustyön johtajan näkökulmasta yö oli myrsky-yöksi jopa suht' rauhallinen. Vahinkoja ei tullut yhtenä ryöppynä, vaan tasaisesti 10–20 ilmoitusta tunnissa. Pitkiä tehtäväjonona ei päässyt syntymään.

– Mutta toki yksiköille yö on ollut hyvin työteliäs etenkin Savonlinnan seudulla. Ei siellä varmasti ole uni paljoa ehtinyt silmään tulla.

Torstaiaamuna vuoroon tullut päivystävä palomestari Joona Myyryläinen kertoi kello 16 aikaan, että päivän aikana myrskyyn liittyneitä raivaustehtäviä on tullut vielä parikymmentä. Iltapäivällä Savonlinnassa ja Sulkavalla sattui pieniä tuli- tai maastopaloja, jotka liittyivät myrskyssä vaurioituneisiin sähköjohtoihin.

Savonlinnan keskustanalueella myrskypuuska osui kovaa Heikinpohjantie 5:ssä sijaitsevaan kerrostaloon, jonka kattopeltiä irtosi kerrottujen arvioiden mukaan noin 200 neliömetrin kokoiselta alalta.

Myrsky aiheuttilaajasti sähkökatkoja joka puolelle maakuntaa, eniten Savonlinnan seudulle. Hieman kello 22 jälkeen noin 7 500 taloutta Itä-Savon alueella oli ilman sähköjä. Enimmillään yksin Savonlinnassa 5240. Sähköttä on torstaiaamuna Järvi-Suomen energian alueella edelleen yhteensä reilut 2 000 asiakasta Savonlinnassa, Sulkavalla, Enonkoskella ja Rantasalmella.

Parikkalan Valon aamulla tulleen tiedotteen mukaan verkostoasentajat ovat raivanneet eilisestä illasta alkaen läpi yön myrskyn aiheuttamia myrskytuhoja. Enimmillään sähköttä oli 5 900 asiakasta. (Yle)

 

 

 

 

01.11.2024

HIRMUMYRSKYRAJA YLITTYI ENSI KERRAN LYLY-MYRSKYSSÄ

Tuulet puhalsivat historiallisesti hirmumyrskylukemissa läntisessä Suomessa perjantaina. Rauman Kylmäpihlajassa keskituulen nopeus oli perjantai-iltana noin kello 21 korkeimmillaan 33,5 metriä sekunnissa. Porin Tahkoluodossa keskituulen nopeus nousi 30,3 metriin sekunnissa.

Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun Suomen merialueilla on mitattu hirmumyrskyä. Hirmumyrskyn kriteeri täyttyy, kun keskituulen nopeus on vähintään 33 metriä sekunnissa. Edellinen tuuliennätys mitattiin vuonna 2019 Bogskärissä oli 32,5 metriä sekunnissa. Vielä selvästikin kovempia keskituulilukemia on mitattu useaan otteeseen pohjoisen Suomen tunturialueilla.

Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Tuomas Bergman kertoi Rauman Kylmäpihlajan olevan otollinen myrskylukemille. Mittausasema sijaitsee rannikon tuntumassa ja tuulimittaus tehdään 43 metrin korkeudella merenpinnasta. Tuuliennusteiden korkeudelle eli 10 metriin muunnettuna 33,5 m/s vastaa noin 28 m/s keskituulta. Monen asian täytyy osua kohdalleen, jotta tuulet nousevat tällaisiin lukemiin. Vaikuttimina olleet voimakas matalapaine, kylmä ilmanpurkaus ja vuodenaikaan nähden varsin lämmin merivesi tekevät meren yläpuolisen ilman hyvin epävakaaksi. Samalla ennustamisen haasteet kasvavat.

 

Näin Lyly-myrsky syntyi

Perjantaina tuuli kääntyi Selkämerellä nopeasti lempeästä maatuulesta mereltä puhaltavaksi hirmumyrskyksi. Kaiken takana oli kylmä luoteistuuli. Näin kävi perjantaina, kun matalapaine siirtyi päivän aikana lännestä kaakkoon ja kylmä luoteistuuli pääsi valahtamaan Pohjanlahtea pitkin lämpimän Selkämeren päälle. Siellä se alkoi kerätä voimaa.

Ylen meteorologi Matti Huutosen mukaan ilmakehä on epävakaassa tilassa, kun meri on lämmin ja sen päällä oleva ilma kylmää. Syntyy turbulenssia, pyörteisyyttä, nousuliikettä ja sekoittuneisuutta. Sen seurauksena korkeammalla ilmakehässä puhtaltava voimakkaampi tuuli pääsee tipahtamaan ja tuo puuskissa voimakasta tuulta myös maanpinnan tasolle ja havaintoasemille.

Huutosen mukaan myös lounatuulet voivat olla kovia, mutta ne ovat lämpimämpiä, monesti sitkaampia ja puhaltavat tasaisemmin, jolloin muutos on hitaampi ja puuskaisuudessa ei ole niin äkillisiä voimistumisia. Huutosen mukaan myös koillistuuli kuljettaa kylmää ilmaa, mutta se tulee mantereen puolelta eikä pääse samalla tavalla puhaltamaan rannikkoseuduille.

Ilmatieteen laitoksen meteorologi Pauli Jokisen analyysia: Yksi merkittävä tekijä oli, että Suomessa oltiin maan eteläosissa voimakkaan suihkuvirtauksen alueella. Mitä suurempia ovat lämpötilaerot, sitä suurempi on suihkuvirtaus. Voimakkaat suihkuvirtaukset pystyvät ajoittain synnyttämään lähellä maanpintaa voimakkaita matalapaineita ja tuulia.

 

MYRSKYN VAIKUTUKSET MITTAVIA LOUNAIS-SUOMESSA           

Syysmyrsky iski Suomeen perjantaina iltapäivällä. Erityisesti myräkkä koetteli Satakuntaa Raumalla, Eurajoella ja Luvialla. Satakunnan pelastuslaitoksen päivystävä palomestari Kari Kankaanpää kertoi, että koko maakunnan alueella oli kirjattu perjantai-illasta kello 19 lauantai­aamuun kello 7 mennessä yhteensä 316 myrskyyn liittyvää tehtävää. Tehtävät jatkuivat vielä iltaviiteen saakka, johonka mennessä määrä oli kasvanut 420:n.

Iltaa kohden voimistunut tuuli toi mukanaan laajoja myrskyvahinkoja ensi Rauman seudulla, sitten myös Porin suunnalla. Rauman suunnalla tuuli voimistui noin iltaseitsemältä, mitä seurasi suuri vahingontorjuntatehtävien suma. Iltakahdeksalta pelastuslaitos hälytettiin ensin Rauman Tuulensuunkadulle vahinkotehtävään, jonka hätäkeskus luokitteli suureksi ison kuusen kaaduttua kadulle. Varttia vaille yhdeksältä pelastuslaitos hälytettiin Eurajoen Havumäentielle, missä ihmisen jalka oli jäänyt jumiin kaatuneen puun alle. Porissa iso kuusi kaatui jäähallin lähellä kävelytielle pian Ässien pelin päättymisen jälkeen. Pyöräkatoksia ym. irtotavaraa lenteli ja aitoja kaatui myrskyn kourissa.

Myrskypuuskat repivät rakennusten peltikattoja riekaleiksi. Heidi Rannikko huomasi lauantaina, että Eurajoella Vuojoen kartanon mailla sijaitsevan ladon katto lepatti tuulessa. Myrsky oli lennättänyt katon palasia ympäri peltoa. Omaisuutta uhkaavia tehtäviä on ollut merkittävä määrä.

Kaatuneet puut haittasivat edelleen myöhään perjantai-iltana liikennettä eri puolilla maakuntaa. Akselilla Eurajoki–Rauma–Luvia meren puoleiset tiet ovat pääosin käyttökelvottomia kaatuneiden puiden vuoksi.

Varsinais-Suomen pelastuslaitoksella tehtäviä oli parisataa. Pirkanmaan 70 tehtävästä suuri osa oli lumisateesta johtuvia kolareita ja tykkylumeen liittyviä puustotehtäviä.

 

 

SÄHKÖKATKOT

Myräkkä katkaisi perjantai-iltana sähköjä eteläisessä Satakunnassa ja pohjoisempana lähinnä rannikkokunnissa. Energiateollisuuden sähkökatkokartan mukaan kello 22 Satakunnassa oli ilman sähköjä yli 10 000 taloutta. Eurajoella sähköttömiä talouksia oli 5205, Eurassa 2194, Raumalla 1888, Pyhärannassa 1604, Merikarvialla 1110, Säkylässä 813, Porissa 194, ja Pomarkussa 49 taloutta. Laajoja sähkökatkoja oli myös Varsinais-Suomessa, Pirkanmaalla ja Hämeessä.

Energiateollisuuden mukaan sähköt katkesivat kaikkiaan noin 67 000 asiakkaalta tuulen ja tykkylumen vuoksi. Lauantaiaamuna kello 9 sähköjä oli vielä poikki 17 000 taloudessa.

Matalapaine sai aikaan myös runsaita lumikertymiä maan länsi- ja eteläosaan. Paikoin lunta kertyi jopa 20 cm. Ajokeli muuttui erittäin huonoksi, ja tykkylumi sai aikaan sähkökatkoja. Sähkövaurioiden korjaaminen kesti useita vuorokausia.

 

Lyly tuhosi sähkölinjoja

Perjantai-iltana lounaisrannikolla myrskytuuli katkoi valtavasti sähkötolppia. Viikonloppuna jo raivatuille linjoille tuli lisävahinkoja, mikä hidastaa korjausta. Paneliankosken Voiman (Eurajoki) toimitusjohtaja Kimmo Nurminen kävelee sähkölinjalla Eurajoen Kuivalahdella ja pyörittelee päätään hämmentyneenä. Näkyvillä on satoja metrejä tuulenkaatojen ja katkenneiden sähkötolppien täyttämää linjaa. Tilanne on täysin poikkeuksellinen. Asiakkaat ovat ilmoittaneet hyvin vikapaikoista.

– Yleensä linjoilla kaatuu puita. Mutta nyt emme sataan metriin näe linjaa, kun pylväät on poikki. Aika hyvin ihmiset ymmärtää tämän olevan historiallisen poikkeuksellinen tilanne. Osalla on tunteet pinnassa, eikä tuo ole ihme.

Mittavat vahingot aiheuttanut Lyly-myrsky aiheutti valtavan työkuorman. Tilanteen mahdollisimman nopea korjaaminen vaatii myös riittäviä lepotaukoja ja turvallisia työolosuhteita. Myrskylukemissa puhaltanut tuuli ja teille kaatuneet puut ovat osaltaan hidastaneet korjaustöitä.

 

Tiedote 11.11. Lähes kaikki Lyly-myrskyn aiheuttamat sähköviat on saatu korjattua Satakunnassa. Energiateollisuuden sähkökatkokartan mukaan Eurajoella oli maanantaiaamuna aamulla 39 taloutta ilman sähköä. Paneliankosken Voimasta kerrottiin sunnuntaina, että yhtiön sähköttömiä asiakkaita on enää lähinnä saarissa.

Paneliankosken Voima jatkaa myrskytuhojen korjaamista pylväiden ja johtojen uusimisilla sekä puiden raivauksella. Tämä voi aiheuttaa lyhyitä sähkön jakelun keskeytyksiä vielä lähiviikkoina.

 

Luotsi kertoo hurjasta tilanteesta Rauman edustalla

Rauman luotsiaseman luotsivanhin Klaus Kauko seurasi hirmumyrskyä maalta. Laivojen luotsaus keskeytettiin Rauman väylillä perjantaina iltapäivällä poikkeuksellisen kovan kelin takia. Kaukon mukaan vastaavia tilanteita tapahtuu 3–5 kertaa vuodessa. Luotseilla merelle menon raja tulee vastaan, kun keskituuli on noin 20 metriä sekunnissa ja aallonkorkeus yli 2,5 metriä.                                                                                                                    

– Laivat kyllä saataisiin ajettua satamaan hinaajien avustamina, mutta ulkomerellä luotsin laivaan pääsy ja laivasta alas kiipeäminen on niissä aallonkorkeuksissa vaikeaa, jopa vaarallista, Kauko kertoo.

Perjantai-iltana aallon keskikorkeus oli tietokonelaskelmien mukaan noin 6,5 metriä, jolloin maksimiaalto on 9–10 metriä. 15 vuotta luotsina toimineen Kaukon mukaan tuollainen tuulen voimakkuus on Selkämerelle aivan poikkeuksellista. Kaukon yllätti myös se, miten nopeasti myrsky nousi.

– En muista urallani ennen kokeneeni tällaista. Eilen puolen päivän aikaan oli hyvinkin tyven, hieno syyspäivä täällä ja maatuuli vielä. Illalla kello 20–22 tehtiin jo tuulihistoriaa.

Merellä olevassa laivassa puuskissa lähes 40 metriä sekunnissa puhaltava tuuli tietää aikamoista menoa. Kaukon mukaan yksi laiva ei ehtinyt laituriin, vaan jäi Rauman edustalle redille odottelemaan myrskyn laantumista. Kovassa merenkäynnissä ei voi enää ankkuroida, koska ankkuri ei pidä. Laivan pitää toimia itseään suojellen, eli ajetaan koneilla merenkäyntiä vasten ja yritetään selviytyä siitä läpi.

 

Myrskytuuli irrotti rakenteilla olevan laivan laiturista Raumalla

Hirmumyrskyn moukaroinnin kohteeksi joutui viime yönä myös tansanialainen matkustaja-autolautta, jota parhaillaan rakennetaan telakkaoperaattori Rauma Marine Constructionsin toimesta Rauman telakalla. Operaattorin toimitusjohtaja MikaNieminen kertoo, että laituriin myrskyköysillä kiinnitetyn laivan irtoaminen on tapahtunut nopeasti. Laivan oli määrä valmistua ensi keväänä.

– Tuuli on puhaltanut juuri sellaisesta suunnasta, että koko laivan sivupinta on sen ottanut vastaan ja se on aiheuttanut paljon liikettä, jolloin köydet ja vaijerit ovat katkenneet. Luonnonvoima on ollut aivan valtava!

Laiva törmäsi ajautuessaan rantapenkereeseen. Rantapenkereen ja laivan välissä oli puristuksissa hinaaja, joka toimi ikään kuin stopparina laivan vieressä laiturissa. Laivan kokemista vaurioista Nieminen ei vielä osaa sanoa mitään, mutta laivan ja penkereen väliin jääneelle hinaajalle on varmasti aiheutunut merkittäviä vahinkoja. Silmämääräisesti pystyy sanomaan sen, että laivassa on ainakin ulkoisia kolhuja. Henkilövahinkoja onnettomuus ei aiheuttanut.

Kaikki kaasut ja sähköt irrotettiin ja suljettiin laivallta samalla kun on moneen kertaan tarkastettu, ettei sinne varmasti ole jäänyt ketään. Nieminen kertoo laivan olevan hurjan näköinen.

– Sen kyljessä roikkuu kymmeniä, ellei satoja tyhjiä kaasu- ja sähköputkia, jotka ovat katkenneet laivan irrotessa laiturista.Nyt suuri kysymys on se, että millä laivan saa takaisin.

Raumalainen matkailuyrittäjä Teemu Knuutila kertoi, kuinka Raumalle iskenyt myrskysää on saanut veneet karkaamaan, laitureita irtoamaan ja puita kaatumaan. "Vesibussilaiturikin irtosi", Knuutila sanoi. Myöhään perjantaina rannassa käväissyt Knuutila kertoo monen olleen katsomassa veneitään. Hän kuitenkin toteaa, ettei tavallinen tallaaja voi tehdä juuri mitään aiheutuville myrskyvahingoille. (Yle/SK/)

 

Suurjännitepylväät kaatuivat myrskyssä Eurajoella

Perjantain myrsky kaatoi Eurajoella kaksi 400 kilovoltin suurjännitepylvästä. Fingridin valvomopäällikkö Arto Pahkin kertoi keskituulen olleen kyseisellä paikalla silloin yli 30 metriä sekunnissa, eli puhutaan myrskylukemista. Kyseisenlaisten suurien pylväiden kaatuminen on erittäin harvinaista Suomessa, eikä Pahkin muista myrskyjen kaataneen niitä koskaan aiemmin.

Tutkimuksissa selvisi, että tapahtumaan vaikutti osaltaan rakenteiden heikentyminen, kerrottiin kantaverkkoyhtiö Fingridistä tiistaina STT:lle. Pahkinin mukaan kyse on haruskorroosiosta, jossa metalli syöpyy maaperässä. Asiaan on kiinnitetty jo aiemmin huomiota eri paikoissa ja tehty myös korjaavia toimia. Kyseisessä paikassa sitä ei kuitenkaan oltu havainnoitu aiemmin.

 

Rauman Prismalla hurja vaaratilanne

Ostoskärryjen katokset hajosivat myrskytuulen voimasta Rauman Prismalla ja aiheuttivat vaaratilanteita ja vahinkoa perjantai-iltana, kertoo Ilta-Sanomiin yhteyttä ottanut paikkakuntalainen Joakim. Joakimin mukaan katoksen palat lentelivät ihmisiä ja autoja päin holtittomasti.

– Juuri tulin autosta ulos, kun edessä olevista katoksista lensi paloja edellä olevia autoja päin. Lähellä kävi että olisi omaan autoon pamahtanut, mutta kävi hyvä tuuri.

Joakimin mukaan ihmiset suojautuivat autoihin tai juoksivat sisälle Prismaan. Yksi pala osui kolmeen autoon, ja omistajat katselivat, mitä autoille kävi. Joakim ei suoraan nähnyt, että palat olisivat osuneet ihmisiin, mutta näki Prisman ulkopuolella ambulansseja hoitamassa ihmisten vammoja.

Loppuillan Joakim kertoo pysyttelevänsä kotona. Myös hänen kotipihassaan puita ja tolppia oli kaatunut autojen päälle ja lisäsi, että pitkin Raumaa on paljon puita nurin.

 

Trampoliini iskeytyi katosta läpi Raumalla - "Oli hurjat puuskat"

Perjantai-iltainen hirmumyrsky iski Raumalla asuvan Alisa Kähkösen trampoliiniin. Kähkösen mukaan trampoliini lensi pihalla ”ainakin kymmenen metriä” ja laskeutui lopulta Kähkösen autotallin katolle.

– Olimme syömässä tyttären kanssa iltapalaa, kun ulkoa kuului rysähdys. Trampoliini oli katolla ja mennyt yhdestä kohdasta katosta läpi. Oli hurjat puuskat. En ole ennen nähnyt puiden taipuvan vaakatasossa.

Kähkönen kertoo, että trampoliini lähti lentoon kovimpien tuulien aikaan iltakahdeksan ja -yhdeksän välillä. Haastatteluhetkellä iltayhdentoista aikaan trampoliini oli edelleen autotallin katolla, mutta köytettynä kiinni tallin vieressä olleeseen peräkärryyn. Tuuli oli kuitenkin jo laantunut. (IS)

 

 

METSÄKESKUS: 100 000 kuutiota puuta kaatui Lylyn riepottelussa

6.11.  Viime viikonlopun Lyly-myrsky kaatoi puita länsi- ja lounaisrannikolla. Myös Pirkanmaalla ja Uudenmaan pohjoisosassa puita kaatui ja katkeili märän ja raskaan lumen vuoksi. Puita on kaatunut metsissä sikin sokin, mikä kasvattaa korjuukustannuksia.

Suomen metsäkeskuksen keräämien tietojen mukaan pahimmat tuulituhoalueet sijaitsevat Satakunnan ja Varsinais-Suomen rannikkoalueilla eli Porin, Eurajoen, Rauman, Pyhärannan ja Uudenkaupungin kunnissa. Näillä alueilla myrsky kaatoi alustavien tietojen noin 100 000 kuutiometriä puuta. Suuri osa puista kaatui juurineen, kertoo valmiuspäällikkö Ragnar Höckerstedt.

12.11.Suurin osa Lyly-myräkän Vakka-Suomessa kaatamista puista oli mäntyjä.  Uudenkaupungin, Laitilan ja Pyhärannan alueella kaatui arviolta 30 000 kuutiota puuta. Suurtuhoilta vältyttiin: vain kolmella metsäpalstalla tarvitaan uudistamista.  Vakka-Suomessa on korjattu noin tuhat kuutiota kaatuneita puita. Metsäkoneet ovat vasta siirtymässä laajemmin normaalitöistään tuhoalueille.  Arviolta puolet Vakka-Suomen Lyly-myrskyn tuhoalueen metsistä oli vakuutettu, (Yle)

 

 

 

16.11.2024

TAAS MYRSKYSI, 43 000 SÄHKÖITTÄ

Kovat tuulet aiheuttivat sähkökatkoja Etelä- ja Keski-Suomessa. Sähkökarttapalvelun mukaan noin 40 000 asiakkaalta oli sähköt poikki iltaseitsemän jälkeen. Vielä kello 16 aikaan luku oli alle 10 000, puoli seitsemän aikaan luku kävi yli 43 000 asiakkaassa. Sähkökatkoja on laajalla alueella keskisessä, eteläisessä ja kaakkoisessa Suomessa. Lukumäärällisesti eniten niitä oli Sysmässä, Orivedellä, Kangasalalla ja Kangasniemellä.

Ylen meteorologi Elias Paakkanen kertoi päivän kovimpien tuulien osuneen etelärannikolle ja Suomenlahden saaristoon. Päivän kovin keskituuli oli iltakuuteen mennessä mitattu saaristossa Sipoon Itätoukissa, jossa tuulen nopeus oli 23,8 metriä sekunnissa.

Kovia puuskia oli myös maa-alueilla. Etenkin Pirkanmaalla yksittäiset tuulenpuuskat ovat olleet tuntuvia. Tampereella kovin mitattu tuulenpuuska ylsi lähes 24 metriin sekunnissa. Säätilaan liittyi voimakas kuurorintama, joka pyyhkäisi lännestä itään yli Pirkanmaan. Rintaman kärjessä esiintyi myös ukkosta ja raekuuroja. Rintama oli voimakkain Tampereen ja 9-tien eteläpuolella.

 

Myrskypuuskien kaatamat puut ovat aiheuttaneet pelastuslaitoksille tehtäviä ympäri Etelä- ja Itä-Suomea. Esimerkiksi Pirkanmaalla, Satakunnassa ja Keski-Suomessa oli lauantaina iltapäivästä ja alkuillasta paljon vahingontorjuntatehtäviä.

Pirkanmaan pelastuslaitoksen päivystävän palomestarin mukaan ilta oli todella kiireinen ympäri Pirkanmaata. Ruuhkaisin hetki alkoi ennen viittä iltapäivällä. Tehtäviä oli 120. Runsaimmin niitä oli Tampereella ja sen itäpuolella Kangasalla, Pälkäneellä ja Kuhmoisissa. Sähköittä jäi lauantai-iltana yli 10 000 asiakasta. Päivystävä palomestari lausahti:

– Todella kiireinen ilta, ja pahoja vahinkoja. Puita on kaatunut talojen päälle, ja autot ovat jääneet sähkölinjoihin jumiin. Ei ole osattu varautua tällaiseen 15 metrin puuskatuuleen.

Kova tuuli kaatoi useita puita rakennusten katoille niin, että puu on räsähtänyt katon läpi. Velaatantiellä auto takertui sähkölinjoihin. Kangasalla rakennusteline romahti seitsemänkerroksisen kerrostalon pihalla. Tiedossa ei kuitenkaan ole, että kukaan olisi loukkaantunut.

 

Kiirettä on pitänyt myös esimerkiksi Satakunnassa, jossa korjattiin myrskyn jäljiltä kymmeniä kaatuneita puita tieltä ja sähkölinjoilta. Tehtäviä myrskyn vuoksi pelastuslaitoksella oli noin 30. Sen sijaan Varsinais-Suomessa oli vain viisi lähtöä.

Sunnuntaina sähköjen palauttamista on jatkettu etenkin itäosissa maata, johon kovat tuulet ja puuskat osuivat myös voimakkaana. Suurin osa sähköttä olevista talouksista oli Järvi-Suomen verkkoyhtiön alueella. Alueen pelastuslaitoksella tehtäviä on ollut vajaat sata, joista suurin osa liittyi kaatuneisiin puihin. Pelastuslaitos mainitsee, että vakavin tilanne oli Kangasniemellä, jossa kaatunut puu hajotti asunnon katon.

Päijät-Hämeen pelastuslaitokselta kerrottiin myös tuulen kaataneen lukuisia puita.

 

 

 

 

20-21.11.2024

LUMIMYRSKY JARI

Runsas lumisade ja kova tuuli aiheuttivat runsaasti vahinkoja sekä sähkökatkoksia etenkin maan etelä- ja keskiosissa. Myrskytuulet alkoivat voimistua keskiviikkona illansuussa. Sitä seuraavana yönä myrskysi Etelä-Lappia myöten.Jari-myrskyn aiheuttamien sähkökatkojen määrä oli enimmillään yli 81 000 keskiviikkona noin kello 22.30. Torstaiaamuna noin kello 7 sähkökatkojen määrä oli uudelleen lähes 80 000 koko yön raivonneen myrskysään jäljiltä. Vähän ennen puoltapäivää määrä oli puolittunut.

Ajokeli oli erittäin huono maan etelä- ja keskiosassa, mikä suurelta osin vaikutti siihen, että  liikenteessä sattui runsaasti kolareita ja liikenneonnettomuuksissa menehtyi kaikkiaan seitsemän ihmistä, mikä on tilastollisesti merkittävä määrä.

 

Ilmatieteen laitokselta Jari Tuovinen kertoi, että myrsky oli pitkäkestoinen ja tuulen suunta koillisesta myrskypuuskille harvinainen. Lisäksi maa oli enimmäkseen roudaton, mikä edesauttoi myrskytuhojen syntymistä.

– Havainnot ja vaikutukset huomioon ottaen tämä myrsky oli lumimyrskyjen harvinaisemmasta päästä. Jari-myrskyn lähin vertailukohta lienee Antin-päivän lumimyrsky 30.11.2012,meteorologi Jari Tuovinen vertaa.

Voimakkain puuska mitattiin Kalajoen Ulkokallassa, 34,2 metriä sekunnissa. Samalla asemalla mitattiin myös keskituulen maksimiarvo 28,2 metriä sekunnissa. Kokkolan edustalla Tankarissa kovimmat puuskat olivat 33,2 metriä sekunnissa.

Varsinaisen sisämaan puuskista erottui selvästi Sotkamon peräti 26,6 m/s lukema. Kokonaisuutena yleisesti jäätiin kuitenkin alle 20 metriin sekunnissa, Tosin esimerkiksi Tampereen Siilinkarilla päästiin 22 m/s. Matalapaineen alue siirtyi torstaipäivän aikana hyvin hitaasti Suomenlahden länsiosista Lounais-Suomen ylle.

Vahinkotehtävien määrässä karkeasti ottaen Pirkanmaa ja Uusimaa erottuivat muista maakunnista.

 

Jari-myrsky toi runsaasti lunta etenkin maan eteläosiin, jossa sateen olomuoto vaihteli myös vedeksi ja rännäksi. Suurin vuorokauden lumikertymä mitattiin Hämeenlinnan Pirttikoskella, 28 senttimetriä. Vesisateiden osalta kärkeen nousi Helsinki-Vantaan lentoaseman havaintoasema, jossa satoi 65,4 millimetriä kahdessa vuorokaudessa.

 

 

Merivesi käyttäytyi erikoisesti

Myrskyyn sisältyi lisääkin erikoisuuksia. Suomen yllä madelleen matalapaineen seurauksena meriveden korkeusero pohjoisen ja etelän välillä oli torstaina lähes kolme metriä. Tämä johtui siitä, että kova pohjoisen ja koillisen välinen tuuli puhalsi vettä Perämereltä kohti etelää. Kun eteläisillä merialueilla etelä- ja lounaistuulet puhkuivat samanaikaisesti kohti Suomenlahden pohjukkaa, merivesi nousi aamulla124 senttimetriä keskiveden suhteen Haminan mittausasemalla. Kun vesi Kemin Ajoksen mittausasemalla torstaina aamupäivällä laski uuteen ennätykseen 161 senttimetriä, muodostui erotukseksi 385 cm.

Edellinen matalan veden ennätys Ajoksen mittauspisteellä oli -125 senttimetriä vuodelta 2016. Merivesi teki myös poijukohtaisen ennätyksen, kun Perämeren aaltopoijulla merkitseväksi aallonkorkeudeksi mitattiin tasan viisi metriä. Perämerellä aaltomittauksia on tehty vuodesta 2012.

Hailuoto motissa. Alhaisen merivedenkorkeuden vuoksi Oulunsalon ja Hailuodon välinen lauttaliikenne jouduttiin keskeyttämään keskiviikon ja torstain välisenäyönä puoli kahden aikaan. Hailuodon kunta arvioi Facebookissa tilanteen jatkuvan kello 18 saakka. Perämeren mataluus näkyi myös Oulussa, jossa normaalista poikettiin noin 140 senttimetriä. Vesi pakeni esimerkiksi ravintolalaiva Bootin alta Oulussa ja alus jäi liki kuivalle merenpohjalle.

 

Lumen ja tuulen vahinkoja

Jari-myrsky aiheutti kymmeniä peltikolareita Varsinais-Suomessa. Satakunnassa puolestaan myrsky on kaatanut puita teille. Salon torilla esiintymislavan katos romahti. Kaupunki varoitti, ettei onnettomuuspaikan lähellä saisi olla.

Lumikuorma on kaatanut keskiviikon ja torstain aikana jo kaksi kuplahallia: yhden Espoossa, yhden Vantaalla. Vahinkoja voi sattua jo noin 30 sentin lumikuormalla, joka on kasaantunut kuplahallin kankaan päälle.

Aiemmin illalla Tampereen Annalassa myrsky kaatoi puun rivitalon päälle, ja Tesomalla paikallisbussien liikenne keskeytyi tielle kaatuneen puun vuoksi, siellä myös suuri havupuu kaatui kerrostalon päälle. Puita on kaatunut myös autojen päälle. Kaikkiaan Pirkanmaan pelastuslaitoksella on ollut keskiviikkoillan aikana jo toista sataa tehtävää (klo 20.30).

 

Liikennevälineet. Tieliikenteessä kaksi tieltä suistunutta rekkaa ovat haitanneet liikennettä torstaina  iltapäivällä. Petri Koskinen oli torstaina aura-autolla liikkeellä jo aamuneljästä lähtien. Lumimyräkkä on vaatinut Vaasan moottoritien auraamista neljään kertaan puoleenpäivään mennessä. Jarin jälkien siivoamista on helpottanut se, ettei Pohjanmaalla ole juurikaan sadellut lunta ennen eilistä myrskyä.                                                

– Koska teillä ei ollut aurausvalleja, tuuli puhdisti niitä lumesta, Koskinen kuvailee urakointia.

Jari-myrsky riepotteli myös Helsinki-Vantaan lentoasemaa. Lentoasemayhtiö Finavian saapuvien ja lähtevien lentojen listan mukaan lähes parikymmentä lentoa oli myöhässä aikataulusta, pahimmillaan tunteja. Isoimmat myöhästelyt painottuivat pohjoisen lähtöihin, mutta myös ulkomaan lentoja jopa peruttiin.

Kova tuuli vaikeutti matkustajalauttojen pääsyä satamaan Helsingissä torstaina päivällä. Niitä jäi odottelemaan Kustaanmiekan ulkopuolelle. Myös junaliikenne takkuili huonojen sääolosuhteiden vuoksi. Kaukojunaliikenteessä oli merkittäviä häiriöitä mm. radoille kaatuneiden puiden vuoksi, VR kertoi.

 

Matkapuhelinoperaattorit pitivät myrskyn vaikutuksia pahimpina vuosiin

Jari-myrskyn aiheuttamat sähkökatkot hyydyttivät matkapuhelinverkkojen tukiasemia eri puolilla Suomea. Aamun tietojen mukaan yhteysongelmia on kaikilla verkko-operaattoreilla. Esimerkiksi verkko-operaattori DNA tiedotti aamuviideltä, että Jari-myrskyn aiheuttamia matkaviestinverkon häiriöitä on esiintynyt Uudenmaan, Kymenlaakson, Päijät-Hämeen, Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueilla.

DNA:n radioverkoista vastaava johtaja Jarkko Laari kuvaili Jari-myrskyä pahimmaksi vuosikausiin.  Mastoissa on monen operaattorin tukiasemia ja kun sähköt katkeaa, niin kaikkien operaattorien palvelu lakkaa muutaman tunnin päästä.

Telian ja Elisan verkkojen ongelmat painottuivat keskiseen Suomeen. Telialla puhelinliikenne  on ollut täysin poikki Lapissa Urho Kekkosen kansallispuiston ja Korvatunturin alueella. Häiriöiden arveltiin kestävän perjantaihin saakka.  Tukiasemien vara-akuissa riittää virtaa keskimäärin neljäksi tunniksi katkon iskiessä. Operaattorit ovat toimittaneet varavoimakoneita kriittisimmille alueille. 

 – Jokaiseen sähköttömään tukiasemaan niitä ei ikävä kyllä saada, totesi Elisan palvelunhallinnan päällikkö Karri Jäkkö.

 

Jari-myrskyssä myös salamoi

Helsinki-Vantaan lentoasemalla havaittiin torstaina iltaseitsemän jälkeen salamanisku. Ilmatieteen laitos vahvistaa salamahavainnon Uudeltamaalta tältä päivältä. Eilen (keskiviikkona) maahan iski jopa neljä salamaa. Lisäksi pilvisalamoita eli pilven sisässä purkautuvia salamoita havaittiin 19. Salamointia havaitaan talvisin vähemmän, mutta silti lähes joka vuosi, kertoo meteorologi Kaisa Solin.

– Eilisen salamointi oli jo ihan runsasta talviaikaan nähden, vaikka ei tämä mitenkään poikkeuksellista ole. Solinin mukaan talviaikaan salaman iskut ovat yleensä yksittäisiä. (Yle)

 

IS: Tuusulassa asuva Iiris Tuominen oli keskiviikkona illansuussa pihalla tekemässä lumitöitä hämmästellen välähdystä, joka valaisi tumman taivaan.

– Valo oli tosi kirkas ja ihan sininen, Tuominen kuvailee. Sisälle tultuaan hän laittoi kännykän kuvaamaan videota jääden odottamaan uutta salamaa. Vartin odotuksen jälkeen välähti taas ja se tallentui videolle.

Espoon Kivenlahdessa asuva Ollihavahtui keskiviikkoaamuna kahdeksan jälkeen kotonaan voimakkaaseen välähdykseen.

– Kauhea välähdys, meni kaksi–kolme sekuntia ja kuului kauhea pamaus. Yllättävää ja erikoista, mutta onhan tuo lumipyrykin aika yllättävää, Olli kertoo tuntemuksistaan. Hänen mukaansa ukkonen ei jatkunut yksittäisen välähdyksen ja sitä seuranneen jyrähdyksen jälkeen.

 

 

TAPAHTUMIA MAAKUNNISSA

Varsinais-Suomi. Jari-myrsky rantautui Carunan verkkoalueille keskiviikkona iltapäivällä. Sähköttömiä asiakkaita oli enimmällään noin 12 500. Sähkökatkoja ovat aiheuttaneet ennen kaikkea tykkylumen painamat ja kaatamat puut. Erityisen vaikea tilanne oli Nauvon etelä- ja pohjoispuolen saarissa, joissa sähköverkon vikojen paikannusta ei päästy keskiviikkona tekemään, koska saariin ei päästy myrskyn vuoksi. Myös Lohjalla, Vihdissä ja Tuusulassa ongelmat olivat laajoja ja pitkäkestoisia tykkylumen vuoksi.

 

Pirkanmaa. Sähköyhtiö Elenian mukaan rajujen puuskatuulien poikkeuksellinen suunta koillisesta aiheutti yhtiön verkkoalueella pahimmat vauriot yhdeksään vuoteen. Erityisen paljon sähkökatkoja oli Pirkanmaalla ja Keski-Suomessa, pahimmillaan yhtä aikaa 29 800 Elenian asiakasta. Erimittaisen sähkökatkon koki kaikkiaan 130 000 Elenian asiakasta.  Poikkeuksellisesta suunnasta puhaltaneen tuulen lisäksi myrsky otti voimaa sulista vesistöistä ja kaatoi roudattomasta maasta isoa puustoa.

Elenian 76 600 kilometrin mittaisesta sähköverkosta on vielä 26 000 kilometriä ilmajohtoverkkoa. Myrsky vaurioitti vakavimmin pitkien etäisyyksien ilmajohtoja laajoilla alueilla. (edelliset tiedot Elenian sivustolta)

Pelastuslaitoksella oli ollut keskiviikkoiltapäivän kello kolmen ja torstain aamuviiden välillä yli 300 tehtävää. Pelastuslaitoksen mukaan tilanne rauhoittui hieman yöllä, mutta arvioi tehtävämäärän kasvavan aamun edetessä. Kaatuneita puita on tiealueilla/sähkölinjoilla pelastuslaitoksen mukaan vielä huomattavan paljon.

                                                                                                                 

Uusimaa. Sähkökatkoja laajalti.Kello 20.30 katkojen piirissä oli25 500 asiakasta. Esimerkkeinä Loviisa 3 440, Porvoo 3415, Tuusula 3112, Espoo 2538, Vihti 2515, Sipoo 2389 asiakasta.

Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen alueella Jari-myrsky aiheutti keskiviikkona noin 200 pelastustehtävää iltakahdeksaan mennessä. Pääosin pelastuslaitoksen vakinaisia yksiköitä ja alueen sopimuspalokuntia ovat työllistäneet puun kaatumisiin liittyvät vahingontorjuntatehtävät sekä tieliikenneonnettomuudet.

Itä-Uudenmaan pelastuslaitosta Jari-myrsky työllisti poikkeuksellisella tavalla, laitos kertoi tiedotteessaan. Ajokeli muuttui haastavaksi ja puita kaatui. Tehtäviä oli keskiviikosta torstaiaamuun mennessä noin 200.

– Myrskyvahingot ovat työllistäneet pelastuslaitosta todella poikkeuksellisella tavalla kuluneen vuorokauden aikana. Tehtävien kokonaismäärä tulee vielä kasvamaan, sillä yksiköt raportoivat oma-aloitteisia tehtäviä tilannekeskukseen jälkikäteen. Lähes kaikki alueen sopimuspalokunnat hälytettiin apuun, Itä-Uudenmaan palomestari Ilkka Eskelinen kertoi.

 

Kymenlaaksossa Kymenlaakson sähköverkkojen asiakkaita oli ilman sähköjä puoli seitsemän aikaan illalla noin 6 000. Vikoja ovat aiheuttaneet sekä tuulen vuoksi linjoille kaatuneet suuret puut että märän tykkylumen linjoille painamat oksat. Erittäin vaikea säätila vaikeutti korjaustöitä paljon. Sähköyhtiön mukaan lähes koko asentajahenkilöstö on käytössä ja korjaustöitä jatketaan keskiviikkona mahdollisimman pitkälle yöhön. Pelastuslaitoksella oli Kymenlaakson alueella lähes 40 tehtävää myrskyn aikana.

 

Keski-Suomen pelastuslaitoksen päivystävän päällikön Mikko Thusbergin mukaan pelastuslaitoksella on ollut torstaiaamuun mennessä noin 250 tehtävää. Thusberg toteaa, että eniten myrskyn vuoksi apua on tarvittu Jämsä–Keuruu–Joutsa -alueilla sekä Jyväskylän seudulla. Pohjoisessa Keski-Suomessa on ollut rauhallisempaa. Thusbergin mukaan Keuruu on ollut myrskyn ehkä kovimmassa kuormassa.                          

– Eilen vähän kello 18 jälkeen meillä (pelastuslaitoksella) rupesi niin sanotusti kongit kumisemaan ja siitä lähtien on ollutkin aika hurlumheitä. Melko poikkeuksellinen vuorokausi on ollut.

 

Pohjanmaan maakunnat. Jari-myrsky katkoi yön aikana sähköt tuhansilta pohjalaisilta. Puita kaatui sähkölinjoille niin myrskytuulien kuin painavien lumikuormienkin voimasta. Yhteensä sähköjä oli poikki pohjalaismaakunnissa torstaina aamukuudelta noin 8 000 asiakkaalta. Vahingontorjuntatehtäviä lienee ollut yli puolensataa.

Pohjois-Pohjanmaalla alueen pelastuslaitoksen mukaan myrskytehtäviä on ollut torstaihin puoleenpäivään mennessä noin 140 ja lisää tuli koko ajan.  Jari-myrsky runteli kovalla kädellä Ruununtörmän loma-aluetta Vaalan Säräisniemellä Pohjois-Pohjanmaalla (Oulujärven länsipuolella). Myrsky kaatoi alueella kymmeniä puita, joista kaksi kaatui loma-asuntojen päälle. 

Jari-myrskyn jälkiä sähköverkkoon korjataan Kainuussa vielä  perjantaipäivä, arvioitiin sähköverkkoyhtiö Kajavesta. Enimmillään sähköt ovat olleet poikki noin 8 000 kotitaloudelta. Vikoja korjattiin ympäri sähköyhtiö Kajaven toiminta-aluetta.

 

 

Pohjois-Savossa oli pahimmillaan sähköttä kello yhden aikaan yöllä yli 10 000 taloutta. Pohjois-Savossa Savon Voiman alueella johtojen maakaapelointi on kuitenkin vähentänyt vikojen määriä. Myös ennakointi on lisääntynyt ja kovista tuulista varoitetaan varsinkin haja-asutusalueiden asukkaita.                                      

Yön aikana pelastuslaitoksella oli noin 50 vahingontorjuntatehtävää. Vakavin tilanne sattui, kun autoilija juuttui tielle pudonneisiin sähköjohtoihin. Pelastuslaitos onnistui poistamaan kuljettajan autosta vahingoitta. Päivystävä palomestari Antti Korhonen kertoi tilanteessa suurimpana riskinä olevan, että kuljettaja saa autosta sähköiskun.

– Auton sisällä sitä vaaraa ei kumipyörien ansiosta ole, Korhonen kertoo. Yllättävää kyllä oli myös useampia tapauksia, joissa oli ajettu autolla tielle kaatuneen puun päälle.

 

Etelä-Savossa Jari-myrskyn aiheuttamien tuhojen korjaaminen jatkuu luultavasti huomiseen asti, arveli sähköverkon kunnossapitoyhtiö Elveran verkostomestari Riku Lindgren torstaina iltapäivällä. Elveralla kaikki kynnelle kykenevät ovat osallistuneet korjaustöihin, ja toimistolla on vain minimimäärä henkilökuntaa. Myös verkostomestari Lindgren on ollut maastossa asennustöissä. Hänen mukaansa sää on ollut korjaustöille poikkeuksellisen karmea.  

– Vaikka meillä on pitkiäkin uria, niin monikaan ei muista, että vastaavaa olisi ollut. Vakavia loukkaantumisia ei ole tapahtunut, mutta esimerkiksi tieltä suistumisia kyllä.  

30 vuotta alalla ollut Elveran verkkoasentaja  Jari Rautiainen sanoo myräköiden yleistyneen selvästi. Hän uskoo varsinkin Etelä-Suomen alueella asentajien olevan aika tiukilla. "Hyvä, kun edellisistä on selvitty, uusi myräkkä tulee jo päälle".

Etelä-Savon pelastuslaitoksella oli yhteensä noin 80 vahinkotehtävää.

 

Pohjois-Karjalan pelastuslaitokselta kerrottiin myrskyn olleen lievempi kuin odotettiin. Keskiviikosta torstaiaamuun pelastuslaitokselle kertyi runsaat 30 vahingontorjuntatehtävää. PKS Sähkönsiirron alueella ilman sähköjä oli puolilta öin enimmillään noin 5 000 taloutta ja korjaukset saatiin pääosin tehtyä iltaan mennessä. Maastossa työskenteli 70 asentajaa.

Etelä-Karjalassa vahingontorjuntatehtävää oli noin 60, pääsääntöisesti yksittäisten kaatuneiden puiden raivaamista. Myrskyn aiheuttama huono ajokeli on myös aiheuttanut muutamia tieltä suistumisia. (pääasiassa Yle)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Myrskyuutisten historiaa Suomesta

Last Updated: 05 March 2025
Written by Leevi Korpela

Mistä on kyse?

Lisätty 23.12.2022 mm. Puumalan v. 1972 rajumyrskystä lisätietoa. Korona tuli sotkemaan lisätietojen hankintaprojektia, mutta lähinnä aikaväli 1972 - 1999 kaipaa vielä tarkennuksia, joiden parissa yritän jatkaa.

Myrskyuutisten historian on koonnut Leevi Korpela ja siinä on käytetty lähteinä pääasiassa valtakunnallisten ja paikallislehtien uutisointia. 1970-, -80 ja -90 luvuilta, osittain jo 1960-luvulta käytin myös hyväkseni omia muistiinpanojani ja säilyttämääni lehtileikemateriaalia. 2000-luvulla on netti mullistanut myös sää- ja myrskyuutisoinnin runsaalla tarjonnallaan. Haasteeksi on myöhemmin tullut monien verkkolehtien vain tilaajille avautuvat uutisjutut. Haastetta riittää myös hyvin vanhojen, jopa yli satavuotisten myrskyuutisten esille kaivamisessa. Siihenkin mielenkiintoa riittää, mutta riittääkö aika? Otan mielelläni vastaan myös mahdollisia vinkkejä sähköpostiini This email address is being protected from spambots. You need JavaScript enabled to view it.. vanhoista myrskyistä!
Myrskyuutisten keräilyä voi pitää tavallaan myös yhtenä myrskybongauksen muotona. Itse olen kulkenut pää kenossa pilviä katsellen jo lähes pikkupojasta saakka. Kiinnostukseni ukkosiin sai alkunsa synyinkodissani Keski-Suomessa olleesta puhelinkeskuksesta, joka reagoi salamaniskuihin mielenkiintoa herättävästi. Radiosta kuuntelin salamaniskujen ukkosrätinää AM-taajuuksilta jo kymmeniä vuosia sitten. Ukkosten seuraaminen oli siihen aikaan salamyhkäistä puuhaa ja paikantaminen säätiedotusten, arvailujen ja omien tuntosarvien varassa. Toisaalta se oli jossain mielessä jännittävämpää kuin nykyisen ylenpalttisen säädatan aikaan, jossa kaikkea voi seurata käytännössä reaaliajassa.
Säätä harrastan myös muuten. Omia melko kattavia tilastoja olen pitänyt jo 1970-luvun alkupuolelta lähtien.

Myrskyluettelo sisältää valtakunnallisesti tai paikallisesti merkittäviä uutiskynnyksen ylittäneitä myrskytapahtumia Suomessa. Voimakkaita, vahinkoa aiheuttavia tuulia voi esiintyä alkaen muutamia metrejä halkaisijaltaan olevista pölypyörteistä aina suuriin matalapainemyrskyihin. Ukkospuuskat, trombit tai raesateet saattavat tehdä hetkessä paikallisesti suurta tuhoa, syysmyrskyt kaataa metsää ja repiä kattoja monen maakunnan alueella, jopa koko maassa. Luettelossa on myös sääilmiöitä, jotka eivät varsinaisesti ole myrskytapahtumia, mutta kuitenkin ilmamassan epävakauteen liittyviä ja huomiota herättäviä. Esimerkkeinä rankkasateet tai talviukkoset, jotka helposti ylittävät uutiskynnyksen.
Myrskyuutisoinnissa nousee esiin joskus silminnäkijöiden/kokijoiden lähes uskomattomilta tuntuvia tarinoita. Ne ovat mielestäni uutisten suola, parhaimmillaan kokemuksia suoraan ”myrskynsilmästä”.

Myrskytapahtuman tiedot ovat koosteita, joihin on pyritty keräilemään olennaiset asiat, usein monesta eri lähteestä. Myrskyhistoriaa päivitetään mahdollisuuksien mukaan myös ajassa kauas taakse päin. Vanhojen myrskyuutisten "metsästystä" olen jatkanut v. 2017 alkaen myös Kansalliskirjaston arkistoista, missä on saatavilla koko lehdistökirjo niiden alkamisvuosista lähtien. Nykyisin digitaalisessa muodossa "etänä" vuoteen 1930 saakka. Kiitokset menevät myös meteorologi Jari Tuoviselle hänen laajan raetutkimuksensa päivämääristä. 

 

2022 Elokuussa rytisi

Last Updated: 31 December 2022
Written by Leevi Korpela

MYRSKYT 2022

 

 

17.01.2022

AHVENANMAALLA JA LAPISSA KOVIA TUULILUKEMIA

Ahvenanmaan ympäristössä mitattiin yöllä "hirmumyrskypuuskia", joista voimakkain oli 38,9 metriä sekunnissa Kumlingen mittauspisteellä. Raumallakin mitattiin 33,4 metriä sekunnissa Pyynpään havaintoasemalla kello 5.40 maanantaiaamuna.

Lapin alueella mitattiin laajalti myrskypuuskia. Pelkosenniemen Pyhätunturin lukema oli 39 m/s aamukuudelta ja keskituulennopeuskin 32 metriä sekunnissa, mikä lähentelee hirmumyrskyn rajoja. Lapin tuntureilla oli laajalti yli tai alle 30 m/s puuskia, mitkä tunturilakien mittauspisteissä ovat yleisiä ja täysin normaaleja.

 

Talvimyrsky puhalsi maanantaina ympäri Suomen aiheuttaen sähkökatkoja sekä paikoin erittäin huonoa ajokeliä. Yöllä länteen saapunut myrsky laantui nopeasti ja puolenpäivän aikaan oli enää Pohjois-Savossa 20 m/s puuskia.

Sähkökatkoissa oli kello 6.40 hetkellinen 23 500 piikki. Puoli kahdeksalta Varsinais-Suomessa oli reilu 8 000 taloutta sähköittä.Vahinkoa maanantaiaamun tuulenpuuskat aiheuttivat etenkin Varsinais-Suomen rannikkoalueella ja saaristossa. Esimerkiksi Uudessakaupungissa sähköttömiä talouksia oli enimmillään reilu 2 200. Pelastuslaitoksen mukaan myrskyyn liittyvien tehtävien määrä lähti kasvuun hieman ennen aamukahdeksaa. Tehtävät olivat kaatuneiden puiden siirtoa ja muita vahingontorjuntatehtäviä.

 

 

 

29-30.01.2022

VALTTERI-LUMIMYRSKY (Euroopassa Malik)

Suomeen lauantaina Valtterin päivänä rantautunut talvimyräkkä toi tullessaan runsasta lumipyryä ja tuulta Kokkola–Lappeenranta-akselin eteläpuolelle. Lumiennätyksiä ei tullut, mutta maa sai ylleen paikoin kymmenien senttien paksuisen valkoisen vaipan. Lunta tuprutti vielä maanantainakin ja lumitöitä riitti varsinkin kaupunkialueilla useiksi päiviksi.

Uudellemaalle annettiin harvinainen hyvin vaarallisen liikennesään varoitus, joka oli voimassa lauantaista kello 15:sta puoliyöhön asti. Sitä ei ollut annettu kertaakaan aiemmin varoitusjärjestelmän parivuotisen historian aikana. Ilmatieteen laitoksen ohjeistus ns. punaisesta varoituksesta kuuluu: "Liikenteessä todennäköisesti suuria häiriöitä ja liikenneyhteydet voivat olla kokonaan poikki. Onnettomuusriski on huomattava." Etelä-Suomen sisämaahan ennustettiin jopa 35 sentin lumikertymää.

 

Ilmatieteen laitos tiedotti sunnuntaina tuulten pauhanneen merellä enimmillään 26,7 m/s. Kovin tuulenpuuska 32,7 m/s mitattiin Ahvenanmaalla Kökarissa sunnuntaina kello 10.20. Maan eteläosan sisämaassa puuskat olivat kovimmillaan 15-20 m/s. Lunta kertyi kahden vuorokauden aikana enimmillään 25-32 cm. Näin suuret kertymät eivät ole jokavuotisia, mutta eivät poikkeuksellisiakaan. Voimakas tuuli kinosti lunta.

 

Valtteri-myrsky ei aiheuttanut merkittäviä ongelmia tieliikenteen sujuvuudelle, kerrottiin tieliikennettä valvovasta Fintraficista lauantai-iltana. Vaikeista olosuhteista huolimatta tien päällä on sattunut päivän ja illan aikana vain vähäisiä ja pieniä vaurioita. Fintraffic ei raportoi kuitenkaan peltikolareja ja ojaanajoja.

Sunnuntai-iltapäivän arvio Länsi-, Keski- ja Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksilta oli, että peltiä kyllä on rytissyt, mutta vakavilta henkilövahingoilta on vältytty. Läntisellä Uudellamaalla pahimmassa onnettomuudessa oli osallisena neljä autoa.  Helsingin pelastuslaitokselta kerrotaan, että pääkaupungissa ei ole ollut yhtään vakavaa liikenneonnettomuutta päivän aikana.

 

Sähkökatkoja oli enimmillään yli 4 000 pääasiassa lounaisrannikolla ja saaristossa lauantain ja sunnuntain välisenä yönä.

- Kyllä tämä hyvin kevyt myrsky on,käyttötoiminnon johtaja Jörgen Dahlqvist Carunasta arvioi Valtteri-myrskyä. Hänen mukaansa selvittiin ennakoitua helpommalla muun muassa, koska lämpötila pysytteli aivan rannikkoa lukuunottamatta pakkasen puolella. Puita sähkölinjoille taivuttavaa raskasta lunta on ollut pelättyä vähemmän.

 

Euroopassa Malikiksi nimetty myrsky aiheutti viikonloppuna suurempia vahinkoja ja yksittäisiä kuolemantapauksia. Pohjoismaiset uutistoimistot kertoivat vakuutusyhtiöiden asiakaspalveluiden ruuhkautuneen, kun ihmiset alkoivat ilmoittaa myrskyn aiheuttamista vahingoista. Ruotsissa Malik pyyhkäisi lauantaina maan etelä- ja länsiosien halki jättäen jälkeensä teille kaatuneita puita, suljettuja siltoja ja tuhansia sähköttömiä kotitalouksia.

Lauantai-iltana Tanskan ilmatieteen laitos kertoi mitanneensa jopa 40 metriä sekunnissa puhaltanutta puuskatuulta. Juutinrauman silta suljettiin liikenteeltä lauantai-illasta sunnuntaiaamun myrskyn takia. Malik oli ensimmäinen virallinen myrskyluokituksen saanut myräkkä Tanskassa sitten joulukuun 2016. Neliportaisella asteikolla se on paikallisen ilmatieteen laitoksen mukaan kakkostasoa.

Myrsky riehui myös Britanniassa ja Saksassa.

 

 

 

26.03.2022

KEVÄTMYRSKY KATKOI SÄHKÖT 80 000:lta

Kova, puuskittainen ja yleisesti myrskylukemiin yltänyt tuuli riepotteli lähinnä Keski- ja Etelä-Suomea lauantaina. Merialueille annettiin myrsky- ja aallokkovaroituksia, sisämaahan omat varoituksensa vaarallisista puuskatuulista. Kovimmat tuulennopeudet mitattiin lauantaiaamuna länsirannikolla Porin Tahkoluodossa ja Rauman Kylmäpihlajalla, missä puuskalukemat nousivat 29,4 metriin sekunnissa. Ilmatieteen laitoksen mukaan keskituulen myrskyraja ylittyi lauantaina lähes kaikilla merialueilla.

Iltapäivän aikana kovimmat puuskat maa-alueilla kohosivat 22-25 metriin sekunnissa. Kello 16 aikoihin mitattiin Espoon Tapiolassa  26,3 m/s puuska. Tampereen Siilinkarin järviaseman kovin mittaus oli 25,9 m/s ja Liperin Tuiskavanluodon järviaseman 24,9 m/s. Iltaa kohti tuuli alkoi rauhoittua luoteesta alkaen.

Pelastuslaitoksella oli runsaasti tavanomaisia myrskyyn liittyviä tehtäviä. Sähkökatkojen pahimmat piikit osuivat kello 18 ja 21 välille. Sähkökartta.fi sivuston mukaan korkein yhtäaikainen lukema oli 84 000 sähkötöntä.

 

Poimintoja pelastuslaitosten tehtävämääristä mediatietojen mukaan:

Pohjanmaa muutamia, Etelä-Pohjanmaa 30, Pirkanmaa 80, Keski-Suomi 50, Kanta-Häme 30, Päijät-Häme 50, Pohjois-Savo 30, Etelä-Savo 50, Pohjois-Karjala 45, Etelä-Karjala 50, Kymenlaakso 30, Satakunta kymmeniä, Varsinais-Suomi 80, Länsi-Uusimaa 50.

 

Pirkanmaan pelastuslaitoksen tilanne- ja johtokeskuksen päivystävä palomestari Mika Kupiainen kuvasi myrskyä, ettei se ollut pahimmasta päästä. "Peruspäivää pahempi, mutta ei onneksi paha".

Kova tuuli irrotteli kattopeltejä Pirkanmaan lisäksi ainakin Satakunnassa, Pohjois-Savossa ja Kymenlaaksossa. Varkaudessa Nikkarintiellä tuuli irrotti teollisuusrakennuksen kattopeltejä 280 neliön kokoiselta alueelta. Haminassa tuuli riuhtaisi 300-neliöisen navetan peltikaton kokonaan irti toiselta puolelta. Katto pyörähti harjan yli toiselle lappeelle kuin pianon kansi. "Toisella puolella on kaksi kerrosta nyt peltiä ja toisella ei ole yhtään", kuvaili Kymenlaakson pelastuslaitoksen pelastuspäällikkö Veli-Matti Heininen.

Ajokeli oli lauantaina huono. Viitostiellä Kuopion Kallansilloilla tapahtui iltapäivällä 31 auton ketjukolari, jossa loukkaantui lievästi kolmisenkymmentä ihmistä. Jyväskylän suunnalta tullut linja-auto ajautui iltapäivällä liukkauden ja kovan sivutuulen vuoksi sillankaiteeseen Ysitiellä Hankasalmen kohdalla. Kukaan ei loukkaantunut.

 

 

29.06.2022

RAUMALLA UKKOSTI JA TULVI

Rankkasateet pyyhälsivät pitkin Suomen länsirannikkoa keskiviikon aikana. Erityisen voimakkaasti ukkoskuuro iski Raumaan, jossa kaupungin katualueet tulvivat vedestä. Satakunnan Kansanäytti jalankulkijoiden kahlauskuvia keskusta-alueella. Päivystävä palomestari kertoi lehdelle, että pelastuslaitoksella on riittänyt pumppaustehtäviä kellareihin ja kauppoihin. Vt. 12 alikulkutunneli oli täynnä vettä rankkasateen jälkeen.Sadetta tuli eniten kello 15–16 välillä, jolloin sitä kertyi Pyynpään mittauspisteellä 14,5 millimetriä ja yhteensä parikymmentä mm.

Kuurorypäs ulottui Ilmatieteen laitoksen Twitterin tutkakuvassa klo 15.40 melko yhtenäisenä aina Vaasan seudulle saakka, missä vettä satoi 25 mm. Maasalamamoita oli havaittu Suomessa kello 18.40 mennessä vajaat 3 000.

Edellispäivänä 28.6 lähinnä lännessä ukkosteli vajaan 6 000 maasalaman verran. Samana päivänä Porissa mitattiin lämpöä 32,9 astetta.

 

 

 

09.07.2022

TROMBIPARVI MERELLÄ

Merivartiosto julkaisi maanantaina Twitterissä kuvan, jossa näkyy hurja määrä trombeja. Kuva otettiin viikonloppuna Pyhämaan ja Kustavin välisellä merialueella, jossa näyttäviä merenpintaa pärskyttäviä trombeja oli näkyvissä parhaimmillaan seitsemän. Kuvan otti Länsi-Suomen merivartioston työntekijä.

Trombit ovat erityisesti loppukesän ilmiö Suomessa. Useamman korkean trombin esiintyminen lähekkäin on harvinaista, muttei tavatonta. Kustavissa mökkeilevä Niina Rantanen kertoi eilen Iltalehdelle havainneensa myös viisi trombia merellä:

 

Kustavissa saatiin lauantaina todistaa kunnioitusta herättävää sääilmiötä.

Monien kesälomalaisten päät kääntyivät merelle Kustavissa lauantaina. Veden yllä pyörineet trombit nostivat tummenevaa taivasta vasten monta uhkeaa vesipatsasta. Kustaviin kesämökilleen tullut Rantanen kertoi nähneensä vesipatsaita yhteensä viisi, joista osa oli kapeampia ja muutama selkeästi voimakkaampi. Varsin pitkäkestoiset patsaat liikkuivat Isokarin majakan takaa Uudenkaupungin suuntaan ja niitä asettui seuraamaan paljon väkeä.

– Ainakin puoli tuntia siinä riitti näkemistä,Rantanen naurahtaa.

 

 

 

12-13.07.2022

UKKOSRINTAMA ITÄ-SUOMEA PITKIN POHJOISEEN

Voimakas ukonilma aiheutti tiistai-iltana ja yöllä tulvia, tulipaloja sekä paikallisia puustotuhoja etenkin itäisessä Suomessa.  Valtaosa pelastuslaitosten tehtävistä oli veden pumppaamista kiinteistöistä, mutta myös tulipalot työllistivät. Joensuun Linnunlahdella vettä tuli yli 17 millimetriä tunnissa. Illan ja yön salamasaldo oli noin 5 000 iskua, kertoi Ilmatieteen laitos. Tiistain ja keskiviikoin yhteenlaskettu määrä oli yli 13 000 salamaniskua, joista yli 9 600 tuli keskiviikon aikana.

 

Pohjois-Karjalan pelastuslaitos kertoi salamoiden aiheuttaneen seitsemän rakennuspaloa. Esimerkiksi Tohmajärvellä paloi rintamamiestyyppinen talo, Joensuussa aittarakennus. Nurmeksessa paloi Häränpään saaressa hirsimökki ja Tiirikkalantiellä varastorakennus. Pelastuslaitokselle kirjattiin kaikkiaan 46 ukkosen aiheuttamaa tehtävää, joista suurin osa kello 22 ja 23 välissä.

 

–  Joensuussa satoi valtavasti vettä ja keskustaan muodostui kaupunkitulvia. Kävimme useissa kohteissa pumppaamassa vettä pois, kertoi palomestari Ari-Pekka Luomala. Kiteen, Tohmajärven,  Ilomantsin ja Tuupovaaran suunnalla taas oli Luomalan mukaan paljon puunkaatotehtäviä.

Sähköittä oli enimmillään parisentuhatta asiakasta itäisellä verkkoalueella, missä PKS:n tiedotteen mukaan kulki useampikin ukkosrintama. Ilomantsissa Välivaaran ja Haukivaaran välillä oli kulkenut jonkinlainen syöksyvirtaus. Noin 500 metrin matkalta oli kaikki puut ja sähkölinjat nurin.

Energiateollisuuden sähkökatkokartan mukaan Suomessa oli hieman kello yhdentoista jälkeen vajaat 4  300 sähkötöntä asiakasta, valtaosa Etelä- ja Pohjois-Karjalassa.

 

Etelä-Karjalan pelastuslaitoksella oli myös useita kymmeniä, pääasiassa kaatuneiden puiden ja tulvavesien aiheuttamia tehtäviä. Myös muutamia salamoiden sytyttämiä rakennuspaloja sammutettiin yön aikana Savitaipaleella, Taipalsaarella ja Imatralla. Lisäksi kanoottiseurue joutui pulaan Saimaalla Lappeenrannan kaupunginlahden edustalla. Kanooteilla liikkuneet henkilöt olivat päässeet turvaan eri saariin ennen pelastuslaitoksen ja järvipelastajien saapumista paikalle.

Kymenlaakson pelastuslaitokselta kerrottiin Kotkassa olleen muutamia puunraivaustehtäviä ja sadevettä valui keskustassa liiketiloihin ja parkkihalliin.

 

 

"Melkein veti vertoja Asta-myrskylle"

Joensuun Otsolassa asuva Kimmo Nyyssönen kuvaili, että myräkkä oli melkeinpä kovin miesmuistiin. Nyyssösen mukaan ukkosrintama jumittui pitkäksi aikaa lähistölle.

- Silloin kuin oli Asta-myrsky [vuonna 2010], niin olen ollut kovemmassa. Mutta kyllä tämä melkein vertoja veti ja jytyytti todella pitkään ennen kuin loppui. Yleensähän ukkonen menee aika nopeasti ohi, mutta tämä jäi pidemmäksi aikaa pyörimään, Nyyssönen sanoo.

Mies myös ihmetteli, miten vähän puita oli kaatunut sen voimakkuuteen nähden. Naapuri kertoi tuulen lennättäneen telttapaviljongin pihalta tielle. Nyyssöseltä lakosivat vain perunanvarret.

 

Vyörypilvi lähestyi Imatran Immolan lentokenttää tiistai-iltana klo 20 maissa. Pari minuuttia sen jälkeen, kun koneet olivat hallissa, alkoi sataa ihan älyttömästi, kertoi kuvan ottanut Petri Salo. (HS)

 

Sanomalehti Karjalainen kertoi myrskyn aiheuttaneen kontiolahtelaisen Mika Kuuselan metsiin kymmenien tuhansien eurojen tuhot. Kuuselan mukaan myrsky kaatoi keskenkasvuista metsää juuri pahimmassa vaiheessa. "En ole koskaan kokenut tällaista".

 

 

Hurja myrskypuuska iski mökille ja heitteli tavarat pitkin naapurin tonttia

Suomen yli pohjoista kohti kulkenut ukkosalue iski keskiviikkoaamuna (13.7) muun muassa Oulujärvelle Vaalan Manamansaloon, missä ukkospuuska paiskoi mökkipihan tavarat naapurin pihalle asti. Videon kuvannut Jyri Leino sanoi, ettei kymmenen mökkeilyvuoden aikana ole kokenut yhtä rajua myräkkää.

– Kaikki, mikä ei ollut kiinni jossain, lähti liikkeelle: naapurin kanootti yritti kuivan maan yli grillikatokseen sisään, SUP-laudat lensivät kauas ojaan, grillikin kaatui, vaikka se ei ole ihan kevyt,kuvailee Leino ukkospuuskan tehoa. Äkäinen kuuro oli ohi yhtä nopeasti kuin se nousikin, hän kertoo.

– Katselin lahden taakse ja tarkistin puhelinsovelluksesta sadetutkaa, että taitaa olla kohta myrsky tulossa. Kerkesin laittaa ruutukaappauksen vaimolle, kun myrsky oli jo päällä. Puoli tuntia siitä se oli jo ohi.Leino kuvasi ukkosta ja salamointia ikkunan läpi ja rauhoitteli mökkiseurana olleita koiriaan.

Ilmatieteen laitoksen mukaan rintama ulottui keskiviikkona aamupäivällä lähes koko Oulujärven yli idästä länteen. (Yle)

 

Lapin Kansa: Kemijärvellä Peräposiontiellä sattui salamoinnin aiheuttamia onnettomuuksia puolen yön aikaan torstaiyönä. Vierekkäisiin omakotitaloihin iski salama. Toinen talo vaurioitui iskussa, mutta sisällä olleet asukkaat eivät vahingoittuneet säikähtämistä lukuun ottamatta.

 

 

Ilta-Sanomat 19.7:

Eero Karvinen nappasi harvinaisen kuvan vastaesisalamasta

Valtimossa asuva Eero Karvinenlähti myöhään tiistaina 12. heinäkuuta kuvaamaan ukkosta Nurmekseen, kun hän sai tallennettua kameraansa harvinaisen näyn.

– Lähdin kuvaamaan ukkosta varta vasten. Olen valokuvauksen harrastaja ja kuvaan ukkosia useasti. Aavistelin, että nyt on hieno ukonilma tulossa, Karvinen kertoo.

Karvisen komeissa ukkoskuvissa näkyy normaali negatiivinen maasalama. Kuvasuurennoksesta kuitenkin paljastuu vastaesisalama.

– Kun kuvia lähti suurentamaan, maanpinnassa näkyi pieniä väkäsiä, sellaisia kirkkaita piikkejä. Ne ovat vastaesisalamoita.Näiden kuvaaminen on todella haastavaa. Otos vaati hyvän digitaalisen järjestelmäkameran ja paljon yrittämistä, Karvinen selittää.

Kuvat on otettu pienvenesatamassa, joka sijaitsee lähellä Nurmeksen keskustaa. Karvinen uskoo olevansa ensimmäisiä Suomessa, joka on onnistunut kuvaamaan vastaavan näyn.

 

Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Juha Tuomalavahvistaa, että kuvassa on vastaesisalama. Tuomalan mukaan vastaesisalama syntyy, kun pilvestä maata kohti kurottava esisalama on riittävän lähellä maata. Sen alapuolelle syntyy eri kohteisiin varauskeskittymiä, jotka pyrkivät purkautumaan ylöspäin kohti esisalamaa. Jokin näistä vastasalamista tavoittaa lopulta esisalaman muodostaen purkausaukon, jolloin syntyy purkauskanava, missä esisalaman varaus purkautuu.

Tuomala kertoo, että ei ole itse koskaan aiemmin nähnyt vastaesisalamaryppäitä. Hänen mukaansa vastaesisalamaryppäät eivät kuitenkaan sinänsä ole harvinaisia, mutta ilmiötä on harvoin saatu kuvattua.

 

 

16.07.2022

OULUN EDUSTALLA TROMBI

Oululainen Matti Tolonen oli kotonaan Toppilansalmen suunnalla otolliseen aikaan lauantaipäivänä, kun sade- ja ukkospilvet värittivät taivaan lähistöllä. Ukonilma näytti niin komealta, että Tolonen haki kameran. Jotain kiinnostavaa kameraan tarttuikin. Tolonen onnistui tallentamaan parvekkeellaan kameralle trombin, joka muodostui Nallikarin edustalle merelle noin kello 13.50.

Tolonen arvioi pyörteen liikkuneen muutaman minuutin ajan merellä Nallikarin edustalta kohti manteretta, Toppilansaaren pohjoispuolelle. Valokuvien perusteella trombi hiipui rantaan Meri-Toppilan puiston kohdalle.

Ylen meteorologi Kerttu Kotakorpi arvioi, että Tolosen tallentama ilmiö oli trombi, joskin heikko sellainen.

 

Kaukolämmönjakeluun häiriö ukkosen vuoksi

Energiayhtiö Oulun Energia kertoi päivällä, että sen biovoimalaitokselle on iskenyt salama, minkä vuoksi voimalaitos oli useamman tunnin alhaalla aiheuttaen häiriön lämmönjakeluun koko kaupungin alueelle. Illemmalla biovoimalaitos saatiin palautettua takaisin ajotilaan ja lämmintä vettä oli taas saatavilla.

Ukkonen aiheutti Oulun yliopistollisessa sairaalassa (OYS) vakavan tilanteen, kun potilastietojärjestelmät ja kuvantamislaitteet kaatuivat kello kahden jälkeen. Tietojärjestelmät olivat alhaalla koko yön ja ne saatiin takaisin käyttöön puoli kymmenen aikaan sunnuntaiaamuna. OYSista kerrotaan, että yö meni rauhallisesti poikkeuksellisista järjestelyistä huolimatta. Kaikki kuvantamislaitteet olivat poissa linjoilta useamman tunnin. Alueen muut sairaalat oltiin jo valjastettu valmiuteen siltä varalta, että kuvantamiset eivät onnistuisi. (Yle)

 

 

 

17.07.2022

VOIMAKAS TROMBI AIHEUTTI VAARATILANTEEN

Helena Huttunenoli viettämässä lauantai-iltaa Valkjärven rannassa perheensä kanssa, kun tunsi selkänsä takaa voimakkaan tuulenpuuskan. Hän istui rannalla kun muu perhe oli tulossa kohti rantaa kumiveneellä.

– Käännyin katsomaan selkäni taa, ja näin ison trombin. Kaivoin heti kännykkäni esille ja samalla trombi eteni kohti rantaa,Helena kertoo.

Vedessä ja laiturilla oli paljon lapsia leikkimässä, kun trombi iski. Samalla se tarrasi lähellä olevaan soutuveneeseen ja heitti sen ilmaan (videolla hurjan näköinen ilmalento). Monet paikallaolijat pelästyivät tilannetta, koska se tapahtui niin yllättäen. kenellekään ei kuitenkaan sattunut mitään.

– Tilanne jäi vähän pelottamaan, ja tähän asiaan palataan vielä lasten kanssa,rannalla ollut Päivi kertoo. (Iltalehti)

 

 

19.07.2022

SYÖKSYVIRTAUS KAATOI PUITA

Ukkosmyräkkä toi pelastuslaitokselle puunraivaustehtäviä Lappeenrannassa tiistaina illalla. Useita puita oli kaatunut kesämökin ja terassin päälle lähellä Säämäläntietä. Viereisen mökin piha-alueella oli 4–5 puuta kaatunut osittain, paloesimies Riku Pötry kertoi. Pelastuslaitos raivasi kaatuneet ja osittain kaatuneet puut pois.

– Ihmisiä oli paikalla, mutta onneksi vältyttiin henkilövahingoilta, Hyvin nopeasti nousi tuuli, ja nopeasti se oli ohi,Pötry totesi. 

Paikalla olleet luonnehtivat, että kyse oli syöksyvirtauksesta. Vihtolassa parikymmentä tukkipuun paksuista puuta oli kaatunut Korkea-ahontielle, vuoromestari Jari Kiuru tiesi kertoa. Puut olivat tien päällä kyljellään kapealla noin 50 metrin alueella. (IS)

 

 

 

23.07.2022

KESKI-SUOMI JA POHJOIS-KARJALA YÖUKKOSEN KOURISSA

Yö- ja aamu-ukkonen riehui vahingonteossa Keski- ja Itä-Suomessa lauantaiyönä ja -aamuna. Alkuyöstä keskisen Suomen pohjoisosissa syntyneet pienialaiset, mutta ärhäkät ukkoskuurot siirtyivät nopeasti Kuopion pohjoispuolitse itään. Kello neljän tienoilla Keski-Suomen länsiosissa alkanut kuurokehitys voimistui ja laajeni matkatessaan kohti itää ja väistyen Venäjälle ennen puoltapäivää.

Vähäisempää ukkostelua esiintyi aamulla myös Uudellamaalla ja Kymenlaaksossa. Salamaniskuja kertyi yön ja aamun aikana 8 700. Vesannolla satoi noin 40 mm.

 

Kiivas tuuli ja rankat sateet aiheuttivat sähkökatkoksia erityisesti Itä-Suomessa. Enimmillään sähköt olivat samanaikaisesti poikki reilulta 6 000 asiakkaalta.

Pohjois-Savon yli perjantain ja lauantain välisenä yönä kulkenut ukkosrintama katkoi sähköjä runsaalta kuudeltatuhannelta Savon Voiman asiakkaalta. Pahin tilanne oli hieman ennen kello seitsemää aamulla, jolloin sähköttä oli 6030 taloutta. Eniten sähköttömiä talouksia oli Sisä-Savossa (Joroinen, Pieksämäki). Salaman epäillään sytyttäneen kolme rakennukset tuhonnutta paloa Kaavilla ja Tervossa ennen puoli viittä aamulla.

– Ensimmäinen ukkosrintama rikkoi useita muuntajia jo ennen puoltayötä, kertoi Savon Voiman käyttöinsinööri Timo Kiiski. Ukkosrintamaan liittyi kova puuskatuuli, mutta Kiisken arvion mukaan suurin osa vioista syntyi salamoinnista. Savon Voimalla oli lauantain aikana sähkövikoja maastossa korjaamassa muutamia kymmeniä asentajia.

Keski-Suomessa sähkökatkoja oli ainakin Jyväskylässä, Hankasalmella, Karstulassa, Konnevedellä, Uuraisilla ja Äänekoskella.

 

Kuopiossa salamoi taivaan täydeltä

– Nöyräksi veti salamointi, kun se jatkui voimakkaana yli tunnin. Joka puolella salamoi. Kuitenkaan ei satanut, mikä oli jotenkin erikoista. Näin kertoi kuopiolainen Wille Markkanen, joka ikuisti viime yönä hengästyttävän näyttäviä kuvia ukonilmasta. Markkanen kiersi kameransa kanssa keskiyöstä aina kello kahteen muun muassa Puijon tornin lähettyvillä, sekä lähistöllä sijaitsevilla Kallaveden ja Valkeisenlammen rannoilla.

 

Pohjois-Karjalassa ukkonen katkaisi sähköt lähes neljältätuhannelta taloudelta. Pahin tilanne oli Enossa, jossa sähkölinjoille kaatuneet puut katkaisivat myös tien ja junaradan. Salamointi ja kova puuskittainen tuuli aiheuttivat aamupäivän aikana lähes kaksikymmentä keskijännitevikaa. Sähköyhtiöllä on ollut vikoja rajaamassa ja korjaamassa kaikkiaan yli 60 työntekijää.

Pelastuslaitoksella oli noin 35 vahinkotehtävää, joista suurin osa osui Enon ja Louhiojan alueelle, jossa ukkospuuskat kaatoivat keskustan ympäristössä puita muun muassa rakennusten päälle neljässä eri paikassa. Puita kaatui myös auton ja grillikodan päälle.

Raivattavaa riitti myös kantatie 73:lle kaatuneiden puiden poistamisessa. Puita oli nurin etenkin Louhiojan ja Enontien risteyksen välisellä alueella, ja risteyksessä jopa suuri ajokaistan yläpuolisten viittojen teline kaatui tuulen voimasta.

Varastokäytössä ollut 150 neliön kokoinen ulkorakennus syttyi palamaan Liperissä kärsien merkittäviä vahinkoja. (Yle, MTV, Savon Sanomat)

 

 

 

5-6.08.2022

TUULTA JA TULVAA LÄNNESSÄ, UKKOSRINTAMAA IDÄSSÄ

Rankat ukkoskuurot työllistivät Kainuun pelastuslaitosta Sotkamossa ja Kajaanissa perjantaina 5.8 noin kello 19 aikoihin. Päivystävän palomestarin mukaan Kainuun pelastuslaitokselle tulleet vahingontorjuntatehtävät koskivat ajokaistoille kaatuneita puita ja niiden pois siirtämistä. Sähköt olivat poikki noin tuhannelta Kajaven asiakkaalta. (KS)

 

MYRSKYÄ JA RUNSAITA SATEITA LÄNNESSÄ

Myrskyrintama ja voimakas sade työllistivät Etelä- ja Keski-Pohjanmaan pelastuslaitoksia myöhään perjantai-iltana. Etelä-Pohjanmaan päivystävän palomestari Timo Piipon mukaan vettä tulvi kellareihin, tienpenkereitä sortui, puita kaatui teille ja rakennusten kattoja lensi sähkölinjoille.

Työt alkoivat kello kahdeksan jälkeen illalla, ja päättyivät puolenyön aikaan. Tehtävät keskittyivät Kauhavalle, ja niitä oli yhteensä noin 20. Myrsky ei aiheuttanut henkilövahinkoja. Taloudellisia vahinkoja arvioidaan myöhemmin.

- Vettä satoi illalla mahdottomasti, ja samassa hässäkässä oli trombikin, joka vei kattoja ja puita. Eräällä parkkipaikalla autot ihan kelluivat.

Keski-Pohjanmaalla tehtäviä oli viisi, ja ne liittyivät Etelä-Pohjanmaan tapaan veden tulvimiseen ja voimakkaaseen tuuleen. Esimerkiksi Kaustisella ravintola Pelimannissa sattui vesivahinko veden tulviessa kiinteistöön.

 

Kaikkiaan yleinen säätyyppi oli hyvin tuulinen ja sateinen. Maan länsiosissa tuulen nopeus ylsi laajalti yli 15 metriin sekunnissa ja länsirannikon puuskat olivat yli 20 m/s. Lännessä ukkonen oli vähäistä.

Pitkin Pohjanlahden rannikkoa vyöryneet rankkasateet kerryttivät hurjia sademääriä Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaan länsiosissa. Suurin havaittu vuorokausisademäärä (aamuyhdeksästä seuraavan aamun kello yhdeksään) oli 5. päivänä Seinäjoki Pelmaan havaintoasemalla mitattu 90,9 millimetriä. Kauhajoella satoi yli 70 mm.

 

Satakunnan pelastuslaitos sai lauantaina paljon hälytyksiä säähän liittyneistä onnettomuuksista kello 13.32 alkaen.. Puuskittainen tuuli aiheutti lähes 40 vahingontorjuntatehtävää muun muassa Porin keskustassa, Raumalla ja muissa maakunnan kaupungeissa. Suurin osa tehtävistä on liittynyt tuulen vuoksi kaatuneisiin puihin ja myös ulkorakennusten peltikattoja on kuoriutunut irti.

Kello 17.32 päivystävä palomestari Ari Uimonen kertoi:

- Säästä on ollut pientä haittaa liikenteelle. Puita on joko kaatunut sähkölinjojen päälle tai pienille teille tukkien ajokaistoja.

Kello 19.15 pelastuslaitos sai hälytyksen ulkoilemassa olleen ihmisen päälle kaatuneesta puusta.Pelastuslaitos käytti nostotyynyjä suurikokoisen haapapuun nostamiseen. Ensihoito kuljetti vartalostaan puristuksiin jääneen ihmisen jatko-hoitoon. Vammojen laadusta ei ollut tietoa.

 

Myrskytuhojen pelossa jouduttiin keskeyttämään useita festivaaleja rannikkokaupungeissa. Vaasa Festivalin viimeinen festivaalipäivä jouduttiin keskeyttämään iltayhdeksältä ennustetun ja lähestyvän myrskyn vuoksi.

– Koko viikon ennakoimme, että myrsky saattaisi iskeä Vaasaan, kun meren lähellä ollaan. Niin sitten siinä kävi, Vaasa Festivalin promoottori Tommi Mäki kertoi harmissaan. Keskeytyspäätös tehtiin lauantai-iltana yhdessä Pohjanmaan Pelastuslaitoksen kanssa käytyjen keskusteluiden päätteeksi. Vaarallisen voimakas, jopa 24 m/s myrskytuuli ylittää reilusti turvallisen tapahtuman järjestämisen rajat.

– Vettä on satanut melkein 40 millimetriä. Aikataulumuutoksia on ollut, kun on ollut aika haastavat olosuhteet. Yhtäkään keikkaa ei kuitenkaan jouduttu perumaan ennen tätä hetkeä.

Myrskytuhojenpelossa festivaaleja jouduttiin keskeyttämään muuallakin, mm. Satama Open Air -festivaalien JVG:n keikka Kemissä. Porispere-festivaalilla Porin Kirjurinluodossa Anssi Kelan konsertti peruttiin myös, kun tuuli ylitti riskirajan.

Suurikokoinen teltta romahti lauantaina Uudessakaupungissa järjestettävillä Natural High Healing -festivaaleilla. Teltta oli ehditty tyhjentää ihmisistä ennen romahtamista. Alueella olleet kertoivat myrskytuulten riepotelleen myös mm. ihmisten yksityistelttoja. (SK)

 

 

UKKOSMYRSKY RIEPOTTELI VARSINKIN MIKKELIÄ

Lauantaina 6.8 Etelä-Savon yli kulkenut ukkosmyrskyrintama jätti Mikkelissä jälkeensä isot vauriot. Savonlinnan seutu selvisi pahimmalta myräkältä. Myrskyrintama aiheutti Etelä-Savon pelastuslaitoksen palomestarin Heli Hyttisen mukaan yhteensä 47 vahingontorjuntatehtävää eri kohteissa.

– Suurimmat tehtävämäärät aiheutuivat teiden, ajoneuvojen ja rakennusten päälle kaatuneista puista. Salamointi aiheutti myös kolme rakennuspaloa, joista ei kuitenkaan aiheutunut vakavampia vaurioita. Runsas sade aiheutti myös katujen tulvimista ja rakennuksiin kerääntyi vettä kellareihin. Tehtäviä hoidettiin 13 eri paloasemalta,Hyttinen kertoi.

Teitä oli poikki useammasta eri kohdasta ja viimeiset kaatuneet puut raivattiin sunnuntaiaamuna. Etelä-Savon pelastuslaitos oli varautunut ennustettuun myrskyyn nostamalla paloasemien ja päällystön varallaoloa. Etelä-Savossa suurin osa tuhoista iski Mikkelin seudulle. Yksittäisiä tehtäviä oli myös Pieksämäen ja Savonlinnan suunnalla.

Myrsky herätti keskustelua myös sosiaalisessa mediassa. Sitä on kuvailtu poikkeuksellisen voimakkaaksi ja hämmästelty myräkän nopeutta ja sateen voimakkuutta. (Itä-Savo)

 

Ilmatieteen laitoksen mukaan Suomen itäosassa ja Kainuussa on tullut lauantaina paikoin vaarallisen voimakkaita ukkospuuskia. Ainakin Etelä-Savossa, Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa on kaatunut paljon puita, kerrotaan pelastuslaitoksilta. Energiateollisuuden ylläpitämän sähkökatkokartan  mukaan koko maassa oli illalla kuuden jälkeen sähköttä lähes 14 000 taloutta 56 kunnassa. Sähkökatkoista kärsivät kunnat olivat pääosin Itä-Suomessa, mutta myös Satakunnan ja Pirkanmaan suunnilla.

Suomessa rekisteröitiin tänään (6.8) 3 300 maasalamaa.

 

Teltat lentelivät torilla, vaihtoautoja lunastuskuntoon

Ukkosmyrsky kulki kapeana rintamana Mikkelin keskustan yli puolen päivän jälkeen. Mikkelin torilla koettiin kauhun hetkiä, kun puuska iski yllättäen. Vaikka pahin vaihe kesti vain muutaman minuutin, se ehti kaataa ja hajottaa toritelttoja sekä siirtää Marskin torikahvilan sohvakalusteita metrikaupalla.Minnan torikahvilassa myyntivaunun viereinen telttakatos meinasi lähteä ilmaan. Kahvilassa oli kymmenkunta asiakasta.

– Teltta meinasi lähteä lentoon. Onneksi meillä oli riskiä miehiä teltta täynnä, niin he pitelivät siitä kiinni, eikä se liikkunut kuin pari metriä. Mortti jäi teltan raudan alle ja yksi asiakas pelasti hänet sieltä.

Mortti Vuorinenon Mieskolaisen puoliso ja yrityskumppani. Mieskolaisen mukaan tilanne oli pelottava. Sunnuntaiaamuna Mieskolaisen veli kävi korjaamassa paikat kuntoon. Nyt aurinko paistaa jälleen ja yrittäjää naurattaa sadeveden kuljettama vaniljamunkki.

– Lähdin telttaan katsomaan, että mikä siellä on tilanne. Teltasta valui valtavasti vettä torille ja vaniljamunkki seilasi veden pinnalla, kun kaikki pöydät olivat kaatuneet ja tavarat niiden mukana. Se oli niin hauska se munkki, kun se ui minua vastaan.

 

Ilmatieteenlaitoksen mukaan Mikkelin lentoasemalla mitattiin myrskypuuskien nopeudeksi 19 metriä sekunnissa. Sadetta tuli 15 millimetriä tunnissa. Parin kilometrin päässä Mikkelin torilla tuulennopeus on voinut olla kovempikin ja sademäärä suurempi.

 

Myrsky kuritti myös Viitostien varressa sijaitsevaa Pitkäjärven aluetta. Kun Saimaan Autopisteen yrittäjät Jonne Lång ja Jani Kellman saapuivat paikalle naapurin hälyttäminä, tuhot paljastuivat jo ensikatsomalta. Pihassa seisovien autojen päälle oli kaatunut kaksi isoa haapaa ja keskeltä katkennut kuusi.

Maanantaina kaikki vahingoittuneet autot ajettiin riviin ja tarkastettiin niin isommat vahingot kuin pienemmät lommot. Kolmasosa liikkeen autoista on kärsinyt vahinkoja. Hän arvioi, että vahingot ovat 100 000–200 000 euroa.

– Kuusi autoa on mahdollisesti korjauskelvottomia ja kolmessa-neljässä autossa on korjattavia kohtia. Että ihan mittavista vahingoista puhutaan. Pyysimme pari vuotta sitten kaupungilta autokaupan viereisten puiden kaatamista, mutta he eivät silloin halunneet - nyt ne ovat tulleet alas, sanoo Kellman.

 

Myrsky kaatoi Nylenien pihaan seitsemän puuta

Hanna Nylénvietti aurinkoista päivää perheensä kanssa kotinsa pihalla Mikkelissä, kun rajuilmayllätti. Perheen juhliin lähtö muuttui nopeasti myrskyltä suojautumiseksi. Etelän suunnasta nousi mustia pilviä ja pian Nylén havaitsi, kuinka naapurin tontin takana kaatui puita ja isoista männyistä katkeili latvoja. Nylén kertoo vetäytyneensä lapsiensa kanssa suojaan isojen puunkappaleiden sataessa niskaan. Kaikki oli ohi hetkessä, vaikka tuolloin sekunnit tuntuivat pitkälle.

– Oli todella pelottava nähdä, kun puusta katkeaa metrien mittaisia latvoja ja ne tulee päin. Muistan loppuelämäni, kuinka talo jytisi ja katto rusahteli. Se oli järkyttävän kuuloista.

Myrskyn jälkeen selvisi, että Nylénin pihaan kaatui seitsemän puuta, jotka vahingoittivat muun muassa taloa ja terassin kattoa. Myräkkä moukaroi samalla pihalla olleet terassikalusteet ja trampoliinin. Nylénien koti sijaitsee kaupungin vuokratontilla, joten tässä tapauksessa kaupunki hoitaa raivauksen. (Yle)

 

"Tornadon tyyppinen pyörre"

Mikkeliläinen Heini kuvailee myrskyä, jonka silmään joutui lauantaina autoretkellä.

– Oltiin Mikkelin Pitkäjärvellä ajamassa. Eka oli selkeä sää ja ei näkynyt mitään erikoista. Äkkiä sää muuttui. Sitten nähtiin, että pellolla oli tämmöinen tornadon tyyppinen pyörre. Nähtiin sen lähestyvän. Yhtäkkiä se tuli niin kuin salamana kohdalle, Heini kertoo.

– Ihan järkyttävä kaatosade ja puista alkoi lennellä käpyjä auton tuulilasiin. Ei auttanut auton pyyhkijät mitään, näkyvyys oli todella huono. Meidän viereen kaatui puita, siihen tielle ja tien viereen. Isoja puita, isoja kuusia, aika vanhan näköisiä, Heini jatkaa ja kertoo tilanteen pelottaneen, jos päälle kaatuisi puu. (Iltalehti)

 

 

POHJOIS-KARJALA

Pohjois-Karjalan yli lauantai-iltapäivänä liikkuneet ukkoset aiheuttivat runsaasti vikoja Pohjois-Karjalan ja Koillis-Savon alueella sähkönsiirrosta huolehtivan PKS Sähkönsiirron verkkoon, kertoi yhtiö tiedotteessaan. Sähkölinjojen päälle kaatuneiden puiden aiheuttamat viat alkoivat heti puolenpäivän jälkeen, niitä on paljon laajalla alueella ja niiden korjaamisen arvioitiin kestävän jopa alkuviikkoon.

Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksesta kerrottiin alueella olleen toistasataa myrskyynliittyvää tehtävää.  Suurin osa niistä liittyi kaatuneiden puiden raivaamiseen pois teiltä, ajoneuvojen ja rakennusten päältä. Eniten tehtäviä oli Joensuussa ja Liperissä. Vahingot rajoittuivat päivystävän palomestarin mukaan suhteellisen pienelle alueelle, mutta niitä oli paljon.

 

Alkuiltapäivästä salama sytytti navetan Valtimolla Nurmeksessa. Navetasta saatiin pelastettua noin 100 nautaa. Viiden savulle altistuneen vasikan tilaa tarkkaillaan, mutta muuten eläimet voivat hyvin. Navetasta pelastettiin myös maatalouskoneita ja irtaimistoa, mutta valtaosa rakennuksesta tuhoutui palossa.

Joensuussa käynnissä olleet Kalevan kisat keskeytettiin 15 minuutiksi rankkasateen vuoksi.

 

Pohjois-Savossa riehunut Toimi-myrsky katkoi puita sähkölinjoille aiheuttaen sähkökatkoja useisiin tuhansiin talouksiin Savon Voiman jakelualueella. Pahimmillaan sähköt olivat poikki hetkellisesti yli 3 400 taloudelta. Pieksämäen suunnalla hajosi pari muuntajaa, mutta muutoin sähkölinjoille kaatui yksittäisiä puita. (Yle)

 

 

 

16.08.2022

HELLETTÄ SEURANNUT RAJUILMA AIHEUTTI TULVAN OULUSSA

Nopeasti kehittynyt voimakas ukkosmyrsky riepotteli Oulun aluetta tiistai-illan aikana ja aiheutti paljon vahinkoa. Iltakuuden maissa saapuneen myräkän rankkasateet saivat kadut ja alikulkuväylät tulvimaan. Kalevan verkkosivuilla kerrottiin, kuinka silminnäkijöiltä saatujen tietojen ja kuvien perusteella ainakin pohjoisessa alikulussa, Miljoonamontun alueella, Tuirassa ja Kaukovainiolla sadevesi lainehti kaduilla aiheuttaen ongelmia liikenteelle. Tilanteesta otettiin myös ilo irti muun muassa melomalla (melontakuva Talvikankaan päätieltä).

Oulu-Koillismaan pelastuslaitokselta kerrottiin ukkosmyrskyyn liittyviä tehtäviä olleen illan ja yön aikana yli 100. Tehtäviä hoiti kymmenen pelastuslaitoksen yksikköä. Eniten hälytyksiä oli Oulun keskustan alueella sekä Tuirassa, Limingantullin ja Äimäraution alueilla. Kadut lainehtivat, alikulkukäytävät menivät tukkoon ja kellareihin tulvi vettä. Pelastuslaitos auttoi useita tulvivan veden saartamia autoilijoita. Tilanne rauhoittui yöllä kahden aikaan.

 

Ilmatieteen laitokselta arvioitiin ukkosmyrskyssä olleen kesän voimakkainta paikallista salamointia. Maasalamoita havaittiin kapealla kaistaleella Oulu–Siikajoki-välillä noin 5 000 kappaletta kello 22 mennessä ja pilvisalamoita ainakin nelinkertainen määrä.

Salamoinnin intensiteetti oli poikkeuksellisen tiheää. Siikajoella iski 121 maasalamaa 100 neliökilometriä kohden ja Oulun seudulla vastaava lukema oli 95. Ilmatieteenlaitoksen meteorologi Anja Häkkisen mukaan noin ison salamamäärän osuessa tietylle alueelle ukkonen on rajua. Häkkinen arvion mukaan kyseessä saattoi olla supersolutyyppinen ukkonen.

 

Myöhemmin illalla Ilmatieteen laitos kertoi Oulunsalon mittausasemalla iltakuudesta iltayhdeksään mennessä sataneen 56 millimetriä vettä, josta kello 20-21 40 mm. Laitokselta arvioitiin, että "hurja vedentulo" on voinut olla Oulun keskustan ja Siikajoen alueella jopa aavistuksen voimakkaampaa. Myös Raahe-Siikajoki välillä satoi runsaasti.

(Ilmatieteen laitoksen Twitter: Alustavan säätutka-arvion mukaan Oulun keskustassa satoi tunnissa yli 30 mm, paikoin yli 50 mm. Tyypillinen koko elokuun sademäärä on Oulussa noin 62 mm.)

 

Keskiviikkoaamuna kello 8.48:

Myrskyn jäljiltä kaupungissa on yhä alikulkuja suljettuina liikenteeltä.Oulun katu- ja vihera­lueiden kunnos­sapidosta kerrotaan, että muun muassa Nelostien alittava Joutsentien alikulku Karjasillalla on edelleen veden vallassa ja pois käytöstä. Samoin Kuusamontien alittava Liitintien alikulku Talvikankaan ja Ruskon välillä on suljettuna, koska sielläkin tulvii.Samoin useita kevyen liikenteen väylien alikulkuja on tällä hetkellä suljettuina.

– Eilinen ukkosmyräkkä aiheutti niin kiirettä, että ihmiset jopa joutuivat odottamaan meidän tuloa, kertoo Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen johtokeskuksen päivystävä päällikkö Mikko Heikkilä. Vielä keskiviikkona iltapäivällä useissa alikuluissa tulvi ja kastuneita kellareita tarkastettiin.

Päivystävän palomestarin Sami Heikkisen mukaan pelastuslaitos joutui auttamaan useita tulvivan veden saartamia autoilijoita. Autoilla oli ajettu myös vettä täynnä oleviin alikäytäviin, ja moottorin sammuttua oli jääty jumiin.

– Kävimme pelastamassa heidät vedessä kelluvista autoista. Samalla laitoimme lippusiimaa vaarallisiin paikkoihin. Veden täyttämiin alikulkuihin ei ole ajoneuvoilla asiaa. Eilinen rajuilma ei tullut yllätyksenä, mutta sen voima ja veden paljous yllättivät. (Yle)

 

 

Ilta-Sanomien kuvaaja Ville Honkonen ei muista nähneensä kymmeneen vuoteen samanlaista määrää vettä kulkuväylillä. Vettä lainehtii joka paikassa, mm. moottoritien rampissa Kuusamontieltä Pohjantielle noin 30 metrin matkalta koko ramppi oli täynnä vettä. Toppilantien alikäytävässä oli noin puolitoista metriä vettä ja alikäytävän rinteessä virtasi pieni joki.

 

 

 

17.08.2022

RAJUILMAT JATKUIVAT (VERNERI)

Suomessa havaittiin keskiviikkona noin 22 000 maasalamaa, mikä on kuluvan kesän suurin päiväkohtainen salamamäärä. Elokuun aikana on tähän mennessä salamoinut enemmän kuin keskimäärin koko elokuussa. Tämä yhden vuorokauden salamamäärä on 75 prosenttia koko elokuun keskimääräisestä salamamäärästä (29 000).

Ylen meteorologi Elias Paakkasen mukaan pilvisalamoita on havaittu yli 65 000. Valtaosa salamoista havaittiin Länsi-Suomessa, Varsinais-Suomessa, Satakunnassa, Pirkanmaalla ja Pohjanmaan maakunnissa. Salamoinnin intensiteetti oli voimakkaimmillaan salamatutkakarttojen mukaan noin kello 15-19 välillä. Pohjoisemmaksi siirtyessään ukkoset heikkenivät.

Sähkökatkokartan mukaan sähköttömiä asiakkaita oli pahimmillaan noin 12 300 kello 16 jälkeen. Eniten sähkökatkoja oli Tampereen seudulla.

 

 

Etelä-Pohjanmaalla Verneri-rajuilma iski kovimmin Kuusiokuntien alueella

Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos oli kiireinen rankkasateen ja myrskyn takia etenkin Kuusiokuntien alueella Alavudella, Soinissa ja Ähtärissä. Pääasiassa tehtävät olivat puun kaatumisten aiheuttamia.

– Tehtäviä oli myrskyyn liittyen viitisenkymmentä. Rakennuspaloja on ollut viisi, jotka sitoivat resurssejamme enemmän ja kauemmin, kertoo päivystävä palomestari Joona Övermark Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitokselta.

Veljekset Keskisen kyläkaupassa tehtiin vahingontorjuntaa, kun rankka vesi- ja raesade sai katon vuotamaan. Alavuden pelastuslaitokselta kerrottiin, että vettä ja rakeita satoi alueella puolisen tuntia. Sade oli voimakasta myös Ähtärissä.    Kurikassa salama iski noin neljänkymmenen neliön kokoiseen latoon, jossa sisällä oli irtaimistoa. Kaikkiaan myrskyyn liittyviä tehtäviä kertyi maakunnan alueella noin 150.

 

Keski-Pohjanmaalla ukkosmyrsky iski voimalla Perhoon. Pelastuslaitoksella oli kymmeniä tehtäviä Perhossa ja lähikunnissa. Kiireet ajoittuivat kello 18-22 välille. Yksittäinen tehtävä saattoi sisältää parikymmentä kaatunutta puuta, mutta päivystävän palomestarin mukaan Perhossa kaatui illalla tuhansia puita. Pelastuslaitos sai päätiet raivattua auki yhdeksän aikoihin. Sateeseen liittyviä tehtäviä ei ollut. Sähköttömiä talouksia oli enimmillään 500.

Myrsky ohitti Kokkolan rannikon sisämaan puolelta. Kalajokilaakson puolella Jokilaaksojen pelastuslaitoksella oli 15 vahingontorjuntatehtävää koskien pääosin tielle kaatuneita puita usean kunnan alueella.

 

Keski-Suomessa Verneri-myrsky riepotti pahasti Uuraisten Koulukeskuksen kattorakenteita. Ilmeisesti syöksyvirtaus kuori peltiä kokonaan 500 neliön alalta, ja osittain peltiä on irronnut kiinnityksistä laajemminkin. Katolla oli myös 333 aurinkopaneelia, joista arviolta kolmannes irtosi syntyneessä "trampoliiniefektissä". Paneelit ovat tuottaneet yli 10 prosenttia koulun käyttämästä energiasta. Rakenteisiin päässyt rankkasade aiheutti myös vesivahinkoja. Alustava vahinkoarvio remonttikuluista oli kuusinumeroinen.

Keski-Suomi oli alueita, joille ukkosrintama painottui. Ilman sähköjä oli kuluneen vuorokauden aikana maakunnassa 9 000 eri sähköyhtiöiden asiakasta. Varhain torstaiaamuna viat oli pääosin korjattu. Pelastuslaitokselle tehtäviä ovat teettäneet muun muassa lukuisat puiden raivaukset eri puolilla maakuntaa, pari pientä rakennuspaloa, sekä pienet maastopalot.

 

Satakunnan pelastuslaitoksella oli kymmeniä vahingontorjuntatehtäviä Porissa ja muualla Satakunnassa. Suurin osa tehtävistä on koskenut sähkölinjojen päälle kaatuneita puita tai kadulle noussutta tulvavettä.Nakkilassa Konsontiellä syttyi puoli neljän aikaan rakennuksen tuhonnut tulipalo.

Varsinais-Suomessa syttyi salamaniskusta myös muutama rakennuspalo. Lisäksi oli teille kaatuneiden puiden raivausta ja rakennuksiin tulvineen veden pumppaustehtäviä.

 

 

 

19.08.2022

LÄNNEN UKKOSRYPPÄISSÄ LÄHES ENNÄTYSSALAMOINTIA

Suomessa paikannettiin perjantaina yli 34 000 maasalamaa voimakkaiden sade- ja ukkoskuurojen pyyhkäistessä läntisen ja pohjoisen Suomen yli. Meteorologi Jari Tuovinen Ilmatieteen laitokselta kertoi lukeman olleen hyvin poikkeuksellinen elokuiseksi, ja ylipäätään suurin vuodesta 1998 toimineen salamanpaikannusverkon aikakautena. Vuorokausiennätys on tosin edeltävältä salamalaskuriaikakaudelta vuodelta 1988, jolloin kertyi noin 40 000 salamaniskua.

 

Ilmatieteen laitoksen tiedotteista:

Elokuussa salamoi ennätyksellisen paljon

Salamakausi oli vaisun touko-heinäkuun jälkeen elokuussa ennätyksellisen aktiivinen. Koko elokuun maasalamamäärä oli 86 280 kappaletta, mikä on vuodesta 1960 eteenpäin olevissa salamatilastoissa suurin elokuun kokonaissalamamäärä. Aiempi ennätys vuodelta 1972 rikkoutui yli 1 200 salamalla. Lisäksi 19. päivä paikannettiin maassamme yhden vuorokauden aikana 34 183 maasalamaa, mikä on eniten vuodesta 1998 toimineen salamanpaikannusverkon aikana. Vuotta 1998 edeltävältä salamalaskuriajalta löytyy kuitenkin vuorokausiennätys, noin 40 000 salamaa 29.6.1988.

Elokuu oli suuressa osassa Suomea poikkeuksellisen ja paikoin jopa ennätyksellisen lämmin, mikä todennäköisesti vaikutti elokuun salamaennätyksen rikkoutumiseen. Lämmin ja kostea ilma mahdollisti rajujenkin ukkosten esiintymisen suhteellisen myöhään tänä kesänä.

 

Ukkoset alkoivat kehittyä Selkämerellä ja länsirannikolla puolenyön tietämillä, edeten ryppäinä rannikon suuntaisesti aamuyön kuluessa yli pohjalaismaakuntien. Aamupäivästä kohti alkuiltapäivää ukkonen siirtyi Oulun seudulta koillisen suuntaan.

Ukkoskehitys alkoi uudelleen pitkin läntistä Suomea myöhemmin iltapäivällä. Kello 18 tutkakuvissa salamoi runsaasti ryppäinä Hämeessä, Pirkanmaalla, Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla sekä Oulun seudulla. Myös Kuusamon alueella oli keskittymä.

 

 

Yöllä ja aamulla kiirettä pelastuslaitoksilla

Seinäjolla salamoi ja jyrisi perjantaita vasten yöllä kovaa. Seinäjoen keskussairaalan M-talon, Lapuan lukion ja myös Rengonharjun lentoaseman kellareihin tulvi vettä, jota pelastuslaitos kävi tyhjentämässä. Suuremmilta tuhoilta kuitenkin vältyttiin. Puiden kaatumisista ja vesien tulvimisesta johtuvia tehtäviä oli yhteensä runsaat parisenkymmentä.

Päivystävä palomestari Joona Övermark Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitokselta sanoo, että viime öinen ei kuitenkaan ollut niin työllistävä kuin toissapäiväinen ukkosmyräkkä, jonka aikana oli noin 150 tehtävää.

 

Pohjanmaan pelastuslaitoksella oli rauhallisen yön jälkeen kiireinen aamu. Etenkin Kristiinankaupungin alueella pelastuslaitosta työllistivät kaatuneet puut. Yöllä ukonilma aiheutti kymmenkunta hälytystä, joista suurin osa automaattihälytyksiä.

 – Ne ovat yleisiä salaman iskiessä maahan. Itse asiassa on ihme, ettei hälytyksiä ole tullut tämän enempää, päivystävän palomestari Teemu Jumpponen totesi.

 

Keski-Pohjanmaan yli kulki varhain perjantaina kaksi ukkosrintamaa, tällä kertaa ne eivät juuri aiheuttaneet vahinkoja, toisin kuin keskiviikkoiltana. Ensimmäinen ukkonen oli Keski-Pohjanmaan yllä kello neljän aikoihin aamuyöllä. Vetelissä puu kaatui valtatielle ja yhdestä talosta oli lähteä peltikatto irti, mutta asukkaat saivat ruuvattua sen paremmin kiinni. Vähemmän salamoinut ukkosrintama saapui maakunnan päälle seitsemän jälkeen.

 

 

Yllättävän vähän tuhoja perjantai-illan rajuissa ukonilmoissa

Pohjalaismaakunnissa selvittiin yllättävän vähin vaurion perjantai-illan voimakkaista rankkasade- ja ukkoskuuroista. Tehtäviä oli kuitenkin yhteensä noin sata, joista suurin osa liittyi säähän. Vähimmällä pääsivät Vaasa ja sen ympäryskunnat.

Etelä-Pohjanmaalla oli kaksi varastopaloa ja yksi latopalo. Tielle kaatuneita ja katkenneita puita raivattiin muun muassa Ähtärissä, Ylistarossa, Kauhavalla ja Isossakyrössä. Keski-Pohjanmaan Pietarsaaren pelastuslaitos askaroi noin 30 tehtävän verran illan ja yön aikana. Lähinnä tielle kaatuneita puita raivattiin ja sadevesiä pumpattiin. Pohjanmaalla Vaasan seudulla oli rauhallisinta.

Pohjanmaan rannikolla pienempien jokien pinnat kääntyivät nousuun voimakkaiden sateiden seurauksena. Mm. Närpiönjoella ja Lapuan Liinamaassa vesi uhkasi nousta tulvarajan tuntumaan.

Satakunnassa tuli enemmän vahinkoja. Alueella satoi iltapäivällä rankasti ja tuuli erittäin kovaa. Pelastuslaitos sai puolentoista tunnin aikana yhteensä 22 vahingontorjuntatehtävää, joista suurin osa koski teille ja rakennusten päälle kaatuneita puita Säkylässä ja Kokemäellä. Pelastuslaitoksen mukaan merkittävimmät vahingot kärsi Köyliössä sijaitseva noin 1000 neliön kokoinen broilerinkasvattamo, jonka katto repesi irti myrskystä. Katon repeäminen ei aiheuttanut henkilövahinkoja.

Pirkanmaalla saatiin jo varhaisaamun tunteina rankkasadetta ja ukkosta. Runsaimman sateen alue kulki suunnilleen Punkalaitumen- Tampereen - Oriveden linjaa, mutta likimain kaikkialla Pirkanmaalla saatiin vettä runsaasti.

Tampereella vettä kertyi tielle Helsingin moottoritien alkupään tienoille. Ilmatieteen laitoksen Härmälän mittausasemalla kertyi aamuneljän ja kuuden välillä sadetta noin 35 milliä, eli puolet elokuun keskitason sademäärästä. Hervannassa oli tiellä enimmillään 70 senttiä vettä. Myös keskustan tunnetusti tulvaherkällä alueella Satakunnankadulla, entisen Anttilan tavaratalon vaiheilla lainehti vesi.

Pohjois-Karjalaan keskiviikoksi povatuista rankoista sateista ja kovista ukkospuuskista selvittiin pienin vaurioin. Valtimolla saatiin vuorokauden aikana kylläkin roimasti sadetta, lähemmäs 40 millimetriä. (Yle)

 

Lappeenrannassa ukkosmyräkkä toi pelastuslaitokselle puunraivaustehtäviä tiistai-iltana. Useita puita oli kaatunut kesämökin ja terassin päälle lähellä Säämäläntietä. Viereisen mökin piha-alueella oli 4–5 puuta kaatunut osittain, paloesimies Riku Pötry kertoo. Pelastuslaitos raivasi kaatuneet ja osittain kaatuneet puut pois.

Pötryn mukaan paikalla olleet luonnehtivat, että kyse oli syöksyvirtauksesta. Vihtolassa parikymmentä tukkipuun paksuista puuta oli kaatunut Korkea-ahontielle, vuoromestari Jari Kiuru sanoo. Kapealla, noin 50 metrin alueella puut olivat tien päällä kyljellään. (Etelä-Saimaa)

 

 

 

28.08.2022

KESÄ LOPPUI RAEMYRÄKÖIHIN ETELÄ-SUOMESSA

Ennätyskuuman elokuun viimeinen hellepäivä päättyi rajuihin ukkoskuuroihin  lähinnä Etelä-Suomesta Etelä-Savoon ulottuvalla alueella. Jättikokoisia rakeita, voimakkaita sateita ja ukkosia raportoitiin sunnuntaina ympäri Etelä-Suomen, mutta myös itärajan tuntumassa sekä Lappeenrannan lähettyvillä tuli raesateita.

Kuurokehitys alkoi puolenpäivän maissa Kouvolan ja Mikkelin välillä. Kello 15 jälkeen syntyi suuria, vähintäänkin pingispallon kokoisia rakeita tuottanut kuuro moottoritielinjalle Mäntsälän ja Lahden väliin, josta se eteni laajentuen koilliseen kohti Kouvolaa. Lahden eteläpuolella moottoritien liikenne pysähtyi rakeiden moukaroidessa autoja lommoille. Kello 19 jälkeen Espoo ja Helsinki saivat oman ärhäkän raekuuronsa, joka myös teki vahinkoa.

Sää teki alkuviikolla dramaattisen käännöksen kohti syksyä ja muutos jäi pysyväksi.

 

Ilmatieteen laitoksen tiedotteesta 18.11:  Elokuun 28. päivän tapaus oli ennätyksellinen, koska jättirakeita ei ole aikaisemmin havaittu näin myöhään kesällä. Tilastot ulottuvat 1800-luvun alkupuolelle. Tätä ennen myöhäisin ajankohta jättirakeille löytyy elokuulta 1968 (22.8), jolloin Lappeenrannassa satoi pesäpallon kokoisia rakeita. Suurimmat havaitut rakeet 28.8 olivat halkaisijaltaan 5,5-6 senttimetrin kokoisia, ja niitä havaittiin Vt. 4:llä Orimattilan tienoilla sekä Itä-Helsingissä.

 

 

Valtava raesade moukaroi autoja Nelostiellä

Lahdesta Mäntsälään matkanneen Hellä Neuvonen-Seppäsen ja hänen miehensä automatka sai hurjan käänteen, kun valtava raesade rikkoi heidän autostaan tuulilasin. Vaurioituneen tuulilasin lisäksi auton katolta ja konepellistä löytyi yhteensä 52 lommoa. Neuvonen-Seppänen kertoo raekuuron yllättäneen heidät aivan täysin. Autoklinikan arvion mukaan raekuuroista oli tullut vaurioita jopa satoihin autoihin. (MTV)

 

Tuulilasi rikki. Helsinkiläinen Anssi joutui raekuuron kouriin hieman Lahden jälkeen etelään päin ajaessa. Rakeita tuli hänen mukaansa noin kymmenen minuutin ajan. Myös vettä tuli ”kiitettävästi”.

– Olin kesämökiltä ajamassa kotiin, kun järkyttävä raekuuro yllätti. En ikinä, en todellakaan ole nähnyt yhtä suuria rakeita aiemmin. Meidän oli pakko ajaa tien sivuun pysähdyspaikalle pariin kertaan, hän sanoo. Tuulilasi meni kuudesta kohtaa rikki ja 30 painaumaa konepellissä.

 

Raepommitus Mäntsälässä

Lukija oli ajamassa kohti Jyväskylää, kun Mäntsälän kohdalla ”alkoi rytisemään”.

– Jos niitä rakeiksi voi sanoa, olivat sen verran isoja. Ensiksi tuli pienempiä rakeita, sitten noita suurempia. Muutama lommo tuli Fiat 500:n kattoon, mies kertoo ja Fiatin tuulilasiinkin tuli säröjä.

Myös espoolainen Justus Ojanen todisti raekuuroa.

 – Ulkoa kuului hirveä pamaus. Aurinko paistoi, ukkosmyrsky kirkkaalta taivaalta, Ojanen kertoo. Noin viiden minuutin ajan taivaalta tuli isoja rakeita ja aurinko paistoi samaan aikaan kun ukkosti. Raekuuro loppui yhtä äkisti kuin alkoikin ja ilma oli taas kirkas.

Miten näin isoja rakeita voi olla?

Sunnuntaina 28. elokuuta Etelä-Suomessa raportoitiin useita raekuurojen aiheuttamia vahinkoja. Jättiläiskokoiset rakeet moukaroivat autoja korjauskuntoon. Tältä ei välttynyt myöskään Orimattilasta kotoisin oleva Markus, joka lähti viemään autoaan katokseen suurikokoisten rakeiden pommittaessa pihaa. Hän kuitenkin myöhästyi.

– Molemmat autot menevät korjattavaksi, ovat täynnä lommoja, Markus toteaa.

Jättiläisrakeista sai osansa myös mies itse. Siitä on muistona patti päässä. Markus kertoo, että alkuun oli hauskaa juosta rakeiden keskellä, mutta hauskuus loppui lyhyeen, kun kuuron aiheuttamat vahingot alkoivat valjeta.

(Iltalehti kolme edellistä juttua).

 

 

Pääkaupunkiseutu

Tom paistatteli päivää rantakahvilassa, kun raehelvetti alkoi

Yli pyyhkinyt voimakas raekuuro pilasi Tom Seppelininkesäpäivän vieton Helsingin Vartioharjussa kahvila Meridianissa. Seppelinin seurue, johon kuuluivat hänen 2-5 vuotiaat pojat sekä ystäväpariskunta, olivat syömässä kahvilan terassilla, kun taivas yhtäkkiä musteni ja salamat alkoivat välkkyä.

– Tunsin, kun ensimmäinen rae kopsahti päähän. Rauhoittelimme lapsia ja  menimme sateensuojaan lipan alle. Samaan aikaan tuli jo taivaan täydeltä rakeita.Tilanne oli aika raju ja oli kiire saada pojat suojaan. Toinen pojista juoksi paniikissa, Seppelin kuvailee.

Paikalla oli Seppelinin mukaan paljon lapsiperheitä. Mies kiittelee kahvilan henkilökuntaa, joka teki tilaa niin, että asiakkaat pääsivät ryntäämään sateensuojaan. Raekuuro kesti noin kymmenen minuuttia, johon mahtui niin vesisadetta, salamointia kuin pingispallon kokoisia rakeitakin. Monet seisoivat sateensuojassa puhelimet kädessä ihmeellistä luonnonilmiötä kuvaten.

Raekuuron tauottua Seppelin poikineen juoksi autolleen. Kiireessä auton vaurioita ei tullut heti tarkastettua, mutta uudestaan ajan kanssa vilkaistuaan Seppelin huomasi kulkupelin katon menneen lommoille. Kotipuolessa nurmikko oli rakeista valkoisenaan. Porukka joutui odottamaan auton sisällä kymmenisen minuuttia, ennen kuin pääsi juoksemaan sisään rajun sateen jaloista.

Voimakas luonnonilmiö herätti keskustelua. Seppelin kertoo vaihdelleensa tapauksesta kuvattuja videoita sosiaalisessa mediassa ja kuulleensa jonkun vertaavan rakeiden kokoa jopa kananmunaan.

– Ikinä en ole vastaavaa nähnyt, vaikka 52 vuotta on tullut elettyä ja maailmaa kierrettyä, Seppelin tiivistää. (IS)

 

Espoon Nöykkiössä Laura Kuparinauto oli raekuuron jälkeen lommoilla. Hän oli pihalla ystävänsä kanssa poimimassa luumuja, kun kuuro alkoi kehittyä.

- Sahasimme vielä roskakatoksessa oksia, kun alkoi sataa. Ennen kuin ehdimme pois, tuli järkyttävä määrä rakeita. Jäimme katokseen jumiin. Isoja peukalonpään kokoisia rakeita tuli kovaa.

Ystävykset pelastautuivat lopulta pahvilaatikot suojanaan.

- Sattui, kun rakeet osuivat käsivarsiin ja pohkeisiin. Pientä röpelöä näyttää tulleen autoon, Kupari kertoo.

 

Pelastuslaitosten tehtävissä pääkaupunkiseudulla raju ukkoskuuro ei juuri näkynyt. Helsingissä sattui yksi ulosajo märän tienpinnan vuoksi ja Espoossa vesi nousi pihaan kaivosta. "Kun viiden sentin raetta on tullut, kyllä se varmasti on autoihin jälkiä jättänyt. Pelastuslaitokselle näistä ei ole tullut mitään", sanoi Helsingin pelastuslaitoksen päivystävä palomestari Juuso Punnonen.

Etelä-Savossa jyllännyt ukkonen teki pelastuslaitoksen mukaan varsin vähän vahinkoa. Iltapäivän kuluessa käytiin tarkastamassa lähinnä useita ukkosen laukaisemia automaattisia paloilmoittimia. Mikkelissä satoi rankasti; hetkellisesti vettä tuli 25 mm alle tunnissa. (HS)

 

Päijät-Hämeessä kovempi ukkonen näyttää kulkeneen Lahden ohitse sen eteläpuolelta, ja pelastuslaitoksen tehtävät jäivät Iitin alueelle, missä oli sunnuntaina iltapäivällä useita puunraivaustehtäviä. Vettä on tulvinut ainakin yhden kiinteistön kellariin ja yhden lipputangonkin kerrotaan kaatuneen maahan. Kovasta sateesta johtuen Kausalan keskustassa olleen pienen paikallistien penkasta oli huuhtoutunut hiekkaa taivuttaen asfalttia.

- Iitissä on satanut rajusti, ja siellä on ollut hyvin paikallisia syöksyvirtauksia, kertoo Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen päivystävä palomestari Mika Tervala. Myrsky myös katkoi sähköjä lähemmäs 200 taloudelta. (ESS)

 

 

SUNNUNTAIN RAEKUUROT VAURIOITTIVAT JOPA SATOJA AUTOJA

Lommojen korjaamiseen mullistava menetelmä

Autoon tulleita pieniä lommoja korjataan nykyisin niin sanotulla PDR-menetelmällä (paintless dent repair), jonka kerrotaan säästävän huomattavan paljon aikaa perinteiseen korjaamiseen verrattuna. Lommoja korjataan maalaamatta, kun peltiosien painaumat oiotaan yksitellen käsityökaluin vastapuolelta. Menetelmä oli seuraavalla viikolla kovassa käytössä Etelä-Suomen vauriokorjaamoilla sunnuntaina iskeneiden raekuurojen moukaroitua autoja lommoille.

– Aamusta alkaneiden yhteydenottojen perusteella kyse on vähintäänkin sadoista autoista, joissa on raevaurioita. Yhteydenottoja on tullut meille sekä suoraan että vakuutusyhtiöiden välittämänä, Autoklinikan myyntijohtaja Pentti "Poksa" Oksanenkertoo MTV Uutisille.

Esimerkiksi Lahden moottoritiellä sataneet rakeet ovat Autoklinikan Oksasen mukaan olleet niin suuria, että tavanomaisten peltilommojen lisäksi myös tuulilaseja ja kattoikkunoita on vaurioitunut. Tämän allekirjoittaa myös vauriokorjaamo InCarin tekninen päällikkö Jerry Linjamäki.

 

 

 

16.10.2022

VUODENAIKAAN NÄHDEN HARVINAINEN SÄÄILMIÖ YLLÄTTI, PUUSKAT JOPA ENNÄTYSLUOKKAA

Raju ukkosrintama pääsi yllättämään Suomen etelärannikon iltayön kynnyksellä. Lännestä saapunut myrskyrintama toi kovimmat puhurinsa Hankoniemeen, jossa puuskatuulet puhalsivat Ilmatieteen laitoksen mukaan lähes 40 metriä sekunnissa. Myrskyn korkein puuskalukema, 39,2 metriä sekunnissa, mitattiin myöhään illalla Hangon Russarön havaintoasemalla. Ilmatieteen laitoksen tutkija Mika Rantanen arvioi tuoreeltaan Twitterissä, että tuulenpuuska olisi kovimpia Suomessa ikinä mitattuja. Tunturien huipuilla tosin on tuullut jopa 50 m/s.

Rintaman saapuessa Helsingin kohdalle puuskatuulen nopeudet merellä olivat 30–35 metriä sekunnissa. Korkein merellä havaittu keskituulen nopeus oli Helsingin Harmajassa mitattu 23,5 metriä sekunnissa. Suurin maa-alueen puuskalukema mitattiin Helsinki-Vantaan lentoasemalla sunnuntai-illan puolella ollen 23,4 metriä sekunnissa. Aamuyöllä tuulet puhalsivat vielä 18-19 m/s.

 

Sunnuntai-illan ja yön rajuilman todellinen voimakkuus ei ollut etukäteen näkynyt säävaroituksissa. Puuskatuulten nopeuksien ennakoitiin olevan huomattavasti matalampia.

–  Salamointia osattiin odottaa, mutta tuo puuska oli sellainen, mikä yllätti, kertoi Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Eveliina Tuovinen STT:lle. Hänen mukaansa ajankohdalle ja eilisen päivän sääolosuhteille epätyypillinen ukkospuuska ei ollut näkynyt säämalleissa.

–  Ei ole ihan tyypillisin vuodenaika missään nimessä tällaiselle. Lähtökohtanakin oli sateinen ja kostea ilma. Se yleensä ennemmin heikentää ukkosrintamia kuin voimistaa niitä. Tämä oli ehkä ennemminkin kesäisen oloinen, että näin kovia puuskia tulee, hän tarkensi. Tuovinen kuvaili puuskarintaman olleen todella nopealiikkeinen viipyen yhden paikan päällä vain 10-15 minuuttia.

Aamukolmeen mennessä maan eteläosissa oli havaittu yhteensä 229 maasalamaa ja vajaa 200 pilvisalamaa. Suurin osa salamoinnista tapahtui Lounais-Suomessa ja lounaisilla merialueilla. Voimakkaimmillaan Tuovinen arvioi räiskynnän olleen silloin, kun rintama tuli Hankoniemelle. Puolenyön jälkeen esiintyi enää yksittäisiä salamoita.

 

Myrsky teetätti Etelä-Suomessa pelastuslaitoksille illan ja alkuyön aikana lukuisia vahingontorjuntatehtäviä. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos oli aamuseitsemään mennessä hoitanut yli 110 myrskyyn liittyvää tehtävää, mikä on laitoksen mukaan varsin merkittävä määrä. Tehtävät olivat tyypillisiä maavahinkoja, kuten kaatuneita puita. Isoin yksittäinen tehtävä oli Raaseporissa, jossa myrsky repi kerrostalon peltikaton irti noin sadan neliömetrin alueelta ja se jäi roikkumaan vaarallisesti räystään yli. Myös erään kerrostalon kattopellit irtoilivat. Helsingin Lauttasaaressa julkisivuremontissa olleen talon huputus alkoi kuoriutua ja yksittäisiä rakennustelineen osia lensi maahan tuulen voimasta.

 

 

Ukkonen jylisi voimalla Satakunnassa ja Pirkanmaalla

Monet Suomen länsirannikon asukkaat saivat hämmästyä sunnuntai-iltana toden teolla. Satakunnassa ja Pirkanmaalla nähtiin salamoita ja kuultiin ukkosen jyrinää, mikä on melko harvinaista lokakuussa.

Ukkosalue liikkui Ilmatieteen laitoksen mukaan sunnuntai-iltana lännestä itää kohti. Ukkosen jyrinää kuultiin Satakunnassa noin kello 20 alkaen ja Pirkanmaalla kello 22 jälkeen. Salamahavaintoja ilmoitettiin useita illan aikana, ja ilmiötä hämmästeltiin sosiaalisessa mediassa. Ukkonen jyrähteli sunnuntai-iltana kello 20 jälkeen niin Pyhärannassa kuin Raumallakin. Jylinää ja salamoita havaittiin myös Sastamala-Tampere-Nokia-Ylöjärvi-alueella. Akaan Viialan ja Toijalan alueella satoi kello 22.45 aikaan paikoittain rajusti ja voimakkaiden kuurojen mukana tuli myös rakeita.

 

Ukkonen on lokakuussa harvinainen, muttei mahdoton sääilmiö. Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Juha Juntunen kertoi Aamulehdellesyysukkosen johtuneen ajankohdalle harvinaisen lämpimästä säästä. Ukkonen syntyi samaan tapaan kuin kesälläkin, lämpimän ja kostean ilmamassan kohdattua kylmän ja kuivan ilmamassan.

Juha Juntunen vahvisti kello 22.30 aikaan, että Pirkanmaalla Tampereen länsipuolella on ollut 9–10 maasalamaa ja joitakin pilvisalamoita.

- Tässä nyt menee kylmä rintama ylitse ja on jopa kesäisenoloinen tilanne, joka saa tämän aikaiseksi. Kyllä ukkosia voi olla keskellä talveakin ja jopa lumipyryssä yksittäisiä ukkosia olen itsekin havainnut. Ei näitä kuitenkaan joka vuosi ole.

 

 

Kotkassa heräiltiin ukkosen paukkeeseen

Ainakin Kotkassa monet ihmiset heräsivät sunnuntain ja maanantain välisenä yönä kovaan pamaukseen ja ukonilmaan. Kymenlaakson pelastuslaitos on raivannut koko yön pois teille ja sähkölinjoille kaatuneita puita. Tehtäviä on ollut kaikissa Etelä-Kymenlaakson kunnissa, mutta selkeästi eniten Virolahdella.

Ylen meteorologi Elias Paakkanen kertoi, että esimerkiksi Porvoon Emäsalossa  mitattiin yli 32 m/s puuska. Myös sisämaassa, muun muassa Hämeenlinnassa ja Lappeenrannassa, mitattiin voimakkaita, yli 20 metrin sekuntivauhdin puuskia.

- Puhutaan hyvin voimakkaista puuskista, kun nyt on maa-alueilla yli 20 metriä sekunnissa ollut, Paakkanen sanoi.

Myös Etelä-Karjalassa syysmyräkkä työllisti pelastuslaitosta maanantain vastaisena yönä. Puita kaatui teille ja kattopellitkin saivat kyytiä. Päivystävä palomestari Sami Backman kertoi, että myrskyn aiheuttamia raivaustehtäviä oli koko Etelä-Karjalan alueella Luumäeltä Parikkalaan.

 

 

Öinen myrsky tuntui Kalasataman torneissa

Helsingin Kalasataman tornitalo Majakassa asuva Janne Hirvonenseurasi sunnuntai-iltana Twitteriä, kuten hänellä on usein tapana tehdä. Muutama Hirvosen seuraama meteorologi kertoi Twitterissä, että mereltä oli saapumassa kova ukkosrintama, joka ylittäisi myös Helsingin. Meteorologien ennusteen mukaan tuuli saattaisi yltyä jopa 30 metriin sekunnissa.

- Seurasin tilannetta ensin omassa asunnossani. Näin, että lännessä alkoi näkyä välkettä, ja ukkonenhan sieltä oli tulossa. Ilmiö on erikoinen näin myöhään syksyllä.

Hirvonen siirtyi kameroineen Majakan kattoterassille iltakymmenen aikaan odottelemaan, että lännestä saapunut myrsky pyyhkäisisi Helsingin ylitse.

- Odottelin puolisentoista tuntia. Tuuli voimistui ja välke tuli pikku hiljaa lähemmäs. Sain puoli kahdentoista aikaan otettua yhden sellaisen onnistuneen kuvan, johon salama tarttui. Kuvaaminen oli sen jälkeen lopetettava, sillä tuuli ja sade olivat voimistuneet sen verran, että kamera oli saatava suojaan, Hirvonen kertoo.

- Rintama oli tosi voimakas. Torni vähän heilui, ja vettä tuli vaakatasossa. Enpä olisi odottanut, että lokakuussa saa salamakuvia otettua. Tilanne oli vähän sama kuin kesällä, jolloin kuvasin sortsit jalassa revontulia. Vuodenaikaan nähden ilmiö oli harvinainen, ja olen oikein tyytyväinen siihen, että olin niin sanotusti hereillä tämän asian suhteen, hän sanoo.

 

 

Iltalehti 17.11:

Syöksyvirtaus iski Tulliniemen parkkipaikalle Hangossa - autoille vahinkoja

Iltalehden saamien tietojen mukaan lokakuun puolenvälin tienoilla, 16.-17.10. Etelä-Suomessa riehunut myrsky olisi iskenyt myös Suomen eteläisimpään kärkeen, Hangon Tulliniemen hiekkakentälle rusikoiden säilytyksessä olleita uusia autoja. Tuon kentän kautta kulkevat käytännössä kaikki Suomeen tuotavat uudet henkilöautot, ja osa autoista olisi silloin saanut vaurioita myrskyssä, joka puhalsi puuskissa pahimmillaan 40m/s nopeudella. Kentälle oli tuolloin iskenyt syöksyvirtaus tai trombi joka oli aiheuttanut vaurioita.

Iltalehti kysyi asiasta kahden automaahantuojan edustajilta, ja nämä myönsivät että heidän edustamiaan autoja on ollut tuolloin kentällä, ja osaan näistä autoista oli tullut vaurioita myrskyn synnyttämässä hiekka- ja kivipuhalluksessa. Autot olivat saaneet kiveniskemiä, ja muutamien autojen ikkunoita oli rikkoutunut kivisateessa.Autot on toimitettu merkkien jälleenmyyjille vaurioiden korjaamista varten, maahantuojien edustajat kertovat.

 

 

 

12.11.2022

PUITA KAATUILI AUTOJEN PÄÄLLE

Eteläisimmässä Suomessa mitattiin lauantaina useita paikkakuntakohtaisia marraskuun lämpöennätyksiä. Itse asiassa näin myöhään marraskuussa ei koskaan aikaisemmin ole mitattu näin korkeita lämpötiloja. Esimerkiksi Helsingin Kaisaniemessä lämpöä oli 14,3 astetta, mikä on korkein lukema vuodesta 1844 alkavassa tilastossa. Lämmin föhnvaikutteinen sää oli myös tuulinen ja puita kaatui siellä täällä eri puolilla maata, jotkut niistä autojen päälle.

 

Päijät-Hämeessä Hartolan Koitintiellä eli tiellä 423 sattui onnettomuus aamupäivällä puoli yhdentoista aikaan. Tiellä kulkeneella oli poikkeuksellisen huonoa tuuria, sillä puu kaatui auton päälle kesken ajon. Samainen puu kaatui myös sähkölinjan päälle. Tilanne oli vaarallinen, sillä sähkölinja oli keskijännitelinja, mutta kukaan ei loukkaantunut tapauksessa. Alueella oli myös muita kaatumaisillaan olevia puita ja tie oli suljettuna raivaustöiden vuoksi kolmisen tuntia.

 

Myös Etelä-Savossa kaatuva puu osui ajon aikana henkilöautoon Puumalan Viljakansaarentiellä. Autossa oli vain kuljettaja, joka selvisi vammoitta, vaikka tuulilasikin meni rikki. Pieksämäellä Varkaudentiellä puu kaatui auton edessä ajokaistalle. Kuljettaja ehti jarruttaa, mutta auto päätyi kaatuneen puun päälle.

 

Parikkalassa suuri kuusipuu tukki valtatie 6:n hieman ennen kello 16. Tie oli hetken aikaa suljettuna. Puita oli kaatunut myös Kesälahden ja Kiteen väliselle junaradalle vahingoittaen ajolankoja. Korjauksen arvioitiin kestävän yöhön saakka.

Tuuli riepotteli myös Keski-Suomea ja Kainuuta. Kajaanin keskustassa Eliaksentiellä puu oli kaatunut henkilöauton päälle.

 

 

2023 Joitakin myrskyjä, trombeja, Sylvia elokuussa

Last Updated: 03 February 2024
Written by Leevi Korpela

MYRSKYT 2023

 

 

 

11.02.2023

SÄÄILMIÖ PYÖRITTELI LUMIRULLIA JÄÄLLE

Lempäälän Höytämönjärvellä liikkuneet hieraisivat loppuviikosta silmiään, kun jäälle ilmestyi kuin taikaiskusta suuria lumipalloja tai pienehköjä pyöröpaaleja. Kyseessä on kevättalvella esiintyvä sääilmiö, jossa tuuli tekee otollisissa olosuhteissa lumirullia laajoille aukeille kuten järvien jäälle tai pelloille.

Viime päivien sää tuulineen ja tuiskuineen ovat avittaneet tämän suhteellisen harvinaisen sääilmiön syntyä. Jotta lumirullia syntyisi, hangen pinnan tulee olla niin jäinen, ettei uusi satava sopivan kostea ja irtonainen lumi tartu siihen. Torstaina ja perjantaina eri puolella Suomea puhaltanut puuskainen tuuli on ollut Lempäälässä juuri sopivan voimakasta lumirullien syntymiseksi. Tuuli pyörittää pienen alun synnyttyä lumirullaa eteenpäin ja sen koko kasvaa kerros kerrokselta kuin lumiukkoja tehdessä. (IS)

(Myrskyhistorian tekijä huomasi saman ilmiön tapahtuneen Lahden Nastolan Salajärvellä, missä lumirullat olivat suhteellisen pieniä).

 

 

 

12.04.2023

UKKONEN JA RANKKASADE YLLÄTTIVÄT SATAKUNNASSA

Helsingin suunnasta kutakuinkin valtatie 2:n linjaa pitkin Poria kohti edennyt ukkosrintama yllätti satakuntalaiset keskiviikkona iltapäivällä. Salamoinnin ja jylinän lisäksi rintamaan kuului voimakkaita ajoittaisia sadekuuroja. Forecan päivystävä meteorologi Anna Latvala kertoi ukkostelun johtuneen Keski-Euroopasta Baltian kautta Suomeen saapuneesta varsin tavanomaisesta keväisen lämpimästä ja kosteasta ilmavirtauksesta.

- Baltiassa ukkosti jo eilen. Suomen rannikolla Uudellamaalla sitä esiintyi vähän, mutta Turun pohjoispuolella Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa rintama voimistui.

Rauman Pyynpään asemalla mitattiin lämpöä 18,1 astetta, Turussa 17,7. Lämpötiloja voidaan pitää melko poikkeuksellisina huhtikuun alkupuoliskolla. (SK)

 

Ilmatieteen laitoksen tiedotteesta 18.10.2023: "Raekausi otti kunnon varaslähdön jo huhtikuun 12. päivänä lämpimän sääjakson aikana. Silloin Satakunnassa ukkosti ja satoi 15–20 millimetrin kokoisia jäärakeita. Näin kookkaat jäärakeet keskellä kevättä ovat harvinaisia".

 

 

 

10.06.2023

TUULI VEI POMPPULINNAT TURUSSA, LAPSIA LOUKKAANTUI

Kolme alaikäistä lasta loukkaantui Turussa lauantaina, kun pyörretuuli nosti vesipuiston pomppulinnoja ilmaan, kertoi päivystävä palomestari Marko Ahtikivi Varsinais-Suomen pelastuslaitokselta. Hänen mukaansa tuulenpyörre nosti kolme JukuParkin pomppulinnaa arviolta jopa 2–5 metrin korkeuteen. Kaksi lasta kuljetettiin sairaalahoitoon.

– Tällaiset turmat ovat erittäin harvinaisia. Joskus aiemmin rockfestivaaleilla tuuli on nostanut telttarakennelmia ilmaan, mutta niiden telttamalleja on sittemmin muutettu,Ahtikivi vertasi.

Vaikka iltapäivällä kello kahden jälkeen tapahtunut onnettomuus oli yllättävä ja dramaattinen, se ei palomestarin mukaan aiheuttanut paniikkia JukuParkissa.  Paikalla oli noin sata ihmistä.

JukuParkissa on yhteensä seitsemän pomppulinnaa, kertoi puistonjohtaja Hannu HellmanSTT:lle. Hänen mukaansa puiston läpi oli mennyt pyörremäinen tuulenpuuska, trombi, joka oli osunut kolmeen pomppulinnoista. Niistä yksi oli iso ja kaksi pienempiä, eikä niissä ollut paljon lapsia juuri tuolla hetkelä. Koko tilanne kesti puistonjohtajan mukaan korkeintaan muutaman minuutin ja pelastushenkilökunta saatiin pian paikalle. Pomppulinnat oli hakattu Hellmanin mukaan maahan hyvin tiukasti kiinni pitkillä kiiloilla, mutta tuulenpuuska repi ne ilmaan kiiloista huolimatta. (TS)

 

 

 

17.06.2023

RAJUILMA ISKI PORIIN, SUOMI AREENA KESKEYTETTIIN

Porissa riehui tiistaina alkuillasta raju ukkonen aiheuttaen Satakunnan pelastuslaitoksen mediapalvelun mukaan lukuisia vahingontorjunta- ja rakennuspalotehtäviä alkuillasta alkaen. Porissa oli käynnissä SuomiAreena-festivaaliviikko. Helsingin yliopisto twiittasi klo 18 jälkeen, että sen järjestämä keskustelutilaisuus SuomiAreenassa on peruttu rajuilman vuoksi, mutta sitä päästiin jatkamaan klo 19.

Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Tuukka Keränenvahvisti, että Poriin sattunut ukkoskuuro on satanut runsaasti vettä ja aiheuttanut kaupunkitulvia. Keräsen mukaan samantyylisiä kuuroja on syntynyt tänään hyvin laajasti Etelä-Lappiin asti. (IS)

Ylen meteorologi Elias Paakkanen kertoi, että Porin rautatieaseman säähavaintoasemalla mitattiin lähes 30 millimetrin sadekertymä alle tunnissa. Porin maauimala jouduttiin sulkemaan pumppujen rikkoutumisen takia. Hallimestari Jani Rantanen kertoo, että vesi pääsi uimalan pumppuhuoneeseen, koska kaivot eivät vetäneet. Osa altaista voidaan joutua sulkemaan pitkäksikin aikaa.

Viidennen kaupunginosan Tähtikadulla vesi nousi niin korkealle, että se hankaloitti  autojen kulkemista. Myös keskustasta Länsi-Poriin kulkeva Maantiekatu oli veden vallassa. Samoin kaupungin keskustassa kauppakeskus Bepopin edustalla vesi hidasti liikennettä. Maanmittarinkadulla autojen nokat halkoivat vettä.

Satakunnan pelastuslaitoksen mukaan ukkonen on aiheuttanut useita pieniä maastopaloja Rauma-Eurajoki-alueella. Pelastuslaitos sai myös hälytyksen keskisuuresta rakennuspalosta Porissa Tuorsniementiellä. Kaksi suulia on kärsinyt mittavista vahingoista. (Yle)

 

 

 

20.06.2024

YKSITTÄISIÄ VOIMAKKAITA UKKOSIA KESKI-SUOMESSA

Tiistaipäivänä 30 asteen raja ylittyi ensi kerran tänä kesänä. Kankaanpään Niinisalossa mitattiin klo 15.30 31,5 astetta. Kouvolan Anjalan lukema oli 30,5 ja Porvoon Harabackan 30,3 astetta.  Ilmatieteen laitokselta kerrottiin maan keskiosassa esiintyneen tänään yksittäisiä ja pienialaisia, mutta hyvin voimakkaita ukkossoluja, jotka aiheuttivat kaupunkitulvan Jyväskylässä.

 

Ilmatieteen laitoksen tiedotteesta 18.10:

Suurimmat havaitut rakeet olivat tällä raekaudella 3 senttimetrin kokoisia, ja ne havaittiin Pieksämäen lähellä 20. kesäkuuta. Jättirakeita eli halkaisijaltaan vähintään viisisenttisiä rakeita ei tänä kesänä havaittu lainkaan.

Edelliseen liittyen Pieksämäki-lehti 20.6:

Varsinaisia jättirakeita ropisi maahan Venetmäessä Pieksämäellä tiistaina puolen päivän aikaan. Kuvat Pieksämäen Lehden toimitukseen lähettänyt Veikko Laitinen kertoi sähköpostissaan, että raekuvat on otettu illalla kahdeksan aikaan ja jonkin verran sulamista oli jo tapahtunut.

 

Iltalehti:

Voimakas ukkosmyrsky moukaroi Jyväskylää

Jyväskylän alueella on tänään ollut voimakkaita ukkospuuskia. Ne ovat pelastuslaitoksen mukaan työllistäneet runsaasti. Rakennustelineet putosivat Gigantti-myymälän katolta lähellä Jyväskylän keskustaa ja ne osuivat muutamaan autoon. Päivi-Piia Jantunen oli lähistöllä, kun telineet putosivat ryminällä. Paikalle saapui pelastushenkilökuntaa ja ambulansseja, mutta Jantusen mukaan kukaan ei loukkaantunut.

Jens Kuronen oli treenaamassa kuntosalilla, kun alkoi ukkostaa. Seurasi "hirveä vesisade ja melkoinen myräkkä", hän kuvaili säätä. Kohta lattialle alkoi tulvia vettä.

– Kuntosalin työntekijä yritti tukkia veden tulvimista, mutta se ei onnistunut, koska vettä tulvi niin paljon. Lähdin pois, kun salilla ei voinut enää urheilla. Parkkipaikalla tulvi myös.

 

 

28.06.2023

HIDASLIIKKEISISTÄ KUUROISTA PAIKALLISIA RANKKASATEITA

Voimakkaita ja hyvin hidasliikkeisiä ukkoskuuroja oli liikkeellä keskiviikkona melko laajalti ympäri maata. Rankimmat kuurot iskivät Pohjois-Savoon sekä maan etelä- ja lounaisosiin, mutta kuurot kastelivat myös Keski-Suomea ja Pohjanmaata. Kun kuuro jämähtää jonkin paikkakunnan ylle, se rysäyttää suuren määrän vettä. Tästä oli ääriesimerkkinä Vieremän tapaus.

Keskiviikko oli kuluvan vuoden siihen asti vilkkain ukkospäivä yli 10 000 maasalaman iskulla.  Paikallisesti on ollut liikkeellä voimakkaita ukkossoluja, joissa on voinut salamoida runsaasti pienellä alueella.

 

Ukkoskuuro osui Ylä-Savossa Vieremän keskustaan keskiviikkona iltapäivällä. Sadevesiviemärit tukkeutuivat suuren vesimassan mukanaan tuomista roskista ja havunneulasista aiheuttaen massiivisen tulvan metsäkoneyhtiö Ponssen kokoonpanohalliin. Pelastuslaitoksen mukaan sadevettä pääsi valumaan halliin noin 10 000 neliömetrin alalle noin viiden sentin paksuudelta. Pelastuslaitos poisti vettä vesi-imureilla ja uppopumpuilla yhdessä tehtaan henkilöstön kanssa. Tehtaan tuotanto oli keskeytyksissä torjuntatoimien ajan jatkuen sen jälkeen normaalisti.

- Vesi pääsi valumaan halliin sen pihalta, kun sadevesiviemärit eivät pystyneet nielemään vesivirtoja. Vettä oli pihalle pysäköityjen autojen kohdalla puoleen renkaaseen saakka ja kymmenien autojen sisälle pääsi vettä, kertoi  pelastustoiminnan johtaja Marko Marjoniemi. Hän lisäsi, että Vieremällä on suuria asfaltoituja teollisuusalueita ja nämä kentät yksikertaisesti tulvivat. Paikoin vettä oli puoli metriä.

 

Pohjois-Savossa ukkosti pitkin keskiviikkoa ja satoi reippaasti Vieremän lisäksi Kuopiossa. Ukkosmyräkkä työllisti pelastuslaitosta puoli kuuden jälkeen kahdella pelastustehtävällä. Toisessa niistä taloon osunut salama vaurioitti sähköjärjestelmää siten, että pihan poreallas syttyi tuleen tuhoutuen käyttökelvottomaksi. Palomestari Marko Kotanen ei ole aiemmin urallaan kohdannut salaman tuhoamia porealtaita.

– Siitä muodostui aika paljonkin savua, mutta liekkejä en nähnyt. Samaan aikaan pihalla satoi todella rankasti.

Toisaalla Kuopiossa puu kaatui omakotitalon päälle. Talossa ollut henkilö ei päässyt ulos ilman pelastuslaitoksen apua.

 

Hämeen yli pyyhkäissyt ukonilma työllisti palo- ja pelastuslaitoksia iltapäivän ja illan aikana. Kanta-Hämeessä rankkasade valui Janakkalan Turengin Valion tehtaan kellariin. Vettä kertyi metrin verran, ja sitä pumpattiin pois parin tunnin ajan.  Hämeen Sanomat kertoi rajun ukkoskuuron huuhtoneen metsäpalovaroituksen mennessään ja myräkän iskeneen suurimmalla voimalla Janakkalaan. Vettä tuli tunnin aikana 20-25 mm. Turengin keskusta tulvi myös osin. Automaattihälytykset laukeilivat ja sähkölaitteita vioittui rakennuksissa. Janakkalan Tervakoskella puu kaatui osittain talon päälle.

Päijät-Hämeessä ukonilma ja salamointi aiheutti hälytyssuman iltapäivällä.  Hälytyksiä tuli päivystävän palomestarin mukaan parikymmentä. Kanta-Hämeessä lukema oli toistakymmentä. Orimattilan keskustassa torjuttiin rakennuspalo. Maastopalon alkuja oli useampia.

 

Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen alueella syttyi useita maastopaloja, muun muassa Espoossa Kaitakorventiellä ja Hakjärvenrannan tuntumassa, Lohjan Hevoshaanpolulla ja Raaseporin Koskentiellä. Tuleen syttyneet alueet ovat suuruudeltaan muutamista neliöistä muutamaan hehtaariin. Suurin maastopaloista oli Siuntiossa, Mustalammen pohjoispuolella, jossa liekeissä on noin 15 hehtaaria maastoa. Ensimmäinen hälytys pelastuslaitokselle tuli keskiviikkona puolen päivän jälkeen ohikulkijalta.

Maastopalot johtuivat pelastuslaitoksen mukaan alueen yli kulkeneesta ukkosrintamasta, sillä kaikki palot syttyivät alueella, jonka yli ukkosrintama oli pyyhkäissyt.

(28.6 - 2.7 välisenä aikana ukkosta ja rankkasateita saatiin päivittäin eri puolilla maata)

 

 

 

29.06.2023

SALAMA ISKI AUTOON TÄYDESSÄ VAUHDISSA

MTV Uutisten entinen uutispäällikkö Tapani Pohjala oli vaimonsa Kaijan kanssa matkalla Porin SuomiAreena-tapahtumasta mökille Inkooseen, kun salama iski niin sanotusti kuin kirkkaalta taivaalta. He olivat juuri ohittaneet Kiskon kunnan keskustan tiellä numero 186, kun joutuivat ukkosmyrskyyn. Vauhtia oli noin 80 kilometriä tunnissa.

– Olimme juuri todenneet, että onneksi autossa on ukkosella turvallista, kun yhtäkkiä salama iski joko meidän automme nokkapeltiin tai ihan auton eteen. Minä ajoin, ja Kaija-vaimo oli vieressä. Me molemmat havaitsimme omilla sivuillamme, että olimme ison punaisen tulipallon sisällä. Monenlaista on maailmalla koettu, mutta sattuu sitä kotipuolessakin, Pohjala kertoo.

– Sen jälkeen auto ilmoitti, jos oikein muistan, että virran jakelu sammuu tai keskeytyy. Auto alkoi saman tien jarruttaa itse itseään ja huomasin, että ohjaus lakkasi osittain toimimasta.

Pohjala kertoo saaneensa kuitenkin ohjatuksi auton jollain lailla tien penkalle, niin että perä jäi vähän kaistalle. Kaikki tämä tapahtui muutaman sekunnin aikana.

– Sen jälkeen alkoi haista käry. Pelkäsimme, että auto syttyy palamaan. Emme voineet kuitenkaan mennä ulos emmekä avata ikkunaa, koska ukonilma oli juuri päällä.

 

Auto ei lopulta alkanut palaa, vaan siitä vain sammuivat sähköt. Pohjala ei saanut viedyksi edes varoituskolmiota ulos, koska ei saanut takakonttia auki. Ainoastaan radio toimi. Pohjala päätti soittaa hätänumeroon kertoakseen auton olevan pahassa paikassa. Jonkin ajan päästä poliisi soitti luvaten hoitaa palokunnan paikalle ja kehotti lottoamaan kun on onnistunut joutumaan salaman iskun kohteeksi. 

 

Pohjala kertoo, että salamanisku säikytti heidät molemmat pahasti. Hän ihmettelee, että he pystyivät kuitenkin toimimaan ”yllättävän selkeästi”, mutta Tyyne-koiralle tapahtuma oli kammottava kokemus.

– Se läähätti ihan hirveästi ja kuola valui suusta. Sille tuli varmaan ahtaan paikan kammo käryisessä autossa. Kun uskalsimme lähteä ulos, se rauhoittui.

 

Radio soi soimistaan

Kaija-vaimon dieselkäyttöinen auto hinattiin korjaamolle Lohjalle, ja Pohjalat ajelivat kotiin taksilla. Auto joutuu Pohjalan mukaan olemaan kesälomien aiheuttaman vajaamiehityksen takia korjattavana ainakin elokuuhun asti.

– Ja edelleen radio soi. Edes akun irrottaminen ei ole kuulemma saanut radiota hiljenemään, Pohjala naurahtaa. Auton runkoon ei sen sijaan tullut jälkeäkään.

 

Ukkonen tykkäsi liikkuvista maaleista. Pohjala kertoo saaneensa myöhemmin illalla viestin tutultaan toisestakin autoilijasta, joka oli joutunut salaman iskun kohteeksi samalla tiellä. Tämä oli kuitenkin päässyt jatkamaan matkaansa. Oletettavasti ukkonen oli siis viihtynyt tien päällä.

Tarina opetti Pohjalalle sen, että auto todellakin on ukkosella turvallinen paikka.

– Itse tosin mietimme, jos alla olisi ollut sähköauto Tesla ja siinä 500 kilon akku, mitä olisi tapahtunut, kun taivaalta olisi iskenyt siihen miljoona volttia. Olisimmeko olleet pommin päällä?

 

 

Ukkonen moukaroi Kangasniemeä

Paikalliset ukkoskuurot jatkuivat ja torstaista tuli lähes yhtä kova ukkospäivä kuin eilisestä lähes 9 000 maasalamalla.

Etelä-Savon pelastuslaitokselle tuli torstaina puoli kahden ja kolmen välillä yhteensä kahdeksan vahingontorjuntatehtävää, kun rankkasade ja ukkonen moukaroivat Kangasniemeä. Rankkasade aiheutti useita vesivahinkoja keskustan alueella. Pelastuslaitos sai useita ilmoituksia kiinteistönomistajilta, jotka olivat ongelmissa tulvivan veden vuoksi. Palomestari Janne Vehviläinen ei pidä tätä ihmeenä, sillä Kangasniemellä satoi todella rankasti.

– Siellä tuli yli puoli tuntia vettä ihan kuin olisi suihkussa ollut,hän kuvailee.

Ukkoskuuron aikana ilma oli sakeanaan sormenpään kokoisia rakeita ja suuria vesipisaroita. Kunnan sadevesiviemärit eivät pysyneet rankan sateen tahdissa, joten esimerkiksi Rantatorin edustalla, Toritien ja Satamatien risteyksessä, sadevesiviemäri toimi vasten tarkoitustaan puhaltaen vettä ylös tielle ja edelleen torille, raportoi Kangasniemen kunnallislehti.

Kovat tuulenpuuskat tekivät tuhojaan torimyyjien kalustolle ja tuotteille. Lisäksi myrsky kaatoi kolme isoa puuta Kankaistentielle. Pelastuslaitos raivasi puut liikenteen tieltä.

 

 

30.6 Outokummussa rajuilma nosti vesiä kellareihin ja alikulkuväyliin sekä kaatoi puita perjantaina klo 17 jälkeen. Pelastuslaitoksella oli kymmenisen vahinkotehtävää pääasiassa Outokummun alueella.

 

 

 

01.07.2023

RANKKASATEITA ETELÄSSÄ

Rankkasateet aiheuttivat paikallisia taajamatulvia maan eteläosissa lauantaina. Kello 17-18 aikoihin Pirkanmaalle vyöryi rankkasadenauha, joka osui pahasti juuri Tampereen kaupunkiseudulle. Sadenauha oli hitaasti etenevä ja vettä tuli todella paljon kapealla vyöhykkeellä. Esimerkiksi Lempäälässä ei satanut juuri mitään, mutta Nokialla kylläkin, kertoi pelastuslaitoksen päivystävä päällikkö Mika Salmela. Viemäriverkko ei pystynyt vetämään kaikkea vesimäärää ja kaivonkansia nousi ylös. Vettä tulvi liiketiloihin, tuulikaappeihin ja kellareihin. Silminnäkijöiden mukaan vesi nousi paikoin niin korkealle, että useita autoja jäi jumiin tulviville kaduille.

Pelastuslaitoksella oli parisenkymmentä vahingontorjuntatehtävää. Kadut tulvivat muun muassa Satakunnankadulla, Kuninkaankadulla, Hämeenkadulla, Tesoman valtatiellä, Näsinlinnankadulla, Lokomonkadulla, Turvesuonkadulla ja Vihilahdenkadulla.

Ilmatieteen laitoksen mukaan Tampereella satoi lähes 39 millimetriä 24 tunnin aikana. Suomessa vain hieman enemmän satoi Jokioisissa Kanta-Hämeessä. Taivas repesi myös Helsingissä ja muun muassa Tuska-festivaaleilla juhlivat joutuivat rankkasateen armoille alkuillasta.

– Tänään on jo satanut enemmän kuin koko viime kuussa. Uudellamaalla satoikin kesäkuussa monin paikoin todella vähän, kertoi Ylen meteorologi Anne Borgström.

 

Viikonlopun runsaat ukkossateet toivat paljon töitä pelastuslaitokselle. Vahingontorjuntatehtäviä oli kymmenittäin, etupäässä Tampereen seudulla, jossa satoi paljon. Myöhään sunnuntai-iltana saatiin vielä jonkin verran vettä lisää, myös Pohjois-Pirkanmaalla, jossa oli ollut pitkään poutaa.

Salamaniskut sytyttivät tulipaloja ainakin Urjalassa, Orivedellä ja Kuhmoisissa. Sähkö on ollut laajasti poikki mm. Pirkkalassa ja oli edelleen maanantaiaamuna. Energiateollisuuden häiriökartta kertoi aamuseitsemän tienoilla viimeksi kuluneen vuorokauden suurimmaksi määräksi Pirkkalassa 4600 taloutta. Sähkö oli yhä poikki noin 500:lta, ja lisäksi parilta sadalta Ruovedellä.

 

 

 

3-4.7.2023

TUULENPUUSKAT RIEPOTTELIVAT

Voimakkaat tuulenpuuskat ovat katkoneet puita ja pitäneet pelastuslaitokset kiireisinä maanantai-illan ja tiistaipäivän aikana. Ilmatieteen laitos varoitti voimakkaista tuulenpuuskista eteläisissä maakunnissa ja merialueella. Tuulenpuuskat yltyivät enimmillään yli kahteenkymmeneen metriin sekunnissa. Länsi-Suomen merivartiosto kertoi Twitterissä maanantaina, että mereltä on tavattu karanneita sup-lautoja ja kajakkeja. Merivartiosto kehotti ottamaan kelin huomioon ja kiinnittämään vesilläliikkumisvälineet kunnolla.

Helsingissä vahingontorjuntatehtäviä kertyi pelastuslaitokselle yli 30. Pelastuslaitos oli tuulen vuoksi korotetussa valmiudessa tiistai-iltaan saakka. Hälytykset liittyivät kaatuneisiin puihin tai kiinteistöistä irronneisiin elementteihin, kuten kattopelteihin. Espoossa tuuli vei mennessään rakennustyömaalla olleita levyjä.

Energiateollisuuden sähkökatkokartan mukaan sähköttömien asiakkaiden määrä oli suurimmillaan tiistai-iltapäivänä kello kolmen aikaan: silloin sähköttä oli lähes 15 000 sähkönkäyttäjää. Eniten katkoja osui kaakkoisiin maakuntiin.

 

Etelä-Karjalassa etelän ja lounaan välinen tuuli puhalsi puuskissa 15 metriä sekunnissa. Päivystävän palomestarin Toni Jaakon mukaan pelastuslaitokselle on tullut maanantai-illan jälkeen useita kymmeniä ilmoituksia teille kaatuneista puista.. Tehtäviä on ollut tasaisesti eri puolilla maakuntaa, mutta esimerkiksi Lappeenrannassa pelastajia hälytettiin etenkin kaupunkialueelle. Maaseudulla asukkaat ovat itsekin raivanneet moottorisahalla puita pois. Lappeenrannan Karhuvuoressa kaatui iltapäivällä puu talon päälle, mutta henkilövahingoilta vältyttiin.

Lappeenrannan Energiaverkot kertoi iltapäivällä tiedotteessa, että heidän asiakkaistaan 3 700:lta puuttui sähköt.

 

Kymenlaaksossa puuskaiset tuulet aiheuttivat tähän asti vuoden suurimmat häiriöt sähkönjakeluun. Sähköttömiä asiakkaita oli enimmillään 6000, mikä jakautui puoliksi maanantain ja tiistain osalle. Myös ukkoset lisäsivät sähköverkon epävarmuuksia. Sähkölinjoille kaatuneiden puiden aiheuttamien vikojen korjauksiin osallistui 40 asentajaa. Tiistai-iltapäivään kello kolmeen mennessä pelastuslaitoksella oli puunraivaukseen liittyviä tehtäviä lähempänä rannikkoa 15 ja Kouvolassa 6. Pyhtäällä puu kaatui talon ja auton päälle. (Yle/IS)

 

 

 

20.07.2023

VESIPATSAITA SUOMENLAHDELLA

Suomenlahdella havaittiin torstaipäivänä useassa paikassa vesipatsaita. Niitä kuvattiin myös Helsingin edustalla. Tallinnan-risteilyllä olleen Janin huomio kiinnittyi aamuyhdeksän aikaan erikoiseen ilmiöön. Trombi riehui Itämeren yllä, noin puolen tunnin päässä Tallinnasta.

En ole ennen nähnyt tuollaista. Se oli aika pelottavan näköinen, hän kuvailee.

Pelkoa pyörre ei laivamatkustajissa aiheuttanut. He kuvasivat vesipatsasta kaikessa hiljaisuudessa, Jan kertoo. Meteorologi Jarkko Savela sanoi Iltalehden näyttämästä videosta vesipatsaan "erottuvan oikein nätisti" ja että merellä oli aamusta asti ollut ukkosaktiivisuutta.

Virolainen meteorologi Kairo Kiitsak kertoi näyttävän vesipatsaan tallentuneen videolle lähellä Viron pohjoisinta Kerin majakkasaarta. Videon oli kuvannut Vitalii Zhurba. (Iltalehti/HS)

 

 

 

27.07.2023

TROMBI NÄYTTÄYTYI LAPPEENRANNASSA

Lappeenrantalainen Henri Saksmansöi torstaina ennen kello 16 kotonaan kanaa ja kasviksia. Hän katseli ikkunasta pihalle, kun yhtäkkiä taivaalla liikkui jonkinlainen pyörretuuli.

- Se kesti noin kymmenen minuuttia. Se näytti tulevan Sunisenselältä ja vähän heikkeni tullessaan ehkä maan päälle. Sitten se yltyi taas uudestaan vähän myöhemmin, hän kuvaili Helsingin Sanomille.

Ilmatieteen laitoksen päivystävän meteorologin Ville Siiskosenmukaan Lappeenrannan pyörretuulesta on tullut laitokselle joitain havaintoja. Olosuhteet ovat olleet otolliset trombien muodostumiselle liittyen Lappeenrannassa esiintyneisiin kuuroihin ja ukkosiin.

 

Lappeenrannan Prisman parkkipaikalla olleet ihmiset hämmästelivät pyörrettä vähän kello kolmen jälkeen iltapäivällä. Ewa Piaseckan Iltalehdelle lähettämässä videossa näkyy tummien pilvien keskeltä maata kohti laskeutuva suppilomainen pyörre.

Myös Prisman lähettyvillä ollut Simeon Tiainen kuvaili Iltasanomille suppilomaisen trombin nousseen ja laskeneen vuorotellen. Hän arveli trombin liikkuneen jossakin Saimaan Huhtniemen suunnassa. Saman suunnan mainitsi myös Riku Hautala, joka kuvaili patsasta Etelä-Karjalan keskussairaalan pihalla. (HS/ Iltalehdet)

 

 

 

28-29.07.2023

OSAAN MAATA KAHDESSA PÄIVÄSSÄ KUUKAUDEN SADEMÄÄRÄ

Voimakkaat sateet piiskasivat Suomea perjantain ja lauantain aikana. Suurimmat sadekertymät keskittyivät Keski-Suomeen, mutta rankkasateita koettiin myös muun muassa Pohjois-Pohjanmaalla ja Pohjois-Savossa.

Ylen meteorologin Aleksi Lohtanderin mukaan perjantain ja lauantain rankkasateet tekivät heinäkuun sademääristä poikkeuksellisia. Tyypillisesti heinäkuussa sadetta kertyy Suomessa 60–85 millimetriä. Viikonlopun kynnyksellä lukemat rikottiin heittämällä. Jyväskylässä ja Multialla kahden vuorokauden sadekertymä oli yli sata millimetriä.

Suurin havaittu vuorokausisademäärä oli perjantaina 28.7 mitattu 103,3 millimetriä Multian Pirttiperällä. Sade on Suomen mittaushistorian 30. suurin mitattu vuorokausisademäärä millään havaintoasemalla, Ilmatieteen laitos kertoi.

Sademääriä perjantaille: Jyväskylän lentoasema 59,9, Ylivieskan lentokenttä 55,2, Multian Karhila 52 ja Kuopio 49,7 mm. Myös useilla havaintoasemilla maan keski- ja itäosissa mitattiin yli 50 millimetrin sadekertymiä. Jyväskylässä (100,7) ja Multialla kahden vuorokauden sadekertymä oli yli sata millimetriä. (IS)

 

 

 

29.07.2023

RAJU TROMBI LEMPÄÄLÄSSÄ

Trombi tai syöksyvirtaus aiheutti tuhoja Moisionaukealla Lempäälässä lauantai-iltana. Pelastuslaitos sai hälytyksen Osmanpolulla sijaitsevaan taloyhtiöön kello 20.19. Yhdestä rivitaloasunnosta oli lähtenyt katto irti ja ikkunoita oli rikkoutunut.

Pelastuslaitos sai useita muita hälytyksiä tapauksista samalta seudulta, joista oli aiheutunut pääosin puuvahinkoja. Lisäksi päivystävän palomestarin Tomi-Pekka Olkkosen mukaan pihakalusteita pääsi lentelemään ilmavirtauksen voimasta pitkiäkin matkoja ja trampoliineja ajautui läheiseen vesistöön saakka. Henkilövahingoilta kuitenkin vältyttiin. Yhden asunnon asukkaat jouduttiin evakuoimaan asunnon asumiskelvottomuuden takia.

Tuhoalueella oli enimmillään kahdeksan pelastuslaitoksen yksikköä, jotka pyrkivät raivaustoimien lisäksi selvittämään kiinteistönhuollon kanssa irronneen katon ja rikkoutuneiden ikkunoiden  suojausta.

Erään silminnäkijän kertoman mukaan yhden rivitalon katto oli kuoriutunut kokonaan pois ja purut lennelleet välikatosta. Näitä katon osia oli lentänyt pitkälle seuraavien rivitalojen katoille. Trampoliineja oli lentänyt puihin, puita kaatunut ja palokunta niitä raivasi. "Vähän sellaiselta sotatantereelta näytti", silminnäkijä kertoi.

 

Meteorologi Markus Mäntykangaksen mukaan Lempäälän yli oli mennyt voimakkaampi kuurosolu kello 20 jälkeen. Todennäköisesti siihen on liittynyt voimakkaita tuulenpuuskia ja mahdollisesti trombikin. Yleensä trombit liittyvät ukkoskuuroihin, mutta kyseisessä kuurossa ei esiintynyt ukkosta.

 

 

MTV Lempäälän trombituhojen keskellä (sunnuntaina)

Sunnuntai valkeni Lempäälän Moisionaukealla aurinkoisen tyynenä. Tilanne oli paikalla aivan toisenlainen lauantai-iltana, jolloin yllättäen iskenyt voimakas myräkkä riepotteli aluetta rajusti. Myräkän aiheuttamat tuhot olivat edelleen näkyvissä pientalovaltaisella alueella. Voimakas puhuri on repinyt irti katon yhdestä asuinrakennuksesta. Siellä täällä näkyy tuulen korkealle yläilmoihin repäisemien trampoliinien vääntyneitä runkoja. Lipputanko lepää maassa kolmena kappaleena ja kevyitä piharakennelmia on tuhoutunut. Puita on räsähdellyt kumoon siellä täällä. Moni puista on räsähtänyt poikki keskeltä runkoa, joka kertoo myräkän voimasta.

Tuhoja on tullut satojen metrien alueella, mutta kuitenkin ne vaikuttavat tapahtuneen varsin terävälinjaisesti. Eräs ulkoilija kertoo MTV Uutisille asuvansa vain viidenkymmenen metrin päässä tuhoalueesta, eikä hän ehtinyt juuri edes havaita tapahtumaa, puut vain heiluivat.

Jari Lilja sen sijaan joutui myräkän keskiöön. Hänen kertoo olleensa lähellä järven rantaa sijaitsevassa omakotitalossaan, kun myräkkä iski aivan yllättäen.

– Olin sisällä, kun se tapahtui. Ensin oli kova sade, sitten sade loppui ja tuli tyyntä. Ja sitten alkoi yllättäen tuulla oikein kunnolla. Kaikenlaista roskaa lensi ja trampat olivat korkealla ilmassa, 20-30 metrin korkeudessa. Meteli oli hemmetin kova.

Liljan mukaan myräkkä oli ohi muutamassa minuutissa, jonka jälkeen alueen asukkaat saapuivat ihmettelemään ja tarkastamaan tuhoja. 

– Katsottiin, että ovatko kaikki lapset tallella. Onneksi satoi, niin ei ollut lapsia trampoliineilla, muuten olisi käynyt huonosti.

Pelastuslaitoksen yksiköt saapuivat Liljan mukaan paikalle muutamassa minuutissa. Lilja näyttää kotiovensa edustalle yläilmoista rojahtanutta käyttökelvottomaksi vääntyillyttä trampoliinin raatoa.

– Se lensi tuohon muutaman sadan metrin päästä. Se oli se ensimmäinen havainto, että on vähän vakavampi juttu, kun katsoin tuosta ovesta ulos. Sen voi hakea pois, mutta siitä ei kyllä enää kalua saa. 

Kyseessä ei ollut suinkaan ainoa yläilmoihin tempautunut trampoliini. Lilja näyttää muun muassa järvessä 200–300 metrin päässä lojuvia trampoliinien raatoja hämmästellen, kuinka pitkälle ne ovat lentäneet.

 

Iltasanomat:

Paikallinen Jarkko kertoo Lempäälän trombituhoista      

Yksi trombia todistaneista oli lempääläläinen Jarkko Jortikka.  Hän oli pelaamassa lautapeliä lastensa kanssa, kun tuuli yhtäkkiä voimistui.              

– Meidän trampoliini alkoi liikkua ihan kunnolla, ja se lensi naapurin trampoliinin perässä ylhäällä taivaalla ja pyöri siellä. Meidän trampoliini jäi katonpalojen alle ja meni ihan murskaksi. Myös pyörät vääntyivät, kun ne jäivät rojun alle.Lapset säikähtivät kovin äkillistä puuskaa.

Jortikka kertoo, että tilanne oli nopeasti ohi, ja ilmavirtauksen saattoi havaita liikkuvan pois. Puuska oli hänen mukaansa lyhytkestoinen ja todella voimakas. Päivän mittaan oli ollut sateita, mutta ukkosta hän ei havainnut.   Ilmavirtaus irrotti kattoa Jortikan naapurissa sijaitsevasta talosta, ja katonriekaleet rikkoivat lentäessään ovia ja ikkunoita. Pari trampoliinia on edelleen järvessä.

–Se ei antanut mitään ennakkovaroituksia. Sellainen onni tässä oli, että kukaan ei ollut trampoliinilla eikä jäänyt ilmassa lentäneiden esineiden alle.

 

Myös samoissa tiloissa asuva Antti Palola todisti erikoista näkyä. Hänkin kertoo, että tilanne oli nopeasti ohi. Palolan asunnolle tai pihalle ei tapahtunut vaurioita, mutta naapurin terassirakennelmat lensivät hänen pihalleen.

– Meni lipputangot ja kaikki nurin. Yhdestä talosta irtosi katto ja lenteli päin muita taloja ja ikkunoita meni rikki. Naapurissa kaatui puu asuntoauton päälle.

 

Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Nina Karusto kertoo, että hänen näkemänsä videon perusteella kyseessä oli trombi.                                           – Selvästi näytti trombilta. Tavarat lensivät kaarteen muotoisesti, mikä viittaa yleensä trombiin. Trombi voi muodostua pelkästään sadekuuroon, kuten Lempäälässä. Yleensä siihen kuitenkin liittyy ukonilma.

 

 

 

08.08.2023

SYLVIA-KESÄMYRSKY

Tiistaipäivän aikana Suomen yli pyyhkäissyt Sylviaksi nimetty kesämyrsky katkaisi sähköt noin 50 000 asiakkaalta vähän ennen puoltapäivää. Sähkökatkoja oli aamusta alkaen varsinkin Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla. Erityisesti Länsi-Suomessa, Helsinki-Vaasa-linjan länsipuolella, Sylvia-myrsky aiheutti noin 1300 pelastustoimen tehtävää. Hätäkeskuslaitoksesta kerrottiin hätänumeron ruuhkautuneen säätilaan liittyvistä puheluista joksikin aikaa. Ruuhkapiikki oli ohi kello 11.07.

 

Merialueilla keskituuli ylsi paikoin myrskylukemiin ja myrskypuuskia havaittiin myös maa-alueilla etelässä sekä lännessä. Kovin puuskalukema mitattiin Ahvenanmaalla Lemlandin Nyhamnissa 30,9 m/s ja maa-alueella 23,1 m/s Porin lentoasemalla. Nopein keskituuli mitattiin Hangon Russarössa, 23,5 m/s (Ilmatieteen laitoksen tiedote). Rauman Kylmäpihlajan keskituuli oli 21,6 m/s.

Hangon edustalla tuuli puhalsi aamulla puuskissa kovimmillaan 29 metriä sekunnissa, Paraisten Fagerholmissa lähes 27 m/s. Espoon Nuuksiossa mitattiin 22,1 m/s puuska, Savonlinnan lentoasemalla 17,3 m/s.

 

Varsinais-Suomen pelastuslaitokselle myrskytuuli aiheutti runsaasti töitä. Tilannekeskuksen mukaan tehtäviä oli tiistain aikana hoidettu yli 200, joista valtaosa on ollut kiireettömiä. Kaatuneita puita, lyhtypylväitä, mainostauluja, irronneita veneitä sekä lukuisia rakennusten katemateriaaleja, summasi päivystävä päällikkö Torbjörn Lindström pelastuslaitokselta. Lehtipuut ovat alttiita kesämyrskyille ja lisäksi tuulen suunta poikkesi siitä, mihin puiden juuristo on tottunut. Sähkökatkoja oli eniten Salossa, jossa pahimmillaan niistä kärsi yli 6 000 taloutta.

Uudellamaalla tiistaimyrsky aiheutti kaikkiaan lähes 400 vahingontorjuntatehtävää, joista Länsi-Uudenmaan osuus oli 220 ja Keski-Uudenmaan noin 100. Tyypillisesti vahingot olivat puiden kaatumisia teiden ja sähkölinjojen päälle. Myös kattoja on irronnut ja rakennustelineitä romahtanut. Yhtään henkilövahinkoa ei raportoitu.

Satakunnan pelastuslaitoksen alueella oli kello 18:n mennessä ollut noin 300 vahingontorjuntatehtävää.

Pirkanmaalta ilmoitettiin kaikkiaan 170 vahingontorjuntatehtävää. Tilanne rauhoittui kello 19 aikaan. Puoli yhdeltä sähköt olivat poikki 6 200 taloudelta. Vaikka sähköt olivat poikki monella ja hätäkeskus ruuhkautunut, samaan aikaan Tampereen keskustassa vietettiin kesän viimeisiä aurinkoisia päiviä kesäteatterin merkeissä.

Hämeessä sähkönjakelu keskeytyi kaikkiaan 15 000 asiakkaalta päivän mittaan. Kanta-Hämeen osuus oli noin 11 500 ja Päijät-Hämeen noin 3 500. Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen tehtävämäärä oli vajaat 20.

 

Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksella oli kolmisenkymmentä vahinkotehtävää, jotka painottuivat Seinäjoki-Kurikka -akselille

Keski-Suomessa ja Etelä-Savossa tehtäviä oli kokonaisuudessaan vähäisesti (Etelä-Savossa seitsemän). Kainuussakin jäätiin alle kymmeneen ja sähkökatkoja oli Kajaven verkossa reilut 1200.

Laajoilta sähkökatkoksilta vältyttiin myös suuressa osassa Pohjois-Pohjanmaata, vaikka sää oli hyvin tuulinen ja paikallisia ukkosiakin saatiin. Sähköttä olleiden talouksien määrä jäi joihinkin satoihin. (Yle/IS/IL)

 

 

Ilmatieteen laitoksen tiedotteesta 8. elokuuta poimittua:

Paljon huomiota jo ennakkoon saanut, Sylviaksi nimetty myrsky pyyhkäisi Suomen yli tiistaina 8. elokuuta. Aivan joka kesä ei Suomessa tavata yhtä paljon tuhoja aiheuttavia sääilmiöitä kuin Sylvia-myrsky, sanoo Ilmatieteen laitoksen meteorologi Jari Tuovinen. Sylvia-myrsky oli verrattavissa esimerkiksi Vieno-myrskyyn kesäkuussa 2021, jolloin pelastustoimella oli noin 600 tehtävää.

Salamointi jäi vaatimattomaksi: maasalamoita havaittiin koko maassa noin 1 700 kappaletta. Erityisesti Länsi-Suomessa, Helsinki-Vaasa-linjan länsipuolella, Sylvia-myrsky aiheutti noin 1 300 pelastustoimen tehtävää. Sähköt olivat poikki pahimmillaan noin 50 000 asiakkaalta.

Jo maanantai-iltana 7. elokuuta pitkin lounaisrannikkoa mitattiin yli 25 metriin sekunnissa yltäneitä puuskia, jotka liittyivät Viron yllä syntyneeseen ukkosjärjestelmään. Pohjoisimmat maa-alueiden myrskypuuskat eli yli 21 m/s puhaltavat puuskat osuivat Keski-Pohjanmaalle ja Kainuuseen. Kaskisen sääasemalla satoi varhain maanantaina tunnissa 54,1 millimetriä, joka on kuluvan kesän korkein tuntisademäärä ja jota voidaan pitää harvinaisen suurena.

Ensimmäiset merkit mahdollisesta vaarallisesta säärintamasta näkyivät ennustemalleissa jo heinä-elokuun taitteessa, eli tyypillistä tilannetta aikaisemmin. Aluksi tilanne näytti hyvin vakavalta – oppikirjaesimerkiltä vaarallisesta syvästä kosteasta konvektiosta, jossa muodostuisi voimakkaita ja pitkäkestoisia ukkospilvijärjestelmiä.

Maanantaiksi Etelä-Suomeen ennustettu rajuilma ei kuitenkaan lopulta toteutunut, koska olosuhteet eivät suosineet ukkosten syntyä. Viikonlopun ennusteissa matalapaineen keskus, jonka kylmään rintamaan rajuilmat olisivat liittyneet, liikahti hieman länteen päin. Lisäksi kylmän rintaman ajoitus viivästyi alkuperäisestä. Nämä kaksi asiaa vaikuttivat ratkaisevasti siihen, että etelään ennustettua rajuilmaa ei päässyt syntymään.

Lopulta syvenevä matalapaine muodostui odotettua etelämmäksi, jolloin rajuilmat ohjautuivat Baltiasta Keski-Ruotsiin ja Etelä-Norjaan.

 

Ilmatieteen laitoksen tiedotteesta 18.10.2023:

Kahteen otteeseen Suomen lähialueilla liikkui hyvinkin voimakkaita ukkosia. Elokuun 7. ja 8. päivinä rajuilmat Baltiassa sekä Ruotsissa ja Norjassa aiheuttivat runsaasti vahinkoa. Pääosa vahingoista oli rankkasateiden aiheuttamia äkkitulvia, mutta Latviassa ja Virossa satoi myös jättirakeita. Saarenmaalla sataneet 8 senttimetrin kokoiset rakeet olivat samalla suurimmat havaitut rakeet Virossa. Suomeen nämä rajuilmat eivät yltäneet.

 

 

Iltalehti 7.8. klo 2.45

Taivas lyö tulta - Lauri kuvasi poikkeuksellista salamointia Närpiössä

Länsirannikolla ja Lahden yllä ukkostaa. Närpiössä Eskilsön saarella veljensä luona vieraileva Lauri Kanerva on saanut seurata aivan poikkeuksellista salamaräiskettä. Kanervan mukaan uusi salama välähtää kymmenen sekunnin päästä edellisestä. Vettä sataa kaatamalla. Myräkkä tuli puolenyön tienoilla aivan yllättäen.

– Nämä kymmenen sekunnin välit ovat ihan harvinaisia. Kun kerran minuutissa salamoi, seuraavaa jaksaa vielä odottaa. Tässä ei tarvitse odottaa. Tämä on niin kuin ilotulitusta. Ei tämän myräkän vielä pitänyt tulla. Sähköt on ja menee ja on ja menee, Kanerva kertoo.

– Tykkään ukkosesta. Minua ei sisälle saa yleensä, kun alkaa ukkostaa, Kanerva sanoo. Ajattelin, että voisin mennä lossille katselemaan. Äänet ja kaikki tuntuu paljon kovemmilta, kun on pelkkää merta ympärillä.

 

Slovenian tulvapaine tuli Ruotsiin

Koko Suomen alueella on kuluneiden 24 tunnin aikana tullut noin 500 maasalamaa ja vähän reilu 900 pilvisalamaa, Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Anniina Korpinen kertoi. Se on vain ripaus Skandinavian alueen räiskynnästä, jossa samalla aikajaksolla  iskenyt vajaat 40 000 maasalamaa ja vajaat 130 000 pilvisalamaa. Matalapaineen keskus oli Ruotsissa. Kyseessä on sama matalapaine, joka oli aiheuttanut Sloveniassa pahoja tulvia.

 

Yle: Rauman Pyynpään mittausasemalla tehtiin 7.8 maanantaina kesän lämpötilaennätys, +33,6°C. Porissa lämpötila ei pudonnut yön aikana ollenkaan alle 23°C. Yö oli monin paikoin trooppinen maan etelä- ja keskiosissa.

Suomessa Sylviaksi nimetty myrsky iski suurimmalla voimallaan Ruotsiin ja Norjaan (Hans), missä tuhot olivat mittavia.

 

 

 

28.08.2023

MAANANTAIMYRSKY KATKOI SÄHKÖJÄ JA AIHEUTTI TULVIA

Loppukesän myrskytuuli riehui maanantaina voimakkaimmin maan eteläosassa. Enimmillään ilman sähköä oli noin 19 000 asiakasta maanantai-iltana kello yhdentoista aikaan. Tuulivahinkoja syntyi niin rannikolla kuin sisämaassakin. Myrskyn erityispiirteenä olivat rankkasateet, jotka aiheuttivat taajama- ja tietulvia.

Kovimpia tuulenpuuskia mitattiin etelärannikolla. Hämeessä ja eteläisessä Itä-Suomessa. Kovin sisämaapuuska oli puoli yhteentoista mennessä illalla mitattu Hämeen seudulla, jossa tuuli puhalsi 23,9 metriä sekunnissa. Etelärannikolla mitattiin yleisesti yli 20 metriä sekunnissa puhaltaneita puuskia.

Vettä satoi maanantaipäivän aikana eniten maan etelä-, lounais-, ja länsiosissa. Esimerkiksi Tampereella Pirkanmaalla 12 tunnin sadekertymä oli puoli yhdeltätoista illalla 65,3 millimetriä, Kokemäellä 59,99, Juupajoella 59,6 mm ja Hangossa 56,6 mm. Lukemat vastaavat kutakuinkin koko elokuun keskimääräisiä sadekertymiä. Pääkaupunkiseudulla mitattiin 41–54 millimetrin sademääriä.

 

Uutisointia maakunnista (pääosin Yle)

Varsinais-Suomessa pitkään jatkunut rankkasade työllisti pelastuslaitosta. Sateen alkamisen jälkeen vahinkotehtäviä kertyi päivän ja seuraavan yön aikana 80 painottuen Salon ja Loimaan suunnille, missä vettä tuli eniten.  Tehtävät olivat pääosin veden pumppaamista kellareista ja sortuneiden tienpientareiden tukemista. Vakavilta onnettomuuksilta vältyttiin. Kaatosateet aiheuttivat myös sähkökatkoja joita kello 20 aikaan oli Salossa vajaat neljäsataa.

 

Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella oli iltapäivän ja illan aikana yli 150 rajuilmasta johtuvaa pelastustehtävää.Tehtävät olivat pääosin sateista johtuvia hulevesivesivahinkoja veden noustessa ajoväylille, kiinteistöjen pihoille ja rakennusten kellareihin. Lisäksi voimakkaat tuulenpuuskat kaatoivat puita.

 

Vantaan yli syysmyräkkä ja rankkasade pyyhkäisi maanantaiaamupäivän ja -illan välillä tuoden tulvia eri puolille kaupunkia. Lisäksi voimakas tuuli kaatoi puita ja aiheutti vahinkoja myös muutamille kiinteistöille. Vantaalla olimuutamia teitä veden valassa ja kiinteistöjä saarroksissa. Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen päivystävä päällikkö Olli Korteniemi kertoi alustavasti tehtäviä olleen kolmisenkymmentä.

– Tämä oli aika tyypillinen syysmyräkkä, mutta paikalliset vesikertymät olivat isoja. Vaaralantie oli kuin joki rajuilman jäljiltä. Martinlaaksossa taas Martinkyläntie oli poikki Riihikujan kohdalta. Myräkkä sulki myös liittymän Kehä III:lta Petikontielle.Tulvia syntyi, kun hulevesijärjestelmät eivät vetäneet. Vedet valuvat luonnollisia reittejä pois. (Vantaan Sanomat)

 

Helsingissäkin tulvi. Oulunkylässä asuva Päivi Pehkonen tallensi videolle, kuinka Oulunkylän juna-aseman alikulkutunneli oli veden vallassa maanantaina kello 17 aikaan.Matkustajat ottivat laiturilla kengät jalasta ja käärivät lahkeet ylös, Pehkonen kertoi. Vettä tulvi sisään myös tunnelin suulla olevien rakennusten pihoilta. Pehkonen muistelee, että tunneli olisi tulvinut myös viime kesänä, mutta ei näin rankasti.

Pelastuslaitos kertoi viestipalvelu X:ssä, että myrsky oli kaatanut puita teiden päälle ja aiheuttanut muita tuhoja pitkin kaupunkia.

 

Kanta-Hämeessä satoi maanantaina rankasti. Hulevedet nousivat alkuillasta Hämeenlinnan Ojoisilla kuntoutuslaitos Ilveskodin kellarikerrokseen kymmenen sentin matoksi ja pelastuslaitos joutui pumppaustöihin. Tuttu tulvapaikka on Brahenkadun alikulku, johon alkoi iltapäivällä kertyä laaja lammikko. Ilmatieteen laitoksen Hämeenlinnan Lammin Pappilan havaintoasemalla 12 tunnin sadekertymä oli alkuillasta kello 19:n aikaan jo 47,6 millimetriä. Riihimäen ja Hausjärven suunnilla pelastuslaitos on joutunut poistamaan teille tai sähkölinjoille kaatuneita puita.

 

Päijät-Hämeen pelastuslaitos puolestaan ilmoitti viestipalvelu X:ssä (entinen Twitter), että vahingontorjuntatehtäviä oli ollut puoliyöhön  mennessä yli 40. Illalla riehunut tuuli kaatoi puita lähes jokaisessa kunnassa pitkin Päijät-Hämettä. Puita kaatui esimerkiksi omakotitalon päälle Orimattilassa ja kerrostalon päälle Heinolassa.

Vakavimmassa onnettomuudessa henkilöauto törmäsi tielle kaatuneeseen puuhun ja katkaisi valotolpan. Sähkölaitos kutsuttiin onnettomuuspaikalle, koska sähköjohto oli kietoutunut auton ympärille. (ESS)

 

Itä-Uudenmaan pelastuslaitokselta kerrottiin kello 20 jälkeen maanantai-iltana, että puita oli kaatunut iltapäivästä lähtien pitkin itäistä Uuttamaata teille tai niiden läheisyyteen noin 40 paikassa. Sähköjä oli poikki mm. Loviisassa klo 18 1 200 ja Porvoossa 400 taloudesta. Tuuli oli tyyntymässä yötä kohti.

 

Kymenlaakson pelastuslaitos tiedotti hoitaneensa iltakymmeneen mennessä 65 vahingontorjuntatehtävää. Tuuli kaatoi puita teille, rakennusten päälle ja sähkölinjoille. Lisäksi venelaitureita repeytyi irti rannasta. Eniten vahinkoja aiheutui eteläisessä Kymenlaaksossa rannikolla sijaitsevan Kotkan alueella.

 

Etelä-Savossa ensimmäiset myräkästä koituneet hälytykset tulivat heti alkuillasta, ja tahti kiihtyi iltakahdeksan jälkeen. Tehtävät jakautuivat laajalle alueelle, eikä mitään varsinaista sumaa ole ollut, palomestari Riku Seppä toteaa. Tehtäviä kertyi kaikkiaan parikymmentä. Vähän ennen puoliyötä Mikkelissä oli ilman sähköä yli 1000 taloutta. Järvi-Suomen energia kertoo tiedotteessaan, että puoli yhdeksän aikaan sähköttömiä talouksia oli kaikkiaan noin 6 600.

 

Keski-Suomeen ankarat tuulet ehtivät yöksi katkoen puita ja sähköjä enimmillään 5 000 taloudelta. Eniten sähkökatkoja oli Jyväskylässä, Joutsassa, Toivakassa ja Luhangassa. Pelastuslaitokselle kertyi reilut 50 vahinkotehtävää, jotka suurelta osin liittyivät tuulen kaatamiin puihin.

 

 

 

20.09.2023

SYYSMYRSKY VARPU PAIKOIN POIKKEUKSELLINEN

Varpuksi nimetty syysmyrsky runnoi Suomea keskiviikon vastaisesta yöstä iltapäivään asti. Maan etelä- ja keskiosien yli itään liikkui hieman rikkonainen sadekuurojen nauha. Kovimmat tuulet osuvat sadenauhan kohdille ja sen etupuolelle. Varoituskartat hehkuivat suurelta osin punaisella. Vähintään 20 m/s yltäviä puuskia mitattiin useilla maa-alueiden asemilla. Rannikolla, esimerkiksi Helsingin ja Helsinki-Vantaan asemilla mitattiin puuskissa noin 20–25 metriä sekunnissa. Yön aikana maan keskivaiheilla liikkui myös ukkoskuuroja, joihin liittyi voimakkaita puuskia, jopa syöksyvirtauksia. Maasalamia rekisteröitiin yli 200.

Aamulla myrskypuuskat puhkuivat yli 30 sekuntimetrin voimalla Suomenlahdella ja pohjoisella Itämerellä. Nopealiikkeinen syysmyrsky kulki maamme ylitse noin 12 tunnissa. Iltapäivällä voimakkaita tuulenpuuskia oli enää Lapin tuntureilla, missä myrskyn kovin puuska 37 m/s mitattiin Muonion Laukukerolla eli Ylläs-Pallastunturien laella.

Voimakkain meripuuska oli Kökarin Bogskärillä mitattu 35,5 m/s. Samalla havaintopaikalla  mitattiin myös kovin keskituuli 27,5 m/s. Pirkkalan lentoasemalta saatiin 29,7 m/s puuskalukema.

 

Enimmillään sähköttömiä kotitalouksia oli lähes 44 000 yksittäisenä piikkinä ennen aamuyhdeksää Energiateollisuuden sähkökatkokartan mukaan. Laajemmat katkohuiput käyrästöllä olivat enimmillään 25 000 luokkaa muutaman tunnin aikana. (111 kunnassa 26 yhtiöllä klo 10.45).

Pelastuslaitoksille aiheutui yhteensä satoja vahingontorjuntatehtäviä ainakin Suomen etelä- ja keskiosissa.

Lappiin satoi ensilumi varsin kapealla kaistaleella Käsivarresta Saariselälle. Lunta  tuli harvinaisen paljon, Saariselällä ja Kittilässä jopa 24 senttiä. Ajokeli oli paikoin erittäin huono mm. Kilpisjärven tiellä ja Sodankylän pohjoispuolella.

 

 

MYRSKYTAPAHTUMIA MAAKUNNISSA

Varpu-myrsky runteli Keski-Suomea: Päijänteellä ehkä trombi ja Pihtiputaalla kenties syöksyvirtaus  (KSML/Yle)

Keski-Suomessa raivattiin keskiviikkona maakunnan yli pyyhkäisseen Varpu-myrskyn aiheuttamia tuhoja. Keski-Suomen pelastuslaitoksella oli yöllä kymmenkunta vahinkotehtävää erillisen kuuronauhan jäljiltä ja niitä tuli myöhemmin lisää noin 30 varsinaisen syysmyrskyn ylitettyä alueen.

 

Kova ja puuskainen tuuli kaatoi paljon puita ja katkoi sähköjä hetkellisesti tuhansilta talouksilta. Sähköyhtiö Elenian mukaan yöllä erityisesti pohjoisen Keski-Suomen yllä jyllännyt myräkkä oli poikkeuksellinen. Eniten sähköttömiä talouksia oli pohjoisessa Keski-Suomessa Kivijärvellä ja Pihtiputaalla. Eleniasta arveltiin, että alueen yli on pyyhkinyt mahdollisesti syöksyvirtaus.

Sähköyhtiö toteaa tiedotteessaan, että Päijänteellä tuulen nopeus oli puuskissa paikoin 27 metriä sekunnissa. Päijänteen rannoilta on raportoitu pahoja sähköverkkovaurioita, sillä alueella on todennäköisesti liikkunut trombi. Poikkeuksellinen yöukkonen katkoi puiden lisäksi Keski-Suomessa myös sähköpylväitä. Käyttöpäällikkö HeikkiPaananen sanoi yömyräkän olleen poikkeuksellinen yhtiön sähköverkon alueella Sisä-Suomessa. Aamukahdeksan jälkeen sähköttä oli koko Elenian alueella noin 13 000 asiakasta, joista Keski-Suomessa ja Pohjois-Pohjanmaalla yhteensä pari tuhatta.

– Illalla länsirannikolle saapunut ukkosalue sai energiaa sisämaassa ja pyyhkäisi Ähtäristä Pihtiputaalle ja siitä eteenpäin idän suuntaan. Vuodenaikaan nähden näin voimakas yöukkonen puuskatuulilla on sellainen, mitä en itse uraltani parinkymmenen vuoden ajalta muista. Hyvin harvinainen tilanne, Paananen sanoo. Rintama vei sähköt noin 4000 sähkönkäyttöpaikasta.

Paananen kertoi, että Pihtiputaalla on havaittu myös syöksyvirtaus. Etenkin Keski-Suomen alueella puita on kaatunut runsaasti, Pihtiputaalla myös tukkipuuta. Paanasen mukaan Ilmatieteen laitoksen mittareihin olisi tallentunut Pyhäjärveltä jopa 26 m/s myrskynpuuskia.

– Nyt alueelle on saapunut varsinainen ennustettu matalapainerintama, josta varoitukset on annettu. Sen ohi menoa on odotettava ennen kuin korjaustyöt maastossa voidaan turvallisesti aloittaa, Paananen sanoo.

 

Pihtiputaalla Jouni Varis sai tuta luonnonvoimat, kun puu kaatui hänen tontillaan olevan kiinteistön päälle. Myräkkä ei ollut hänen mukaansa kovin pitkä.

– Havahduin, kun olin menossa nukkumaan. Meillä oli kukkalaatikkokin lentänyt kuistille, joka yleensä ei kyllä liiku. Vakuutustarkastaja tulee ensi viikon alussa käymään ja sitten katsotaan tuhojen laajuus ja korjauskustannukset. Toivottavasti löytyy hyvät korjaajat, sanoo Varis.

Raimo Siekkinen tuli keskiviikkoaamuna Pihtiputaan keskustaan kaupoille todeten, että myrsky on kaatanut Pihtiputaalla paljon puita ja moni muukin kuin hän on sähköttä. Siekkisen mukaan vastaavaa myrskyä ole ainakaan tänä syksynä alueella koettu.

– Kyllä tämä oli ihan mahdoton myrsky! Kauheasti iski salamaa ja puita on kaatunut pitkin tienvarsia. Niitä on katkottu jo yön aikana. Kyllä viime yö oli kova yö, luonnehtii Siekkinen.

Raija Häkkinen asioi hänkin keskiviikkoaamuna Pihtiputaan keskustassa. Myrsky kaatoi hänen kotipihassaan puun talon ja auton päälle. Kaatuneet puut tukkivat myös tien.

– Tulin metsää pitkin tänne ja pojan kyydissä kolmen kilometrin päästä tähän keskustaan. Myrsky ei kestänyt kauaa, se iski salamaa ja ukkonen jyrisi. Vajaa tunti oli ehkä pahin, kun puita kaatui, kertaa Häkkinen yön tapahtumia.

 

Myrsky jätti rajuja jälkiä muun muassa Kivijärvellä sijaitsevaan Hannunkiven lomakylään. Lomakylän kiinteistönhoitaja Juha Manninen kertoi, että matkailualueella yhden mökin päälle rysähti puu kuistin puolelta sisälle asti. Ainakin mökin katto joudutaan Mannisen mukaan uusimaan. Mökissä ei ollut majoittujia toisin kuin naapurimökissä, jonka pihassa ollut auto ja peräkärry vaurioituivat, kun puu kaatui niiden päälle.

 

Merkittäviä metsätuhoja Pihtiputaalla (Yle 25.9)

Varpu-myrsky aiheutti Pihtiputaalla paikoin merkittäviä metsätuhoja. Metsäasiantuntija Hannu Aho Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomesta kertoi, että pienempiä suihkuvirtauksia tai vastaavia oli liikkeellä muun muassa Muurasjärvellä, Kojolassa ja Elämäjärvellä. Tuhoja metsäpalstoilla on syntynyt paikallisesti.

Aho kävi itse loppuviikosta muutamalla metsäpalstalla, joissa tarvitaan uudistus- tai harvennushakkuita myrskyn vuoksi. Ahon mukaan myrsky kaatoi puita kymmenien tai jopa noin sadan rungon ryppäissä. Pahimmat puuskat puhalsivat Pihtiputaan taajaman pohjoispuolella lounais-koillissuunnassa.

 

 

Pohjois-Pohjanmaan eteläisellä alueella oli työntäyteinen tiistain ja keskiviikon välinen yö. Pelastuslaitoksen päivystävä palomestari Sami Hiltunen kertoi pelastustehtäviä kertyneen noin 50. Tehtävät muodostuivat kaatuneista puista ja niiden pois raivaamisesta. Myrsky alkoi työllistää yöllä klo 01.00 aikaan ja hätäkeskuksen kautta tuli alueelle aamukuuteen mennessä 17 hälytystehtävää.

Pahimmat vahingot sattuivat Pyhäjärvellä, jossa useampia puita kaatui kahden talon päälle. Paikalle päästäkseen pelastuslaitoksen henkilöstö joutui ensin raivaamaan tien vapaaksi muista kaatuneista puista.

Haapajärvellä pelastuslaitoksen pääsyä hälytyspaikalle hidastivat todennäköisesti syöksyvirtauksen tielle kaatamat peräti 50 puunrunkoa. Pahin myrskyrintama meni Haapajärven eteläpuolelta läpi Pyhäjärven, Pyhännän, Siikalatvan ja Kärsämäen, joissa sähköttä oli enimmillään yli 1 000 asiakasta aamuseitsemältä. Sähköttömiä talouksia oli runsaasti myös mm. Haapajärvellä, Hailuodossa ja Kuusamossa, vaikkakin maakunnan pohjoisosien vahingot jäivät sangen paikallisiksi.

Keski-Pohjanmaalla lempeä myrsky aiheutti vain yhden hälytystehtävän. Myrskyn määritelmä eli tuulen nopeus 21 m/s täyttyi ainoastaan puuskissa. 10 minuutin keskituuli ei yltynyt myrskyksi edes merellä. Hailuodossa oltiin lähimpänä, kun tuuleksi mitattiin 20,3 m/s.

 

 

Syysmyräkkä pyyhkäisi yli Pirkanmaan  (Aamulehti)

Maahan keskiviikon vastaisen yön aikana saapunut syysmyräkkä ohitti Pirkanmaan aikaisin aamulla ja jatkoi maakunnasta itää kohti. Myräkkä jätti jälkeensä kaatuneita puita ja sähkökatkoja. Pelastuslaitoksella tehtäviä riitti erityisesti Tampereen etelä- ja itäpuolilla, aamusta alkaen yhteensä 70. Parissa tapauksessa puu oli kaatunut rakennuksen päälle. Pahimmat tuulet olivat kello 6–7 aikaan.

”Kovin havainto on Pirkkalan lentoasemalta, 29,7 m/s tuulenvoimakkuus kello 6.20 aikaan Se on tosi kova lukema maa-alueen puuskaksi", kertoi Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Antti Jylhä-Ollila.Samaan aikaan tuuli puhalsi Siilinkarilla 21,5 metriä sekunnissa.

Jylhä-Ollila jatkoi, että Pirkanmaalla kovaa tuulta oli kahdessa otteessa: Yön aikana maakunnan länsi- ja pohjoisosien ukkoskuurot aiheuttivat jonkin verran tuulivahinkoja. Varsinainen myrsky oli varhaisen aamun aikana maakunnan eteläosissa.

Kangasalla Pitkäjärven koulu kärsi vahinkoja syysmyräkässä, kun noin 200 neliötä peltikattoa lähti irti alustastaan. Kiinteistöinsinööri Harri Pitkämäki arvioi, että vahingon suuruudessa voidaan puhua kymmenistä tuhansista euroista. Puita kaatui myös Pitkäjärven koulun läheisyydessä, joten sinne on mahdollisesti osunut voimakkaampi virtaus, joka sitten nappasi kiinni myös koulun katon reunasta.

Rankkasateesta johtuen tie on ollut poikki Lavajärventiellä Hämeenkyrössä. Sastamalassa pelastuslaitos pumppasi vettä kahden omakotitalon kellarista.

 

Myrsky odotettua heikompana idässä

Pohjoi-Savossa vahingontorjuntatehtäviä alkoi tulla heti aamuyhdeksän jälkeen ympäri maakuntaa ja myrskytehtäviä kertyi päivän aikana noin 40. Savon Voiman jakelualueella sähköttä oli enimmillään aamuyhdeksän jälkeen noin 7 400 asiakasta. Katkot sijoittuivat pääosin Kuopion eteläpuolelle, vaikein tilanne oli Vehmersalmi–Leppävirta-alueella. Verkostopäällikkö Pekka Miettisen mukaan myrsky ohitti Pohjois-Savon yllättävän nopeasti, mutta se ehti kaataa mennessään paljon puita sähköjohtojen päälle. Sähköverkon vikojen korjaaminen jatkuu huomiseen saakka.

 

Kun Varpu-myrsky tavoitti Pohjois-Karjalan aamupäivällä, myrskyn pahin vaihe oli kuihtunut pois, kertoo Pohjois-Karjalan pelastuslaitos tiedotteessaan. Myrskystä tuli pelastuslaitokselle iltapäivään mennessä yli puolensataa vahingontorjuntatehtävää, joita eniten on ollut Juuassa ja Lieksassa.

Pohjois-Karjalan Sähkön alueella sähköt olivat poikki enimmillään noin 10 000 asiakkaalta ennen puoltapäivää. Sähkökatkot painottuivat Pohjois-Karjalan länsiosiin, mutta hankalimmat viat syntyivät Lieksan alueella. Lähes 100 asentajaa korjasi vikoja Pohjois-Karjalassa ja Koillis-Savossa keskiviikon aikana jatkuen läpi yön.

Ennusteet lupailivat jopa 30 sekuntimetrin puuskatuulia ja PKS Sähkönsiirto nosti varautumistason korkeimpaan eli punaiseen luokkaan.

– Näin korkeaan myrskyvarautumiseen päädytään ehkä kerran viidessä vuodessa. Tilanne ei onneksi edennyt yhtä pahaksi kuin odotimme,kertoi PKS Sähkönsiirron kehitys- ja varautumispäällikkö Matti Pesonen.

 

Etelä-Savossa Järvi-Suomen energialla oli puoli yhdentoista aikaan noin 4 600 sähkötöntä asiakasta. Huippu oli ollut hieman aiemmin aamulla noin 8 000. Sähkökatkoja oli esimerkiksi Hirvensalmella, Mikkelissä, Mäntyharjulla, Pieksämäellä, Pertunmaalla ja Kangasniemellä.

Aamukuudesta alkaen myräkässä pelastuslaitoksen väkeä työllistivät yksittäiset puiden kaatumiset teiden ja rakennusten päälle Pieksämäellä, Mikkelissä ja Savonlinnassa.

 

Kainuun pelastuslaitos raivasi kaatuneita puita yön aikana. Puita siivottiin teiltä, ja yksi puu kaatui rivitaloasunnon päälle Puolangalla. Tehtäviä oli yön aikana kymmenkunta. Puita kaatui myös Oulun ja Kontiomäen väliselle junaradalle aiheuttaen aamuvarhaisella sähköratavaurion, jonka korjaus kesti pitkälle iltapäivään saakka. Sähköittä oli noin kello 02.30 yli 2 500 kotitaloutta.

 

 

Etelän maakunnissa myrskysi kohtuudella

Satakunnassa Varpu-myrskyn tuulet eivät tehneet juurikaan tuhoja, vaikka ympäröivillä alueilla hälytystehtäviä riitti. Forecan meteorologi Anna Latvalan arvion mukaan myrsky voimistui vasta maakunnan ohitettuaan, vaikkakin Rauman Kylmäpihlajan havaintoasemalla tuuli puhalsi kovimmillaan jo tiistaina iltakahdeksan ja yhdeksän välillä. Silloin puuskatuulimittaus rekisteröi lukeman 31,6 m/s. (SatK)

 

Varsinais-Suomessa Laitilassa voimakas puuska irrotti huoltoaseman kattopeltejä, jotka lentelivät piha-alueella. Pelastuslaitos tiedotti kello 6.30 tienoilla aamulla alueen eristämisestä ja raivaamisesta. Aamulla Laitilassa kaatui puu talon päälle.

 

Länsi-Uudenmaan alueella myrsky aiheutti noin 60 vahinkotehtävää. Kyse oli lähinnä puiden kaatumisista teille ja rakennusten pihoille. Aineelliset vahingot jäivät pelastuslaitoksen mukaan suhteellisen pieniksi.

Itä-Uudellamaalla on ollut 20 kaatuneiden puiden aiheuttamaa tehtävää ja parituhatta sähkökatkoa.

Helsinki. Pelastuslaitoksen mukaan kaikkiaan myrskyyn liittyviä tehtäviä oli aamun aikana 40-50, pääasiassa puiden kaatumisia. Tapauksista on aiheutunut pientä liikennehaittaa. Kalliossa suuri puu kaatui päiväkodin pihalle ruhjoen mennessään aidan lasten karusellin. Lapset eivät onneksi olleet paikalla.

 

Kanta-Hämeeseen Varpu-myrskyn pahimmat tuulet iskivät klo 6-7 aamulla. Sähköt katkesivat noin 2 500 taloudelta. Päijät-Hämeen pelastuslaitoksella oli lukuisia vahingontorjuntatehtäviä, pääasiassa kaatuneiden puiden raivauksia. Sähköjä meni poikki sadoilta.

 

Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa myrskytuhot jäivät pelättyä vähäisemmiksi. Aamuseitsemän ja aamukymmenen välillä vahingontorjuntatehtäviä oli Kymenlaaksossa viisitoista, enimmäkseen puiden kaatumisia ja peltikattojen irtoamisia. Etelä-Karjalan vahinkotehtävät jäivät viiteen.

 

 

 

23.09.2023

VALTAVA JYSÄYS SÄIKÄYTTI HELSINGISSÄ

Poikkeuksellisen kovaääninen salama säikäytti aimo joukon ihmisiä Helsingissä lauantaina aamupäivällä. Ilmatieteen laitokselta kerrottiin Iltasanomille, että Herttoniemen tienoolla oli pamahduksen kuulumisen aikoihin iskenyt pari salamaa.

Marja Kontti oli menossa bussipysäkille Laajasalossa. Ensin alkoi sataa ja sitten tuli kirkas valo, kuin jonkinlaiset isot valot olisi laitettu päälle. Kontti luuli ensin valojen liittyvän jotenkin Kruunuvuoren siltojen rakennustyömaahan.

– Sitten tuli se ihan helvetinmoinen räjähdys. Miten voisin kuvailla sitä? Kuin taivas repeäisi, hän sanoo.

Kontin mukaan ääni kuulosti jyrisevän ”eteen päin”, minkä jälkeen kuului voimakas ”napsaus”. Hän kertoo olleensa varma, että salama iskee aivan viereen ja että "kyllä tässä nyt Marja-mummo siirtyy toiseen valtakuntaan".

Kontti kuitenkin selviytyi bussipysäkille, ja bussikin saapui aivan normaalisti. Toisin oli metron laita, sillä salama oli iskenyt metroraiteille Kulosaaren ja Siilitien asemien välillä, ja liikenne oli siltä osuudelta poikki. Bussissa hän jutteli muiden matkustajien kanssa ja hekin totesivat, että olipa jysäys.

 

Herttoniemessä paukahti ilmeisesti myös toinen salama samoihin aikoihin. Jedi-koiraansa kymmenen jälkeen ulkoiluttaneet Jemina ja Iirokertoivat nähneensä salaman iskevän maahan lähellä Mäenlaskijanpuiston leikkikenttää, leikkipaikasta noin 20–50 metriä länteen heidän edessään olevalle metsäpolulle. Perään kuului hirveä pamaus. Pariskunta säikähti ja luuli ääntä pommiksi tai että joku ampuu. He menivät vaistomaisesti kumaraan.

Valojuova, tavallaan välähdys, miltä salama nyt näyttää taivaalla. Mutta se niin kuin välähti polulla, Iiro sanoo.

Vesalassa asuva Matti Mäkinen taas istui tietokoneen ääressä ja luuli jytinän ensin tulevan rakennustyömaalta. Hänen kotoaan on Herttoniemeen noin viisi kilometriä. Mäkinen kertoo jutelleensa pamauksesta naapurinsa kanssa, joka sanoi ajatelleensa, että nytkö Putin saapui kylään.

Myös Karhunkaatajan alueella asuva Raimo Hokkanenkertoi miettineensä hetken, oliko kyseessä pommi vai ukkonen. Puoli yhdentoista aikaan kuului massiivinen pamaus, joka järisytti ikkunoita ja telkkarin kuva välähti.

Valtava jysäys tallentui myös herttoniemeläisen Miika Koskelan itkuhälyttimeen kello 10.28.

 

 

 

04.10.2023

JYRÄHDYS JA RAKEITA

Loimaan Peltoisissa asuva Saija Uusitalo säikähti pahanpäiväisesti äkillistä ukkosen jyrähdystä iltapäiväkolmen jälkeen keskiviikkona. Pian äänekkään jylinän jälkeen repeytyneeltä taivaalta alkoi sataa reippaasti vettä ja halkaisijaltaan noin muutaman senttimetrin kokoisia rakeita. Sade vaan yltyi. Vähän aikaa kestänyt kuuro tallentui Uusitalon puhelimeen. Video ja kuvat kertovat, kuinka rakeet kerääntyivät puutarhakalusteiden päälle näyttäväksi keoksi. Rakeet eivät olleet sulaneet vielä useiden tuntienkaan kuluttua sateesta.

– Autoa en ole vielä käynyt tarkastamassa. Rakeet eivät olleet kamalan suuria, mutta pitää varmaan varmuuden vuoksi kuitenkin tutkailla, Uusitalo pohtii.

Hänen mukaansa kuuro oli paikallinen. Kun Peltoisissa satoi, muutaman kilometrin päässä lähempänä keskustaa nautittiin auringonsäteistä. Vastaavanlaisia kuuroja Uusitalo ei muista aikoihin nähneensä.

– Varmasti joskus kymmenisen vuotta sitten on tullut nähtyä, mutta niihin ei ole liittynyt ukonilmaa. Samaan aikaan näin loppusyksystä niitä on tullut, hän päättää. (IS)

 

 

6-8.10.2023

PIRJO-MYRSKY ETELÄ-SUOMESSA

Voimakas matalapaine liikkui viikonlopun aikana maan eteläosien yli itään  Enimmillään sähköttä oli noin 32 000 taloutta. Rajut tuulenpuuskat nousivat hetkittäin jopa hirmumyrskylukemiin merellä. Ilmatieteen laitoksen säähavaintojen mukaan Rauman edustalla mitattu tuulenpuuska oli 33,7 metriä sekunnissa ja Kökarissa 33,3 metriä sekunnissa. Illalla Suomenlahden puuskat ylsivät 25 metriin sekunnissa.

Paikoin saatiin myös rankkasateita. Suurin 48 tunnin sademäärä mitattiin Enonkosken Simanalassa, missä perjantain ja lauantain aikana satoi 44,5 mm.

 

Länsi-Suomen merivartiosto kertoi viestipalvelu X:ssä, että huomattava määrä veneitä on uponnut tai irronnut laiturista. Varustamoyhtiö Viking Line perui kaksi laivavuoroa myrskyn vuoksi: Viking Gloryn lähdön Maarianhaminasta Tukholmaan sekä Viking Gracen lähdön Maarianhaminasta Turkuun. Alukset eivät myrskyn vuoksi pääse pysähtymään Maarianhaminassa. Osa Tallink Siljan aluksista jätti jo yöllä pysähtymättä Maarianhaminassa, samoin teki myöhemmin yhtiön Baltic Princess -alus.

Lisäksi Helsingistä Tallinnaan matkalla ollut Viking XPRS ei päässyt Tallinnan satamaan, vaan joutui kääntymään takaisin Helsinkiin.

– Sääolosuhteet pahenivat ennustetusta matkan aikana, Viking Linen tiedotuspäällikkö Christa Grönlund kertoi sähköpostitse.

 

Lauantainen syysmyrsky katkoi sähköt tuhansilta ympäri Lounais-Suomea. Klo 14 aikoihin sähköjä oli poikki muun muassa Paraisilla, Kustavissa, Kankaanpäässä, Merikarvialla ja Uudessakaupungissa.

Myrskytuulet aiheuttivat töitä myös pelastuslaitoksille. Esimerkiksi Porin seudulla pelastuslaitosta on pyydetty hätiin kaatuneiden puiden, irrallaan olevien veneiden ja irtoamaisillaan olevien peltikattojen vuoksi.

Samankaltaisten tehtävien parissa lauantaipäivä sujui myös Varsinais-Suomen pelastuslaitoksella. Tehtävämäärää pelastuslaitos kuvaili kuitenkin päivällä varsin maltilliseksi. Valtatie 8:lla Turussa Porin suuntaan menevä ajokaista jouduttiin tielle kaatuneiden puiden vuoksi sulkemaan iltapäivällä liikenteeltä noin tunniksi Pitkämäen liittymän läheisyydessä.

Pirkanmaa. Perjantai-illalla alkanut Pirjo-myrsky työllisti monien muiden pelastuslaitosten ohella myös Pirkanmaan pelastuslaitosta sunnuntai-iltaan asti.  Kiireisin aika vahingontorjuntatehtävien osalta ajoittui lauantai-illalle. Tuolloin pelastuslaitoksella otettiin käyttöön ruuhkamalli suuren yhtäaikaisen tehtävämäärän vuoksi. Kaikkiaan myrskyyn liittyviä tehtäviä kertyi noin 200 kappaletta. Niitä tuli Seppälän mukaan sunnuntainakin paljon, mutta tasaiseen tahtiin, eikä ruuhkamallia tarvinnut enää ottaa käyttöön. Suurin osa tehtävistä liittyi kaatuneisiin tai kaatumisvaarassa olleisiin puihin. Myrskyn takia myös useat veneet karkasivat ajelehtimaan tai joutuivat upoksiin.

Häme. Perjantain ja lauantain välisenä yönä alkaneet puhurit työllistivät pelastuslaitoksia koko viikonlopun. Kanta-Hämeen puolella isoimmat vahingot sattuivat Hämeenlinnan ja Janakkalan seuduilla. Pelastuslaitoksella oli jo yön aikana parisenkymmentä vahinkotehtävää, mutta kaikkiaan niitä kertyi 150.  Tuuli kaatoi puita sähkölinjoille, teille sekä talojen ja autojen päälle.

Päijät-Hämeen pelastuslaitos kertoo Twitterissä hoitaneensa lauantaiaamuun mennessä yli neljäkymmentä vahingontorjuntatehtävää, pääosin puiden raivausta. Lopulta myrskystä johtuneita raivaustehtäviä kertyi kaikkiaan 90, joukossa mm. irronneita mainoskylttejä ja kattopeltejä.

Molemmissa maakunnissa pelastuslaitoksen kiireet alkoivat helpottaa sunnuntaina iltapäivästä.

 

Etelä-Savon pelastuslaitoksella vahingontorjuntatehtäviä oli 17 yön ja aamupäivän aikana. Järvi-Suomen Energian sähköverkossa sähkökatkojen huippu nähtiin aamulla kello 6-7 aikoihin. Silloin sähköttä oli enimmillään 5000–6000 asiakasta.

Kymenlaaksossa yölliset myrskynpuuskat aiheuttivat erityisen runsaasti sähkökatkoksia. Energiateollisuuden sähkökatkokartan mukaan Kotkan, Haminan, Kouvolan alueella sähköt olivat poikki yön aikana liki 10 000 kotitaloudessa. Tämän lisäksi pienen kunnan alueella Virolahdella sähköttä oli pahimmillaan noin 1 900 taloutta.

Kymenlaakson Sähköverkko tiedotti varhain lauantaiaamuna, että sen alueella puiden kaatuminen on aiheuttanut vakavia vikoja linjarakenteisiin. Myräkkä oli katkonut muun muassa sähköpylväitä. Yhtiö kertoo, että yön aikana maastossa on oltu rajaamassa vikoja, mutta vaarallisen säätilan vuoksi varsinaista viankorjausta ei yöllä päästy aloittamaan.

Pelastuslaitoksella tehtävät alkoivat kello kahden maissa yöllä ja niitä on riittänyt pitkin lauantaita. Päivystävä palomestari Petteri Markkanen kertoi, että tehtäviä on tullut yli 100 viimeisen vuorokauden aikana, pääosin kaatuneiden puiden raivaamista pois pihoilta ja teiltä. Esimerkiksi Pyhtäällä puu oli kaatunut talon päälle tuhoten rakennuksen katon. Lisäksi joitakin autoilijoita oli yöllä törmännyt pimeässä tielle kaatuneisiin puihin.

Etelä-Karjalan puolella Lappeenrannan alueella sähköt kävivät pois yön aikana noin 2 000 asunnosta. Parikkalassa katkoksia oli noin 4 000 taloudessa.

 

Keski-Suomessa tuulet aiheuttivat vain vähän vahinkoja.

 

 

 

11-12.10.2023

PUUSKAINEN MATALAPAINEMYRSKY  (OTSO)

Suomen yli pyyhkäisi illan ja yön aikana hyvin voimakas, puuskainen matalapaine, joka mainittiin myös Ohto-nimisenä. Ilmatieteen laitos antoi tuulivaroituksia kaikille merialueille sekä lähes koko Suomeen. Kovia puuskalukemia mitattiinkin laajalti, kaikkein kovin Sipoon Itätoukin havaintoasemalla, jossa tuuli puhalsi 35,2 m/s.

Etelä-Pohjanmaalla Kauhavan lentokentällä saatiin illasta puuskatuulen nopeudeksi lähes 31,6 metriä sekunnissa, Kuopiossa Rissalan lentoasemalla 27,2 m/s ja Ritoniemessä vajaat 25 m/s. Asikkalan Pulkkilanharjulla päästiin 25,4 m/s, Judinsalossa Päijänteellä 22 m/s ja Liperin Tuiskavanluodolla 24 m/s. Sotkamon Tuhkakylässäkin puhkui peräti 27 m/s.

Lännessä pohjoisen Satakunnan ja Pirkanmaan rajoilla havaittiin myös ukkosrypäs.

 

Ilmatieteen laitos nimesi myrskyn Otsoksi virallisesti torstaina, kun sen aiheuttamat tuhot selvisivät. Pelkkä myrskylukema ei riitä nimeämiseen, vaan siihen tarvitaan myös myrskyn aiheuttamia tuhoja.

– Tämä oli tällainen klassinen tapaus, jonka vaikutuksia ei pystytty etukäteen näkemään. Merellä puhaltava 18–19 metriä sekunnissa ei usein aiheuta maalla kummoisia tuhoja. Mutta 21–22 metriä maalla saa puita kaatumaan, kertoo Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Jari Tuovinen.

Sähkökatkokartta.fi-sivuston mukaan kello 21.55. aikaan keskiviikkona oli tiedossa 33 122 sähkökatkoa yli sadassa kunnassa. Torstaiaamuna kello viiden aikaan yli 14 000 asiakasta oli vielä ilman sähköä. Lukema ylitti edellisen viikonlopun Pirjo-myrskyn vaikutukset. Sähkökatkoja oli eniten Järvi-Suomen, Savon Voiman ja Elenian verkkojen alueilla.

 

Merkitsevä aallonkorkeus ennätykseen

Iltalehti/Postmees: Suomenlahdella mitattiin torstaina ennätyksellisen korkea aallokko, jonka merkitseväksi aallonkorkeudeksi mitattiin 5,78 metriä, kertoi virolaislehti Postmees. Lukema mitattiin Tallinnan Teknillisen yliopiston merijärjestelmistä instituutista. Aallokon korkein yksittäinen aalto on liki kaksinkertainen merkitsevään aallonkorkeuteen nähden. Edellinen ennätyskorkea aallokko mitattiin vuonna 2012 Antti-myrskyn puhaltaessa. Silloin Ilmatieteen laitos mittasi 5,2 metrin aallonkorkeuden Suomen puolella.

Vaikka tämänhetkinen myrskytuuli ei ole yhtä kova kuin viime viikonloppuna, torstainen tuuli puhalsi Suomenlahden suuntaisesti, jolloin aallot ehtivät kerätä enemmän energiaa pidemmältä matkalta.

 

MAAKUNNAT

Etelä-Pohjanmaalla puuskainen tuuli kaatoi puita illansuussa keskiviikkona. Päivystävä palomestari Joona Övermark kertoi, että alueen yli puhalsi jonkinlainen myrskyrintama noin kello 19. Vahingontorjuntatehtäviä kertyi pelastuslaitokselle kello 21 mennessä kolmisenkymmentä. Tehtäviä on ollut pääasiassa Seinäjoella, Ilmajoella, Lapualla, Kauhavalla ja myös Lappajärven alueella.

Keski-Pohjanmaalla keskiviikkoiltana oli myös noin 30 vahingontorjuntatehtävää, joista tunnin sisällä yli 20. Vahingot painottuivat Perhon- ja Lestijokilaaksoon. Pelastuslaitoksen päivystävä pelastuspäällikkö Antti Kätevä kertoi, että Ilmatieteen laitoksen ennakkovaroituksen ansiosta valmiutta ehdittiin nostaa.  Puita kaatui teille, sähkölinjoille ja autojen sekä talojen päälle. Omaisuusvahinkoja on syntynyt ja asiakkaita on sähköttä.

 

Pohjois-Pohjanmaalla oli päivystävän palomestarin Joose Veteläisen mukaan takana erittäin kiireinen ilta ja yö myrskytehtävien takia, ja kiireet jatkuivat edelleen torstaiaamuna. Myrskytehtäviä oli illan ja yön aikana noin 40, joista suurin osa eteläisellä alueella. Sähkökatkoista kärsittiin samoilla alueilla laajalti. Esimerkiksi runsaan 2000 asukkaan Utajärvellä noin tuhat Oulun Seudun Sähkön asiakasta oli yön ja aamun aikana tuntien ajan ilman sähköä.

Kaksi henkilöä loukkaantui illalla kello 20 jälkeen Pyhäjärven keskustan eteläpuolella, kun puu kaatui kahden mopoilijan päälle. Yhdellä mopolla liikkeellä olleista toinen loukkaantui vakavammin ja jouduttiin viemään sairaalahoitoon.

 

Kainuussa sähköviat ovat olleet yön aikana etupäässä Kainuun eteläosissa. Sähkökatkot ovat laajenneet varhain torstaiaamuna ja niitä oli lähes kaikkialla maakunnassa.

 

Keski-Suomessa keskiviikkoiltana voimistunut puuskainen tuuli katkoi sähköjä tuhansilta. Eniten sähkökatkoja maakunnassa oli vielä torstaina aamupäivällä Konnevedellä, Saarijärvellä, Viitasaarella ja Äänekoskella. Sähköverkkoyhtiö Eleniasta arveltiin osan sähkökatkojen korjauksista venyvän perjantaihin. Elenian mukaan pahimmin vaurioituneissa kohteissa korjauksiin saatetaan tarvita erikoiskalustoa esimerkiksi pylväiden pystytykseen.

Elenian viestintäjohtaja Heini Kuusela-Opas kertoi, että sisämaassa oli illan ja yön aikana poikkeuksellisen kovia tuulenpuuskia. Yli 20 m/s puhaltanut puuska mitattiin illalla Multian Karhilassa, Viitasaarella tuulen nopeus oli lähes 20 m/s. Pelastuslaitokselle puuskaiset tuulet ja myös kova sade aiheuttivat useita vahingontorjuntatehtäviä.

 

Pohjois-Savoa yön aikana riepotelleet tuulenpuuskat katkoivat sähköjä ympäriinsä. Savon Voiman alueella sähköttömiä talouksia oli enimmillään yli 18 000. Savon Voiman käyttöpäällikkö Pekka Miettisen mukaan punaisena hehkunut häiriökartta oli poikkeuksellisen laaja, sillä se ulottui koko maakunnan alueelle. Savon Voimalla sähkökatkojen parissa on työskennellyt yön aikana enimmillään 80–90 asentajaa ja 20 Savon Voiman omaa työntekijää. Keski-Suomesta itään ja pohjoiseen oli torstaina aamupäivällä edelleen lähes 10 000 taloutta ilman sähköjä.

– Harvemmin tämmöistä tulee, mutta laajoja tuhoja ei kuitenkaan ole ollut. Yksittäisiä vikoja on tullut paljon ja eniten niitä on ollut Sisä-Savossa, Miettinen arvioi.

Pohjois-Savon pelastuslaitoksella oli runsaasti vahinkotehtäviä yön aikana. Iltayöstä saatiin 20–30 ilmoitusta tielle kaatuneista puista ja lisäksi puita on poistettu omatoimisesti. Teille kaatuneita puita on ollut ympäri maakuntaa, mutta pahin vahinkoalue oli iltayöstä Kuopion Karttulan, Vesannon, Keiteleen ja Pielaveden alueella. Autoilijoita varoitettiin teille kaatuneista puista ja pari autoa oli törmännytkin esteisiin.

Pohjois-Karjalan Sähkön toiminta-alueella Koillis-Savossa ja Pohjois-Karjalassa sähköttömiä talouksia oli puoliyön aikaan noin 3 500. Verkkovikoja alkoi ilmaantua yhtiön toimialueella keskiviikkona iltakymmenen jälkeen.

- Ennusteita seurattiin, mutta tuulet olivat ehkä matalampia, kuin minkälaisena tämä myrsky nyt tuli, käyttöpäällikkö Jukka Leppänen sanoo. Kello 17 torstaina uusia vikoja oli ilmaantunut Enossa, Kesälahdella ja Ilomantsissa yhteensä reilut 500.

 

Etelä-Savon pelastuslaitoksella oli noin 50 vahingontorjuntatehtävää säähän liittyen keskiviikon ja torstain välisenä yönä. Kauttaaltaan ympäri maakuntaa olleet tehtävät koskivat pääasiassa teiden ja sähkölinjojen päälle kaatuneita puita, mutta puita kaatui myös rakennusten päälle ja junaraiteille Pieksämäellä. Pertunmaalla vapaa-ajanasukkaat jäivät jumiin mökkiinsä.

Keskiviikkoiltana Mikkelin lentoasemalla mitattiin tuulenpuuskan nopeudeksi 23,6 m/s. Järvi-Suomen Energian mukaan Etelä-Savossa oli Otson seurauksena pahimmillaan 9 500 taloutta ilman sähköä. Eniten sähköttömiä talouksia oli Ristiinan seudulla, missä alueen sähköasema putosi pois verkosta laitteistojen suojauksen lauettua.

 

Pirkanmaan pelastuslaitos kertoi tiedotteessa saaneensa illan aikana noin50 vahingontorjuntatehtävää, jotka painottuivat Pirkanmaan luoteis- ja pohjoisosiin.

Satakunnan pelastuslaitos kertoi viestipalvelu X:ssä illalla puoli kymmenen jälkeen myrskyn aiheuttaneen jo 42 vahinkotehtävää.

Päijät-Hämeessä kova tuuli kaatoi puita keskiviikon ja torstain välisenä yönä sekä torstaipäivänä. Päivystävän palomestarin mukaan puita kaatui erityisesti alueen pohjois- ja itäosissa.

Pelastuslaitoksen mukaan iso kaistale Helsingin Koskelan sairaalan kattopeltiä oli irtoamassa kovan tuulen vuoksi. Pelastuslaitoksen nosturi hälytettiin paikalle torstaina noin kello 12.45.

 

 

POHJANMAALLA PAHA TULVATILANNE

Runsaat sateet ovat nostaneet sisävesien pintoja etenkin Pohjois-Pohjanmaalla. Pelastuslaitos antoi torstaina melko harvinaisen varoituksen, jossa kehotettiin Raahen Pattijoen Kotirannan ja Jokelantien asukkaita välttämään liikkumista ulkosalla tulvatilanteen vuoksi. Pattijoen pulmiin vaikutti se, että Raahessa Haapajärven tekoaltaan vedenpinta kipusi säännöstelyrajan yläpintaan, eikä tekoaltaaseen voitu ottaa enempää vettä.

Pelastuslaitos perusti aamupäivälle tilannekeskuksen helpottamaan sateen ja tuulen aiheuttamaa hälytysruuhkaa. Päivystävä palomestari Jyri Jäntti arvioi torstaina kello 10 aikaan, että pahin on vasta edessä Raahessa. Lukuisia vahingontorjuntatehtäviä oli torstaina myös hieman etelämpänä Kalajoella.

Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskus tiedotti torstaina, ettei syyssateiden valmiiksi kastelema maaperä ime viime päivien sateita riittävästi. Keskiviikon ja torstain aikana paikkakunnalla satoi noin 40–50 millimetriä vettä ja viikonlopuksi on luvassa lisää sateita. Myös Kalajoen keskustassa tulva uhkaa kastella kiinteistöjä.

(Koosteet pääasiassa Yle)

 

 

Pattijoen tilanteesta Iltalehti 12.10:

Raahen Pattijoella syysmyräkkä on nostanut veden pelloille ja autoteille. Iltalehteen yhteyttä ottanut Unna kuvailee peltojen muuttuneen järveksi. Autot ovat joutuneet kiertämään pyöräteiden kautta, ja jopa koulussa viemäritkin ovat tulvineet lattialle.

– Täällä tulvii kaikki paikat. Koulussa kuulutettiin, että pienemmät lapset eivät saa lähteä yksin koulusta. Siellä on niin paljon vettä, että koulumatkan turvallisuudesta on huolehdittava.

Unna jatkoi, että keväisin joki tulvii totutusti Pattijoella, mutta koskaan syksyisin hän ei muista nähneensä näin paljon vettä yli äyräiden.

 

Iltalehti: 16.10 klo 7:30: Mittaushistorian pahimmat tulvat.

Ilmatieteen laitos on antanut Pohjanmaalle, Keski-Pohjanmaalle sekä Pohjois-Pohjanmaan länsiosaan tulvavaroituksen. Rannikkoalueilla varoitetaan myös kovasta aallokosta sekä tuulesta. Viime viikolla kovat sateet saivat joet tulvimaan ja muuttivat pellot järvimaisemaksi. Iltalehden tavoittama Janne Luoto kertoo, että Raahessa Pattijoen varressa vesi on noussut pihoille, pelloille ja teille useana päivä.

– Täällä on ollut meillä aika kovat tulvat ja taitaa olla mittaushistorian pahimmat,Luoto kertoo.

Päiväsaikaan sup-laudalla kylällä liikkunut Luoto herätti myös hilpeätä hämmästystä. Luodon jututtamat naapurit kertovat, etteivät koskaan ole vastaavia tulvia elämässään kohdanneet.

– Jututin talojen omistajia kun lautailin. Osa seisoskeli tienvarressa ja osa kahlaili kumisaappaissa tarkastamassa vahinkoja, Luoto kertoo. lisäten, että oma talo on tähän asti ollut suojassa, mutta kaikilla naapureilla tilanne ei ole sama.

– Osa on osannut varautua, mutta osa ei. Näyttää siltä, että vesi on ilmestynyt metsästä talojen pihalle.

 

 

 

22.11.2023

TALVIMYRÄKKÄÄ

Sakea lumimyrsky saapui keskiviikkona iltapäivän aikana Länsi-Suomeen, josta se liikkui hiljalleen kohti itää. Suurimmat lumikertymät tulivat Satakuntaan ja Pirkanmaalle, minne lunta kertyi noin 10–15 senttiä. Rannikkoalueen asemilla mitattiin useampia yli 25 metriä sekunnissa puhaltaneita puuskia ja muutama puuska ylitti 30 m/s. Korkein lukema oli Hangon 34,5 m/s. Kovin 10 minuutin keskituuli merellä oli Bogskärin 25,5 m/s (Foreca).

Sähkökatkojen määrä oli enimmillään noin 13 000 keskiviikkoiltana klo 22 jälkeen maan länsi- ja lounaisosissa. Pahin tilanne yön aikana oli Porissa, sillä suurimmillaan kaupungissa oli lähes  5 200 taloutta sähköttä.. Torstaina aamuviideltä sähkökatkojen määrä oli noin 4 500 koko maassa.

Tuulet heikkenivät aamun lähestyessä, mutta ajokeli oli monin paikoin huono runsaasta lumentulosta johtuen.

 

Joitakin myräkän vaikutuksia:

Talvimyrsky koetteli pääkaupunkiseutua keskiviikon ja torstain välisenä yönä. Helsingissä pelastuslaitos sai parikymmentä myrskyvahinkotehtävää, joista suurin osa sijoittui Helsingin keskustan liepeille. Ensimmäinen niistä tuli kello 17.10. Suurin osa hälytyksistä koski peltikattojen ja räystäiden kaltaisten rakenteiden irtoamista. Sen lisäksi rakennustelineitä ja pressuja pääsi valloilleen tuulenpuskien voimasta.

Kumpulan mittausasemalla mitattiin 23 m/s puuska. Tuuli piiskasi mereltä päin ja Helsingissä satoi veden lisäksi myös lunta.

Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Ari-Juhani Punkan sanoin "tätä voisi luonnehtia sellaiseksi tavanomaiseksi marraskuun myrskyksi”. Torstaiaamuna myrsky oli laantunut. (HS)

 

Kalasataman tornitalot heiluivat (Iltasanomat)

Helsinkiläinen Janne Hirvonenkuvasi, kun tuuli huojutti 35-kerroksista Majakka-tornitaloa. Hirvosella on erikoislupa, jolla hän pääsee Majakka-tornitaloon milloin tahansa. Hän kuvaa näköalaterassilta säännöllisesti maisemia Majakanvahti-nimiselle Instagram-tililleen kaikkien nähtäväksi. Videolla näkyy, kun tuuli tönäisee Hirvosen terassin aurinkotuoliin.

– Tuli niin kova puhuri, että se veti jalat alta. En pystynyt seisomaan paikoillaan, kun tuuli vei. Onneksi tuli vastaan aurinkotuoli, johon tuuli heitti minut istumaan.

Hirvosen mukaan sisällä tornissa tuulen heilumista ei juuri tuntenut, mutta lattia tärisi vähän jalkojen alla, vähän kuin isossa laivassa tuntuu moottorin tärinä. Heilumisen huomasi kuitenkin siitä, kun kattolamput liikkuivat. .

Hirvonen asui kolme vuotta 134 metriä korkeassa Majakassa, kunnes muutti pois keväällä. Hänen mukaansa keskiviikkona puhaltanut myrsky oli erityisen voimakas.

– Siellä on kolmen vuoden aikana ollut muutamia kertoja myrskyjä. Tämä oli kovin puhuri, mitä on ollut.

Jotkut tornitalon asukkaat ihmettelivät keskustelusovellus Jodelissa paitsi rakennuksen huojumista myös tuulen kovaa ulinaa sisätiloissa.

Kyseessä on kaiken kaikkiaan melko normaali ilmiö, kertoi SRV:n korkeanrakentamisen yksikönjohtaja Kai Remmlersähköpostitse. Rakenteet on suunniteltu joustamaan ja huojuminen tapahtuu sallittujen rakenteellisten ohjearvojen mukaisesti, eikä se ole vaarallista.

 

 

 

 

2021 Ahti, Paula ja Aatu rajuilmat 21-23 kesäkuuta

Last Updated: 03 March 2025
Written by Leevi Korpela

MYRSKYT 2021

 

 

 

03.03.2021

TALVIUKKOSTA

Lappeenrannan Lauritsalassa havaittiin keskiviikkoiltana vuodenaikaan nähden erikoinen sääilmiö. Noin kello 19.30 aikoihin salama välähti pimeällä taivaalla ja ukkonen jyrähti. Kylmään rintamaan liittyneen lumiraekuuron yhteydessä tuuli kävi puuskaisena. Forecan päivystävän meteorologin Ilkka Alangon mukaan salama on välähtänyt myös ainakin Pohjois-Suomessa ja Kuopion eteläpuolella. (Etelä-Saimaa)

 

 

 

 

14.05.2021

RAJUT SATEET JA UKKONEN PIISKASIVAT POHJOIS-KARJALAA

Voimakas sade- ja ukkoskuuro iski kolmen jälkeen iltapäivällä Lieksan seudulle. Kuuron jälkeen pelastuslaitoksella oli joitakin tehtäviä kaatosateen aikaansaamien hulevesitulvien vuoksi. Vettä pumpattiin ja imuroitiin Lieksan keskustan alueella neljän eri kiinteistön kellareista. Simo-Hurtan kadulla pelastuslaitos hinasi suureen lammikkoon juuttuneen henkilöauton kuiville. Katu jouduttiin myös sulkemaan väliaikaisesti.  

Lieksan Kantatien siltapenkere sortui vaarallisesti kirkon puoleiselta sivulta ja maa-ainekset vyöryivät pyörätielle. Pelastuslaitos kavensi kantatien yksikaistaiseksi lisävahinkojen- ja lisäsortuman estämiseksi. Lisäksi pyörätie suljettiin Kirkon puoleisella sivulla. Rasivaaralla Paulintiellä sade huuhtoi tien käyttökelvottomaan kuntoon ja Lieksan kaupungin kuntatekniikka oli paikalla rajaamassa vahinkoja. Salamat aiheuttivat maakunnassa lieviä vahinkoja.

Ilmatieteen laitoksen Lampelan säähavaintopisteellä satoi 24,8 mm. (MTV/Lieksan Lehti)

 

 

 

 

19-20.05.2021

MCS-LUOKAN UKKOSMYRSKY KAAKOSTA SUOMEN POIKKI

Yli sata kilometriä pitkä ukkossolujen yhteenliittymä kulki keskiviikkoillan ja alkuyön aikana Suomen halki kaakosta luoteeseen. Sen yhteydessä salamointi oli voimakasta ja ukkospuuskat yltyivät paikoin vaarallisiksi.

Ukkosvyöhykkeessä oli kyse harvinaisesta sääilmiöstä nimeltään MSC (Mesoscale convective system), jota meteorologit kutsuvat ”Otukseksi”. Kyseessä on useiden yhteen liittyneiden ukkossolujen muodostama rintama, jossa yksittäiset ukkospilvet ovat järjestyneet systeemiä ylläpitäväksi kokonaisuudeksi.

Esimakua melko harvinaisesta sääilmiöstä saatiin aluksi Kaakkois-Suomessa, missä salamapaikannin havaitsi kello 19 mennessä 700 salamaa. Siitä eteenpäin meno äityi niin, että parin tunnin aikana salamoita tuli yli 2 000 lisää.Päivystävä meteorologi Sini Tenhunen Ilmatieteen laitokselta luonnehti salamointia runsaaksi. Kaikkiaan vuorokauden aikana iski vajaat 8 000 maasalamaa, joka on erittäin vilkas toukokuiseksi salamapäiväksi. Taajamatulvia syntyi mm. Jyväskylässä ja vielä torstaina aamuyöllä Oulun seudulla. (IS)

 

(Tutkakuvien mukaan voimakkaimmin salamoi Etelä-Karjalasta ja Kymenlaaksosta Etelä-Päijänteelle ja Jyväskylään saakka ulottuvalla vyöhykkeellä. Lahden Nastolassa kuuntelin taukoamatonta jyrinää ukkosen ohittaessa Heinolan puolelta. Pohjois-Karjalassa mitattiin yli 30 asteen lämpötiloja, jotka hipoivat Lapinjärvellä v. 1995 mitattua toukokuun Suomen ennätystä. Ilomantsin Pöntsönvaaran mittaus oli 30,8 astetta).

 

Uutisointia maakunnista

Etelä-Karjalassa keskiviikkona kello 18.30-19.00 voimistumaan alkanut ukkosmyrsky poistui alueelta nopeasti. Salamointi oli oletettavasti yhteydessä kahteen rakennuspaloon. Muita vahingontorjuntatehtäviä oli 12 ja ne olivat yksittäisiä puiden kaatumisia. Pelastuslaitos ohjeisti ihmisiä ennakoivasti varautumaan myrskyyn.

Kouvolassa ukonilma aiheutti tuhansien kotien sähkökatkon keskusta-alueella ja Pohjois-Valkealassa. KSS Energia ilmoitti sähköittä olleen 6 600 asiakasta 15-20 minuutin ajan, kun vikaa etsittiin. Ukkonen rikkoi muuntajat Aitomäessä ja Tuohikotissa.

Etelä-Savossa ukkospuuskat katkoivat sähköt tuhansilta. Enimmillään pimeänä oli keskiviikkoiltana kello yhdeksän jälkeen noin 6000 kotia eri puolilla Järvi-Suomen Energian jakelualuetta, osa maakunnan eteläpuolella. Sähköjä katkoivat linjoille kaatuneet puut ja myös muutama jakelumuuntaja meni ukkosessa rikki. Laajimpia katkot olivat Kuortin ja Pertunmaan alueella.

Etelä-Savon pelastuslaitoksella vahingontorjuntatehtäviä oli kymmenkunta, joista suurin osa kaatuneiden puiden raivausta. Myrskypuuskiin oli varauduttu pelastuslaitoksella, mutta tuulet eivät olleet niin kovia kuin odotettiin. Enimmillään Mikkelin mittauspisteessä satoi 20 mm/h ja vrk:n sadekertymä oli 23,7 mm.

Päijät-Hämeessä ukkonen myllersi alueen pohjoisosassa. Etelä-Savon suunnasta Heinolaan saapuneen ukkosmyräkän tuulenpuuskat kaatoivat monia isoja puita sähkölinjojen päälle Hirvisalossa Rihuntiellä. Pelastuslaitoksen yksikkö raivasi tietä useamman tunnin ajan useammasta ryppäästä. Yli 500 taloutta jäi ilman sähköä. Hälytyksiä alkoi tulla vähän ennen iltakymmentä. Myös Sysmässä oli yksittäisiä puunraivastehtäviä.

 

Keski-Suomen yli pyyhkäisi voimakas ukkosrintama keskiviikon ja torstain välisenä yönä. Erityisesti Jyväskylän yllä salamoi ja satoi runsaasti vettä. Jyväskylän lentoasemalla sadekertymä oli 25,3 millimetriä.

Ilmatieteen laitokselta päivystävä meteorologi Pyry Poutanen totesi öiseen ukkosmyräkkään liittyneen lämmin ja kostea ilmamassa, joka oli vuodenaikaan nähden ehkä hieman poikkeuksellistakin. Tällä kertaa kovin myräkkä sattui Jyväskylän seudulle ja muualla Suomessa päästiin vähemmällä. Tosin tuulenpuuskat jäivät vaisuhkoiksi eikä Keski-Suomen pelastuslaitoksella ollut yhtään puunraivaustehtävää.

- Nyt oli sellainen alailmakehän tuulitilanne, etteivät kovimmat puuskat päässeet pintaan. Ne ovat olleet vähän korkeammalla. Näin vältyttiin isommilta vahingoilta.Poutasen mukaan suurimmat salamatiheydet olivat varsin pienellä alueella 50 kilometrin säteellä Jyväskylästä, joka oli keskellä kovinta "salamaukkossolua". (Yle)

 

Keskisuomalainen:

MYRÄKKÄ TEKI TUHOJAAN

Raju ukkosmyräkkä piiskasi alkuyön aikana Keski-Suomea. Puolenyön aikaan Jyväskylän ylittäneen ukkosen rankkasateet rikkoivat muun muassa radan rakenteita Jyväskylän rautatieasemalla ja vauriot estivät junien liikennöinnin. Henkilöjunat korvataan toistaiseksi linja-autoilla Jyväskylän ja Pieksämäen välillä, ilmoitti VR aamuviideltä.

Pelastustoimella oli Jyväskylässä pitkin iltaa ja yötä kaikkiaan päälle 20 vahingontorjuntatehtävää  rankkasateen ja ukkosen aiheuttamista vahingoista. Suurin osa tehtävistä oli Vaajakosken, Seppälän sekä Palokan alueilla, jossa kerrostalojen ja omakotitalojen kellareihin sekä katualueille tulvi vettä. Halssilassakin usean rakennuksen kellarit täyttyivät vedestä. Pelastuslaitoksella oli myös neljä tarkastustehtävää, joissa kaikissa oli syynä salaman isku rakennuksen läheisyyteen.

Seppälän alueella liikenneympyrä täyttyi vedestä ja ympyrään ajaneet autot jäivät jumiin. Lisäksi teillä tulvi muun muassa Palokassa, Äijälänrannassa ja nelostiellä. Seppäläntien ja Lohikoskentien alikulkutunneli oli suljettuna rankkasateen aiheuttaman maansortuman vuoksi. Rauhalahdessa Viherlandian läheisyydessä sijaitseva Kammintie oli kokonaan suljettu torstaiaamuna. Siinä oli vettä noin 50 metrin matkalla yltäen korkeimmillaan kävelijän polviin asti, kertoo pelastuslaitoksen tilannekeskuksen päivystävä palomestari Samuli Norvapalo.

Jyväskylän kaupunki tiedotti torstaina aamupäivällä, että rankkasade aiheutti pahimmat vauriot Kuokkalaan ja kaupungin pohjoispuolelle. Muutamia väyliä on painunut tai romahtanut, kaduilla on runsaasti hiekkaa ja mursketta sekä katujen reuna-asfaltin hiekkapäällysteiset vierukset ovat syöpyneet. Tiedossa on, että hiekkaa on valunut kaduille koko kaupungin alueella. Pienimpien vaurioiden korjaukset jatkuvat vielä ensi viikolla.

Ukkonen aiheutti myös laajan sähkökatkon Alvan sähkönjakeluverkkoon. Häiriö alkoi kello 23.36 ja päättyi 23.57. Sähköttä oli kaikkiaan 3299 sähkönkäyttöpaikkaa.

 

Oulun seutu. Torstaiaamuyön ukkosen ryydittämät rankkasateet saivat Oulun katuverkon tulvimaan laajalti vaikeuttaen aamun ruuhkaliikennettä useissa paikoissa kello kuuden jälkeen.

– Tiestö tulvii nyt tosi reilusti. Alikulut kaikkialla kaupungissa käytännössä tulvii. Vettä on tosi paljon paikoitellen, ja autoja on jäänyt jumiin. Hinausfirmat ja pelastuslaitos ovat niitä sieltä auttaneet pois, kun jotkut ihmiset ovat joutuneet jumiin veden keskelle. Muutamia teitä on jouduttu sulkemaan kokonaan, kun siellä on yli puoli metriä vettä, niin ei henkilöautolla pysty ajamaan sellaisessa, päivystävä palomestari Marko  Kemppainen sanoo.

Kello 7.30 jälkeen Kemppainen kertoi tulvimisen olevan  hellittämässä ja hulevesiviemäröinti näytti vetävän. Kello 10 jälkeen pelastuslaitoksella ei ollut enää yksiköitä kiinni tulvatehtävissä. Sadevesikaivoja availtiin viimeiseksi alikulussa, jossa risteävät Parkkisenkankaantie ja Sangintie.

Tilanne oli aivan toinen alle tuntia aiemmin.Vahingontorjuntatehtäviä kertyi hälytyslistaan kello 6:sta eteenpäin ainakin kymmenisen kappaletta nopeassa tahdissa eri puolilla Oulua ja lähes kaikki pelastuslaitoksen yksiköt olivat kiinni tulvantorjunnassa. Ihmisiä oli jumissa autoissaan muun muassa Tuiran Valtatiellä, missä hinausautot siirtelivät ajoneuvoja pois. Niin sanotussa Miljoonamontun risteyksessä taas jouduttiin katkaisemaan liikenne joksikin aikaa kokonaan ja paikalla oli poliisi ohjaamassa liikennettä. Vettä oli pahimmillaan puolisen metriä.

Ilmatieteen laitokselta kerrottiin, ettei sademäärä ollut mitenkään poikkeuksellinen. Aamulla satoi tunnin aikana noin 16 millimetriä ja vuorokauden aikana yhteensä 30 millimetriä. (Yle/IS)

 

Puuskittainen tuuli aiheutti parikymmentä puunraivaustehtävää myös Pohjois-Karjalassa. Kaatuneita puita raivattiin teiltä, sähkölinjoilta ja rakennusten päältä, kertoi Pohjois-Karjalan pelastuslaitos keskiviikkoiltana. Enossa puita kaatui rautatiekiskojen päälle ja Kontiolahdella teiltä raivattiin myös kaatuneita valopylväitä.

 

 

Yle Jyväskylä:

UKKOSMYRSKY KATKOI KYLÄTIET, ASUKKAAT JÄIVÄT JUMIIN KOTEIHINSA

Viitasaaren Keihärinkosken kylä heräsi torstaiaamuna ukkosmyrskyn tuhoihin. Rankkasade oli yön aikana syövyttänyt kokonaisia tienpätkiä. Lähes kaikki kylän yksityistiet ja osa isommistakin teistä olivat poikki. Yli viisikymmentä keihärinkoskelaista jäivät jumiin sateen runtelemien teiden taakse eivätkä päässeet lähtemään edes töihin. Luotolansaaren yksityistien hoitokunnan puheenjohtaja Pentti Boman soitteli uutisia parillekymmenelle jumiin jääneelle kyläläiselle aamutuimaan kehottaen olemaan lähtemättä ajelemaan mihinkään.

 

"Tiet ovat ihan koskena"

Pentti Boman heräsi kolmelta aamuyöstä tarkastelemaan myrskyn tuhoja. Hän katselee kuoppaa, jonka paikalla vielä eilen kulki asvalttipäälysteinen tie. Nyt paikalla on metrin syvyinen, viisi metriä leveä ja kymmeniä metrejä pitkä monttu.

– Tiet ovat hävinneet kokonaan pitkiltä pätkiltä. Tämä ei ole ainoa. Täällä Keihärinkoskella melkein jokainen tie on poikki. Tiet olivat ihan koskena. Rummut eivät jaksaneet vetää, joten vettä tuli tielle ja se söi murskeet ja kerrokset pois. Ikipäivänä en muista näheneeni tällaista vesimäärää, sanoo 40 vuotta tiekunnan toiminnassa mukana ollut Boman.

Pahimmilla paikoilla kova virtaus tempaisi rumpuputket mukanaan Keiteleeseen asti. Hän arvelee, että teiden korjaamiseen menee loppuviikko ja tuhansia euroja rahaa. Tiet on tarkoitus saada tänään sellaiseen kuntoon, että kyläläiset pääsevät huomenna töihin.

Keihärinkoskella myös Antti Laahanen heräsi kello kolmelta aamuyöstä kyläläisten avuksi. Maaseutuyrittäjä on siitä alkaen ajanut soraa ja mursketta sortuneiden teiden täytteeksi.Tiekatkoja on kylässä kymmeniä, hän laskee.

Kyseessä ei ole kovin iso alue. Sadekuurot menivät kapealta kaistaleelta ylitse.

Laahanen arveli, että pääväylät saadaan korjattua jo päivän aikana ja suurin osa muistakin perjantai-iltaan mennessä. Esimerkiksi mökkiläisiltä saattaa kuitenkin tulla tietoja korjaustarpeista pitkänkin ajan päästä, jos he eivät ole käyneet paikalla myrskyn jälkeen.

 

 

Salama iski Minnan viereen Korpilahdella

Minna Suoranta todisti keskiviikkoiltana harvinaista tapahtumaa Korpilahdella Päijänteen länsirannalla, johon harvoin kerääntyy ukkosrintamaa. Syy on se, että rintamat yleensä kiertävät suuret järvet. Tällä kertaa ei kiertänyt.

Suoranta meni kotitilansa pihattoon kuvaamaan puhelimellaan harvinaista ukonilmaa iltayhdeksältä. Hän kuvasi salamointia älypuhelimellaan lampaiden seassa pariin otteeseen. Sitten jysähti. Salama iski maahan pihaton lähelle ja tuntui Suorannan kädessä asti. Puhelin lensi maahan.

– Tuli sellainen tunne, että sain sähköiskun puhelimesta. Vähän samanlaisen kuin sähköpaimenesta saa, mutta vähän kovempana.Sykkeet olivat aika kovat, mutta mitään oireita tai huonoa oloa ei tullut.

Sama pamaus poltti kaikki kodin sulakkeet ja katkaisi samalla sähköt. Suoranta ei heti uskaltanut lähteä sisälle taloon tarkastamaan tilannetta, vaan jäi odottamaan myrskyn taantumista pihattoon.  (Iltalehti)                                                               

 

 

 

 

08.06.2021

SADE RUNTELI PELLOT

Rajut paikalliset ukkoskuurot tekivät tiistaina tuhoja viljelyksille. Varsinais-Suomessa Tarvasjoen ja Marttilan rajalla tiistai-iltapäivän raju raekuuro peitti alleen satoja hehtaareita peltoja, joista osa oli kylvetty samana päivänä juuri ennen sadetta. Sateen jälkeen pelloilla seisoi useita senttejä vettä.

- Piiriojat ja valtaojat ovat täynnä, pellot lainehtivat. Paikoin vesi on syönyt pelloista maata mukaansa, kertoi maanviljelijä Tomi Saarnivaara. Hänen sademittarinsa näytti vettä tulleen kolmessa vartissa 35-45 milliä ja illalla satoi vielä 5-10 mm lisää.

- Osuikohan kaikki edes mittariin, kun rakeet pomppivat. Kun maa tällaisen sateen jälkeen kuivuu, on pellon pinta kovaa kuin elefantin nahka, Saarnivaara miettii.

Kevät on poikkeuksellisen runsaiden sateiden takia ollut viljelijöille muutenkin hyvin hankala. Nyt uusi sade mietityttää, miten juuri kylvetyille pelloille käy? Osa aiemmista kylvöistä on oraalla ja saattaa mennä keltaiseksi. (MT)

 

 

 

 

15.06.2021

"VIENO"-KESÄMYRSKY

Lännestä tiistaiaamuna rantautunut Vieno-myrsky oli vuodenaikaan nähden voimakas kulkiessaan laajalti maan keskiosien yli itään. Kovimmat puuskat koettiin aamun ja iltapäivän välillä. Aivan maan eteläosassa ja Pohjois-Pohjanmaalla rannikkoa lukuunottamatta tuuli oli vaisumpaa. Lappiin ei myrsky yltänyt.

Kovin keskituuli ja puuska mitattiin aamukuudelta Kaskisissa, 22/28,3 m/s. Sisämaan kovin tuulenpuuska mitattiin Tampereen Siilinkarilla 23,7 m/s. Maan keskiosissa yllettiin yleisesti yli 20 sekuntimetrin puuskiin, kovimmillaan Maaningalla 23,1 m/s. Jämsässä ja Luhangalla puhalsi myös lähes 22 m/s, Rantasalmen Rukkasluodolla 22,1 m/s.

Sähköjä oli poikki yhtäaikaisesti enimmillään noin 65 000 asiakkaalta pian puolenpäivän jälkeen. Kello 18.30 sähkökatkoista kärsi enää alle 30 000 vajaassa 90 kunnassa.

Rataliikenteessä oli häiriöitä myrskyn vuoksi. Junat Tampereen ja Porin välillä korvattiin linja-autoilla myrskyvaurioiden vuoksi aamusta lähtien. Iltapäivällä junaliikenne kulki jälleen normaalisti, kertoo valtion liikenteenohjausyhtiön Fintrafficin rataliikennekeskus.

 

Pirkanmaalla Elenian verkossa sähkökatkojen määrä kasvoi tasaisesti aamuviidestä kello yhdeksään. Maksimissaan sähköittä oli noin 5 000 asiakasta. Pelastuslaitoksella oli satakunta vahingontorjuntatehtävää "pitkin poikin maakuntaa", enimmäkseen pieniä, kuten yksittäisten puiden katumisia ja parin saunalautan auttamista Pyhäjärvellä.

 

Keski-Suomessa voimakas puuskittainen tuuli kaatoi puita ympäri maakuntaa teille, sähkölinjoille ja talojenkin päälle. Muuramessa keskustan tuntumassa iso koivu rojahti rivitalon päälle. Pelastuslaitokselle vahinkotehtäviä kertyi noin 150. Maakunnassa jäi vaille sähköjä tiistaina yli 9 000 taloutta. Vikaantuneita alueita oli useita ja hyvin laajalla alueella eri puolilla, mutta korjaukset sujuivat tiistai-illan ja yön aikana hyvin.

– Jämsässä, Laukaassa ja Jyväskylän alueella on ollut useassa paikassa sähköjohtoverkon pylväitä poikki ja osassa kohteista on tarvittu kaivinkoneita ja on tehty järeää verkon korjausta, kertoi Elenian viestintäjohtaja Heini Kuusela-Opas, joka kuvaili myös nyt koettua myräkkää erikoiseksi.

– Tähän aikaan vuodesta tulee harvemmin tällaisia matalapainemyrskyjä, joissa tuuli repii näin rajusti. Välillä vaikutti siltä, ettei juuri tuule ja sitten tuli oikein repiviä puuskia. Hieman poikkeuksellinen myräkkä, mutta onneksi varsin ripeästi Suomen poikki edennyt.

Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Antti Jylhä-Ollilan mukaan vastaavia myräköitä koetaan keskimäärin joka toinen vuosi.

 

Pohjois-Savossa tyypillisiä myrskytehtäviä oli ruuhkaksi asti ja pelastuslaitoksen kaikki yksiköt olivat niissä kiinni. Vahingontorjuntatehtäviä tuli kaikkiaan satakunta, pääasiassa aamun ja aamupäivän aikana sekä maaseutu- että kaupunkialueelle. Maakunnan pohjoisosat välttyivät kuitenkin suuremmilta vahingoilta.

Savon Voiman verkkoalueella Vieno-myrsky aiheutti suurhäiriön. Enimmillään päivän aikana sähköttömiä talouksia oli noin 27 000. Määrä putosi nopeasti kello kolmen jälkeen, kello 17 mennessä 15 000:een. Keskiviikkoaamuna vielä 3600 Savon Voiman asiakasta oli sähköittä. Katkoja oli aamulla eniten Sisä-Savon alueella Suonenjoella, Rautalammilla, Tervossa ja Vesannolla. Laaja-alaisia tuhoja ei syntynyt.

Etelä-Savossa kaatuili puita erityisesti Pieksämäellä kello kahdeksan ja yhden välillä. Puuskaisen tuulen keskuksen kerrottiin kulkeneen Varkauden korkeudella. Vahinkotehtäviä pelastuslaitokselle kertyi vajaat 50, joista puolet aamulla kello 8-10 välillä.

Pohjois-Karjalan pelastuslaitos kertoi tiistain olleen kuluvan vuoden kiireisimmän päivän noin 70 tehtävällä kaatuneiden puiden, maastopalojen ja irronneiden kattopeltien muodossa. Sähkökatkoista kärsi yli 17 000 taloutta.

 

 

 

 

21.06.2021

AHTI-RAJUILMA ISKI OULUUN VOIMALLA

Maanantai-iltapäivän kulku muuttui Oulussa kello 14.30 jälkeen, kun poikkeuksellisen raju ukkosmyräkkä alkoi moukaroida kaupunkia. Kadut täyttyivät hetkessä vedestä, joka tulvi myös keskustan rakennuksiin. Tuulivahinkoja syntyi rakennuksille sekä kaupungin puustolle ja varsinkin vanhoja puita kaatui paljon.  Myrsky vaati yhden ihmishengen, kun henkilö jäi ulkoilualueella kaatuvan puun alle.

Pelastuslaitoksen mukaan reilussa tunnissa kertyi noin 70 vahingontorjuntatehtävää. Maanantaina niitä oli kaikkiaan noin 200, joista 150 Oulun kaupungin välittömässä läheisyydessä. Pelastuslaitosta tarvittiin tuhojen vuoksi vielä yhden aikaan yöllä ja töitä jatkettiin aamulla. Enimmillään tuhoja oli palopäällikkö Petri Hintikan laskujen mukaan ollut raivaamassa 17 yksikköä samanaikaisesti. Myös vesivaurioita on syntynyt paljon viemäreiden tulviessa ja kattorakenteiden vaurioituessa.

Muuallakin Pohjois-Pohjanmaalla tuli vahinkoja, enimmäkseen puunraivaustehtäviä, myrskyn edetessä  jo osin lieventyneenä Koillismaalle ja Kainuuseen. Jokilaaksojen pelastuslaitoksen hieman alle 30 tehtävästä kolmannes oli Haapavedellä.

 

Ahti-myrsky katkaisi sähköt noin 3 500:lta Oulun Energian asiakkaalta. Sähköt saatiin palautettua illan ja yön aikana, mutta tilanne ruuhkautti vikapalvelun, johon lisättiin henkilökuntaa. Myös metsureiden määrää lisättiin raivaustehtäviin. Puita kaatui kulkuväylille ja autojen päälle.

 

 

Myrskyn tiimoilta

Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen palopäällikkö Petri Hintikka kertoi, ettei samankaltaisia myrskyjä ei ole aikaisemmin hänen palomiesurallaan tullut vastaan.

- Joskus on myrskyjen jälkeen ollut samankokoisia tehtävämääriä. Nyt myrsky oli poikkeuksellisen voimakas ja lyhytaikainen. Valtaosa tuulituhoista syntyi noin 15 minuutin sisällä ja varsinkin Oulussa tehtäviä jouduttiin priorisoimaan, kun vahinkoja tapahtui nopeasti ja paljon. Ylivoimaisesti eniten tehtäviä oli myrskystä johtuneista puunkaadoista. Puita kaatui kulkuväylille, talojen ja autojen päälle. Taloista on myös lähtenyt myrskyn takia irti pelti-ja huopakattoja.

- Tuo oli niin poikkeuksellinen tuulen nopeus, kun puuskissa on ollut jopa 31 metriä sekunnissa. Aika jämäköitäkin puita on kaatunut talojen päälle. Se oli poikkeuksellisen kapea-alainen ja voimakas ukkosrintama, joka pyyhkäisi suoraan Oulun yli. En muista vastaavaa tuulta. En ainakaan itse ole koskaan kokenut noin voimakasta ja kapea-alaista rintamaa, hän sanoi.

 

Ilmatieteen laitos ilmoitti, että Oulun Vihreäsaaressa mitattiin kello 15 aikoihin myrskypuuskan nopeudeksi 31,3 metriä sekunnissa ja Oulun lentoasemalla 23,6 m/s. Kokkolasta Ouluun ja aina Etelä-Lappiin saakka ukkosti voimakkaasti ja Oulun seudulla salamointi oli rajuimmillaan. Salamalaskuri rekisteröi vuorokaudessa noin 17 000 maasalamaa.

Ahti-rajuilman yhteydessä satoi 3–4 senttimetrin suuruisia rakeita ainakin Siikajoella, Oulunsalossa ja Kuusamossa (lähde Ilmatiet. laitoksen tiedote 11.11.2021).

Suomessa vallitsi poikkeuksellisen helteinen sää, 30 astetta ylitettiin useampana päivänä. Tiistaiksi oli jopa ennakoitu mahdollisuutta mittaushistorian kesäkuun lämpöennätyksen rikkoutumiseen.

 

Kuolema puun alle

Oulu-Koillismaan pelastuslaitos sai päivän aikana kolme eri pelastustehtävää, joissa oli osallisena ihminen. Poliisi kertoi illalla, että ulkoilija oli jäänyt kaatuvan puun alle ja menehtynyt Hiukkavaaran ulkoilualueella. Paikalle hälytetty ensihoitoyksikkö ei pystynyt enää pelastamaan uhria, vaan joutui toteamaan hänet kuolleeksi.

Kuolemantapauksen lisäksi ainakin kaksi ihmistä loukkaantui jäätyään kaatuvien puiden alle. Loukkaantumisten vakavuudesta ei ole tarkkaa tietoa, mutta molemmissa tapauksissa ensihoito oli paikalla.

 

Oulun keskustan rakennukset kärsivät vesi- ja materiaalivahingoista. Vesi tulvi muun muassa keskustan Lidliin ja kauppakeskus Valkeaan. Kauppakeskus Valkea jouduttiin tyhjentämään asiakkaista tämän vuoksi, kuten myös sisäliikuntapuisto Superpark.

Oulun keskustassa ei ole sademittaria, mutta Ilmatieteen laitokselta arvioidaan, että vettä saattoi pahimman rankkasateen aikana tulla jopa reilu millimetri minuutissa. Iltalehti kertoi myös rankkasateen mukana tulleista isoista jäärakeista.

Myrskytuuli repi talojen kattorakenteita irti ja heitteli ulkokalusteita pitkin tantereita. Oulun Torinrannassa teatteritalon kattorakenteet romahtivat osin maahan. Arinan Sokos Hotellin edessä kaikki aurinkovarjot olivat kaatuneet.

 

Oulun kaupunki tiedotti tiistaina:

Jälkien korjaaminen on käynnissä kaikilla myrskystä kärsineillä alueilla. Pahiten vahinkoja on tullut keskustan alueella Heinäpäässä, Hollihaassa, Hupisaarilla, Pikisaaressa, Raatissa, Kiikelissä ja Tuirassa. Sonnisaari on tällä hetkellä suljettu käytöstä. Myös Laanilassa, Hintassa, Kiulukankaalla, Saarelassa ja Jäälissä on kaatunut puita. Eteläpuolella Oulua ei ollut laajoja vahinkoja. Siivoustyöt kestävät kokonaisuudessaan useamman viikon.

 

 

MYRSKYN KESKELLÄ

Puuskat aiheuttivat suurta tuhoa Oulussa

Ilta-Sanomien kuvaaja Ville Honkonen kuvaili myrskyä Oulussa hurjaksi. "Aivan järkyttävää, tämä on kuin sotatanner. Heinäpään suunnalla on kaatunut isoja koivuja juurineen".

Honkosen mukaan Radisson Blu -hotellin kattorakenteet ovat lähteneet irti. Poliisi on sulkenut alueen isolta alalta. Lisäksi kaupunginteatterin katolla roikkuu jotain tavaraa. Honkonen kertoo, että poliisi on sulkenut Torirannan alueen isolta alalta. Honkosen mukaan myös muun muassa Oulun torin rannan vieressä Sonnisaaressa on kaatunut useita suuria kuusia. Lisäksi kaikki paikat ovat täynnä vettä.

 

"Kuin tsunami olisi ollut"

Monet oululaiset olivat liikkeellä myrskyrintaman iskiessä ja joutuivat todistamaan hetkessä syntyneitä myrskyvahinkoja. Karoliina Vähäkangas kertoi:

– Täällä on ihan hirveän näköistä. Niin kuin tsunami olisi ollut. Olen kulkenut Oulun suosituinta pyöräbaanaa keskustasta Kuusisaaren läpi Raattiin. Kaupunginteatterin katto on rösähtänyt, puita on kaatunut kymmenittäin. On pitänyt mennä eri reittiä kuin yleensä, kun puita on tiellä. Myrsky rikkoi myös yhden keskustan kerrostalon ikkunat ja heitti lasinsirut kadulle.

– Vesi tulvii autoteillä ja keskustassa virtaa puroja. Täällä ovat ihmiset pysähdelleet ottamaan kuvia tuhoista. Myrsky rikkoi myös yhden keskustan kerrostalon ikkunat ja heitti lasinsirut kadulle.

 

 

Iltalehti:

Tiistaina oululaiset hämmästelivät maanantain rajuilman tuhoja.

Lukijan video on kuin Karibialle iskevästä hirmumyrskystä, mutta se on kuvattu maanantaina iltapäivällä Oulussa. Valtava määrä suuria puita oli kaatunut ja jo osin raivattu liikenteen tieltä tiistaiaamuna. Lyhtypylväs ja vankkaa teräsaitaa oli vääntynyt. Teatterin alakatoksen katto repsotti edelleen Torinrannassa, hotellin katto vieressä oli vaurioitunut. Monet ammattilaiset olivat töissä vahinkoja siivoamassa.

Ilma oli helteinen ja painostava, kun oululaiset olivat tulleet äimistelemään kaupungissa ennen kokemattoman myräkän tuhoja puiden oksia ja muuta irtoroskaa täynnä oleville kaduille. Näky meren rannalla kaupungin keskustan liepeillä oli hämmentävä ja epäuskottava.

 

Valtava voima

Joonas Peltola istui kuvaamassa vahinkoja Torinrannassa. Hän oli paikalla myös maanantaina, kun rintama vyöryi kaupunkiin ja näki, että valtaisa ukonilma tulee mereltä päin. Mies ajatteli, että teatterin katoksen alla olisi hyvä seurata ukkosen etenemistä, kun se iskee torille. Onneksi hän ei mennyt sinne, sillä hetken päästä katto olisi ollut niskassa.

– Menimme makasiinin terassille, kun myrskytuuli iski. Katokset lähtivät lentoon. Yksi koju meni ihan maan tasalle. Tuuli tuli valtavalla voimalla rannan myötäisesti. Näkyvyys hävisi, ja ilmassa oli kaikenlaisia risuja, oksia ja roskia. Yksi aurinkosuoja lensi aidan yli.

Ensimmäisten puuskien jälkeen alkoi rankka raesade. Peltola vaimoineen päätti mennä sisälle suojaan, etteivät loput aurinkovarjot raskaine tankoineen lennä päälle.

 – En ole eläessäni nähnyt vastaavaa myrskyä. Ajattelin heti, mitä valtavaa tuhoa tämä voi saada aikaan. Sonnisaaressa olikin sitten ambulanssi. Siellä oli joku ihminen jäänyt kuusen alle.

 

Papan puhelin pelasti

Jarkko Kaarivaarasai puhelimeensa hälytyksen 86-vuotiaan pappansa turvapuhelimesta. Rajuilman myllertäessä päätti Kaarivaara lähteä autolla tarkistamaan, mitä lähellä asuvalle isoisälle on tapahtunut.                                 

Pappa oli jäänyt kaatuneen puun alle. Hänellä ei ollut mukanaan turvaranneketta, mutta puhelimen turvalaite oli saanut hälytyksen hänelle. Oliko sen tehnyt pappa itse vai paikalle sattunut sivullinen, mutta onni onnettomuudessa, että hälytys hänet saavutti.

– Siinä oli sivullinen ihmetellyt, että äsken kadulla käveli vanha mies, joka yhtäkkiä hävisi. Hän oli puiden alla. He olivat kuitenkin jo saaneet nostettua papan pois sieltä.

Vanhus oli poissa tolaltaan. Päässä ja eri puolilla kehoa oli ruhjeita, käsi murtunut. Samaan aikaan hätäkeskukseen soittivat kymmenet muut. Hoitoalalla työskentelevä Kaarivaara tarkisti isoisänsä haavat ja kiidätti tämän itse Oysin päivystykseen. Käsi kipsattiin ja sormia tikattiin.

– Se tässä huolestuttaa, että ei hälytyskeskus vastaa puhelimeen, että ei resurssia ole. Entä jos olisin itse ollut puun alla ja soittanut ensihoitoa, ja takaisin ei soiteta?           

 

Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksella hätäkeskuksen tehtäviä otti vastaan Mikko Heikkilä, joka oli vuorossa päivystävänä palomestarina. Hänen urallaan ei ole sattunut mitään likimainkaan vastaavaa, jossa töitä tulisi niin paljon niin lyhyessä ajassa.  

– Olihan se aikamoinen rytäkkä kieltämättä. Suurin paine ajoittui ensimmäisen 10-15 minuutin aikaan. Tehtäviä piti vain alkaa hoitaa. Äkkiä huomasi, että siinä on 3-4 tuntia vierähtänyt.

Tehtäviä Oulusta Pudasjärvelle tuli iltapäivän aikana lähes 200, kun ukkonen raivosi tietään kohti koillista.

– Kyllä siihen oltiin jonkin verran varauduttu, mutta ei meillä ollut mitään käsitystä, että se tulee tuossa mittakaavassa päälle. Eihän pelastuslaitoksen päivittäistä toimintaa ole suunniteltu vastaamaan tuommoiseen tilanteeseen. Kaikkiin resurssit eivät mitenkään riittäneet, tärkeimmät pystyimme varmasti poimimaan ensimmäisinä alta pois. Paljon kehityskohteita tulee varmasti tämän myötä esille.Heikkilä sanoo.

 

Sireenit alkoivat soida kaupungilla. Puita kaatui autojen päälle, irtotavaraa lensi, vesi tulvi kaduille, liiketiloihin ja muihin rakennuksiin... Vaarana moisessa äkillisessä rajuilmassa on juuri Karivaaran kuvailema hätäkeskuksen ruuhkautuminen. Pelastuslaitos keskitti resurssinsa niihin tehtäviin, joissa ihmishenkiä oli vaarassa tai massiiviset omaisuusvahingot uhkasivat.

Oulun hätäkeskuksen ensisijaiselta toiminta-alueelta soitettiin 112:een maanantaina kello 15-16 välillä 183 puhelua. Verrokkina kello 13-14 välillä soittoja oli 55 kappaletta. Myrsky näyttäisi rantautuneen syntyneiden pelastustehtävien perusteella noin kello 14.45 Ouluun.

 

 

Etelä-Lapissa rankkoja sateita

Etenkin Etelä-Lapissa satoi rankasti ukkosten yhteydessä. Torniossa ja Rovaniemellä alikulut ovat tulvineet. Eniten sadetta on kertynyt Rovaniemen seudulla, missä satoi maanantaina 12 tunnin aikana 36,7 milliä vettä. Kello 16 aikoihin sadetta kertyi 19,2 milliä tunnissa, kun 20 mm/h on rankkasadevaroituksen raja. Ranualla satoi 17,4 ja Pellon kk:ssä 16,8 mm.

Ilmatieteen laitoksen päivystävän meteorologin Jani Sorsan mukaan vettä satoi kello 12 ja 13 välillä Rovaniemen lentokentällä 18 milliä tunnissa ja tuosta viimeisen 10 minuutin aikana viisi millimetriä. Keskustassa on voinut sataa enemmänkin, mutta mittauspaikka puuttuu.

Rankkasade on aiheuttanut pelastuslaitokselle toistakymmentä hälytystehtävää. Laitoksen tiedossa ei ole, että sade olisi aiemmin Rovaniemellä aiheuttanut vastaavaa hälytysten sumaa. Lapin pelastuslaitoksen päivystävän palomestarin KirstiHeikkalanmukaan vesi tulvi teille, pihoille, rakennuksiin ja kellareihin, mutta isommilta vahingoilta vältyttiin. Laaja tulva oli mm. rautatiesillan alla olevalla ajotiellä. Puita ei tietojen mukaan ole kaatunut. Muualla Etelä-Lapissa myrskystä aiheutui pelastuslaitokselle vain yksittäisiä tehtäviä.

Kainuun yli kulki Oulun iltapäivämyrskyn jälkeen ukkosnauha, joka ei kuitenkaan yltänyt Oulun mittakaavaan. Kovin tuuli Kainuussa mitattiin Kajaanin lentoasemalla, 23 metriä sekunnissa. Enimmillään sähköttä oli reilut 2 000 asiakasta.

 

Ahti-myrsky niitti metsää Kiimingissä

Kiimingin Koitelissa puita oli kaatunut runsaasti. Oulun kaupungin metsätalousinsinööri Antti Käpylä kävi tiistai-iltapäivänä tarkastamassa Koitelin ympäristöä vahinkojen varalta.

– Puita oli kaatunut parkkipaikalle ja muuhun ympäristöön paljon. Puita ei ollut kaatunut rakennusten tai autojen päälle, joten isommilta aineellisilta vahingoilta onneksi vältyttiin, Käpylä kertoo.

Osa puista tukki Koitelin pitkospuita ja muita kulkureittejä. Käpylä arveli, että reitit saataisiin raivattua keskiviikkona. Myös Jäälissä oli puita kaatunut ympäriinsä aiheuttaen vähän isompaakin vahinkoa. Jäälissä huomiota sai teleoperaattorimasto, jonka voimakas myrskypuuska puhalsi katki.

Palopäällikkö Petri Hintikka Oulu-Koillismaan pelastuslaitokselta kertoi, että myrsky rajautui melko tarkasti Oulun kaupunkialueelle ja sen laitamille, eikä aiheuttanut juurikaan tehtäviä Haukiputaan tai Kempeleen suunnassa. Myrskyrintaman edetessä Kiimingin kautta Pudasjärvelle tuli siltä alueelta nelisenkymmentä tehtävää lisää.

– Koitelin ja Kiimingin alueelta puita raivattiin pois teiltä sitä mukaa kun ilmoituksia tuli. Ajoteille ja pyöräteille kaatuneita puita oli todella paljon, ja ne olivat ensisijaiset mitä raivattiin pois, kertoi Hintikka. (Rantapohjan lehti)

 

Ah­ti-myrs­ky Koil­lis­maal­la – puita kaatui teiden päälle monissa pai­kois­sa

Heikentyneenäkin myrsky oli aiheuttanut Koillismaalla Kuusamon, Taivalkosken ja Pudasjärven alueella parisenkymmentä tehtävää illan aikana. Liikenne oli poikki muun muassa Kollajantiellä Pudasjärvellä tielle kaatuneiden puiden vuoksi. Myös muita teitä oli poikki Koillismaalla. Myrskyrintama poistui alueelta puoli kymmeneen mennessä illalla. (Koillissanomat 21.6)

 

 

Oulun kaupungin tiedote 10.8.2021

Ahti-​myrskyn korvausistutuksia suunnitellaan tulevan talven aikana. Oululaiset menettivät Ahti-myrskyn kourissa paljon vanhoja puita keskustan alueella. Suurin osa tuhoista on korjattu ja tulevan talven aikana mietitään, miten aukkopaikat täytetään. Ahti-myrsky riepotteli kovin ottein keskustan puistoja. Muun muassa Hupisaarilla tuhot jopa muuttivat koko alueen ilmettä. Kauempana Yli-Kiimingissä ja Juorkunassa metsää kaatui kuin heinää.                                                            

- Kaupunginpuutarhurin näkökulmasta suurimmat vahingot osuivat osaan keskustan tuntumassa olevista puistoista. Niissä meni yllättävän paljon isoja puita nurin. Myrskyn voimasta kertoo hyvin se, että puita kaatui paljon juurineen, kuvailee Oulun kaupunginpuutarhuri Heikki Pulkkinen myrskyvahinkoja.

Kaupungin lähistöllä myrsky ei osunut varsinaisiin talousmetsiin suhteessa yhtä rajusti kuin keskustan tuntumassa. Noissa lähimetsissä menetetty puumäärä vastaa varmaan silti suunnilleen kaupunkialueella kaatuneiden puiden määrää.

Kauempana Yli-Kiimingissä ja Juorkunassa sen sijaan tuhoutui suuria metsäalueita, ja Kiimingissä Paula myrsky vielä täydensi tuhoja heti Ahdin jälkeen, Oulun kaupungin metsätalousinsinööri Antti Käpylä jatkaa ja harmittelee niin Oulun kaupungin kuin muidenkin metsänomistajien menetyksiä.

 

 

Kaleva 12.8

Oulun kaupungin metsätalousinsinööri Antti Käpylä kertoi, että tuhansia puita kaataneen Ahti-myrskyn lisäksi tuhoja on syntynyt myös muista myräköistä.

– Varmasti runkoja on edelleen raivaamatta, hän arvioi metsäalueiden tilannetta.

Kesäkuussa Oulussa riehunut Ahti-myrsky jätti jälkeensä tuhot, joiden raivaaminen on jatkunut läpi kesän. Vähemmän haittaa aiheuttavien jälkien korjaamisessa on töitä riittänyt edelleen.

Maanantaina 21.6. iltapäivällä iskenyt Ahti-myrsky rusikoi aluetta poikkeuksellisen voimakkaasti. Yksi kovia osumia ottanut paikka oli teatterirakennus Torinrannassa. Oulun Teatterin toimitusjohtaja Anu-Maarit Moilanen arvioi, että kaikkinensa vahingot asettunevat noin puoleen miljoonaan euroon.

Vaikka vahinkoja syntyi pitkin kaupunkia, Antti Käpylän mukaan ainekset pahempaankin olivat olemassa. Siihen nähden, kuinka paljon puita kaatui, aineellisia vahinkoja syntyi kuitenkin yllättävän vähän.

Näin arvelee osaltaan myös Oulun seurakuntayhtymän hautaustoimen päällikkö Tuomo Vuontisjärvi. Hän kertoo, että Intiön hautausmaalla syöksyvirtaus kaatoi tai vaurioitti kolmisenkymmentä puuta.

 – Niiden alle jäi noin 45 hautakiveä, joista suurin osa kaatui, mutta äkkiä katsoen yhteenkään ei tullut merkittäviä vaurioita. Heti myrskyn jälkeen oli tunne, että tuhoja olisi laajastikin, mutta huonommalla tuurilla olisi voinut käydä paljonkin pahemmasti. Myrsky tuli niin nopeasti ja oli onnikin mukana, että kesätyöntekijät ehtivät ­suojaan.

 

 

 

 

22.06.2021

UKKOSMYRSKY PAULA RUNTELI POHJOIS-POHJANMAATA

Eilispäivänä koettu ukkosmyräkkä uusiutui tiistaina kurittaen Suomea Pohjanmaalta Kainuuseen ulottuvalla alueella. Salamointi yltyi rajuksi ja varsinkin Pohjois-Pohjanmaan eteläosissa Ilmatieteen laitoksen salamatutka hehkui iltapäivän aikana tumman punaisena. Rytinää riitti Kainuuseen saakka ja vuorokausisaldoksi kertyi peräti 24 000 maasalamaa. Oulun eteläpuolen tihentymässä saatiin yli 80 iskua 100 neliökilometriä kohti. Rintamaan liittyi kovia syöksyvirtauksia sekä rankka- ja raesateita.  Suurimmat havaitut rakeet olivat halkaisijaltaan viisisenttisiä jättirakeita Vaasan lähistöllä.

Tiistai oli kesän kuumin päivä. Lämpötila kohosi Pohjois-Pohjanmaan eteläosia myöten yli 30 asteeseen. Iltapäivällä Parikkalassa mitattu 33,6 astetta jäi vain kaksi kymmenystä kesäkuun kaikkien aikojen Suomen korkeimmasta lämpötilasta.

Pelastuslaitoksille tuli yhteensä noin 400 vahingontorjuntatehtävää rintaman vyöryessä alueen poikki suunnilleen kello 14-20 välillä. Vahinkoa syntyi laajalti varsinkin Koillismaalla, kuten Pudasjärvellä, Taivalkoskella, Puolangalla ja Kuusamossa, joissa harvaan asuttujen alueiden metsätuhot olivat mittavia. Sähköt olivat Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla poikki lähes 20 000 taloudesta ennen kello 18.

 

Ukkosmyrsky saapuu länteen

Ilmatieteen laitos varoitti päivällä Pohjanmaan rannikolle saapuvasta ukkosrintamasta. Kello 14 maissa alueelle vyörynyt myräkkä aiheutti Jokilaaksojen pelastuslaitokselle noin 50 tehtävää; repeytyneitä kattoja, rakennusten ja teiden sekä sähkölinjojen päälle kaatuneita puita. Kokkolassa sähköttömiä oli reilu 1 000 ja Uudessakaarlepyyssä saman verran. Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueella pelastuslaitoksella oli noin 30 tehtävää kello 13.30-15.30 välillä.

Tuulen puuskanopeudeksi mitattiin Pietarsaaressa 27,5 m/s. Kokkolan keskustassa satoi kaatamalla vettä ja halkaisijaltaan jopa 3-senttisiä rakeita (lehtikuvassa epämuodostuneita jäärakeita). Oulun Vihreäsaaressa myrskypuuskat nousivat 25,4 ja Vaalan Pelsossa 24,7 metriin sekunnissa.

 

Liikenneongelmia

Oulun poliisi varoitti huonosta ajokelistä. Poliisi sai useita kymmeniä ilmoituksia puuvahingoista Oulun ja Jokilaakson alueella. Rekan perävaunu kaatui moottoritielle tuulen voimasta Limingassa Kempeleen ja Tupoksen välillä, kerrottiin Oulun poliisin johtokeskuksesta. Jyväskylään menevät kaistat olivat kokonaan poikki ja Oulusta etelään menevä liikenne jumissa. Pohjoista kohti ajaneen Ilta-Sanomien valokuvaajan mukaan paikalla oli kilometrien mittainen jono.

– Autot seisovat Zeppeliinin liittymästä aina onnettomuuspaikkaan asti. Kaikki rampit ovat tukossa, autot sumpussa eikä kiertotie vedä.

Puoli kuuden aikaan tieliikennekeskus ilmoitti tien 88 olevan poikki Siikalatvan kohdalla tielle kaatuneiden valopylväiden vuoksi. Myrsky sotki myös junaliikennettä, joka oli keskeytyksissä Kajaanin ja Oulun välillä sähköratavian vuoksi. Junat korvattiin linja-autokuljetuksilla ja korjausten arvioitiin kestävän ainakin loppupäivän. Helsingistä Ouluun matkannut Finnairin lentokone joutui palaamaan myrskyn vuoksi takaisin.

– Olimme jo lähellä Oulunsaloa, mutta oli niin iso myrskypilvi edessä, että kone kääntyi takaisin etelään ja lopulta Helsinkiin asti, kertoi lentokapteeni.

Pyhäjärvellä paloi järven rannassa 100 neliön loma-asunto asuinkelvottomaan kuntoon. Seudulla oli voimakasta salamointia ja salama oli iskenyt rakennuksen viereiseen puuhun. Kukaan ei ollut paikalla  ja ilmoituksen pelastuslaitokselle teki vastarannalla ollut henkilö, joka näki liekit. Haapavedellä puolestaan tuhoutui noin 60 neliön rakennus. Oulaisissa myrsky repi irti navetan katon.

 

Oulun kaupungin ukkosrintama saavutti kello 16.30. Palopäällikkö Petri Hintikan mukaan salamoi kovasti, mutta tuuli puhalsi eilistä lievemmin ja itse kaupungissa vahingontorjuntatehtävät jäivät pariinkymmeneen. Useana päivänä tullut rankkasade on aiheuttanut nyt paikoitellen veden tulvimista tielle, kun viemärit ovat toimintakykynsä rajoilla.

 

Keskisen kyläkauppa tulvi

Etelä-Pohjanmaan Tuurissa, Keskisen Kyläkaupassa raju ukkospuuska yllätti asiakkaat ja työntekijät tiistaina. Taivaalta tuli vettä ja rakeita. Kesälomareissulla kauppakeskuksessa poikennut Matti Lahti kuvaili rajuilman tulleen päälle aivan yhtäkkiä puoli kolmen maissa iltapäivällä.

– Nopeasti se tuli päälle ja nopeasti meni ohi, ei varmaan kestänyt kuin kymmenen minuuttia. Olimme juuri lähdössä pihalle, kun katsoimme, että nyt tulee reilusti vettä. Porukkaa juoksi märkänä ja hädissään sisälle, oli aika raju keli. Matot lähtivät lentoon, katossa olevat irtopaneelit irtoilivat, puita oli poikki,Lahti kuvailee.

Lahden kuvaamilla videoilla näkyy, miten rankkasade pyyhkii parkkipaikkaa, ostoskärry vilistää asvaltilla yksinään ja kyläkaupan kahvilan katosta vettä tulee läpi kuin saavista kaatamalla. Työntekijät yrittivät laittaa ämpäreitä keräämään vettä, mutta se oli melko lailla turhaa. Alavuden pelastuslaitokselta oli kaksi yksikköä pumppaamassa vettä useita tunteja. Vettä oli ollut lattialla todella runsaasti.

Kyläkauppias Vesa Keskinen kertoi yli 10 000 neliötä olleen veden peitossa, mutta kokonaisalaltaan 86 000 neliön rakennuksesta neliökään ei lopulta kärsinyt vesivahinkoa. 2 000 asiakkaalle ei koitunut vaaraa ja kaupan toiminta jatkui koko ajan kuivissa osissa.

 

Taivas paukkui Pihtiputaalla

Ukkosrintama saavutti keskiviikkona alkuillasta myös Pihtiputaan Keski-Suomessa. Petra onnistui kuvaamaan puhelimellaan tilanteen, kun salama iski maahan aivan hänen silmiensä edessä. Petra Kivimaa ja hänen miehensä istahtivat keittiön ikkunan äärelle ihastelemaan luontoäidin tarjoamaa näytöstä. Taivas suorastaan repesi Pihtiputaalla tunnin ajaksi ja parin alkuiltaa väritti lukuisat salamat ja rankkasade.

– Ukkonen paukkui ja taivas soi koko sen tunnin ajan, taukoamatta. Ikkunat ja talokin välillä tärisi,Katsoimme salamakarttaa, ja tässä meidän asuinalueella ei ihan hetkeen ole lyönyt noin paljon salamoita. Niitä salamaniskuja osui maahan ihan älytön määrä, Kivimaa kuvailee säätä.

 

 

Oulun Seudun Sähkön tiedotteesta 28.6

Oulun Seudun Sähkö Verkkopalvelut Oy:n sähköverkko vaurioitui vakavasti tiistaina 22.6. alueen yli kulkeneen ukkosmyrskyn myötä. Pahimmat vauriot aiheutuivat Muhoksen, Utajärven ja Vaalan alueilla. Enimmillään sähköttä oli noin 4 000 asiakasta. Määrä on pienempi kuin esimerkiksi vuoden 2015 Lyyli -myrskyssä, joka kosketti yli 9 000 asiakastamme. Koska vaurioituneet alueet sijaitsivat pääosin haja-asutusalueilla, jäi sähköttömien asiakkaiden määrä aiempaa pienemmäksi. Tällä kertaa myrskyn aiheuttamat rakenteelliset vauriot olivat kuitenkin paljon suuremmat.

 

Myrskyä seuranneen yön helikopteritarkastus paljasti laajamittaisia metsätuhoja harvemmin asutuilla alueilla. Monin paikoin puusto oli niin pahoin kaatunutta, ettei sähköverkon rakenteita kyetty enää näkemään. Viankorjaukseen oli valjastettu kaikki saatavilla olleet resurssit; asentajia, metsureita sekä metsä- ja kaivinkoneita. Tästä huolimatta eteneminen oli hidasta, koska vikojen määrä oli poikkeuksellisen suuri.

 

Ennen helikopterilentoja oli käsitys, että pahimmin vaurioitunut osuus on Rokuan suunnalla. Pian kuitenkin selvisi, että kaikkein vaikein tilanne oli Utajärveltä Puolangan rajalle johtavan tien varressa. Siellä kulkevaa johtoa saatiin palautettua käyttöön vain pieni pätkä kerrallaan niin, että Puolangan raja saavutettiin runkojohdon osalta torstaiaamuna. Sen jälkeen viankorjaus jatkui haarajohdoilla, joista erityisen haastavaksi osoittautui Olvasjärven suuntaan oleva osuus, joka oli monin paikoin hautautunut kaatuneen metsän alle.

 

Vaalassa vastaavasti pahimmat alueet olivat Nuojuan ja Järvikylän suunnat. Erittäin vaativa korjattava vika oli Nuojualla, missä Oulujoen yli kulkeva johto oli pudonnut veteen Törmäkylän kohdalla.

Juhannuksesta huolimatta vikoja korjaava henkilökunta halusi jatkaa työskentelyä alueen asukkaiden hyväksi ja verkkoa saatiin palautettua sähköihin pala kerrallaan. Monin paikoin jouduttiin turvautumaan tilapäisratkaisuihin, sillä pahiten tuhoutuneet verkon osat on rakennettava myöhemmin kokonaan uudestaan. Tavoitteenamme oli saada sähköt palautettua pääosin juhannukseen mennessä. Tuhojen laajuus kuitenkin yllätti meidät, emmekä kaikin osin onnistuneet tässä tavoitteessa.

Vaurioiltaan näin suurta häiriötä ei ole Oulun Seudun Sähkön verkkoalueella koettu koskaan aiemmin.

 

Caruna:Erittäin poikkeuksellinen Paula-myrsky aiheutti runsaasti tuhoja ja vikoja Carunan sähköverkkoon Pohjois-Suomessa jättäen pahimmillaan noin 6 000 asiakasta ilman sähköä.

Kajave: Pahimmillaan tiistaina ilman sähköä jäi reilu 7 700 asiakasta. Suuressa kuvassa ongelmat olivat Paula--myrskyn aiheuttamia, joitakin yksittäisiä vikoja oli vielä maanantaisen Ahdin jäljiltä.

 

 

 

Rajumyrsky siirtyy itään

Kello 16.30 annetussa viranomaistiedotteessa varoitettiin Pohjois-Pohjanmaata ja Kainuuta voimakkaista ukkoskuuroista, jotka voivat aiheuttaa tuulivahinkoja. Ihmisiä kehotettiin pysymään sisätiloissa, varomaan kaatuvia puita ja maahan pudonneita sähkölinjoja sekä suojaamaan irtainta omaisuuttaan ulkona.

 

Paula pyyhkäisi Kainuuseen viiden aikoihin iltapäivällä.Pelastuslaitokset raivasivat koko laajan Pohjois-Pohjanmaan alueelta teille ja rakennusten tai autojen sekä sähkölinjojen päälle kaatuneita puita. Myös valaisinpylväitä meni nurin ja rakennusten kattoja repesi. Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksella oli johtokeskuksen keskiviikkoaamuna antaman tiedon mukaan reippaasti yli 300 tehtävää tiistai-iltana, joista iltayhdeksään mennessä reilut 200 ja niitä tuli edelleen.

Vahinkotehtäviä oli laajalla alueella ja rajuimmat rintamat osuivat haja-asutusalueille. Pelastuslaitoksen mukaan myräkkä penkoi huolella Puolangan pohjoisosat. Puolangan ja Pudasjärven välisellä maantiellä lepäsi puita paikoittain runsaasti ja yksi hälytysauto raivasi koko illan samaa tietä. Puolanka ja Suomussalmi työllistivät laitosta eniten, mutta myös esimerkiksi Kuusamossa vahingot olivat laajat. Joitakin tehtäviä oli Ristijärvellä, Kuhmossa ja Sotkamossa. Viimeiset hälytykset tulivat puolen yön aikaan.

Rajuilman vahinkoja raivattiin ensin loppuiltapäivästä Muhos–Vaala linjalla. Koillismaalle tuli jo kello 17 jälkeen useita vahingontorjuntatehtäviä. Taivalkoskella ukkosrintaman mukanaan tuomia tuhoja oli muun muassa Kylmäluoman retkeilyalueella.

Koillismaalla myrskypuuskat olivat voimakkaita. Taivalkoskella mitattiin paikoin 27 sekuntimetrin tuulen nopeuksia. Kuusamon Rukalla lukemat olivat 26,9m/s. Tuhojälkien perusteella arvioitiin myöhemmin, että kovimmat puuskat saattoivat olla 30-40 sekuntimetrin luokkaa ja kyseessä järjestäytynyt monisolu-ukkonen.

Myrsky vaikutti laajalti sähkönjakeluun.Sähköyhtiö Kajave ilmoitti eniten vikoja olevan Suomussalmen ja Puolangan pohjoisosissa tiistai-illan aikana ja korjausennuste on paikoitellen pitkä. Joissakin kohteissa on sähkölinjan päälle kaatunut puita usean kilometrin matkalta. Sähköt oli tiistaisen rajuilman vuoksi poikki vielä torstaiaamuna noin 2 000 taloudelta. Laajimpia sähkökatkoja ilmoitettiin Pudasjärvellä, Kuusamossa ja Taivalkoskella.

Myös Kuusamossa sähkökatkokset voivat kestää vielä pitkään. Keskiviikkona sähköyhtiö Caruna tarkasti kaupungin sähkölinjoja lentämällä ja havaitsi linjoilla runsaasti puita ja maahan pudonneita johtoja.

 

Koillismaalla ja Kainuussa poikkeukselliset tuhot

Oulu–Koillismaan pelastuslaitokselta kerrottiin, että varsinkin Koillismaalla riehuneen rajun myräkän raivaustyöt jatkuivat vielä torstainakin. Rajuilman aiheuttamat tuhot olivatkin poikkeuksellisia. Keskiviikkona pelastuslaitoksella oli vielä satoja tehtäviä. Pääpaino töissä on ollut Taivalkoskella.

Keskiviikkona selvisi, että Kainuussa osa joutuu olemaan ilman sähköjä pidempään. Suomussalmen ja Puolangan rajalla, Suolijärven alueella, sähkölinjaa on vaurioitunut noin kahden kilometrin matkalta. Koko linja joudutaan rakentamaan uudelleen. Sähköverkkoyhtiö Kajaven käytönjohtaja Marko Manninen sanoo näin ison vaurion olevan harvinainen. Viime kesänä jouduttiin Uuno-myrskyn jäljiltä uudelleen rakentamaan linjoja, mutta ei kuitenkaan kilometrejä.

Korjaustyö vie Mannisen arvion mukaan helposti muutaman vuorokauden. Ensin pitää raivata puusto motolla. Paikalle pääsy on myös hankalaa, koska tiet ovat huonossa kunnossa. Korjaajat näkevät tuhon laajuuden vasta sitten, kun puut on raivattu sähkölinjoilta.

 

Puolangan kunnan elinkeinojohtaja Heikki Kanniainen kävi tarkastamassa tuhoja keskiviikkona. Vahinkoja on pitkin Pohjois-Puolankaa. Kunnan rajalla olevalla Suolijärvellä on Kanniaisen mukaan paikoin totaalinen tuho.

– Puhutin ihmisiä, kyläläiset olivat raivanneet eilen tiet, että pääsivät kulkemaan. Tiet olivat puoliksi tukossa, mutta autolla pääsi kulkemaan, Kanniainen summaa.

 

Kuusamossa eniten vaikeuksia aiheuttavat pienemmille teille kaatuneet puut. Eri paikoissa motissa oli aamupäivällä yhteensä 10–15 ihmistä, joihin on saatu yhteys, kertoi apulaispalopäällikkö Ari Virtanen. Hän arvioi, että motit saadaan purettua keskiviikon aikana tai viimeistään torstaina. Henkilövahinkoja ei ole tiedossa.

Paula-rajuilma teki mittavia tuhoja Kuusamon yhteismetsän alueella. Yhteismetsän toiminnanjohtajan Jarmo Korhosen mukaan rajuilma kaatoi puuta vähintään satojen hehtaarien alueelta yhteensä yli 100 000 kuutiota. Vahinkoja aletaan kartoittaa ilmasta käsin.

 

 

Kylmäluoman retkeilyalue suljettiin

Paula-rajuilma riehui pahasti muun muassa Taivalkoskella Kylmäluoman retkeilyalueella, joka on jouduttu tuhojen takia sulkemaan. Avaamisesta ei ole toistaiseksi tietoa. Metsähallituksen luontopalveluiden puistonjohtaja Sari Alatossava:

– Alueen yrittäjältä tuli viesti, että juhannus on ainakin peruttu. Sain tiedon, että paristakymmenestä rakennuksesta vain muutama olisi säästynyt puilta. Vauriot ovat eriasteisia. En muista, että tällaista olisi tässä mittakaavassa tapahtunut aiemmin. Tuho iski rakennetulle alueelle.

Metsähallitus kartoittaa Kylmäluoman alueella edelleen vahinkojen laajuutta ja selvittää muun muassa reitistön kuntoa. Kaatunutta puuta on paljon.

 

Jalavan kaupan kuuluisa kuusi kaatui

Taivalkosken ja Jalavan kaupan maamerkkinä tunnettu kuusi on kestänyt historiansa aikana monet myrskyt, mutta Paula-rajuilma koitui sen kohtaloksi. Jalavan kauppa on perustettu Taivalkoskelle 1883 ja täyttää siten 138 vuotta. Kuusi on seissyt kaupan pihassa koko sen historian ajan.

Viidennen polven kauppias Mikko Jalava kertoo, että viimeiset 10–15 vuotta puu on toimittanut kenties Suomen korkeimman joulukuusen virkaa. Tarkkaa pituutta hän ei osaa kuuselle antaa.

 – Jos joku joulu on käynyt niin, että valot ovat jostain syystä sammuneet, niin kyläläiset ovat tiukanneet kovasti, että milloin valot saadaan takaisin.

Jalava on käynyt katsomassa kaatunutta kuusta ja harmittelee, kun terve puu kaatui juurineen. Hän olisi mielellään katsellut kuusta seuraavatkin vuosikymmenet. "Historiallinen tapaus tämä kylällä on".

 

 

Yle 1.7. Vaarallinen sää 

Rajuilma vei melkein hengen iltarasteilla

Taivalkoskelaiset Anu ja Markku Suomalainen olivat suunnistamassa, kun Paula-rajuilma iski. Kuin ihmeen kaupalla Suomalaiset pääsivät metsästä vahingoittumattomina ja kertovat tässä kokemuksestaan. He ovat kokeneita luonnossa liikkujia käyden noin viikon mittaisilla eräretkillä pari kertaa vuodessa huolehtien myös turvallisuudestaan etukäteissuunnittelulla.

Tiistaina 22.6 Taivalkoskella järjestettiin rastisuunnistus. Illaksi oli luvattu ukkosta ja kovia tuulenpuuskia. Anu ja Markku Suomalainen menivät asioille ja sen jälkeen torille kahville ja jäätelölle. Samalla he miettivät suunnistukseen osallistumista. Heillä on tapana tehdä riskianalyysiä aina ennen luontoretkiään, jos vaikkapa sääolosuhde epäilyttää. Riskianalyysin tulos oli, että pahimmat vaarat olisivat isot rakeet, oksien tippuminen kovan tuulen vuoksi ja ehkä yksittäiset kaatuvat puut. Suomalaiset päättivät osallistua suunnistukseen, mutta sopivat palaavansa takaisin lähtöpisteeseen, jos ukkonen tulisi päälle.

 

Markun kokemus:

Suunnistukseen osallistui Suomalaisten lisäksi kymmenkunta muuta ihmistä. Lähtöpaikalla pariskunta päätyi lähtemään eri reiteille – Markku hieman pidemmälle A-radalle ja Anu lyhyemmälle B-radalle.

Ilma oli lämmin ja seisova. Ukkonen kumisi kauempana. Kun Markku Suomalainen pääsi ensimmäiselle rastille, vettä ripsi hiljalleen ja ukkosen jyminä alkoi lähestyä. Kolmannen rastin lähestyessä Markku tunsi kovan tuulenpuuskan ja ajatteli säätiedotuksen olleen oikeassa. Sitten alkoi sataa kunnolla. Vesisade nousi vastaan kuin seinä. Edestäpäin kuului rytinä ja puu kaatui Suomalaisen lähelle.

– Pysähdyin paikalleni ja mietin, että kävipä uskomattoman hyvä tuuri, että näin niin harvinaisen asian kuin puun kaatumisen metsässä.

Oman tuurin hämmästely muuttui pian kauhuksi, kun hän huomasi, että miltei kaikki puut hänen ympärillään olivat mutkalla. Ja niitä kaatui koko ajan vain lisää ja lisää. Suomalainen lähti juoksemaan väistellen samalla kaatuvia puita. Hän mietti, mistä löytäisi suojapaikan. Mieleen muistui vanhan sähkölinjan reitti. Hän pysähtyi ja lähti juoksemaan vastakkaiseen suuntaan.

– Samalla, kun käännyin, näin kuinka metsä lakosi samalla tavalla kuin viljapelto tuulessa.

Siinä vaiheessa hän tajusi, että siellä missä puut kaatuivat oli suurin osa suunnistajista – myös Markun vaimo Anu. Häneen iski syyllisyys arviointivirheestä ja mietti olisiko voinut nähdä etukäteen, että käy näin hullusti. Hetken kävi myös mielessä, voisiko auttaa jotenkin toisia suunnistajia. Hän kuitenkin tajusi, että ensin täytyy huolehtia omasta turvallisuudestaan.

Mies juoksi vanhaa sähkölinjaa pitkin samalla, kun puut kaatuivat hänen ympärillään. Lähtöpaikalla Markku huomasi, ettei Anu ollut vielä palannut. Hän käski paikalla olevien soittaa hätänumeroon ja lähti takaisin metsään etsimään vaimoaan. Näkymä oli lohduton. Puita oli kaatunut ristiin rastiin ja ajatus siitä, että joku olisi selvinnyt hengissä siitä hävityksestä tuntui kaukaiselta. Suomalainen alkoi vislata ja huutaa Anun nimeä kovaäänisesti. Huuto ei jäänyt ilman vastausta.

 

Anun kokemus:

Anu Suomalainen oli juuri matkalla kolmannelle rastille, kun alkoi tuulla. Metsä rytisi ja Suomalainen ajatteli, että ukkonen on jo lähellä. Hän päätti palata kohti lähtöpaikkaa ja lähti juoksemaan kohti polkua, joka olisi vienyt takaisin lähtöpaikalle. Matkan pysäyttivät puut, jotka kaatuivat suoraan kulkuväylälle. Anu kääntyi kannoillaan ja lähti toiseen suuntaan. Eteen avautui pururata, jota ympäröivät valtavan suuret mäntypuut.

– Sitten tajusin, että tapahtuu se kaikkein pahin. Nämäkin puut lähtevät kaatumaan. Se tuuli oli jotain sellaista, mitä en ollut ikinä ennen kohdannut.

Tästä eteenpäin muistikuvissa ei ollut paljoa muuta kuin että hän juoksi. Puut lakosivat maahan edestä ja takaa, mutta kuin ihmeen kaupalla hän selvisi ehjin nahoin läheiselle aukealle.

– Aukealle juostessani kaatuvan puun latva hipaisi minua. Henkeni oli hiuskarvan varassa.

Anu jäi seisomaan aukealle, johon kaatuvat puut eivät yltäneet. Sade ja tuuli piiskasivat häntä järjettömällä voimalla, mutta hän ei uskaltanut liikahtaakaan. Ei ennen kuin myrsky laantuisi. Kun se tapahtui, nainen lähti juoksemaan kohti läheistä puutonta suota. Siellä hän kuuli jonkun huutavan nimeään.

 

Myrskyn laannuttua Anu ja Markku Suomalainen löysivät toisensa Kuulammen mökkien luota. Pariskunta halasi ja hoki toisilleen:  "Ei mitään hätää, olen kunnossa, oletko sinä kunnossa?"

– Oli valtavan riemukas olo siitä, että me säilyimme hengissä,Anu Suomalainen kertoo. Myös kaikki muut suunnistuksen osallistujista säilyivät ehjin nahoin.

Pariskunnalla on takanaan jo kymmeniä pitkiä eräretkiä, eikä vaaratilanteiltakaan ole vältytty. Suomalaiset eivät kuitenkaan ole kokeneet koskaan mitään yhtä pelottavaa kuin lähimetsässä tapahtunut rajuilma.

Heti tapahtuman jälkeen Anu Suomalainen alkoi saada postraumaattisen stressireaktion oireita. Nukkuminen oli vaikeaa ja painajaiset tapahtuneesta tulivat uniin. Kovat äänet säikäyttivät ja omalla pihalla puiden lähellä kävely pelotti. Nyt painajaisunet ovat loppuneet ja pysyneet toistaiseksi poissa.

– Mutta mäntymetsään en ihan vielä uskaltaisi yksin mennä. Aion kyllä opetella sen taidon uudestaan.

 

 

METSÄTUHOT

Yle 1.7

Metsätuhoista kallis sekasotku

Juhannusviikon rajuilmojen tuhoja korjataan Kainuun ja Koillismaan metsissä pitkään. Syöksyvirtausten aiheuttamat pahimmat metsätuhot osuivat Kainuun ja Koillismaan rajalle, erityisesti Puolangalle, Pudasjärvelle ja Taivalkoskelle.

Ylä-Kainuun metsänhoitoyhdistyksen metsäneuvoja Tero Heikkinenkuvailee tuhovyöhykettä kapeaksi, mutta pitkäksi. Metsää on kaatunut yksityisten ja valtion mailla taimikoita myöten ja tuhojen hintalappua on vielä vaikea arvioida.

– Väkisellä se pyörii miljoonaluokassa, Heikkinen toteaa. Siellä on mennyt kaikki siltä alalta, mihin se on iskenyt.

Metsätuhojen korjaaminen on vaikeaa, hidasta ja jopa vaarallista. Puut ovat säleillä, katkenneet keskeltä ja osa puista on kaatunut juurineen. Puuta on maata myöten kolmessa kerroksessa, puusto on kertakaikkista sekasotkua. Heikkisen mukaan puut pitää kerätä koneella, koska toisiinsa sotkeutuneet puut aiheuttavat vääntöä, jonka vuoksi puiden korjaaminen käsin on vaarallista.

 

Yle 5.7: Paula-rajuilman jäljet alkavat näkyä satelliittikuvissa. Bitcomp-yhtiön satelliittikuvista tekemä pikatulkinta paljastaa 1600 hehtaaria muuttunutta metsäaluetta Koillismaan-Kainuun pahimmalla tuhoalueella. Muuttunut metsäalue on saatu selville muutostulkintapalvelun avulla. Palvelu vertasi alueelta saatuja pilvettömiä satelliittikuvia kesäkuun alku- ja loppupuolelta ja tunnisti kaikki vähintään harvennuksen kynnysarvon ylittävät muutokset ympäristössä. Suurin osa muuttuneista alueista on todennäköisesti myrskytuhoja, mutta joukossa voi olla hakkuitakin.

 

Yle 9.7:

Rajuilma kaatoi puita kuin tulitikkuja. Tuhoalueen laajuus näkyy helikopterista

Paula-rajuilman jälki Utajärven Juorkunassa on ylhäältä ilmasta katsottuna mykistävää. Puut ovat laonneet suurimmaksi osaksi samaan suuntaan kuin vilja raesateen jäljiltä. Paulan käsittelyssä kaatuneet tai keskeltä katkenneet puut näyttävät tulitikuilta. Laajoilla alueilla ainoastaan yksittäisiä puita on jäänyt rajuilman jäljiltä pystyyn.

Kesäkuun puolella Metsähallitus inventoi lentämällä Paulan leimaamia tuhoalueita Kuusamossa, Suomussalmella, Puolangalla, Taivalkoskella, Pudasjärvellä ja täällä, Utajärvellä. Lentoihin menee reilu viikko. Sen jälkeen Metsähallitus tietää melko tarkasti tuhojen todellisen määrän.

Metsähallituksen suunnittelija Jere Nikunlassi seurasi helikopterista Paulan avartamaa maisemaa. Tämä on ensimmäisen kerta, kun hän inventoi kaatuneita puita taivaalta käsin. Ylhäältä on hyvä näkymä tuhojen laajuuteen. Osin tuho on hänen mukaansa lähes täydellistä.

– Merkitsen tuhot maastotietokoneen kartalle paikalla käymistä varten. Maastossa alueet rajataan tarkasti.

 

Metsäkeskuksen alustavan arvion mukaan Koillismaalle, Ylä-Kainuuseen ja Pohjois-Pohjanmaalle iskenyt rajuilma kaatoi metsää noin miljoona kiintokuutiometriä. Pohjois-Suomessa vastaavaa on tapahtunut viimeksi Mauri-myrskyn aikaan vuonna 1982, jolloin metsää kaatui miljoonia kuutiometrejä. Noin puolet kaatuneista puista on valtion mailla ja suurimmat tuhot näyttäisivät kohdistuneen Etelä-Taivalkoskelle ja Etelä-Pudasjärvelle. Kaikkialla tuho ei ollut yhtä mittavaa. Esimerkiksi Suomussalmi pääsi loppujen lopuksi aika vähällä. Vain noin 20 000 kuutiometriä talousmetsää kaatui.

Metsähallituksen Pohjanmaan-Kainuun aluejohtaja Arto Tolonen arvioi, että kaatuneita puita usein uhkaavien hyönteistuhojen kannalta rajuilma sattui hyvää aikaan. Tuhohyönteiset iskeytyvät puihin parhaiten toukokuussa. Siinä mielessä kesäkuu oli parempi aika tällaiselle tuholle. Nyt niitä ei juurikaan tule.

Pääosin rajuilma on lyönyt nurin tukkikokoisia mäntyjä ja männiköitä, kuusta vähemmän. Suurin osa kaatuneista tukkipuista pystytään Tolosen mukaan hyödyntämään tukkipuuna, mutta esimerkiksi kaikki katkenneet puut ja pahasti taipuneet puut menevät kuiduksi (selluksi).

Osa kaatuneista puista on vetisten soiden takana eikä niitä päästä korjaamaan ennen talven tuloa. Osa varmasti jääkin korjaamatta, mikä on toisaalta hyvä asia. Näin talousmetsiin syntyy lahopuuta, mikä lisää biodiversiteettiä ja luo sopivia elinympäristöä maapuuta hyödyntäville lajeille. Kaatunut puu vastaa tuhoalueen valtion mailla puolen vuoden hakkuutavoitetta. Suunnitelmat menevätkin kokonaan uusiksi metsänomistajilla.

Myrskytuhojen korjaaminen työllistää myös lappilaisia yrittäjiä Kuusamon ja Taivalkosken lähikunnista.

(Lopullinen Metsäkeskuksen 11.3.2022 julkaisema tuholaskelma on luettavissa koosteen viimeisessä kappaleessa).

 

Yle 19.8: Puutuhon kokeneita

Myrskyn voimaaon vaikea käsittää ennen kuin tuhot näkee omin silmin. Taivalkosken Kylmäluomalla maisema näyttää auton ikkunasta paikoin kuin tykistökeskitykseltä. Se on kuitenkin vasta alkusoittoa.

Erkki ja Maija Räisäsen metsäpalstalla puuta on juuripaakkuineen nurin silmänkantamattomiin. Kesäkuun 22. päivä riehunut Paula-myrsky teki vartissa valtavan avohakkuun. Räisäsiltä kaatui myrskyssä noin 3 000 kuutiometriä puuta. Metsävakuutusta ei ollut. Taloudellisen menetyksen lisäksi myrsky iski perusturvallisuuden tunteeseen. Räisäset olivat ensimmäisen vuorokauden motissa, kun tie oli tukossa.

- Kyllä oli turvaton olo. Sinä yönä ei nukuttu lainkaan, Maija Räisänen päivittelee.

Sähköt olivat poikki viikon. Kaikki ruuat kahdeksankymppinen rouva teki pienellä retkikeittimellä. Lapsenlapset surivat, kun kesäpaikkaa ei tunnistanut enää omakseen. Maisema oli tyystin muuttunut, eikä missään päässyt kulkemaan.                                       

- Tyttärentytär itki, että mennään pois, tämä ei ole meidän mökki, Maija kertoo. Onneksi puille löytyi ostaja. Sahayhtiö Pölkky perui kesäseisokkinsa ja korjannee puut tällä viikolla.

 

Juha Turpeisen kahden hehtaarin tontilta korjattiin 185 kiintokuutiometriä puuta, noin 700 runkoa. Järkytys helpotti puunkorjuun jälkeen ja pihalla pääsi taas liikkumaan. Varsinainen metsätila säästyi sijaintinsa ansiosta pahimmilta tuhoilta. Turpeista suututtaa, että monet pienen metsätilan omistajat, jotka eivät ole ehkä koskaan aikaisemmin myyneet puuta, ovat saaneet huonoa palvelua puunostajilta.

- Ensin kuunteluttavat puoli tuntia hissimusiikkia, sitten sanotaan, että elokuun 10. päivä soitetaan takaisin, Turpeinen paheksuu.

 

Veikko Räisäseltä kaatui myrskyssä noin 10 000 kuutiometriä puuta, enimmäkseen kaatui 80-luvulla viljeltyä metsää. Räisäsen havaintojen mukaan kuuset pysyivät Paula-myrskyssä paremmin pystyssä kuin männyt. Hän totesi, että metsien pitäisi olla monimuotoisempia ja aikookin itse edistää sitä uusintaistutuksissa.

 

 

Yle 30.9: Kajaanissa suojellaan ukkosmyrkyn runtelema metsä. Hannusrannassa Paatsamakorveksi nimetylle suojelualueelle osui voimakas syöksyvirtaus kesäkuussa 2020 ja alueella on satoja kuutiometrejä tuulen kaatamaa puuta. Kosteapohjaisen yli satavuotiaan sekametsän suojelualueen pinta-ala on 10,5 hehtaaria. Metsänomistajalle tuulenkaato aiheuttaa usein taloudellisia tappioita. Luonnolle se on kuitenkin lähes lottovoitto. Paatsamakorpi on Luonnonperintösäätiön yhdeksäs suojelualue Kainuussa.

 

 

Maaseudun Tulevaisuus 4.11:

Paula-myrskyn tuhoja korjattu jo yli miljoona kuutiota

Myrskyssä kaatuneita puita makaa maassa mahdollisesti vielä toiset miljoona kuutiota. Paula-myrskyn tuhojen korjuu on hyvässä vauhdissa.

- Jos hirveän hyvin menee, loka–marraskuussa ennen lumen tuloa on miljoona mottia korjattu, Koillismaan metsänhoitoyhdistyksen johtaja Antti Härkönen totesi MT:lle elokuussa. Tämä tavoite toteutui, sillä korjattu on jo yli 1,2 miljoonaa kuutiometriä.

- Vajaassa puolessa vuodessa on korjattu yhtä paljon puuta kuin paljon puhuttujen Osaran aukeiden hakkuissa reilun 15 vuoden aikana (1948–1964), Härkönen vertaa tiedotteessa. Osaran aukeiden hakkuut tehtiin käsipelillä ja hevosten avulla. Nyt myrskypuita on hakattu yli 130 hakkuukoneen voimin. 

- Kaikki metsälliset toimijat ovat keskittäneet hakkuut eritoten myrskypuiden korjuun maksimoimiseksi. Heinä–syyskuussa hakkuita rajoitti eniten sahojen vastaanottokapasiteetti.

Härkösen mukaan on selvää, että kaikkia kesä- ja kelirikkokohteita ei saada korjattua tämän vuoden puolella. Myrskypuiden korjuu käy huonon näkyvyyden vuoksi mahdottomaksi, kun lunta on yli 30 senttiä.

Kesällä arvioitiin, että Paula-myrsky kaatoi 0,7–1,4 miljoonaa kuutiometriä puuta, mutta metsäkeskuksen mukaan nykyinen arvio on 1,5–2 miljoonaa kuutiometriä.

 

 

Metsäkeskuksen tiedote 11.3.2022

PAULA-MYRSKYN TUHOT OLIVAT HISTORIALLISEN SUURET KOILLISMAAN METSISSÄ

Viime vuoden kesäkuussa riehunut Paula-myrsky kaatoi puita Koillismaalla ja Kainuussa noin 4 miljoonaa kuutiometriä. Määrä on kolmanneksi suurin 1970-luvun tilastoinnista alkaen. Suurimmat tuhot on aiheuttanut Asta-myrsky vuonna 2010. Myrsky vahingoitti puustoa noin 8,1 miljoonaa kuutiometriä Kaakkois-Suomessa, Etelä- ja Pohjois-Savossa sekä Keski-Suomessa. Janika-myrsky puolestaan vahingoitti puustoa noin 7,3 miljoonaa kuutiometriä vuonna 2001 Etelä-Pohjanmaalla ja Hämeessä. 

Suomen metsäkeskuksen metsänkäyttöilmoituksista keräämien tietojen perusteella Paula-myrsky vahingoittama metsäala oli noin 55 000 hehtaaria.   Eniten metsävahinkoja aiheutui Taivalkoskella, Kuusamossa ja Pudasjärvellä, missä vahinkoalat olivat 20 000, 10 000 ja 10 000 hehtaaria. Utajärvellä vahinkoja oli 4 500 hehtaarilla, Puolangalla 3 500 hehtaarilla ja Suomussalmella 2 500 hehtaarilla.

Puunkorjuun ulkopuolelle jäävillä luonnonsuojelualueilla oli lisäksi tuhoja noin 3 000 hehtaarin alalla. Pääosa tästä alueesta on Taivalkoskella.

 

 

 

 

23.6.2021

AATU-RAJUILMA ETELÄSTÄ KAINUUSEEN

Aatun päivä oli jo kolmas peräkkäinen, kun Suomessa koettiin rajumyrskymäistä säätä. Tällä kertaa ukkosrintama aiheutti syöksyvirtauksia, voimakasta salamointia sekä rankka- ja raesateita laajalla kaistaleella kulkiessaan etelästä Kainuuseen noin puolessa vuorokaudessa. Aatun aikana rekisteröitiin 22 000 maasalamaa. Vähän ennen kello iltaseitsemää oli Energialaitoksen sähkökatkokartan mukaan piikki, jossa noin 100 000 taloutta oli yhtäaikaisesti ilman sähköä. Pelastuslaitosten vahingontorjuntatehtävät kohosivat sataan useissa maakunnissa.

 

Ilmatieteen laitoksen tiedotteista syksyllä ilmeni mm. seuraavaa:

Juhannusviikon rajuilmat Ahti, Paula ja Aatu toivat mukanaan kookkaita rakeita, runsasta salamointia ja rajuja syöksyvirtauksia.

Pelkästään 21.–23 kesäkuuta Ahti-, Paula- ja Aatu-rajuilmojen rajuissa ukkosissa paikannettiin lähes tuplasti (63 000) koko kesäkuun keskimääräinen salamasaldo, joka on 34 000 salamaa. Lisäksi harvoin kolmen vuorokauden aikana havaitaan lähes puolet koko ukkoskauden (käytännössä touko-syyskuu) maasalamoista. Rajuilmat ja salamointi painottuivat Pohjanmaalta Keski-Suomeen ja Koillismaalle ulottuvalle alueelle.

Kesän suurimmat rakeet havaittiin Aatu-rajuilman yhteydessä Padasjoella, jossa satoi halkaisijaltaan kuusisenttisiä rakeita. Samana päivänä Saarijärvellä satoi viisisenttisiä rakeita ja Kuopion Pulkonkoskella ja Parikkalassa noin 3–4 senttimetrin suuruisia rakeita.

Aatun päivänä 23.6 suurin tilastoitu aamuyhdeksästä seuraavan aamun kello yhdeksään sademäärä oli Juuan Niemelässä mitattu 67,5 millimetriä.

 

 

Aatun kulku

Etelästä saapunut Aatun päivän ukkosmyrsky alkoi hipoa rannikkoa Hanko-niemen tienoilla ennen puoltapäivää edeten hitaahkosti pohjois-koilliseen. Ensimmäinen viranomaistiedote vahinkovaarasta annettiin kello 14.30. Helsingin rintama saavutti kello kahden paikkeilla komean vyörypilven saattelemana. Pari tuntia myöhemmin tutkakuvan kaarikaiku ylsi Etelä-Päijänteen länsipuolelta Päijät-Hämeen ja Keski-Uudenmaan kautta Suomenlahdelle.

Salpausselän kohdalla hetkeksi heikentyneenä rintama keräsi uusia voimia riehuen toden teolla varsinkin Etelä-Savossa matkallaan pohjoiseen. Kello 17.30 annettiin toinen vaaratiedote maan keski- ja itäosiin. Kuopion korkeudelle varsinainen myräkkä ehti iltaseitsemän aikaan, Pohjois-Karjalaan tuntia myöhemmin ja edelleen vähitellen hajaantuneempana Kainuuseen.

 

 

Uusimaa

Lyhytkestoinen myrskyrintama tavoitti Hankoniemen alkuiltapäivästä ja eteni rannikolta kohti koillista. Myrskyn alkuvaiheessa tehtävät ruuhkautuivat osittain, mutta ne saatiin suoritettua ilman merkittäviä viiveitä, päivystävä päällikkö Janne Rautasuo tiedotti. Myrskyn aiheuttamia tehtäviä oli Länsi-Uudellamaalla yhteensä 56, joista neljä oli myrskyn aikaisia rakennuspaloja. Pelastuslaitos sammutti tulipalot ja suoritti vahingontorjuntatehtäviä iltaan asti.

- Myrskyn aikana syttyi poikkeuksellisen monta rakennuspaloa. Muut vahingot olivat veden tulvimista, salamoiden aiheuttamia sähkölaitevahinkoja sekä teille ja linjoille kaatuneita puita.

Myrskyn aiheuttamiin tehtäviin osallistuivat keskiviikkona lähes kaikki Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen vakinaiset yksiköt ja sopimuspalokunnat. Kovimmat havaitut puuskat ovat olleet 20 m/s luokkaa. Helsingissä oli häiriöitä mm. metroliikenteessä.

 

 

Kanta- ja Päijät-Häme

Kanta-Hämeessä sateiden ja voimakkaiden tuulten aiheuttamia tehtäviä oli viitisenkymmentä. Puita kaatui teille, sähkölinjoille ja myös rakennusten päälle. Kattopeltejä irtoili ja Forssan seudulla pumpattiin vettä kellareista.

Päijät-Hämeessä myrsky oli rajumpi aiheuttaen pelastuslaitokselle kello 15 jälkeen neljässä tunnissa 116 tehtävää. Etenkin Sysmä, Hartola ja Padasjoki kärsivät pitkistä, jopa kolmen vuorokauden sähkökatkoista. Enimmillään sähköittä jäi puolisen tuhatta taloutta. Sähköverkkoyhtiö Elenian mukaan tuhoutunutta sähkölinjaa joudutaan rakentamaan uudelleen yli kolmella miljoonalla eurolla. Sähköverkon vaurioita korjattiin vielä kesä-heinäkuun vaihteessa.

Itä-Hämeessä sähköverkkoa on myös Järvi-Suomen Energialla, joka niin ikään arvioi Aatu-myrskyn aiheuttamien tuhojen korjaamisen vievän aikaa ja maksavan miljoonia. Elenian sähköverkosta runsas puolet on viety maahan ja loput on tarkoitus muuttaa seuraavan 10 vuoden aikana.

 

Etelästä saapunut ukkosrintama näkyi ja kuului myös Pirkanmaalla, vaikka kovin ukkosrintama vaikutti pyyhkäisevän kohti koillista Pirkanmaan itäpuolelta. Pälkäneellä oli iltapäivällä puoli viiden maissa melkein 1 200 asiakasta ilman sähköjä. Katkoja oli myös Sastamalassa ja Urjalassa.

Kymenlaakso ja Etelä-Karjala pääsivät myös vähemmällä. Kymenlaaksossa oli silti tuhansia talouksia sähköittä. Kotkan ja Kouvolan päivystävät palomestarit kertovat, että heille tulleet tehtävät olivat lähinnä tielle kaatuneiden puiden raivausta. Anjalassa sähkölinja oli pudonnut maahan, ja alue rajattiin korjaustoimenpiteitä varten.

Etelä-Karjalan pelastuslaitos hoiti kymmenkunta tehtävää. Sähkökatkoja oli esimerkiksi Savitaipaleella enimmillään 1 600 asiakkaalla.

Uutinen Parikkalasta: Kello 20.30 Janet Laakso oli viettämässä iltaa mökillään, kun taivas repesi. "Mitä taivaalta oikein tulee, sitä tuli paljon ja kovaa!" Hän meni kuvaamaan videon ja keräsi jättimäisiä rakeita, jotka olivat halkaisijaltaan ainakin kaksi senttimetriä. "Onneksi auto ei mennyt lommoille", Laakso sanoi.

 

 

Etelä-Savo

Ukkosrintama jätti jälkeensä tuhansia sähköttömiä talouksia Etelä-Savossa. Heti kovimpien tuulien jälkeen iltaseitsemältä häiriökartalla oli lähes 30 000 sähkötöntä asuntoa, käytännössä joka neljäs verkkoyhtiön asiakas. Sähköttömien talouksien määrä kasvoi aluksi varsin suureksi siitäkin syystä, että vika-alueille ei yritettykään laittaa sähköjä väkisin päälle.

– Kun tämä tuli kovana ukkosmyrskynä, niin pidimme tarkoituksella sähköttömänä alkuvaiheessa, jotta räpsyminen ei hajota laitteita. Rintaman rajuus oli kova. Salpausselkä ilmeisesti kasasi rintamaa ja se purkautui sitten tänne, kertoi kunnossapitopäällikkö Juuso Ruottinen Järvi-Suomen Energialta.

Sähköyhtiö varautui tilanteeseen, mutta ukkoskuurojen rajuus yllätti. Maastossa oli kymmenkunta toimihenkilöä ja noin kahdeksankymmentä asentajaa.

– Olemme varautuneet niin, että kopterit tulevat varmuuden vuoksi aamulla, mutta toivottavasti yön aikana saadaan mahdollisimman paljon sähköjä palautettua. Onneksi on valoisa kesäyö, Ruottinen päättää. Torstaiaamuna sähköittä oli vielä noin 10 000 yhtiön asiakasta. Lisäksi Pieksämäellä Savon Voiman asiakkaita noin tuhat.

Etelä-Savon pelastuslaitokselle ukkosrintama toi merkittävän määrän tehtäviä. Vahingontorjuntatehtävien määrä nousi yli sataan. Tehtävissä oli kiinni yli 10 yksikköä ja lähes 100 henkilöä. Ne suoritettiin kiireellisyysjärjestyksessä, koska tehtäväjono ruuhkautui.

 

28.6 Järvi-Suomen Energia tiedotti: Myräkän jäljiltä linjoilla makaa yhä paljon puita, joiden poistamista jatketaan vielä tulevien viikkojen aikana. Järvi-Suomen Energia pyytääkin asiakkaitaan jättämään teillä olevat puomit auki, jotta korjauskalusto pääsee etenemään työssään. Myrsky aiheutti verkkoyhtiölle arviolta 3,5 miljoonan euron kustannukset, josta korjauskustannusten osuus on miljoona euroa ja asiakkaille maksettavat vakiokorvaukset 2,5 miljoonaa euroa.

– Tämä on ollut vuoden 2010 Asta-myrskyn jälkeen pahin myräkkä alueellamme. Myrskytuulet olivat kovat, lähiseudulla mitattiin tuulennopeudeksi puuskassa jopa 30 metriä sekunnissa, summaa Järvi-Suomen Energian kunnossapitopäällikkö Juuso Ruottinen yhtiön tiedotteessa.

 

 

Keski-Suomi

Ukkosmyräkkä iski Keski-Suomeen keskiviikkona alkuillasta ja riepotti maakuntaa illan mittaan aiheuttaen pelastuslaitokselle satakunta tehtävää. Kiireisintä aikaa oli päivystävän palomestarin Juho Laitisen mukaan suunnilleen iltakymmeneen saakka. Valtaosa tehtävistä oli kaatuneiden puiden raivausta. Multialla veden tulviminen katkaisi Puolimatkantien, ja Viitasaarella sadevesi tulvi saharakennuksen muuntamoon.

Äänekoskella kesäteatterin esitys jouduttiin perumaan Hietaman lavalla, kun myrskyrintama saavutti paikkakunnan juuri ennen Onnellinen mies - esityksen ensi-illan alkua. Tuottaja Kimmo Suortamo kertoi myrskyn lennättäneen lavasteita ja kalusteita ja vaakasuoraan satanut vesi kasteli läpikotaisin niin tekniikan, näyttämön kuin kalustonkin. Lisäksi salamointi aiheutti jatkuvia sähkökatkoja ja muodosti riskin äänentoiston ja muun sähkötekniikan kestävyydelle sekä koko tapahtuman turvallisuudelle.

 

Vielä aamukuudelta sähköjä vailla oli Keski-Suomessa parituhatta verkkoyhtiöiden asiakasta, eniten Äänekoskella ja Jyväskylässä.

Keskiviikon kovin mitattu tuulenpuuska maa-alueilla oli Keski-Suomen Luhangassa Judinsalon saaren mittauspaikalla 29,3 metriä sekunnissa.

 

 

Pohjois-Savo

Rankat ukkoskuurot kastelivat Kuopion neljän aikaan iltapäivällä jo ennen varsinaisen Aatu-myrskyn saapumista. Ukkosmyräkkä osui etenkin Kuopion keskustaan, jossa vesi tulvi kellareihin ja liiketiloihin aiheuttaen pahoja vesivahinkoja. Pelastuslaitoksen tehtävät olivat enimmäkseen tulvivan veden aiheuttamia vahingontorjuntatehtäviä.

– Kaikki yksiköt ovat parhaillaan liikenteessä ja tilanne on todella kiireinen. Vahinkoja on ympäri kaupunkia. Kiinteistöihin on mennyt vettä ja kaivonkansia on noussut tulvivilla kaduilla, Petteri Lintunen pelastuslaitokselta sanoi viiden aikaan.

Esimerkiksi Kuopion keskustan Clas Ohlson -myymälä jouduttiin sulkemaan puoli viiden aikaan. Myös sataman seudulla ja satamakadulla lainehti.

 

Aatun päivän ukkospuuskat katkaisivat sähköt illalla Pohjois-Savossa laajalta alueelta. Pahimmillaan ilman sähköä oli yli 30 000 taloutta. Suurimmat tuhot aiheutuivat Pohjois-Karjalan sähkön verkkoalueella Koillis-Savossa Tuusniemellä, Kaavilla, Riistavedellä ja Juankoskella.

Pelastuslaitokselle rajuilma aiheutti reilut 100 vahingontorjuntatehtävää. Kesämyrskyjen mittakaavassa Aatu-myräkkä sijoittui vaikeimpien kategoriaan, mutta harvinaisen suuri se ei kuitenkaan ollut. Vahinkojen laajuuteen vaikuttaa aina se, minne pahin myrskynsilmä sattuu osumaan. Tällä kertaa pahin vahinkoalue osui Kuopio–Vehmersalmi–Tuusniemi-akselille. Tehtävien joukossa oli totuttuun tapaan puiden kaatumisia, tulipaloja ja vesivahinkoja. Myös sähkökatkot aiheuttivat harmia, sillä ihmisiä jouduttiin esimerkiksi pelastamaan hisseistä.

Siilinjärven ja Pattijoen Urheilijoiden välinen miesten Superpesiksen ottelu keskeytyi ankaran myrskysään vuoksi.

 

Aatu-myräkkä riepotteli pahoin Tuusniemen ja Riistaveden metsiä

Aatu-rajuilma kaatoi puita Tuusniemen seudulla vähintään kymmeniä tuhansia kuutioita, arvioi Pohjois-Savon Metsänomistajien yhdistys tuoreeltaan. Pahimmat tuhoalueet ovat ensitiedon mukaan Tuusjärven ja Riistaveden alueilla, jossa yhtenäiset täydellisesti tuhoutuneet alueet ovat kymmenien hehtaarien laajuisia. Muualla Pohjois-Savon Metsänomistajien toimialueella tuhot jäivät vähäisemmiksi.

 

"Kuin tykistökeskitys". Sadat rajuilman kaatamat puut katkaisivat 9-tien liikenteen (Ilta-Sanomat)

Näky oli uskomaton. Satoja puita oli kaatunut tielle ja tien poskeen, osa tukkipuun kokoisia, väkivaltaisesti keskeltä pirstoutuneita. Joukossa pirstaleiksi menneitä valopylväitä, katuvaloja.

– Pysäyttävä näky. Ihan olivat rungot menneet kuin heinää vaan, kuvailee Ari Oinonen.

Pysäyttävä näky se oli konkreettisestikin, sillä siihen tukkipuiden sumaan maantiellä pysähtyi usean tunnin ajaksi muun muassa Oinosen porukan matkanteko. Hän oli lähtenyt kello 18.45 ajamaan 9-tietä Kuopiosta Joensuuhun. Ukkonen oli juuri iskenyt Kuopioon ja moottoritiellä satoi rankasti. Tuusniemellä matka katkesi.

– Ohi tuli paloautoja ja ambulansseja, sitten mentiin sitten pitkään paloautojen perässä, kun ne raivasivat tietä auki, Oinonen jatkoi. Hänen ja paloautojen välissä oli kymmenkunta autoa.

– Sitä vain miettii, että jos olisi lähdetty hiukan aikaisemmin, olisiko jouduttu sinne keskitykseen. Pari kilometriä sitä tuhoa oli ja ihan pahinta pätkää puolisen kilometriä, Oinonen arvioi ”ukkoskeskityksen” pituutta.

Oinonen ei nähnyt puiden alle jääneitä autoja, joten kaikki muutkin tiellä liikkujat olivat ilmeisesti selvinneet säikähdyksellä eikä ambulansseja tarvittu. Kun suma laukesi, tiekyltti kertoi Joensuuhun olevan matkaa 88 kilometriä. Kello oli silloin 21.30.

 

 

Pohjois-Karjala

Keskiviikkoinen Aatu-myrsky iski Pohjois-Karjalaan lähes yhtä ankarasti kuin reilun viikon takainen Vieno. PKS Sähkönsiirron verkkoalueella oli kello 21 aikoihin pahimmillaan noin 15 000 sähkötöntä taloutta. Eniten vikoja oli Liperissä, Kiteellä, Heinävedellä sekä varsinkin Pohjois-Savon puolella Tuusniemellä ja Kaavilla.

Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen päivystävä palomestari Lauri Hirvonen kertoi myrskyn aiheuttaneen poikkeuksellisen paljon tehtäviä keskiviikkona. Niitä kertyi kaikkiaan 71. Puita kaatui paljon ja myös maastopalojen sammuttamiseen meni aikaa. Lieksassa kaatui puita teille ja talojen päälle. Myös junaradalle kaatui puita Saari-Kesälahti välille sekä Kiteellä.

Lisäksi vesi tulvi terveysaseman, kerrostalon ja kahden omakotitalon kellareihin. Myös Juuassa vesi tulvi omakotitalon kellariin ja kaupan varastotiloihin. Enossa paloi sauna salaman iskusta. Juuan Niemelässä 23. päivänä mitattiin 67,5 mm sadetta.

 

 

Kainuu

Aatu-rajuilma toi pelastuslaitokselle tehtäviä pääasiassa Sotkamoon, jonka keskustassa käytännössä kaikki tehtävät olivat tulvivaan veteen liittyviä rankkojen sateiden vuoksi. Ilmatieteen laitokselta kerrottiin, että ukkosrintaman saapuessa Sotkamoon Kuolanniemen mittausasemalle satoi tunnin sisällä 36,1 millimetriä ja Tuhkakylän asemalla 26,4 millimetriä. Keskiviikon aikana Kuolanniemellä satoi kaikkiaan yli 60 mm.

Keskiviikkoillan rankkasateet aiheuttivat Sotkamossa runsaasti vesivahinkoja. Kunnan kiinteistöistä vettä pääsi sisään muun muassa virastotalolla, lukiolla ja terveysasemalla. Päivystävä palomestari Jaakko Schroderus arvioi, että vettä oli paikoin kertynyt noin metrin verran. Osaan rakennuksista tuli isoja vahinkoja. Sotkamon kunnasta kerrottiin torstaina iltapäivällä tilaanteen olevan hallinnassa ja rakennuksia kuivatetaan.

Kunnan kiinteistömestari Hannu Tervosen mukaan ongelmia on puolessa kymmenessä rakennuksessa maanpinnan alapuolella olevissa tiloissa. Lisäksi lähinnä Makkosenmäen alueella on kymmenkunta omakotitaloa kärsinyt vesivahingosta. Tervonen arvioi vahinkojen olevan mittavia, mutta niiden laajuus ja hintalappu selviävät ensi viikolla. Varsinaiset kartoitukset aloitetaan maanantaina.

 

 

METSÄTUHOT

Yle 30.6: Aatu-rajuilma runteli pahimmin Tuusniemen seudun metsiä. Puustoa kaatui alueella vähintään kymmeniä tuhansia kuutioita. Tuhopuiden korjuut alkanevat heinäkuussa ja jatkuvat pitkälle syksyyn, jopa talveen. Pahimmin vaurioituneista puista ei ole enää laadukkaaksi sahatavaraksi, vaan sitä joudutaan nyt myymään edullisemmin kuitu- tai energiapuuna. Pohjois-Savon metsänhoitoyhdistyksen mukaan kyseessä on miljoonatuhot.

– Tuhoalueita on vielä maastokartoitettu, eli korjaus ei ole vielä päässyt kunnolla käyntiin. Vain vaaralliset ja haittaavat puut esimerkiksi teiltä ja sähkölinjoilta on poistettu. Nyt tuhopuista ryhdytään tekemään kauppoja ja sitten korjuita, sanoo Pohjois-Savon metsänhoitoyhdistyksen myyntijohtaja Juha Huttunen.

Tuhopuiden korjausta määrittelee myös metsätuholaki, joka sanelee, että laajat myrskytuhot on korjattava. Kaatuneita puita ei voi jättää lojumaan mielin määrin.

– Kaatuneiden puiden raja ylittyi hyppien keikkuen tässä myrskyssä. Siellä on paljon täydellisesti tuhoutuneita alueita.

 

Yle 30.7:Äskettäin alkaneet raivaustyöt Tuusniemellä jatkunevat jopa ensi kesään. Metsänomistajille koitunee jopa satojen tuhansien eurojen taloudellisia tappioita. Pohjois-Savon metsänhoitoyhdistyksen johtaja Pekka Sahlman pitää Aatu-rajuilmaa traagisena iskuna Tuusniemelle.

– On tiloja, joiden lähes kaikki metsät ovat kaatuneet.

Stressaavaa ja turhauttavaa. Näin kuvaili edessä olevaa työmaataan 11 vuotta metsäkonetta ajanut metsänkorjuun ammattilainen Juho Kettunen, joka komennettiin raivaamaan kesän toistaiseksi suurimman myrskyn, Aatun, jälkiä. Paikoin puut ovat vaakatasossa kuin kaatuneet dominopalikat.

– Pahimpia ovat tällaiset kohteet, joissa runkoja on sekä pystyssä että maassa. Ja joissa kaikki latvat ovat poikki, Kettunen sanoo.

Itä-Suomessa toimivan Motoajo Oy:n työnjohtaja Ossi Heikkinen kertoo Aatun puhaltaneen yhtiölle lisätöitä noin kuukaudeksi. Niistä tulee kertaheitolla kiireellisimpiä korjuukohteita. Suunnitellut hakkuut sirtyvät aina myöhemmäksi. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että firman kassaan kilahtaisi lisää rahaa.

– Metsäkoneen kouran läpi kulkee tunnissa vähemmän puukuutioita, kun kyse on myrskymetsistä. Mutta eihän niitä hoitamattakaan voi jättää, Heikkinen sanoo.

 

 

 

 

26.06.2021

SALAMANISKUN AIHEUTTAMA TULIPALO TUHOSI KERROSTALON

Kerrostalo tuhoutui lauantaiyönä tulipalossa Savonlinnassa, kun ilmeisesti salama iski vuonna 2007 rakennettuun tiiliseen kerrostaloon Asemantiellä sytyttäen katon palamaan. Pelastuslaitos sai hälytyksen lauantaiyönä kello 00.26.

Talo vaurioitui todella pahoin, sillä palo ehti levitä ullakolta aina ensimmäiseen kerrokseen asti. Talon ylimpiin kahteen kerrokseen tuli palovahinkoja, ja alempien kerroksien huoneistoissa on savu- ja vesivahinkoja, joskin eristeissä oli myös palopesäkkeitä. Kerrostalossa paikalla oli 15 ihmistä, joista 10 vietiin tilapäismajoitukseen ja 5 joutui sairaalahoitoon.

Suomen pelastusalan keskusjärjestön SPEKin johtava asiantuntija Kari Telaranta sanoo, että salama iskee kerrostaloon äärimmäisen harvoin. Telarannan uran aikana Savonlinnan tapaus on ensimmäinen kerta, kun salama iskee kerrostaloon näin mittavin seurauksin. Yleensä kaupunkialueella salama löytää reitin, joka ei aiheuta Savonlinnassa koetun kaltaista tilannetta.

– Salama voi tietenkin iskeä epäedulliseen paikkaan ja aiheuttaa rakenteiden syttymisen, mutta yleensä salama iskee vaikka antenniin tai vastaavaan, joka sitten johtaa salaman maahan. Kerrostaloissa on ukkosenjohdatin, joka on korkeimmalla kohdalla ja johtaa salaman turvallisesti maahan, Telaranta kertoo. Hän kuitenkin epäilee, että ukkosenjohdatinkaan ei aina anna täydellistä suojaa.

Telaranta pitää myös kerrostalopalon etenemistä ylhäältä alaspäin erikoisena ja harvinaisena.  Mikä siellä on pettänyt? Onko eristeissä ollut joku sähköjohto, joka on kuumentunut? (Yle)

 

 

 

 

27.06.2021

PITKÄKESTOINEN VESIPATSAS JUOJÄRVEN YLLÄ

Tuusniemellä nähtiin iso pyörremyrsky Juojärven yläpuolella. MTV Uutisten lukija Erkka Lehtonen oli perheensä kanssa mökillä viettämässä sunnuntaipäivää, kun he kokivat jotain ennennäkemätöntä.

– Me vaan chillattiin (otettiin rennosti) laiturilla ja faija oli kalastamassa, kun se huusi, että tuolla on trombi.

Lehtosen kuvaamalla videolla näkyy, kuinka taivas on kirkkaansininen, mutta kauempana jyllää kookas vesipatsas. Lehtosen mukaan vesipatsas kasvatti kokoaan jylläten järven yllä yli puoli tuntia.

– Oli siistiä nähdä se. Toivottiin, että olisi tullut lähemmäksi, mutta se hyytyi sinne kauemmaksi.

MTV Uutisten meteorologi Miina Manninen kehui Lehtosen tosi hienoa videota ja ihmettelee vesipatsaan yli puolituntista kestoa niissä olosuhteissa. Manninen kertoi katsoneensa tutkakuvasta, että kyseisellä paikalla on ollut edullinen lämpötilaprofiili eikä vesipatsas välttämättä tarvitse ukkosta.

- Vesipatsaat voivat olla vaarallisia, mutta usein ne eivät aiheuta vahinkoa pyöriessään veden päällä. Jos veneen kohdalle osuu, niin se voisi lentää vaikka taivaan tuuliin, lisää meteorologi.

 

 

 

 

17.07.2021

VOIMAKAS TROMBI NOSTI VENEEN ILMAAN

Helena Huttunenoli viettämässä lauantai-iltaa Valkjärven rannassa Nurmijärvellä perheensä kanssa, kun tunsi selkänsä takaa voimakkaan tuulenpuuskan. Hän istui rannalla, kun muu perhe oli tulossa kohti rantaa kumiveneellä.

– Käännyin katsomaan selkäni taa, ja näin ison trombin. Kaivoin heti kännykkäni esille ja samalla trombi eteni kohti rantaa,Helena kertoo.

Vedessä ja laiturilla oli paljon lapsia leikkimässä, kun trombi iski tarraten samalla lähellä olevaan soutuveneeseen heittäen sen ilmaan kieppumaan. Useat paikallaolijat pelästyivät äkillistä tilannetta. Onneksi kenellekään ei sattunut mitään.

– Tilanne jäi vähän pelottamaan, ja tähän asiaan palataan vielä lasten kanssa, rannalla ollut Päivi kertoi.

(Hurja video oli nähtävillä Iltalehden verkkosivulla)

 

 

 

 

18.07.2021

RIIKKA-RAJUILMA LYHYTKESTOINEN

Riikka-nimen saanut kapea ja nopealiikkeinen rajuilmarintama muutti kauniin kesäpäivän hetkessä päättäen samalla noin kuukauden mittaisen helleputken. Sunnuntaina puoliltapäivin voimistunut, Pirkanmaan vaiheilta Pohjois-Pohjanmaalle ulottunut ukkosrintama aiheutti voimakkaita tuulenpuuskia ja paikoin kovia sateita liikkuessaan itään ja kaakkoon. Itärajan taakse ukkonen oli poistunut kello 19 mennessä. Rajun ukonilman varoitus annettiin maan etelä-, keski- ja itäosiin. Maasalamia oli rekisteröity Suomessa sunnuntai-iltana puoli kahdeksaan mennessä noin 6 700 kappaletta.

Monella mittauspisteellä mitattiin rajuja puuskia. Jämsässä ukkospuuskan lukema oli hieman ennen puoltapäivää 25,4 m/s, Liperin Tuiskavanluodolla yli 24 m/s ja Sotkamon Tuhkakylässä 19,3 m/s.

Sähkökatkoista kärsi Suomessa enimmillään runsaat 13 000 asiakasta noin neljän aikaan iltapäivällä. Eniten sähkökatkoja oli Pohjois-Karjalan alueella, jossa PKS Sähkönsiirron tiedotteen mukaan oli enimmillään 7  600 asiakasta sähköttä.

Kapea ja paikallisesti lyhytkestoinen rajusää ei aiheuttanut kovin merkittäviä vahinkoja. Esimerkiksi Jyväskylässä ukkosmyräkkä kesti parisenkymmentä minuuttia. Pelastuslaitoksilla tehtäviä oli eniten Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa, kummassakin noin 40. Etelä-Savossa tehtävämäärä olivat parinkymmenen luokkaa, Keski-Suomessa, Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa (kaikki Kouvolassa) jäätiin noin kymmeneen.

 

Keski-Suomessa Jämsässä puiden kaatuminen aiheutti hieman liikenne-estettä pienillä teillä Vehkaojantiellä, Korpilahdentiellä ja Taipaleenraitilla. Vehkajoentiellä raivattiin jopa 12 puuta, kun ilmeisesti suurempi paikallinen myräkkä teki tuhojaan.

 

Pohjois-Savoon nauhamainen ukkosrintama saapui yhden maissa päivällä. Vahinkotehtäviä oli erityisesti Kuopion alueella, joista iso osa puolen tunnin rankkasateesta aiheutuneita veden pumppaamisia. Vesipelastustehtäviä tuli veneilijöiden ja suplautailijoiden jouduttua myrskynsilmään. Muutama salamaniskusta syttynyt maastopalo sammutettiin.

Myös Etelä-Savossa salama sytytteli maastopaloja, joista isoin oli Anttolassa kuuden hehtaarin alalla. Pieksämäellä omakotitalo paloi pahoin salaman sytyttämänä.

 

Pohjois-Karjalassa myrsky ei aiheuttanut aivan niin suurta vahinkoa kuin pelättiin. Useita pieniä maastopaloja käytiin sammuttamassa. Vt 6 Enon rampin kohdalla ja Eno-Joensuu-tiellä oli sähköpylväitä nurin. Sähkövikoja oli eniten Kontiolahdella, Tohmajärvellä, Kiihtelysvaarassa, Lieksassa ja Kiteellä. Polvijärvellä trampoliini lensi tuulenpuuskassa henkilöauton päälle. Junaliikenne oli poikki Joensuu-Parikkala ja Joensuu-Nurmes-rataosuuksilla puiden kaatumisen johdosta.

 

Lapissa satoi paikoin runsaahkosti siellä sijainneen matalapaineen keskuksen vuoksi. Sallassa oli iltapäivään mennessä tullut 20 mm. Kainuun Suomussalmen Pesiökylän asemalla mitattiin 31,1 millimetriä vettä tunnin aikana.

Maan eteläosissa kehittyi vähäisiä paikallisia ukkoskuuroja, jotka eivät juuri auttaneet kastelemaan hellejakson kuivattamaa maaperää.

 

 

 

 

29.07.2021

ISOJA RAKEITA OULUSSA

Oulussa torstaina kuvatulla videolla nähdään, miten jopa golfpallon kokoiset rakeet paiskautuvat pihamaalle. Videon kuvannut Jari Hietala kertoi jättirakeiden aiheuttaneen suurta vahinkoa. Hänen autonsa korjaus tulee maksamaan yli 8 000 euroa, mutta se menee onneksi vakuutusyhtiön piikkiin.

Sään ääri-ilmiöt eivät ole kenenkään vastuulla, mutta kun näytimme videon MTV:n meteorologi Markus Mäntykankaalle, hänen ensireaktionsa kertoi hyvin kuinka harvinaisesta tapahtumasta Suomen mittakaavassa on kyse.

- Tämmöisiä näkee enemmän tuolla Etelä-Euroopassa, Mäntykangas ihmettelee videon nähtyään. Rakeista suurimmat ovat hänen arvionsa mukaan noin 6 cm halkaisijaltaan (rakeet kämmenellä).

 

 

 

 

21.08.2021

POIKKEUKSELLISEN RAJUJA RAEKUUROJA HELSINGISSÄ

Rajut ukkoskuurot koettelivat Helsinkiä lauantaina aamupäivän aikana. Pelastuslaitos kuvaili Twitterissä erityisesti Pohjois- ja Länsi-Helsinkiin iskeneitä ukkoskuuroja ”poikkeuksellisen rajuiksi”. Päivystänyt palomestari Samuli Saarioinen kertoi, että pelastuslaitoksen kaikki resurssit olivat käytössä vedenpumppaustehtävissä eri puolilla Helsinkiä. Mukaan oli hälytetty myös kahdeksan sopimuspalokuntaa. Itäkeskuksessa Finnkinon tiloissa oli useampi yksikkö.

Kello 12 kerrottiin pahimman olevan ohi:

– Meillä on tällä hetkellä viisi pumppauskeikkaa käynnissä. Tämä on huomattavan paljon parempi tilanne kuin vielä puoli tuntia sitten, jolloin kartta oli täynnä tehtäviä. Saarioisen mukaan tehtäviä oli niin valtavasti, etteivät kaikki mahtuneet edes listaukseen yhdelle ruudulle. Pumppauskeikkojen lisäksi oli palohälytyksiä, jotka aiheutuivat todennäköisesti salamaniskuista.

Myräkkä aiheutti kolmen tunnin aikana yli 20 vahingontorjuntatehtävää. Saarioisen mukaan vettä tulvi niin kerrostaloihin, liiketiloihin, omakotitaloihin kuin pientaloihinkin. Tyypillisesti kellaritiloihin tulvinutta vettä oli lattialla kymmenen senttiä tai enemmän.

 

”Valtava vesimassa”

Ilmatieteen laitos kertoi Twitterissä, että Helsingin Kaisaniemen havaintopisteessä sateen hetkellinen intensiteetti oli 50 millimetriä tunnissa. Se vastaa hetkellisesti viittä ämpärillistä vettä neliömetrille.

Pelastuslaitos kertoikin yhdentoista jälkeen, että Mannerheimintien ja Hesperiankadun risteyksessä oli ”valtava vesimassa kadulla”. Liikenne seisoi ja pelastuslaitos kehotti kiertämään kyseisen tieosuuden.

Iltalehteen yhteyttä ottanut lukija kertoo, että Espoossa Perkkaan alueella oli kova ukkoskuuro jo ennen aamukymmentä. Sen mukana tuli iso määrä rakeita.

– Kova raekuuro kesti 10–15 minuuttia, Rakeet olivat niin isoja, että ne paukkuivat parvekelaseissa. Täytyi käydä katsomassa, mitä tapahtuu, kun oli niin kova meteli, lukija kertoi. (Iltalehti)

 

 

Ilta-Sanomat:

Taajamatulvatnostivat veden korkealle eri puolilla pääkaupunkia. Helsingin pelastuslaitos kertoi suurista ruuhkista vedenpumppaustehtävissä ja valtava vesimassa valtasi muun muassa Mannerheimintien ja Hesperiankadun, joilla liikenne oli pysähtynyt. Autoilijoita kehotettiin kiertämään kyseiset tieosuudet.

Havaintoja maahan kerääntyneistä lumikasoista tehtiin ainakin Pohjois-Helsingin Tapanilassa ja sitä vierustavassa Tapaninvainossa.  Ilta-Sanomien toimittajan mukaan Tapanilan junaradan alikulkutunnelissa kellui tulvaveden päällä kokonaisia ”jäälauttoja”.

STT puolestaan kertoo salamaniskun sulkeneen lämpölaitoksia ympäri Helsinkiä lauantaiaamuna. Isku aiheutti laajan sähkökatkon Helenin jakeluverkkoon hieman ennen kello yhdeksää aamulla. Suurmetsän kaupunginosan alueella iskenyt salama katkaisi sähköt kaikkiaan noin 12 000 asiakkaalta. Sähkökatko kesti kuusi minuuttia.

 

Päivystävä palomestari Tommi Sivula kertoi iltapäivällä, että nyt nähty rajuilma oli harvinaisen voimakas.

– Omalla 13 vuoden urallani palomestarina on muistaakseni ollut kaksi aiempaa kertaa, kun on tullut näin infernaalinen määrä vettä näin lyhyessä ajassa, Sivula muistelee lisäten, että ukkoskuurot myös jättivät naapurikaupungit Espoon ja Vantaan pitkälti rauhaan.

–  Sääkartassa punaisina loistaneet kaksi erillistä rintamaa pyyhkäisivät pelkästään Helsingin päältä. Espoo ja Vantaa selvisivät ihan kuivina, mikä oli ihan mielenkiintoinen piirre,Sivula tuumi. Toteutunut sademäärä Helsingin Kaisaniemessä kolmen tunnin ajalle oli 24,3 mm.

 

 

 

 

22.10.2021

ETELÄRANNIKOLLA SYYSMYRSKYSI

Matalapaineen keskus kulki Itämereltä maan kaakkoisosan yli koilliseen ja lännenpuoleiset tuulet voimistuivat myrskylukemiin eteläisillä rannikkoalueilla.

Myrskyn huippuluvut olivat 33,3 m/s puhaltanut puuska Kotkassa kello 9.10, 25,2 m/s keskituuli Porvoossa sekä +145 cm korkeudelle noussut merivesi Haminassa. Sipoon Itätoukissa mitattiin 30,2 ja Porvoon Kalbådagrundissa 30,1 m/s puuskat ennen puoli kahdeksaa. Hangosta itään rannikkoasemilla puhalsi yleisesti yli 27 m/s puuskia, johon päästiin myös Rauman Kylmäpihlajalla. Päivän kovin tuulen puuska mitattiin kuitenkin Muonion Laukukerossa 34,1 metriä sekunnissa.

 

Uudenmaan pelastuslaitoksilla oli myrskytuuliin ja sateeseen nähden varsin rauhallinen yö. Yksittäisiä puita on kaatunut erityisesti läntisellä Uudellamaalla, varsinkin Lohjan seudulla. Kaatuneista puista on ollut muutamia hälytyksiä myös Keski- ja Itä-Uudellamaalla varhain tänä aamuna. Autoilijoita varoitettiin myrskyn kaatamista puista erityisesti läntisellä Uudellamaalla.

Syysmyrsky ei aiheuttanut juurikaan sähkökatkoja. Energiateollisuuden seurannanmukaan kello 8.15 sähkökatkoja oli 5 233 asiakaalla 29 kunassa.

 

Itäisen Suomenlahden rannikkoalueet kärsivät myrskystä ehkä pahimmin. Pahimmillaan ilman sähköä oli yli 6 000 taloutta puolenpäivän maissa. Kymenlaakson pelastuslaitoksella oli noin 35 vahingontorjuntatehtävää. Tuuli repi irti kattopeltejä, kaatoi puita ja nosti meriveden pintaa aiheuttaen tulvia ajoteille. Myös uppoamisvaarassa olleita veneitä on pelastettu. Kotkan Sapokka oli yksi paikka, joka on jäänyt osin meriveden alle. Vesi on noussut teille ja nostanut laitureita veneineen korkeammalle.

 

Kello 8.50. Kova tuuli haittasi lauttaliikennettä Turun saaristossa. Keistiön ja Kivimön lauttarannoissa puuskittaisen tuulen suunta oli hankala. Högsåran ja Hämmärönsalmen lauttojen kyytiin ei päästetty raskasta liikennettä, koska tuuli voi merellä tarttua suuriin ajoneuvoihin.

– On aika epätavallista että neljä lauttaa on ongelmissa, mutta se johtuu tästä tuulen suunnasta, sanoo Meri-Suomen lossien liikennepäällikkö Lari Lapintie Finferriesiltä.

 

Kello 9:02. Helsinkiläinen Ilkka Koskinen on matkalla Helsingistä Tallinnaan. Hän kertoi puhelimessa, että laiva keinuu ja pärskeet lyövät ruokasalin ikkunoihin laivan kahdeksannelle kannelle saakka. Ihmisillä on laivalla pahoinvointia, lautasia on kilissyt ja kolissut lattialle. Laivalla on varoitettu, ettei kukaan saa mennä kannelle ja kehotettu muutenkin olemaan liikkuessa varovaisia.

– Aikamoiset ristiaallokot ja silloin tällöin pärskeet lyövät laivan yli. Täällä on vähän kuin olisi Linnanmäellä, Koskinen kuvailee. Laiva tärisee aika pahasti, kun mennään aallokossa alas.

 

Kello 10:42. Suomenlahden meriveden pinta nousi aamun kuluessa. Helsingin edustan mittausasemalla merenpinta oli jo 94 senttiä merenpinnan keskivedentason yläpuolella ja sen ennustettiin vielä jonkin verran nousevan. Esimerkiksi Arabianrannassa vesi on noussut puistoalueelle.

 

Kello 11.57. Voimakas ja puuskainen myrskytuuli haittaa Kotkan sataman toimintaa, logistiikkayritys Steveco tiedottaa. Tuuli on niin voimakasta, että nosturien ja lukkien tuulirajat ylittyivät. Niitä ei voi toistaiseksi käyttää, ja tilanteen odotetaan jatkuvan jopa iltaan asti.

Tuuli on tehnyt tuhojaan satamassa muutenkin. Twitterissä on julkaistu kuva, jossa sataman kontit ovat kaatuneet toistensa päältä tuulen voimasta, mikä Haminan-Kotkan sataman toimitusjohtaja Kimmo Naskin mukaan ei ole mitenkään harvinaista. Hän oli aamupäivään mennessä kuullut kahdesta kaatuneesta kontista. Mussalossa sattui vaaratilanne, kun tuuli katkoi aluksen peräköydet ja alus roikkui hetken keulaköysien varassa.

Kello 14:15 Porvoossa oli useita katuja suljettuna tielle tulvineen veden vuoksi. Porvoon jokirannassa vesi on tulvinut tielle useissa paikoissa syysmyrskyn takia. Suljettuina olivat ainakin Rantakatu, Sikosaarentie ja Kokonniementie. Vedenkorkeus Suomenlahdella on noussut ennustuksia korkeammalle.

 

 

Page 1 of 5