Myrskyhistoria

1985 Syysmyrsky Manta, ukkosmyrsky Sanna

Last Updated: 24 October 2019
Written by Leevi Korpela

MYRSKYT 1985

 

 

 

04.08.1985

RAJU UKKOSMYRSKY hätisteli veneilijöitä sunnuntaina iltapäivällä Porkkalan saaristossa ja Helsingin edustalla. Voimakkaimmillaan 20 m/s puhaltanut tuuli  ajoi ainakin kymmenkunta venettä kivikolle ja aiheutti kolmen moottoriveneen uppoamisen. Henkilövahingoilta kuitenkin säästyttiin.

Kello 14 jälkeen puhjennut myrsky työllisti pitkään Helsingin merivartioalueen veneitä. Merivartiosto joutui irrottamaan useita veneitä rannalta tai karikolta. (HS)

 

 

 

10-11.08.1985

UKKOSMYRSKY SANNA TUHOISANA

Ankara ukkosmyrsky kylvi tuhoa kulkiessaan Suomen halki etelärannikolta Etelä-Lappiin lauantai-illan ja sunnuntain aikana. Sannan päivänä 11.8 ukkosmyrskyssä oli supersolumaisia piirteitä ja se aiheutti suurimmat vahinkonsa Oulun seudulla.

Lainaus Helsingin Sanomien artikkelista 2.9.1995: "Kymmenen vuotta sitten 10-11. elokuuta 1985 Suomen yli napapiirille pyyhkäisi Sanna-ukkosmyrsky. Sitä analysoitaessa ilmeni, että Oulun kohdalla 11.8 myrsky oli pitkälti supersolumainen. Siinä esiintyi supersolumyrskylle tyypillisiä tuhoisia tornadoja ja suihkuvirtauksia. Edellisenä päivänä Kymenlaaksossa riehunut ukkonen saattoi olla supersolu sekin."

 

Ukkosmyrskyn kulkureitti

Ilmatieteen laitos oli antanut yleisen varoituksen ukkospuuskista lauantaina.

Lauantaina kello 17 ukkosmyrsky oli eteläisellä Suomenlahdella ja Viron rannikolla, nousi Porvoon ja Kotkan välistä melko kapeana vyöhykkeenä sisämaahan liikkuen kohti Päijännettä. Lahteen sijoitettu Ilmatieteen laitoksen salamalaskuri rekisteröi toimintasäteensä alueella 952 salamaniskua puoli kymmenestä puoleenyöhön. Lukema oli alueen ennätys, mutta ei vastaa todellisuutta, koska laite niin sanotusti "putosi kyydistä". (Päijät-Hämeen Puhelinyhdistyksen hoitaman laskurin säteeksi ilmoitettiin 17 km, toisen tiedon mukaan 15-50 km).

Kello 22-00.15 oli koko Päijänteen alue salamoiden peitossa yhtenäisen alueen ulottuessa Porvoosta Jyväskylään. Myös Jyväskylän pohjoispuolella Suonenjoella oli voimakas keskittymä. Paikannusjärjestelmä havaitsi tänä aikana yli 600 maasalaman iskua.

Pian puolenyön jälkeen Päijänteen ukkonen hiljeni ja myrskyalue siirtyi Pietarsaaren suuntaan yhä yhtenäisenä (350 iskua). Kello viiden jälkeen sunnuntaiaamuna rintamavyöhyke oli venynyt Laatokalta Perämerelle ja siinä rekisteröitiin parisataa salamaniskua, mutta voimakkaita keskittymiä ei enää ollut.

Ukkosmyrsky voimistui uudelleen tuhoisaksi sunnuntaina puolenpäivän jälkeen Oulun seudulla. Siellä myrskyn pääreitti kulki Lumijoen Varjakasta Alatemmeksen kautta Vaalaan ja edelleen Oulujoen eteläpuolta Oulujokisuistoon. Iltaa kohti Tornionjokilaakson kautta Ruotsiin siirtynyt myrskykeskus ei enää aiheuttanut samanlaista sekasortoa Etelä-Lapissa kuin Oulun seudulla.

 

Metsätuhoja syntyi pitkin myrskyn kulkemaa reittiä. Elimäellä kaatui 50 000 kuutiometriä puuta, Itä-Hämeessä 100 000 kuutiota. Uudelleen voimistunut keskittymä syntyi sunnuntaina Oulun seudulle, jossa metsätuhot olivat 150 000 kuution luokkaa.

Yksittäisiä tuhoalueita ja -väyliä oli runsaasti alkaen Kymenlaaksosta Päijänteen pohjoisosiin saakka. Leveimmillään myrskyalue riehui Itä-Hämeessä. Metsää kaatui runsaasti myös Salpausselän alueella.

 

Otsikoita Etelä-Suomen Sanomista 12-13.8

- Ukkosmyrsky möyrysi Päijät-Hämeessä (pääotsikko)

- Salamalaskuri sekosi myrskyilotulituksessa

- Myrsky heitti ruotsalaisaluksen karille (Kotka)

- Myrsky myöhästytti junia (sähkökatkokset Helsinki/Kouvola)

- Kattoa rullalle Kuusankoskella

- Ukkosmyrsky riehui valikoiden

- Palokunnalla riitti raivattavaa Orimattilassa (puita teillä)

- Heinolan seudulla pahimmat tuhot miesmuistiin

- Kattoja rikki Heinolan Rainiossa (puita pientalojen päälle)

- Myrskystä 6 milj. metsävahingot Itä-Hämeessä

- Hartolassa metsälle suurimmat vahingot (pahin 6 ha 1200 mottia)

- Raekuuro vahingoitti autoja Luhangalla

- Oulun seutu joutui myrskyn kouriin sunnuntaina

- Tuhot pohjoisessa odotettua suuremmat

 

SANNA-MYRSKYN UUTISOINTIA (Etelä-Suomen Sanomat)

Helsinki ja Yleisradio pimeni kokonaan

Helsingin seudulla vältyttiin suurilta vahingoilta, mutta koko kaupunki ja osa Espoota pimenivät lauantai-iltana klo 21.45 puoleksi tunniksi, kun ukkonen aiheutti kantaverkkojen johtojen laukeamisen. Edellisestä täyspimennyksestä oli aikaa kolmisen vuotta, mutta sitä ennen niitä sattui noin kerran vuodessa. Kaupungin energialaitoksella vikakeskuksen puhelimet tukkeutuivat kyselyjen vuoksi.

Myös tv- ja radio-ohjelmiin tuli puolen tunnin lähetyskatkos, mikä aiheutti keskustelua varajärjestelmän tehostamisesta. Valtakunnan yleisen turvallisuuden kannalta on tärkeää, että radio toimii kaikissa oloissa.

 

 

KYMENLAAKSO

Ruotsalaisalus karille myrskyssä

Kotkan merivartioasemalla tuulen nopeudeksi mitattiin pahimmillaan 25 metriä sekunnissa ennen puoltayötä. Mereltä tuli kuitenkin ilmoituksia vain pienistä vaurioista. Kotkan satamaan tulossa ollut noin sata metriä pitkä tankkialus O.T.Acid ajautui ukkosmyrskyn aikana myöhään lauantai-iltana ulos sisääntuloväylältä saaden pohjakosketuksen. Alus joutui potkurivaurion vuoksi telakalle.

Haminassa myrsky repi kahdesta satamavarastosta 1 000 neliömetriä kattoa sekä liikutteli ja vaurioitti satamanostureita. Itäisellä Suomenlahdella etsittiin merivartioston voimin kahdeksaa venekuntaa. Kaikki etsityt Kotka-Virolahti-alueella olivat kuitenkin turvassa.

 

Elimäellä tuuli myllersi metsissä tehden suuria aukkoja. Esimerkiksi Metsälän kylään vievän tien varrella kaatui puita sekä sähkö- ja puhelinlinjaa usean sadan metrin matkalta. Kaatuneet puut tukkivat myös kuutostien ja kirkonkylän kaavateitä. Palolaitos aloitti puiden sahauksen iltakymmeneltä jatkaen töitä kello kahteen asti. Sunnuntaiaamuna raivaustöitä jatkettiin.

Sunnuntaina tehdyn arvion mukaan Elimäellä puuta kaatui noin 50 000 kuution eli yhden vuoden hakkuutarpeen verran kerralla.

 

Kouvolassa Rajavartijantiellä tuuli vei mennessään kerrostalon katon ja Kuusankoskella osan Kansantalon kattoa. Kouvolan keskustassa tuuli kaatoi mopoilijan ja lennätteli roskalaatikoita ja mainoskilpiä. Joistakin taloista repeytyi irti seinälevyjä. Autoja jäi kaatuneitten puiden alle. Kouvola ja Kuusankoski näyttivät myrskyn jäljiltä roskaisilta ja myllerretyiltä.

Junaliikenne myöhästeli Kouvolan lähettyvillä ajojohtimille kaatuneiden puiden vuoksi. Moskovasta HelsinKotkan merivartioasemalla tuulen nopeudeksi mitattiin pahimmillaan 25 metriä sekunnissa. Kotkan satamaan tulossa ollut noin sata metriä pitkä tankkialus O.T.Acid ajautui ukkosmyrskyn aikana myöhään lauantai-iltana ulos sisääntuloväylältä saaden pohjakosketuksen. Alus joutui potkurivaurion vuoksi telakalle.kiin matkannut juna myöhästyi sunnuntaina noin kaksi tuntia ja Savonradan junat 20 minuuttia.

Kouvolan, Kotkan ja Lahden aluehälytyskeskukset ruuhkautuivat ja onnettomuus- ja vahinkoilmoituksia kirjattiin vielä sunnuntainakin. Kouvolan aluehälytyskeskuksen tuli satoja ilmoituksia kaatuneista puista ja sähkökatkoista.

Kymenlaakson palokunnat sekä sähkö- ja puhelinlinjojen raivaajat olivat täystyöllistettyjä lauantai-illasta lähtien. Liikenne kärsi maanteille kaatuneista puista ja sekä palo- että sähkömiehet joutuivat metsurin hommiin raivatessaan vahinkoja läpi yön.

 

 

PÄIJÄT-HÄME

Päijät-Hämeen halki myöhään lauantai-iltana möyrinyt ukkosmyrsky kaatoi tuhansia puita maanteille, puhelin- ja sähkölinjoille sekä myös autojen ja rakennusten päälle. Puita kaatui juurineen, mutta myös katkeili 5-6 metrin korkeudelta. Palokunnat olivat täystyöllistettyjä läpi yön. Aineelliset vahingot olivat suuria, mutta kukaan ei tiettävästi loukkaantunut.

Heinola ja Nastola näyttivät ensiarvioiden mukaan kärsineen eniten ukkosmyrskystä. Hollola ja Lahti pääsivät vähemmällä.

 

Lahden sähkölaitoksen verkostossa oli laaja suurjännitehäiriö, kun isompi sähkökatkos alkoi kello 22.30 aikaan Villähteen suunnalla ja huipentui 6-7 suurjännitelinjan pimenemiseen viitisentoista minuuttia myöhemmin. Häiriöt ulottuivat mm. Nastolaan ja Vääksyyn ja Hollolaan ja Lahdessa Ahtialan suunnalle. Sähköt saatiin palautettua sunnuntaiaamuun mennessä.

Ukkonen mykisti myös puhelimia ja vikailmoituksia tuli niin paljon, että puhelinlaitoksen päivystäjä hädin tuskin ehti kirjata ne. Vikoja tuli keskusten välisiin siirtojärjestelmiin, itse keskukset kyllä toimivat. Kalliola, Kalkkinen, Vesivehmaa ja Orimattilan Pakaa olivat pahimmat paikat.

Heinolan seudun puhelinvahingot olivat samaa luokkaa kuin Lahden verkkoryhmässä. Kaatuneet puut tekivät ruminta jälkeä Metsähuoneen ja Marjoniemen keskusten yhdysjohdoille, joita korjattiin vielä ainakin sunnuntai-iltana. Korjaukset alettiin sähkövikojen tapaan heti, mutta työ oli yön pimeydessä vaikeaa. Töitä riittii koko sunnuntaipäivän ja vielä maanantainakin, koska vikailmoituslappuja oli kertynyt iso pino vielä myrskyn jälkeenkin.

(Puhelinvikoja oli lopulta vain kaksi prosenttia koko verkkoryhmän määrästä.)

 

Teitä poikki

Ukkosmyrsky katkaisi Vierumäentien noin seitsemän kilometrin päässä Uudestakylästä Sylvöjärven itäpuolella. Palokunta sai raivattua tiehen autonmentävän aukon aamukahteen mennessä. Metsäkylän maamiesseurantalon pihassa jäi viisi henkilöautoa kaatuneen puun alle. Talon pihasta Nastolan suuntaan lähteneet illanviettäjät joutuivat odottamaan tien raivausta ajokuntoon. Nastolassa puita kaatui myös mm. Kumiantielle, sekä Upon muovitehtaan suoralle Kouvolantiellä.

Palokunnan mukaan joitakin autoja ja rakennuksia vaurioitui myös muualla ja lisäksi tuuli vei mennessään yhden rakenteilla olleen omakotitalon yläkerran.

Orimattilasta Myrskylän ja Pukkilan suuntaan tiet olivat osittain tukossa myrskyn tielle kaatamien puiden vuoksi. Poliisi sai ilmoituksen noin kello 23. TVH kävi raivaamassa pois suurimmat esteet. Myös palokunta korjasi pois yksittäisiä puita keikoillaan eri puolilla pitäjää.

 

Heinolan seudulla pahimmat tuhot miesmuistiin

Heinolan sähkölaitoksella ei osattu vielä sunnuntaina arvioida vahinkojen tarkkaa määrää, mutta kerrottiin, ettei laitoksen historiassa tunneta pahempaa myrskytuhoa.

Suurinta tuhoa aiheutui Raivioskorven linjoille, jotka kaatuivat pitkältä osuudelta kokonaan. Sähkölinjoja on mahdollisesti pitkälle viikkoa maassa. 3-4 partiota oli korjaustöissä täyden vuorokauden lauantai-illasta alkaen ja työt jatkuvat täydellä teholla maanantaina. Heinolan sähkölaitokselta arvioitiin vahingot noin 100 000 markaksi.

Tiet olivat liikennekelvottomassa kunnossa pitkään. Raivioskorven lisäksi Vuolenkoskentie, Lakeasuontie ja Vehkalahdentie olivat lähes kokonaan tukossa. Osittain poikki olivat Ivijärventie ja kantatie 60, hetken aikaa myös viitostie Neliskylän kohdalta. Liikenne- ja henkilövahinkoja ei sattunut, kaatuvat puut kolhivat ainoastaan kolmea parkkeerattuna ollutta autoa.

Läpi yön työskennelleet palokunta ja vapaaehtoiset lopettivat maanteiden raivauksen aamukuudelta. Mukana oli kaksi tukkiautoa, joiden laitteistolla raivaus sujui joutuisasti.

Heinolan Rainiossa omakotitalojen katoille kaatuneet puut aiheuttivat sunnuntain vastaisena yönä kymmenien tuhansien markkojen vahingot. Korkean harjun päällä sijaitseva pientaloalue muistutti myrskyn jälkeen taistelukenttää. Puita oli sikin sokin talojen päällä, pihoissa ja kaduilla. Puut teloivat kolmen talon rakenteita niin pahoin, että katot jouduttiin peittämään pressuilla vesivahinkojen ehkäisemiseksi. Pihkatie ja Tervastie olivat poikki raivausten ajan.

Kaakonlammen lähellä sattui toinen myrskytuho Metsolantie 50:n kohdalla. Tuuli riuhtaisi kalliokumpareen päältä puolisenkymmentä täysikasvuista puuta sähkö- ja puhelinlinjojen päälle.

 

Ruotsalaisen itärannalla pahaa jälkeä

Ruotsalaisen rannoilla Kausankärjessä ja Rutalahdessa, etenkin sen itärannalla ukkosmyrsky teki pahaa jälkeä. Kymmeniä puita kaatui tukkien tiet ja katkoen sähköjohdot. Erikoista myrskyssä oli sen paikallisuus ja kulkureitti. Esimerkiksi Kausankärjessä oli kiivaan salamoinnin aikaan melko tyyntä, mutta jo kilometrin parin päässä jykevät kuuset katkeilivat kuin tulitikut.

 

VALTAVIA RAKEITA LUHANGASSA (ESS/KSML)

Raekuuro vahingoitti autoja Luhangan Judinsalossa. Joutsan poliisit kävivät sunnuntaina kyläläisten pyynnöstä toteamassa miten edellisillan ja yön ankara raemyrsky oli vahingoittanut pariakymmentä autoa. Autojen katot olivat kärsineet peltivaurioita.  Vahingonkorvauksia varten poliisit mittasivat suurimpien rakeiden halkaisijan. Ne olivat 73-millisiä! Rakeet menivät Judinsalossa myös muutamien kesämökkien huopakattojen läpi.

12-vuotias Ville-Veikko Pusa Luhangan Judinsalosta kertoi keränneensä rakeita:

- Kymmenisen minuuttia kestänyt raekuuro teki maan valkoiseksi, mutta pian rakeet tulivat maahan vetenä. Suurimmat rakeet olivat kämmentä isommat.

Eteläisen Keski-Suomen lauantaiset mammuttirakeet osoittivat, ettei ihmeiden aika ole ohi. Läpimitaltaan yli seitsemän sentin rakeet ovat todella harvinaisuuksia niin Suomen oloissa kuin muuallakin, Ilmatieteen laitokselta kerrottiin. Ilmoituksia moisesta raekuurosta ole tullut muualta Suomesta.

- Tällainen on erittäin harvinaista. Hyvin harvoin rakeet ovat yli 10 milliä, ilmailussa kriittinen raja on 12,5 millä, kertoi meteorologi Paavo Salmensuu Tikkakoskelta.

Joutsassa Keski-Suomen eteläosassa sähköt katkesivat kolmeksi tunniksi.

 

 

Pahimmat metsävahingot Itä-Hämeessä

Viikonlopun ukkosmyrsky kaatoi Itä-Hämeen piirimetsälautakunnan alueella kaikkiaan noin 100 000 kuutiota puuta 2 000 hehtaarin alueella vahinkoarvion ollessa noin 6 miljoonan markkaa. Uudistusta kaipaavan tuhoalueen kokonaispinta-ala oli 250 hehtaaria.

Suurimmat vahingot syntyivät Hartolassa ja niitä oli paikoittain ympäri pitäjän. Metsänomistajien ilmoitusten mukaan vahingot olivat 100-200 runkoa tilaa kohden. Pahimmassa tapauksessa myrsky teki metsään kuuden hehtaarin aukon, mikä merkitsee noin 1 200 mottia puuta.

Hartolan Salajärvellä rajumyrsky kaatoi arvioiden mukaan jopa 60 prosenttia puustosta. Vaaravyöhykkeessä oli seitsemän huvilaa, jotka säilyivät kuin ihmeen kaupalla lievin vaurioin.

Sysmässä pahin tuhoalue oli Rapalassa, mutta vahingot vaikuttivat pienemmiltä kuin muualla Itä-Hämeessä. Kaatuneet puut ovat käypää myyntitavaraa, mutta pakkomyynnissä hinnassa kärsitään jonkin verran. Lisäksi puuta joudutaan keräämään pois ympäri metsiä vaarallisissakin olosuhteissa.

Viljaa lakosi myrskyn seurauksena, mutta määristä ei maanantaina ollut tarkkaa tietoa. Kuurojen ja myrskyn voimakkuudessa oli isoja vaihteluita Itä-Hämeessä.

 

Nastola-lehti:

ARRAMAJALLA LÄHES TÄYSTUHO

Päijät-Hämeen yli lauantai-iltana pyyhkäissyt ukkosmyrsky kaatoi Nastolassa hehtaareittain metsää ja kaatuneitten puiden määrän arveltiin nousevan tuhansiin. Pahimmat myrskynpuuskat tulivat kaakosta luoteeseen ja ne rajoittuivat moneen kapeaan väylään.  

Pahin tuho tapahtui Sylvöjärven itä- ja Arrajärven pohjoispuolella. Nastolan seurakunnan leirikeskuksen 50 hehtaarin alueelta Arrajärven rannassa myrsky kaatoi lähes kaiken puuston, useita satoja runkoja. Pystyyn jäi komeasta männiköstä vain parikymmentä prosenttia. Leirikeskuksen Arramajan päälle kaatui viisi järeää tukkipuuta, jotka vaurioittivat rakennusta; mm. keittiön kohdalla katto painui kiinni tulisijaan.

Arrajoen kartanon mailla myrsky kaatoi rakenteilla olleen reilun sadan neliön talousrakennuksen.

Samalla seudulla metsää kaatui suurjännitejohtojen päälle tuhoten sen puolen kilometrin matkalta käyttökelvottomaksi. Pienjännitejohtoa tuhoutui Säyhteellä pari kilometriä ja lisäksi Sylvöjärven itärannalla 400 metrin matkalta. Nastolan Sähkön täysmiehitys sai sunnuntain kuluessa virran takaisin joka paikkaan Sylvön itärannan loma-asutusta lukuun ottamatta. Kustannukset sähköyhtiölle nousevat yli 100 000 markkaan.

 

Lauantai-illan hiostava helle muuttui ensin ukkossateeksi kello 20 aikaan. Normaalia kovempi ukkonen kesti Nastolassa toista tuntia. Pienen poutajakson jälkeen nousi varsinainen myrsky jatkuvan salamoinnin ja kovan sateen kanssa. Nastolan palokunta hälytettiin ensin kirkonkylän taajamassa kaatuneita yksittäisiä puita raivaamaan. Palomestari Pentti Kantomäki kertoi hälytyksen tulleen kello 23 maissa.

- Vähän myöhemmin tuli sitten ilmoituksia eetterin täydeltä. Pahimmat paikat olivat juuri Metsäkylän (Arrajärven) ja Ruuhijärven suunnalla. Vapaavuorolaisia hälytettiin mukaan sikäli kun tavoitettiin, myös Villähteen VPK oli mukana, Kantomäki kertoi.

Heinolantien varressa oli puuta nurin kuin tykistökeskityksen jäljiltä. Vierumäelle johtavan tien tukoksista toinen kaista saatiin raivattua yöllä kello kahteen mennessä, mutta maanantaina illansuussa vielä puolet tiestä oli tukossa.

Palokunta oli raivaustöissä koko yön ja seuraavan päivän. Sylvöjärven länsipuolelta kaatui myös puuta roimasti ja monessa pihassa liippasi läheltä.

(Oma havainto: Tontiltamme Nastolassa kaatui pieni mänty, täysikasvuinen mänty vaurioitui ja katkesi myöhemmin 26.10 Manta-myrskyssä. Itse olin valitettavasti matkoilla).

 

PIRKANMAA pääsi vähällä. Salamat leiskuivat sunnuntaiyönä taajaan Pirkanmaan taivaalla. Välähdykset olivat kirkkaita ja pitkäkestoisia, mutta isompia vahinkoja ei todettu. Lempäälässä salama sytytti pienen saunan, jonka palokunta kävi sammuttamassa. Ukkosen yhteydessä käynyt tuuli kaatoi paikoin puita teille.

Ylä-Savossa jouduttiin kaikki lomalla olleet korjausmiehetkin hälyttämään sunnuntaina töihin ukkosmyrskyn katkomia sähkölinjoja kunnostamaan. Myrsky kuitenkin kiersi Kuopion ja sen lähiympäristön.

Pohjois-Karjalassa myrskyn vaikutukset tuntuivat lähinnä Nurmeksen alueella.

 

OULUN SEUTU

Oulun seutu joutui ukkosmyrskyn kouriin sunnuntaina puolenpäivän jälkeen. Yksistään kaupungin alueella kaatui tuhansia puita ja katot lentelivät myrskytuulen mukana. Oulun järjestyspoliisista kerrottiin vahinkoilmoituksia tulleen myrskyn jälkeen niin paljon, ettei vähäisempiä tapauksia ehditty kirjaamaan. Palolaitos joutui kutsumaan vapaavuorolaisetkin töihin avunpyyntöjen sadellessa ympäri kaupunkia. Yksistään Oulun kaupungin myrskytuhot arvioitiin useiksi miljooniksi markoiksi.

Ukkosmyrsky saapui Ouluun etelästä ja se laimeni kymmenessä minuutissa. Oulun lentoaseman sääpalvelusta Oulunsalosta kerrottiin kovimpien puuskien olleen 23 m/s kello 13.30-13.4013.30-13.40. Lentokentän seisontapaikalla myrskytuuli keikutti 4-paikkaisen pienkoneen katolleen.

Ukkosmyrskyalue ulottui Oulun järjestyspoliisin saamien ilmoitusten mukaan Lumijoen Valjakasta Alatemmeksen kautta Vaalaan ja sieltä Oulujoen eteläpuolta Oulujokisuistoon. Poliisin saamien tietojen mukaan metsää kaatui eniten Lumijoen ja Limingan seuduilla. Esimerkiksi Lumijoen Varjakassa myrsky kaatoi puita hehtaarikaupalla.

 

Oulun seudun kaupunkialueen puistoissa ja lähimetsissä myrsky kaatoi tuhansia puita, arvioi kaupunginmetsänhoitaja Veli Puolakka maanantaina. Pahimmin kärsivät uudet asuntoalueet, joissa oli isoa puustoa. Jo pelkästään Kaukovainion ja Mäntylän kaupunginosissa kaatui satoja runkoja. Myrskytuhoalueiden korjaamisessa menee Puolakan mukaan viikkoja. Vaaraa tuottavat eli talojen ja teiden päälle kaatuneiden puiden raivaukset saatiin tehtyä loppuun maanantain aikana.

Puiden lisäksi teille kaatui valopylväitä ja Alatemmeksellä putosi voimansiirtojohto nelostielle, jonka liikenne jouduttiin ohjaamaan kiertoteille korjaustöiden ajaksi. Korjaustöiden arvioitiin kestävän maanantaiaamuun saakka.

Neljäsosa Oulusta jäi moneksi tunniksi ilman sähköä. Sähkökatkos aiheutti myös vedenpaineen vähenemisen lähes koko kaupungin alueella. Lähes jokaisessa Oulun läänin kunnassa  kärsittiin sähkökatkoista jonkin aikaa.

Kattopeltejä myrsky irrotti kymmenistä taloista. Suurimpia kattonsa menettäneitä rakennuksia olivat kauppaoppilaitos ja kaupungin varikko. Koskikeskuksessa tuuli kaatoi Raatin urheilukentän suuren valomaston ja Tuirassa autoliikkeen pihassa seisseet kaksi asuntovaunua. Lisäksi yksi maihin nostettu purjevene kaatui venesatamassa vieressä olleen henkilöauton päälle.

 

Myös Kemissä ja Torniossa ukkosmyrsky katkoi puita teiden ja sähkölinjojen päälle. Tornionjoella myrskynpuuska kaatoi pikaveneen ja toinen veneessä olleista miehistä hukkui. Miehen etsinnöissä oli mukana kymmeniä veneitä. Kemin poliisi puolestaan pelasti kovassa myrskyssä veden varaan joutuneet kolme surffaajaa kaupungin edustalla.

 

Pahimmat metsätuhot

Limingan ja Lumijoen seudulla, jossa tuhot olivat pahimmat, metsää kaatui noin 20 kilometrin pituiselta ja 2-3 kilometrin levyiseltä kaistaleelta. Nuoressa ja kasvullisessa metsässä tuho on ollut täydellinen ja vaatii uudelleen metsittämistä, arvioi metsätalousneuvoja Ensio Kropsu Pohjois-Pohjanmaan piirimetsälautakunnasta.

Lumijoen kirkonkylältä Limingan Hirvinevalle ulottuvalla tuhoalueella myrsky kaatoi puuta yhteensä noin 150 000 kiintokuutiometrin verran 3 000 hehtaarin alueella. Vahinkojen arvioitiin kohoavan 15 miljoonaan markkaan.

Sanna-myrskyn tuhot työllistivät vakuutusyhtiöitä heti maanantaiaamusta lähtien. Tuhoutuneista metsistä oli yhtiöiden tiedostuskeskuksen mukaan vakuutettu noin 25 prosenttia. Yksityisten ihmisten omaisuusvahingoissa kyseessä ovat usein rakennuksille ja autoille aiheutuneet vahingot.

Alkuviikosta piirimetsälautakunnat aloittivat myrskytuhojen kirjaamisen ja arvioinnin. Pahinta jälkeä syntyi Kymenlaaksossa ja Oulun seudulla vahinkojen noustessa kymmeniin miljooniin markkoihin. Pahimmilla tuhoalueilla metsää kaatui kuin kaislaa hehtaarikaupalla. Keski-Suomea ja Savoa rajuilma kohteli hellemmin.

 

 

 

16.10.1985

SIRKKA-nimen saanut luoteismyrsky koetteli Lappia ja Pohjanlahtea. Marjaniemen tuulilukema 24 m/s, Utsjoen 16 m/s. Ei tietoa tuhoista. (Ilmatieteen laitoksen tilastosta).

 

 

 

26.10 1985                

MANTA-MYRSKY RIEHUI KOKO MAASSA

Mantan päivänä puhaltanut luoteismyrsky aiheutti huomattavat vahingot riepotellessaan koko Suomea aivan Koillismaata lukuun ottamatta. Monille paikkakunnille syysmyrsky ehti illansuussa ja viranomaiset arvioivat pimeän kätkeneen suuren osan tuhoista, joiden laajuus alkoi tarkentua vasta sunnuntaina.

Lauantai-iltaan mennessä länsi- ja luoteistuulen tiedettiin kiskoneen kymmenittäin talojen kattoja ja kaataneen sadoittain puita tukkien myös ajoväyliä sekä Savonradan. Sähkölinjoille kaatuneet puut aiheuttivat laajoja sähkökatkoja ja monilla paikkakunnilla myös tulipaloja.

Voimakkaalle syysmyrskylle tyypilliseen tapaan puutuhoja oli laajoilla alueilla ympäri maata, lisäksi pahempia keskittymiä oli siellä täällä. Suurimmat tuhot myrsky aiheutti tiettävästi Etelä-Savossa ja Länsi-Lapissa.

 

Ilmatieteen laitokselta kerrottiin lauantai-iltana Manta-myrskyn keskituulennopeuksien nousseen sisämaassa yli 15 sekuntimetrin, mikä on poikkeuksellista. Tuulenpuuskien nopeudeksi mitattiin Pohjois-Suomessa jopa 40 m/s ja Lahden Vesijärvelläkin kerrottiin tuulimittarin käväisseen 30-35 sekuntimetrissä. Suomenlahdella puuskat nousivat illan mittaan 27 metriin sekunnissa. Ilmatieteen laitos oli varoittanut vaarallisen voimakkaasta tuulesta koko maassa.

Kovimmat keskituulilukemat mitattiin virallisesti Marjaniemessä, 28 m/s (NW) ja maa-alueilla Oulussa ja Kittilässä 19 m/s, mikä sivusi maa-alueitten virallista keskituuliennätystä (Ilmatieteen laitoksen tilastoista).

 

Myrsky riehui ensin Pohjois-Ruotsissa

Perjantai-illasta sunnuntaiaamuun Pohjois-Ruotsia ravistellut ankara syysmyrsky aiheutti tuntuvia vahinkoja ja vaati ainakin yhden kuolonuhrin. Ruotsin ilmatieteen laitoksen mukaan syysmyrsky oli pahin 15 vuoteen ja tuulennopeudet nousivat jopa 35 metriin sekunnissa.

Myrsky jätti lähes 100 000 norrlantilaista ja länsipohjalaista ilman sähköä, lämpöä, vettä tai puhelin- ja liikenneyhteyksiä. Länsi-Pohjan metsissä myrsky repi nurin kymmeniä tuhansia puita. Tilanne pohjoisessa oli katastrofaalinen lauantaina, jolloin lentoliikenne jouduttiin keskeyttämään ja maaliikenne seisahtui raiteille ja maanteille kaatuneiden puumäärien vuoksi. Myrskyn tuhoja täydensi raskas räntäsade. Myrskyssä loukkaantui useita kymmeniä henkilöitä, joista osa joutui sairaalahoitoon. Apua jouduttiin monin paikoin hakemaan jalan, kun mitkään yhteydet eivät toimineet.

 

 

LAPISSA MANTA MAURIA LIEVEMPI

Lauantaina raivonneen luoteismyrskyn tuhojen Lapin metsissä uskottiin jäävän huomattavasti pienemmiksi kuin v. 1982 Mauri-myrskyn. Ainoastaan Muonion seudulla sekä Kittilässä vahingot näyttäisivät olevan suuremmat. Lännestä levinnyt myrsky aiheutti suurimmat vahingot juuri länsirajan kunnissa, joissa tuuli kaatoi puita ja vaurioitti rakennuksia sekä katkoi sähköjä ja puhelinyhteyksiä, jotka pääosin saatiin kuntoon sunnuntain aikana. Pahimmiltakin tuhoalueilta saatiin myös sunnuntaina raivatuksi teille kaatuneet puut.

 

 

OULUN SEUDULLA KYMMENIÄ HÄLYTYSLÄHTÖJÄ

Oulun aluehälytyskeskukseen kerrottiin tulleen myrskyvahinkojen vuoksi yli 80 hälytyslähtöä. Lisäksi avunpyyntöjä tehtiin suoraan kuntien palokunnille ja poliisille. Kattoja irtoili ja sähköt katkeilivat. Muutamissa alueen kunnissa myrsky teki paikoin pahaa jälkeä metsissä täydentäen näin edellisten myrskyjen tuhoja.

 

Perämerellä etsintöjen yö

Lauantain myrskyn jäljiltä oli käynnissä etsintöjä Perämerellä. Liminganlahdella haettiin läpi yön mm. kahta etsintätehtävissä ollutta Virpiniemen merivartioaseman pursimiestä, joihin yhteys katkesi lauantai-iltana. Kylmettyneet miehet löydettiin mereltä vesilastissa olleine veneineen sunnuntaiaamuna kello seitsemän tienoilla.

Liminganlahdella etsittiin myös kadonnutta 60-vuotiasta Viljo Sarkkista. Etsintöihin osallistui sunnuntaina merivartioaseman vene sekä päivän mittaan neljä lentokonetta ja kaksi helikopteria sekä rantamaastossa yli sata miestä. Tuloksettomia etsintöjä jatkettiin naarauksilla maanantaina.

 

Etelä-Pohjanmaan hälytyskeskuksessa Seinäjoella myrskyä pidettiin kovimpana vuosikausiin ja pelastustöihin jouduttiin kutsumaan apua naapurikunnista. Kaupungissa tuuli rullasi useita peltikattoja kerrostaloista. Maakunnan hälytyskeskuksissa kirjattiin yli 50 ilmoitusta.

 

Vaasassa raju tuuli irrotti puolet kaupungin keskustassa olevan Pyhän kolminaisuuden kirkon katosta puolenpäivän aikaan. Kaikkiaan Vaasan palokunta sai päivän aikana parisenkymmentä ilmoitusta tuulivahingoista. Eniten huolta aiheuttivat kattojen, savupiippujen ja antennien irtoamiset sekä puitten kaatumiset. Vaasassa mitattiin puuskaisen tuulen voimakkuudeksi jopa 25 metriä sekunnissa.

 

 

MANTA-MYRSKYSTÄ MILJOONAVAHINGOT ETELÄ-SAVOSSA

Manta-myrskyn tuhoja selviteltiin Etelä-Savossa korkeapaineella koko sunnuntaipäivä. Alustavien arvioiden mukaan metsille, rakennuksille, maatiloille ja sähköyhtiöille aiheutui monien miljoonien markkojen vahingot. Yksistään maaseudun sähköhuollosta vastaavan Suur-Savon Sähkö Oy:n jakeluverkosto vaurioitui mahdollisesti jopa kahdesta tuhannesta kohdasta ja vahingot ovat miljoonan markan luokkaa.

Lauantai-iltana kello 21 aikoihin oli 25-30 000 taloutta Suur-Savon Sähkön 40 000 sähkönkäyttäjästä vailla virtaa. Puolet yhtiön paristakymmenestä sähköasemasta pimeni. Runsaiden vikailmoitusten takia puhelinlinjat tukkeutuivat ajoittain. Kaikki taajamat saatiin sähköjen piiriin sunnuntaina, mutta pienjännitelinjojen korjaaminen kestänee useampia päiviä.

Vikojen etsimiseen käytettiin kahta helikopteria, mutta verkoston kuntoa ei saatu sunnuntain aikanakaan vielä kokonaan tarkastetuksi. Johtojen päälle kaatuneita puita olivat raivaamassa varusmiespartiot ja metsurit. Löydettyjä vikoja oli korjaamassa sähköyhtiön omien lähes sadan asentajan lisäksi kymmeniä asennusliikkeiden sähköasentajia maakunnasta.

 

Maatiloilla katastrofitunnelmat

Pitkäaikainen sähköpula aiheutti tukalat paikat varsinkin maitotiloille ja meijereille. Monilla suurilla tiloilla elettiin suoranaisissa katastrofitunnelmissa, kun lypsykoneet eivät toimineet ja tilatankkien maidot alkoivat lämmetä. Lehmien käsin lypsämiseksi järjestettiin talkoita mm. Hirvensalmella Pöyryn kylässä. Joillekin tiloille saatiin kompressori käyttämään lypsykonetta.

Mikkelin Osuusmeijeri hälytti kaikki vapaavuorolla olleet kuljettajat töihin sunnuntaina. Päivän aikana ajettiin 12 ylimääräistä tilatankkilinjaa, että maidot saatiin pelastetuksi meijerille. Pystälähettäjät joutuivat turvautumaan vanhaan konstiin, eli viemään (maitotonkat) järveen jäähtymään.

 

Savonrata poikki, ihmisiä puiden alle

Savonlinnassa kolme henkilöä loukkaantui jäätyään kaatuvien puiden alle. Eräältä heistä katkesi käsi.

Junaliikenteelle myrsky aiheutti huomattavaa haittaa. Savon rata katkesi Mikkelin ja Pieksämäen välillä useista kohdin kello 16 aikoihin, kun kaatuneet puut romahduttivat ajojohtimet radalle. Korjaukset kestivät sunnuntai-iltaan saakka, mutta dieselveturilla päästiin ajamaan ensimmäisen kerran sunnuntaiaamuna kello 6 aikaan.

Aluehälytyskeskuksiin tuli ilmoituksia erityisesti teille, kaduille ja sähkölinjoille kaatuneista puista sekä kattovaurioista. Juvan kirkosta putosi risti alas. Mikkelissä tuuli heitteli nurin rakennustyömaiden suoja-aitoja.

 

 

MANTA-MYRSKY PIMENSI LAAJAT ALUEETPÄIJÄT-HÄMEESSÄ

Lahden palokunnan lauantai-ilta oli ennätyksellisen kiireinen, kun myrsky kaatoi puita ympäri kaupunkia teille ja sähkölinjoille. Pahoja ruuhkia ei kuitenkaan tullut missään, sillä puut saatiin siirrettyä nopeasti pois joko palokunnan tai kaupunkilaisten oman aktiivisuuden toimesta. Palokunnan kiire alkoi neljän aikoihin iltapäivällä kaksinkertaisella miesvahvuudella  ja sitä riitti puoli yhdeksään. Yhtä kiireisiä päiviä ei ole ollut kuin pahojen ukkosmyrskyjen sattuessa. Myrskyn vahinkojen otaksuttiin jääneen kuitenkin huomattavasti pienemmiksi kuin Etelä-Savossa.

Voimakas tuuli repi Lahden yhteiskoulun uuden rakennuksen kattopellin, joka rullautui irti kymmenen metrin matkalta. Tuuli lennätti myös yhden kattoluukun koulun sisäpihalle.

Myrskyn kaatamat puut vioittivat samanaikaisesti toistakymmentä suurjännitelinjaa. Osalla alueista sähkökatkos kesti toista vuorokautta. Miehiä oli korjaustöissä niin paljon kuin heitä oli saatu haalittua. Sähköhäiriö pimensi Yleisradion Tv-2:n lähetykset Lahden seudulla kello 15.50-18.5415.50-18.54 välisenä aikana. Varavoimakoneen teho riitti vain radiolle ja Tv-1 lähetyksiin.

Manta-myrsky ei aiheuttanut katastrofia Päijät-Hämeen puhelinyhdistykselle. Muutamat sadat asiakkaat kärsivät yhteyksien puutteesta enimmillään pari päivää.

 

Nastolan palokunta raivasi lauantain kuluessa kymmenkunta kaatunutta puunrunkoa. Sähköt olivat poikki enimmillään nelisen tuntia.

Orimattilassa palokunta kävi kiinnittämässä kirkonkylän kauppapuutarhalla irronnutta kasvihuoneen kattoa. Toinen auto lähetettiin raivaamaan Heinämaantielle kaatuneita useita puita. Myös Orimattilan poliisille tehtiin ilmoituksia kaatuneista puista ja repeytyneistä peltikatoista. Sähkökatkoja esiintyi eri puolilla kuntaa.

 

Heinolan seudulla vahingot jäivät melko vähäisiksi. Kaupungin puistoissa kaatui muutamia järeitä puita ja maanteille syntyi lyhytaikaisia liikennetukoksia kaatuneista puista. Sähkölaitokselta arvioitiin vahinkojen jäävän huomattavasti elokuista myrskyä pienemmiksi, vaikka puita oli kuitenkin kaatunut linjoille runsaasti ja laajalti. Sähkölaitoksen maaseutujako oli kokonaan poikki noin kello 15.30-19.30.

 

Hartolan seudulla suuret metsävahingot

Hartolassa ja Sysmässä myrsky aiheutti Heinolaa enemmän vahinkoa metsälle ja sähkönjakelulle. Hartolan Metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Pertti Mäkinen arvioi vahinkojen saattavan nousta elokuisen myrskyn tasolle.

- Elokuisessa myrskyssä kaatuneista rungoista särkyi noin 10-15 prosenttia, nyt jopa 30 prosenttia. Taloudelliset menetykset ovat suuret, Mäkinen arvioi. Puita kaatui tasaisesti pitkin pitäjää tyypillisen syysmyrskyn tapaan, kun elokuussa oli kolme neljä keskusta.

 

Runsaasti sähkökatkoja pohjoisessa Itä-Hämeessä

Heinolan sähkölaitoksella oli sunnuntaina kolme työporukkaa töissä raivaamassa linjoille kaatuneita puita mm. Hartolassa.  Maanantaina kaikki saadaan käydyksi läpi. Rainion takana oli 60 metrin pylväsvälille kaatunut kahdeksan puuta, mutta linja kesti pystyssä osaltaan nykyisin käytettävien teräsalumiinijohtojen ansiosta, jotka kestävät kuparijohtoja paremmin.

Sysmän ja Hartolan alueella sähköt katkesivat lauantaina kello 20 aikaan noin 500 taloudelta. Suurjännitevikoja oli sattunut useassa paikassa ja Etelä-Suomen Voima Oy:n koko saatavissa oleva henkilöstö ja kahdeksan autoa olivat liikkeellä ympärivuorokautisesti jo puoliltapäivin. Sähköyhtiön Sysmän päivystyksestä arvioitiin vahinkojen olevan suuremmat ja laajemmat kuin elokuun ukkosmyrskyssä.

Joutsan keskusta oli ilman sähköä 5,5 tuntia, sähkö sinne tulee Imatran Voimalta.

 

Manta-myrskyn jälkiä korjataan viikkoja

Päijänteen länsipuolella lauantaina heti puolilta päivin alkanut Mantan päivän myrsky aiheutti suuret vahingot mm. Padasjoella ja Asikkalassa. Tuhansia tukkipuita kaatui ja niiden hakkuissa on työtä pitkäksi ajaksi. Kaatuvat puut katkoivat mennessään sähkö- ja puhelinjohtoja ja vikojen korjaamisessa kulunee ainakin kaksi viikkoa. Sähkönjakelu saatiin kuitenkin pääosin toimimaan sunnuntain aikana, kertoi johtomestari Reino Virtanen Hämeen sähköstä.

Kuhmoisten eteläosassa Päijänteen rannalla Harmoisissa sähkölinjan pylväätkin katkesivat ja johdot sotkeutuivat kaatuneitten puiden sekaan. Linja joudutaan uusimaan kokonaan.

 

 

JOENSUUN PUISTA SATOJA NURIN

Lauantaisen myrskyn tuhoja raivattiin koko sunnuntaipäivän ajan eri puolilla Pohjois-Karjalaa. Raivaustöitä tehtiin sähkölinjoilla mm. koko Keski-Karjalan alueella. Palokunnat poistivat kaatuneita ja kaatumassa olevia puita ja raivasivat myös pienempiä syrjäteitä.

Vahinkojen suuruutta ei vielä sunnuntaina kyetty arvioimaan, mutta esimerkiksi Joensuun kaupungin alueella myrsky kaatoi satoja puita. Rakennukset säästyivät pahoilta vaurioilta. Suurimmat vahingot kärsi Louhelan koulu Joensuussa, kun tuuli lennätti koulun katon kadulle.

Kahden kontiolahtelaisen veljeksen epäiltiin hukkuneen kovassa tuulessa Höytiäisen Jouhtenisen selällä. Kontiolahden poliisin etsinnöissä löytyi maanantaina veljesten käyttämä vene kumollaan Latosaaren rantakivikolta. Poliisi arvioi 4,5-metrisen avolaitaveneen olleen aivan liian kevyt sunnuntaisiin tuulioloihin.

 

 

UUSIMAA

Myrsky riehui myös Uudellamaalla aiheuttaen vahinkoja. Puita kaatui teille eri puolilla Porvoon maalaiskuntaa ja mm. uudella moottoriliikennetiellä Mäntsälässä.

Sähköt olivat poikki laajoilla alueilla Etelä-Suomen Voima Oy:n ja Mäntsälän kunnan sähkölaitoksen piireissä.

Riihimäellä myrskyvauriot alkoivat työllistää palokuntaa kello 16 alkaen. Eri puolilla kaupunkia oli katkennut sähköjohtoja. "Valokaaret olivat valtavia puiden kaatuessa sähkölinjojen päälle", kuvailtiin tunnelmia Sointulan muuntajan luona. Läntisiä kaupunginosia pimentänyt puurykelmä vaati palokunnan erityistoimia ja ympäristö eristettiin varmuuden vuoksi. Muutamia vuosia sitten oli maahan pudonneita sähköjohtoja korjannut sähkömies saanut surmansa läheisen koulun pihalla.

Hirsimäen teollisuusalueella tuuli irrotti kattolevyjä ja seinäpaneeleja Paloheimon 20 metriä korkeista puutavaran kuivausmakasiineista. Viereinen tie suljettiin liikenteeltä. Muutamassa kerrostalossa tuuli oli kiskonut kattoluukkuja.

Kolmostiellä Hyvinkäällä puu kaatui auton eteen ja auto vaurioitui. Kuljettajalla oli mukanaan moottorisaha, joten raivausapua ei tarvittu.

 

Puheluruuhkaa Kymenlaaksossa

Kymenlaaksossa suurimpana ongelmana olivat hätääntyneet kouvolalaiset, jotka tukkivat puhelinsoitoillaan aluehälytyskeskuksen. Keskuksen oli pakko turvautua paikallisradion apuun ilmoituksella, että sähkölinjoja korjataan koko ajan ja teille kaatuneet puut raivataan sitä mukaa kun palolaitos ehtii.

You'll need Skype CreditFree via Skype
 

1984 Kesäsykloni "Jorma" pohjoisessa

Last Updated: 24 November 2016
Written by Leevi Korpela

MYRSKYT 1984

 

 

 

14.01.1984

ETELÄMYRSKYÄ  Saaristomerellä ja Pohjanlahdella. Keskituuli puhalsi 24-26 m/s ja puuskat jopa 30 m/s Saaristomerellä. Myrskykeskus liikkui päivän aikana Lappiin. Eniten vahinkoja tapahtui Lounais-Suomessa, missä sähköt katkeilivat kaatuneiden puiden vuoksi lähinnä saaristokunnissa. Myös maanteille kaatui puita.  Laiturit ja rantarakenteet olivat myös tuulen riepotuksen kohteina. Oulussa puolet rantamakasiinin katosta irtosi.

Merivesi nousi korkealle pitkin rannikkoa, Vaasassa mitattiin 150 cm yli normaalin vedenkorkeuden. Finnair joutui peruuttaman joitakin kotimaan lentoja. Myös sisämaassa yksittäiset puiden kaatumiset aiheuttivat mm. vähäisiä sähkökatkoja. (ESS).

                                              

                                                                               

 

26.06.1984

KESÄSYKLONI  ”JORMA” YLLÄTTI VOIMALLAAN

Tiistaina riehunut myrsky syntyi aamulla Laatokan pohjoispuolella. Keskus kulki pohjoiseen kaartaen Kajaanin itäpuolelta luoteeseen voimistuen samalla nopeasti pyörteiseksi myrskyksi. Myrskykeskus ohitti myrskyalueen noin tunnissa, pohjoiseen edetessään  se heikkeni. Myrskyn todellista voimakkuutta ei tarkoin tiedetä, sillä noin 100 km:n läpimittainen myrskykeskus kulki mittausasemien ohi.  Mitattu kovin tuulen nopeus saatiin Ivalosta klo 21, 25.5 m/s.

Myrskyn tulo yllätti myös Ilmatieteen laitoksen ja myrskyvaroituksia ei annettu. Ennusteen tekemistä vaikeutti osaltaan havaintoasemien hajanaisuus esimerkiksi Lapissa.

 

MYRSKY RIEHUI USEIDEN MILJOONIEN VAHINGOT

Koillismaalla ja Koillis-Lapissa tiistaina riehunut myrsky aiheutti paikoin pahempia aineellisia vahinkoja kuin toissasyksyinen Mauri-myrsky. Hajallaan olevilla vahinkoalueilla metsien kärsimät vahingot arvioitiin keskiviikkoiltana jopa yli 10 miljoonaksi markaksi. Henkilövahingoilta vältyttiin, joskin kaksi ihmistä loukkaantui Posiolla, kun puita kaatui leirintäalueella telttojen päälle.

Paikallisten asukkaiden Jormaksi ristimä myrsky runteli pahimmin jo Mauri-myrskyn harventamia alueita Sallan eteläosissa, Posiolla ja Kuusamon luoteis- ja eteläosissa. Puita kaatui myös Kemijärvellä,  Savukoskella ja Taivalkoskella. Pohjoiseen päin mentäessä vaikutukset olivat lievempiä, mutta esim. Inarin pohjoisosa ja koko Utsjoen kunta jäivät linjojen katkeamisen vuoksi ilman sähköä useiksi tunneiksi. Pahimmillaan Inarissa sähkökatko kesti 12 tuntia.

Myös puhelinlinjat katkesivat eri puolilla myrskyaluetta ja korjaaminen voi harvaan asutulla alueella viedä viikonkin. Sähkölinjat saatiin pääosin kuntoon keskiviikkoiltaan mennessä.

 

 

 

07.08.1984

KAATOSADE SAI LAHDEN TULVIMAAN

Päiväkausia kestänyt helteisen nihkeä sää purkautui ankaraan salamointiin, jyrinään ja kaatosateeseen Lahdessa kello 16 aikaan. Keskustan liikenne sekoittui pahoin ja vettä kertyi nopeasti notkelmapaikkoihin jopa puoleen sääreen saakka. Esimerkiksi Savonkadun ja Savon Valtatien risteyksessä vettä oli niin paljon, että autot juuttuivat paikoilleen, moottorit sammuivat ja kulkupelit jouduttiin työntämään kuiville. Karjalankatu muistutti Supankadun kohdalla enemmän jokea kuin autoille tarkoitettua kulkuväylää. Rautatieaseman alikulkutunnelissa poliisi joutui kahden partion voimalla käännyttämään tunnelin läpi pyrkineet henkilöautot muualle. Linja-autot pääsivät läpi mahtavia tulva-aaltoja nostattaen.

Keskustan liikennevalot sekosivat. Jossakin vilkkui keltainen, toisessa risteyksessä kaikki valot näyttivät punaista, kolmannessa valot kiusoittelivat kulkijoita vaihtaen väriä mielensä mukaan. Kaaosmaista tunnelmaa täydensivät eri puolille kaupunkia kiitävät paloautot, kun salamat laukoivat teollisuuslaitosten automaattisia palohälyttimiä.

Askon tehtaiden suunnasta tuleva savu painui päin Salpausselän rinteitä ja kiipesi puiden latvoja hipoen leveänä savumattona keskustan suuntaan. Kysymyksessä ei suinkaan ollut tulipalo, vaan oikuttelevat ilmamassat, jotka painoivat tehtaan piipun savun maata kohden.

Puolitoista tuntia riehuttuaan ukkonen sai puretuksi pahimman voimansa jättäen jälkeensä veden täyttämiä kellareita, suihkulähteinä pulppuavia viemärinkansia ja märkiä kaupunkilaisia. Lahden aluehälytyskeskuksen kaikki kalusto oli käytössä kello 18 aikaan ja kellareiden tyhjennyspyyntöjä sateli joka puolelta. Töitä tehtiin tuntikausia.

Lahden Launeen sääasemalla saatiin kahden tunnin sademääräksi 64 mm, mikä on korkein 20 vuoteen.

 

Salama vaurioitti pääsähkölinjan

Salama vioitti Lahden ympäri kiertävää 110 kilovoltin pääsähkölinjaa Teivaalan ja Sopenkorven välisellä maakaapeliosuudella. Sähkönjakelu katkesi puolen tunnin ajaksi Lahden keskustassa, osassa Mukkulaa sekä läntisissä ja eteläisissä kaupunginosissa. Ilmajohtimia vioittui  Nastolassa  ja Hollolan Uskilassa. Villähteellä oli syynä salama, Uskilassa johtojen päälle kaatuneet puut. Myös muuntajia vioittui.

Päijät-Hämeen puhelinyhdistys  sai hajanaisia vikailmoituksia alueeltaan. (ESS)

 

1982 Syysmyrsky Mauri

Last Updated: 24 November 2016
Written by Leevi Korpela

MYRSKYT 1982

 

 

 

07-11.6.1982

TAKATALVEN TUULIA

Suomessa vallitsi hyvin kylmä sääjakso kesäkuun 7-17 päivien välisenä aikana. Kuun alkupäivien hellejakso muuttui ajoittain oikeaksi takatalveksi suoraan Jäämereltä saapuneen voimakkaan kylmänpurkauksen myötä. Tuulet olivat ajoittain puuskaisia ja kovia. Lumi- ja raekuuroja saatiin Etelä-Suomea myöten, mutta Lapissa ja Kainuun alueella lunta tuli jopa hiihtokeleiksi asti. Pohjoisen lumipeite ylti aina Savoon ja Pohjois-Karjalaan asti, mikä on vuodenaikaan nähden hyvin harvinaista.

Silloisen Ilmatieteen laitoksen säätilaston kertomaa: Kesäkuuhun osuivat sekä vuosisadan lämpimin että kylmin viiden vuorokauden jakso: 31.5 - 4.6 mitattiin vuosisadan ennätyslämmöt, kun taas 10.6 - 14.6 paleltiin enemmän kuin koskaan aiemmin.   

 

Ajankohtaan nähden harvinaisia lumisateita saatiin varsinkin Itä-Suomessa 8-11 päivinä, ajoittain myös etelämpänä. Lapissa ja Koillismaalla lunta satoi jo maanantaina 7.6. Tuolloin vähäisiä lumikuuroja esiintyi myös Savonlinnan ja Lappeenrannan seuduilla. Tiistaina osa Pohjois-Karjalaa, mm. Outokumpu sai 10 sentin lumivaipan ja tiistai-iltana pyrytti myös Mikkelissä maan valkoiseksi. Keskiviikkona ainakin Kuopiossa rakenneltiin lumiukkoja. Myös eteläisessä Hämeessä maa oli pari päivää valkoinen lumisateiden jäljiltä.

Kuusamon tuntureilla kerrottiin uutisten mukaan olleen yli puolen metrin nietoksia ja Sotkamossakin 10-senttinen lumivaippa. Tuusniemen ja Outokummun seudulla uutisoitiin sataneen 30 senttiä lunta (nietostunutta?).

 

"20-30 senttiä lunta ja muutama aste pakkasta eli oikein sopiva hiihtokeli", kuvaili maanantaina (14.6) Kaunispäällä Ivalossa lomaillut lahtelaismies kesäkuisia Lapin näkymiä. Kesärenkailla lumisille pohjoisen teille lähteneet olivat vaikeuksissa. Uutinen ESS:sta 15.6.1982.

 

Puuskatuuli teki tuhoja

Kylmänpurkaus toi mukanaan  kovia, puuskaisia tuulia useampanakin päivänä. Hyvin tuulista säätä oli varsinkin 8-11 päivinä ja vielä 16-17 päivien tienoilla. Etelä-Suomen Sanomat uutisoi 9.6:

Tiistaina (8.6) puuskissa parhaimmillaan 20 m/s puhaltanut pohjoistuuli kaatoi Lahden seudulla puita linjoille aiheuttaen sähkökatkoksia. Hurja myrsky ei säästänyt Viitailassa edes sähköpylväitä vaan kaatoi niitäkin kumoon. Lahden sähkölaitokselta kerrottiin, että sähkölinjoja oli korjaamassa kaikkiaan kymmenen ryhmää. Sähkökatkot kestivät pahimmillaan muutamia tunteja.

Anttilanmäellä kaatui puu auton päälle ja Vesijärvellä myrsky riepotteli huonosti kiinnitettyjä veneitä. Tehin matka Päijänteellä katkesi myrskytuulen vuoksi.

 

Omat muistinpanot 1982: Tiistaina ja keskiviikkona ryöpyttivät lumi-, räntä- ja raekuurot pahiten, myrskytuulen saatossa pyrytti parhaimmillaan kuin talvella konsanaan, maakin valkaistui hetkeksi. Tämä on ollut ainoa lumisade kesäkuussa Nastolassa asumiseni aikana vuodesta 1970, mutta todennäköisesti pidemmälläkin aikajaksolla. Lumikuuroja saatiin useana päivänä maassamme ja niiden aikana pysytteli lämpömittari iltapäivälläkin vain muutamassa lämpöasteessa. 8.6 kello 15 Jyväskylän sääaseman mittaus oli tasan 0 astetta.

 

 

 

09-11.08.1982

ELOKUUN UKKOSIA

Pitkään jatkunut ajoittain helteinen poutasää päättyi vuolaisiin ukkoskuuroihin. Kesän rajuin ukonilma ravisteli Kuopion seutua myöhään maanantai-iltana (9.8) aiheuttamatta suurempia vahinkoja. Valveilla olleet ihmiset saivat kuitenkin seurata mahtavaa luonnon ilotulitusta. Lounaasta koilliseen kulkenut kapea rintama toi rankkasateen ja tulvan, kun Kuopionlahden rannan viemärit eivät ehtineet vetää yläkaupungilta valunutta vettä. Se purkautui kahtena suihkuna viemäriaukoista synnyttäen kadulle puoli metriä syvän järven ja keskeyttäen liikenteen tunniksi.

Maanantain ja tiistain välisenä yönä ukkoskuurot syytivät vettä Länsi-Suomen lisäksi myös mm. Länsi-Lapissa. Tampereella mitattiin sademääräksi 32 mm, Hangossa 24 mm ja Pellossa 18 mm.

 

Tiistaina aamupäivällä helsinkiläiset ihmettelivät pimeää; oli kuin auringonlaskun jälkeen. "Tuollainen tavattoman paksu ukkospilvi ulottuu korkealle ja estää tehokkaasti auringon valon pääsyn", selvitettiin Ilmatieteen laitokselta.

Keskiviikkona (11.8) iltapäivällä riehunut ukonilma surmasi Orimattilan Kuivannolla laitumelle kolme lehmää, jotka olivat seisoneet sähköaidan vieressä aukealla paikalla. Yhden lehmän sarvet paloivat kiinni aitaan. Salama iski paimenpoikaan, jonka  hajotti säpäleiksi. Ukkonen hajotti myös Huhdanojan Kiiliössä kalliolla olleen kolmiomittaustornin. Edellisyönä salama vaurioitti Orimattilan paloaseman radiolaitteita ja kun eivät puhelimetkaan toimineet, salaman sytyttämän varastopalon sammutustehtävä viivästyi hiukan. (ESS)

                              

 

 

22.09.1982                   

MAURI-MYRSKY  YKSI  VAHINGOLLISIMMISTA SYYSMYRSKYISTÄMME                          

HIRMUMYRSKY RIEPOTTI KEMIÄ

Kaksi menehtyi kesämökin raunioihin

Mauri-myrsky aiheutti valtavat vahingot keskiviikkona Pohjois-Suomessa ja erityisesti Perämeren alueella, ollen yksi voimakkaimmista syysmyrskyistä maassamme kautta aikojen. Kaksi ihmistä menetti henkensä ja myrskyn taloudellisten vahinkojen arvioidaan nousevan jopa satoihin miljooniin markkoihin.

Ajoittain hirmumyrskyn voimalla lähes 40 m/s puhaltanut tuuli aiheutti suurimmat tuhot Pohjois-Suomen metsille. Tuhoalueita on kaikkialla maakunnassa ja varovaistenkin arvioiden mukaan metsää kaatui useita miljoonia kuutiometrejä, rahassa satojen miljoonien markkojen edestä. Ainoastaan Muonion seudulla vahingot jäivät vähäisiksi. Metsää kaatui myös tunturialueitten pohjoispuolella Sodankylässä ja Inarissa.

Eräs pahimmin kärsineistä alueista oli Rovaniemi ympäristöineen. Kaupungin alueella laskettiin myrskyn kaataneen noin 4 000 puuta. Erittäin suuret vahingot koitui myös Ounasvaaran ja Korkalovaaran rinteille. Rovaniemellä loukkaantui pikkupoika jäätyään kaatuvan puun alle.

Metsissä aiheutuneiden vahinkojen arviointi aloitettiin torstaina. Metsähallinnon Perä-Pohjolan piirikuntakonttori lähetti mm. neljä lentokonetta kartoittamaan vahinkoaluetta.

                      

Kaksi ihmistä menetti henkensä

Pohjanlahden perukassa syntyi hirmuista jälkeä. Kemin Ajoksessa tuulennopeudeksi mitattiin ajoittain 35-40 m/s ja merivesi nousi nopeasti lähes kaksi metriä tavallista   korkeammalle, jolloin aallot löivät maihin aiheuttaen mm. Kemin ja Tornion  venesatamissa  huomattavat vahingot. Veneitä kulkeutui kauas maalle, mm. Kemin pallokentälle. Tällöin myös kymmeniä saariston  kesämökkejä irtosi perustuksiltaan.                                                                                                                  

Torniossa ns. Vitagrunnin saaressa tulvavesi ja tuuli irrottivat rannassa olleen hirsimökin, joka ilmeisesti ajelehti meriveden mukana Laivaniemeen ja murskautui rantakivikkoon. Mökin jäännösten joukosta löydettiin vasta torstaina iltapäivällä miehen ja naisen ruumiit, joiden poliisi arveli olleen mökissä. Surmansa saaneiden uskottiin hakeutuneen mökkiin myrskyä pakoon. Vielä torstaina ei heidän henkilöllisyytensä ollut selvillä.

((Myöhemmästä historiatiedosta selviää, että menehtyneiden omaiset vaativat Ilmatieteen laitosta tilille siitä, ettei se ollut varoittanut kansalaisia tarpeeksi myrskyn voimakkuudesta).

 

Lapissa myrskyä luonnehdittiin pahimmaksi syysmyrskyksi miesmuistiin. Perämeren alueella Vaasasta alkaen myrsky rikkoi satoja veneitä ja kaatoi laajoja alueita metsiä ja puistojen puita sisämaassa. Rannikolla, Kemissä, Torniossa ja Rovaniemellä tuuli irotteli kymmeniä kattoja. Vielä torstaina olivat laajat alueet ilman sähköä ja osa puhelinyhteyksistä edelleen poikki.

Myrsky oli voimakkaimmillaan iltapäivästä eteenpäin ja alkoi heikentyä illalla. Ilmatieteen laitoksen virallisen tilaston mukaan suurin 10 minuutin keskituulinopeus mitattiin  Korsnäsin Moikipäässä, 29 m/s  (S-SW), maa-alueilla Oulussa, 19 m/s. Suurin  virallinen vedenkorkeus mitattiin Kemissä, 201 cm. (ESS)

 

Säänkuva

Säätilanteen aiheutti trooppisen Debby-myrskyn jäänne, joka liikkui Tanskan suunnalta koilliseen voimistuen uudelleen myrskyksi Pohjanlahdella. Matalapaine sai lisävoimansa sen kaakkoispuoleisesta vuodenaikaan hyvin lämpimästä ilmamassasta, jossa esiintyi myös ukkosta. Myrskyä edeltävänä päivänä Kuusankoskella mitattiin peräti 21,8 asteen lämpötila.

Lehtileikkeestä löytyi edellisen illan säätiedotus, jonka ennuste ei vielä tuohon aikaan niinsanotusti "saanut kiinni" myrskyä, eikä tuulivaroituksia annettu:

Odotettavissa keskiviikkoiltaan asti...Vaasan, Keski-Suomen ja Oulun läänissä: navakkaa etelän puoleista tuulta, pilvistä ja lännestä alkaen jatkuvampaa sadetta. Lämpötila 13-16 astetta. Lapin läänissä: kohtalaista tai navakkaa etelän ja kaakon välistä tuulta, pilvistä ja ajoittain sadetta. Lämpötila etelässä 12-15, pohjoisessa 8-12 astetta.

 

Ilta-Sanomien versio torstaina 23.9

HIRMUMYRSKY RIEPOTTI KEMIÄ

Ensimmäistä kertaa rauhan aikana jouduttiin Kemissä eilen kriisiryhmä ja johtokeskus valjastamaan tosityöhön, jota johti apulaiskaupunginjohtaja Viljo Heikonen. Pahimmillaan hirmuvoimalla Pohjanmaalla riehunut myrsky repi Kemi-Tornion alueella kymmenien talojen peltikatot ja tuhosi satoja veneitä. Kemin ja Tornion venesatamat tuhoutuivat tyystin. Ajoksen meriliikennesatama kärsi myös pahoja vaurioita.

Kemissä 10 000 ihmistä joutui olemaan ilman sähköä ja valoa peräti 6 tunnin ajan.

Hälyttävin tilanne syntyi katon revetessä ja tulvaveden uhatessa Kemin sairaalaa, kulttuurikeskusta ja kaupungintaloa. Tilanne kaupungin keskustassa oli jotain Suomen oloissa ennen kokematonta: ikkunat paukkuivat joka puolella rikki, peltikatot menivät rullalle, jopa tonnin painoiset kivet vierivät Ajoksen satamassa rantapenkereen sorruttua ja suojatie kääntyi mutkille meren viedessä perustukset. Puistikot ja mm. Kemin pallokenttä täyttyivät tuhoutuneista purjeveneistä. Lähes koko hai-veneiden kemiläinen ryhmä tuhoutui ja muutenkin Perämeren alueen purjevenekanta vähintään vaurioitui lähes kokonaisuudessaan.

Ajoksen meriliikennesatama kärsi myös pahoja vaurioita, mm varastohallit tuhoutuivat. Ajoksen satamassa siirtotöissä ollut veturi jäi mottiin rautatiepenkereen sortuessa sen molemmin puolin.

Ruotsin puolelta ajelehti kymmenittäin kalliita veneitä murskautumaan Tornion rannikon  kivikoihin.

Puhelinlinjat katkesivat ja pikkutiet menivät poikki. Lukuisa määrä pientaloja menetti kattonsa, koska peltiset tai huopaiset katot antoivat periksi myrskylle.

Keskiviikon myrsky oli pahin miesmuistiin, kertoivat kaikki pelastustoimiin osallistuneet yhtäpitävästi. Hävityksen ja kauhistuksen keskellä pelastusmiehet ihmettelivät illalla Kemissä, kuinka kaiken roinan seassa ei ollut ainuttakaan ihmisuhria.

                       

 

 

15-16.12.1982

MYRSKYÄ MERELLÄ, LUMIPYRYÄ MAALLA

Keskiviikkona ja torstaita vasten yöllä myrskynä myllertänyt tuuli tuntui eniten merialueilla. Puuskissa 33 metriä sekunnissa puhaltanut tuuli vaikeutti meriliikenteen lisäksi myös rautatie- ja lentoliikennettä. Kiskoilla kuljettiin hitaammin tuiskun tukkiessa vaihteet. Lennot esti ajoittain sakea pyry. Tuuli katkoi lisäksi maalla puita ja sähköjohtoja sekä irrotti talojen kattoja. Kova tuuli vei äskettäin jäätyneen Päijänteen jäät mukanaan.

Merenkurkussa Moikipään sääasemalla mitattiin 16.12 alhaisin koskaan maassamme havaittu ilmanpaine 942,1 hPa. (ESS)

 

1983 Vesiryöppy Pielavedellä

Last Updated: 24 November 2016
Written by Leevi Korpela

MYRSKYT 1983

 

 

 

14.01.1983

TAMMIKUUN UKKONEN katkaisi sähköt Lahdessa hetkeksi perjantain vastaisena yönä. Eteläisten kaupunginosien sähkökatkoksen syyksi kello 3.30 aikaan arveltiin yöllä riehunutta ukkosmyrskyä. Ilmatieteen laitoksen mukaan tammikuinen ukkosmyrsky ei ole erityisen harvinainen lämpiminä talvina, kuten nyt. (ESS)

Omat muistiinpanot: Aamuyöllä ukkosta kello 3.30-5.30, Lahdessa päällä, Nastolassa nähty tiettävästi välähdyksiä. Syvenevä matalapaine liikkui Keski-Suomen yli itään.

 

 

 

17.06.1983

UKKOSKUURON VESIRYÖPPY PIELAVEDELLÄ

Rankin ukkoskuuro miesmuistiin aiheutti pahoja vesivahinkoja ainakin viidessätoista rakennuksessa Pielaveden kirkonkylässä perjantaina. Kello 16 alkanut ja 45 minuuttia kestänyt sade toi kerralla arviolta 100 mm vettä nostaen vedet kellareihin ja kauppoihin ja katkaisten Viitasaari - Keitele maantien. Viemärit eivät ehtineet vetää vesimäärää ja mm. virastotalon katto ei pystynyt pidättelemään rankkasadetta. Vesi lainehtikin esimerkiksi verotoimiston lattioilla kymmensenttisenä kerroksena. Kaikkia vahinkoja ei ensi vaiheessa edes pystytty vielä arvioimaan. (ESS).

 

Luonnonvoimasta kertoi myös Pielavesi-Keitele paikallislehti:

VETTÄ TULI KUIN AISAA

Pielaveden kirkonkylän alueella koettiin viime perjantai-iltana kello 16 tienoilla niin rankka vesisade, että sellaista on alueella tuskin koskaan koettu. Vettä tuli sananmukaisesti kuin saavista kaatamalla. Kaikki ojat täyttyivät hetkessä ja vesi virtasi valtoimenaan kaikille vähänkin alavammille paikoille. Vesi tunkeutui myös nopeasti varsinkin sellaisten kiinteistöjen kellarikerroksiin, joissa on ajoluiskat. Vesivahinkoja kärsi kaikkiaan lähes parikymmentä suurempaa kiinteistöä ja lisäksi vettä oli useimman omakotitalonkin kellarissa.

Varsinkin tasakattoisten talojen sadevesiviemärit eivät ennättäneet vetää kaikkea vettä, vaan katoille muodostui lammikoita, jolloin vesi tunkeutui sisälle reunoilta ja putkistojen juurilta. Näin esimerkiksi valtion virastotalolla.

Restentin alakerrassa vettä oli metrin verran ja lisäksi sitä oli Sokoksen alakerrassa, kunnanvirastolla, entisessä osuuspankin talossa, Lassinkulman kerrostalossa sekä monessa muussakin kiinteistössä. Puustellintie jouduttiin katkaisemaan ojien ja viemäreiden täytyttyä vedestä ja vesi tunkeutui myös tien varren Kataisen liiketaloon.

Palokunta työskenteli kuumeisesti pumppaustehtävissä, mutta koska kaikki vesi tuli runsaan puolen tunnin sisällä, ei ehditty joka paikkaan auttamaan. Veden aiheuttamat vahingot liikkunevat sadoissa tuhansissa markoissa.

 

Ukkonen mykisti puhelimia etelässä

Muun muassa Lahden seudulla ukkosrintama teki rajusti tuhoaan puhelinliikenteelle. Pahimmin kärsineet suunnat olivat Kärkölä, Järvelä ja Orimattila. Lauantain aikana ehdittiin korjata ylitöinä 40-50 vikaa, mutta illansuussa listalle jäi vielä yli 100 korjattavaa kohdetta. Ukkoskesä alkoi puhelinyhdistyksen piiripäällikkö Into Häkkisen mukaan tavallista ravakammin; viikonloppu oli "vilkkaammasta päästä".

Ukkonen pilasi Orimattilassa Uusimaa 83-maatalousnäyttelyn avajaispäivän. 20 000 ihmiselle näyttelyyn tutustuminen jäi sivuseikaksi, kun pääasiaksi nousi kuivana pysyminen. Iltapäivän raju ukkosmyrsky kaatoi alle tunnissa noin 50 mm vettä saaden konekentän lainehtimaan. Parkkipaikoille juuttui sadoittain autoja veto- tai työntöapua apua odottamaan. (ESS)

 

Perjantaina Jokioisten ukkosmyrskyssä rekisteröitiin yli 2300 salamaniskua, joka oli kuluneen kesäkuun kovin lukema. (ESS 8.7)

 

 

 

13.07.1983

RAJU UKKOSMYRSKY teki lopun pari viikkoa jatkuneesta helleaallosta, jonka aikana rikkoutui 30 asteen raja heinäkuun 10. päivän tienoilla Etelä-Suomessa. Lahdessa keskiviikkoiltapäivänä kello 15.30 alkanut ja pari tuntia kestänyt ukkossade katkoi sähköjä ja puhelinyhteyksiä sekä aiheutti tulvia kellareihin ja kaduille. Vauriot saatiin kuitenkin korjattua illan aikana. (ESS)

 

 

 

22.08.1983

IIVARI- "hiivari" ravisteli keskiviikkona koko maata, mutta puuskainen tuuli oli voimakkaimmillaan länsirannikolla ja sisämaassa pohjoisessa. Perämeren rannikolla ja Koillismaalla tuulen nopeudeksi mitattiin puuskissa 25 m/s huipun osuessa iltaan. Ilmatieteen laitoksen mittauspisteissä suurin 10 min keskituulilukema oli Kemissä, 19 m/s. Yksittäiset linjoille kaatuneet puut aiheuttivat sähkökatkoja ympäri maata. (ESS).

 

 

17.09.1983

PUUSKISSA jopa 31 m/s voimakkuudella puhaltanut myrskytuuli työllisti merivartiostoa ja palokuntia Vaasan läänin rannikkoalueilla sunnuntaina. Joitakin etsintöjä merellä jouduttiin suorittamaan, mutta vahingoilta vältyttiin. (ESS).

 

 

05.10.1983

LOKAKUINEN UKKOSILMA riehui keskiviikkona keski- ja iltapäivällä ympäri Etelä-Suomea. Esimerkiksi Lahdessa ukkonen mykisti puhelimia ja sähköt katkeilivat. Lahdessa, Hollolassa ja Nastolassa sähköt vilkkuivat salamoinnin aikana tuon tuosta, kun automaattinen pikajälleenkytkentä toi sähköt välittömästi takaisin. Vuolaasta sateesta huolimatta vesivahingoilta säästyttiin. (ESS)

 

 

 

24.10.1983

SYYSMYRSKY RAIVOSI PERÄMERELLÄ

Kova syysmyrsky saapui Pohjois-Ruotsista Perämerelle maanantaina. Marjaniemen luotsiasemalta Hailuodosta kerrottiin keskituulen olleen melkein koko päivän 24 m/s luokkaa ja puuskissa jopa 30 m/s.

Hailuodon lauttaliikenne keskeytyi ehdittyään ajaa kolme vuoroa aamulla. Päivällä ajettiin yksi sairaankuljetus ja illalla tuulen alkaessa laantua kello 19 jälkeen vielä yksi vuoro. Laiturirakenteisiin tuli reitin molemmissa päissä vähäisiä vaurioita ja myös Marjaniemessä vioittui kalasataman laskusilta jonkun verran. Myrskytuuli esti myös yhden ruotsalaisen kauppa-aluksen pääsyn Oulun satamaan.

Päivän mittaan tuli tietoja veneiden karkaamisista ja kaatuneista puista. Lisäksi korkealle noussut merivesi kasteli kesämökkien lattioita.

 

Ukkosta ja rakeita Lahdessa

Lahdessa satoi maanantaina iltapäivällä noin 15 minuutin ajan epätavallisen paljon rakeita. Raekuuro alkoi hieman ennen kello yhtä ja loppui noin 13.15. Sulavat rakeet liukastivat tiet aiheuttaen kaksi kolaria, joista toisessa Pirttiharjussa sattuneessa loukkaantui neljä ihmistä.

Rajuilman aikana paukkui myös ukkonen, joka aiheutti lyhyitä sähkökatkoja sekä puhelinvikoja Salpakankaalla ja muualla Hollolassa. Sähkölankoja katkeili ja mittareita paloi. (ESS)

 

 

 

11.11.1983

PUUSKAINEN SYYSMYRSKY RIEHUI

Syysmyrsky pisti puita matalaksi ainakin Hämeessä ja Etelä-Savossa aiheuttaen kiireisen päivän sähkö-ja puhelinlinjojen korjaajille. Muut vauriot jäivät vähäisiksi. Lahdessa palokunnalle tuli vajaat 10 lähtöä, jotka johtuivat kaatuneista puista, kattoluukkujen ja -rakenteiden sekä veneiden irtoamisista. Perjantaina aamuyöstä kaatui Lahden Aleksanterinkadulla  metallinen mainospylväs vahingoittaen kahta henkilöautoa.

Eniten harmia myrskystä oli Lahden energialaitoksella ja Päijät-Hämeen Puhelinyhdistyksellä. Miehet kunnostivat koko päivän aamuviidestä alkaen kaatuneiden puiden katkomia linjoja. Puhelinliikenteessä kuitenkin säästyttiin laajemmilta katkoksilta.

Launeen sääasemalta kerrottiin tuulen olleen erittäin puuskaista. Ilmatieteen laitos ilmoitti puuskien olleen paikoin 15 m/s maa-alueilla. Mantereen suunnasta puhaltanut tuuli ei aiheuttanut isoja vaikeuksia meriliikenteelle. Orrengrundin luotsiasemalla puuskat olivat kovimmillaan 25-27 m/s. (ESS)

 

Sähkölinjat kovilla Päijänteen molemmin puolin

- Padasjoella Hämeen Sähkön vikapartiot joutuivat myrskyn myllertämiin metsiin perjantaina aamuyöstä. Suuria kuusia kaatui juurineen linjoille iltapäivään saakka. Kuhmoisten puolella katkesi suurjännitelinja neljässä paikassa, Asikkalan ja Padasjoen puolella kahdessa, kertoi aluejohtaja Risto Andelin Padasjoelta.

Myrskytuuli tuli Päijät-Hämeen alueelle Oriveden-Längelmäen suunnalta ja ulottui Hämeenlinnasta Itä-Hämeeseen. Pienjännitekatkoksia oli erityisesti Kuhmoisissa. Ruoveden ja Forssan seudut säästyivät vahingoilta.

 

Myrsky aiheutti lähes täydellisen sähköjen katkeamisen Joutsan haja-asutusalueilla. Viimeinen linja saatiin kuntoon reilun 12 tunnin kuluttua korjaustöiden alkamisesta. Suur-Savon sähkön vikapartiot korjasivat linjoilta puolisen sataa kaatunutta puuta. Pahimmillaan 2/3 johdoista katkesi. Ainoastaan kirkonkylän sähköntoimitukset jatkuivat häiriöttä.

Sysmässä häiriöitä selviteltiin koko Etelä-Suomen Voima Oy:n korjausryhmän eli 12 miehen voimin. Pahimmat katkot kestivät nelisen tuntia.

Heinolassa poliisi sai aamuyöllä todeta, että puhuri oli siirtänyt noin 40 neliömetrin muovihallin kokonaan viitostien yli.

 

Raumalla Rauma-Repolan selluloosatehtaan soodakattilan piippu katkesi kovassa tuulessa varhain aamulla. Lasikuituvahvisteisesta 90 metrisestä piipusta putosi 30 metrin mittainen yläosa tehdasalueelle aiheuttamatta kuitenkaan henkilövahinkoja. Katkennut yläosa oli 10 vuotta vanha suuriläpimittainen lasikuitutorvi. (ESS)

 

 

 

31.12.1983

LOUNAISILLA MERIALUEILLA myrskynpuuskat jopa 36 m/s. Sisämaassa runsaita lumisateita, mm. Lahdessa 25 senttiä.   Tammikuun alkupäivien jatkuvat voimakkaat lounaisvirtaukset Pohjanmerellä ja Itämerellä nostivat Suomenlahdella meriveden paikoin ennätyskorkeuksiin ja mm. Kotkan ja Haminan välinen valtatie oli poikki tulvavesien vuoksi.  Helsingin vedenkorkeuslukema 133 oli 11 senttiä yli entisen ennätyksen, Kotkan 159 cm  korkein noin 20 vuoteen. (ESS).

 

1981 Paikallisia rajumyrskyjä: Orimattila, Kuhmoinen

Last Updated: 29 December 2017
Written by Leevi Korpela

MYRSKYT 1981

 

 

 

06.02.1981 MYRSKYPUUSKAT 33 m/s merellä.(omat m:pt).

 

 

25.04.1981

HUHTIKUUN UKKONEN SÄVÄHDYTTI

Rajuja "lumiukkoskuuroja" saatiin lauantaina iltapäivällä Etelä-Suomessa mm. Helsingissä, Lappeenrannassa ja Kouvolassa. Kymenlaaksossa ukkonen aiheutti jopa katkoksia puhelinliikenteessä ja salama sytytti asumattoman maalaistalon, joka paloi maan tasalle.

Äkillinen ukkoskuuro ja sankka lumipyry toivat takapakkia myös lahtelaisten kevätmielelle. Iltapäivällä jyrähteli ukkonen eri puolilla seutukuntaa  ja rakeitakin tuli. Paimelalainen Voitto Nurminen hämmästyi, kun verstaan sähköt alkoivat napsahdella ja yhtäkkiä jyrähti. "Lumipyry oli oikein tiuha", kertoi Nurminen.

Ilmatieteen laitokselta kerrottiin, että talvista ukkosta on odotettavissa, kun lämpötila laskee normaalia nopeammin maanpinnasta ylöspäin mentäessä ja ilmassa on kosteutta. Tällä kertaa viiden kilometrin korkeudessa mitattiin 42-43 miinusastetta. Havaintojen mukaan se oli Euroopan alhaisin. Maanpintalämpötilan nollaraja kulki Joensuusta Raaheen. (ESS)

 

 

 

25.06.1981

”TROOPPINEN UKKONEN" KUOPIOSSA"

 

UKKONEN RÄJÄHTI KUOPION TAIVAALLA (Savon Sanomat 26.7)

Kesän rajuin ukonilma yllätti kuopiolaiset torstaina. Hiostava päivä puhkesi illansuussa lievään ukkoseen, mutta varsinainen myräkkä räjähti kaupungin ylle yhdeksän tienoilla. Palolaitoksen hälytyskeskus joutui vaikeuksiin laukeilevien automaattihälytysten kanssa.

Koko päivän ilmassa riippunut ahdistava lämpö ja harvinaisen läpitunkeva kosteus purkautui illalla pelottavan pitkään ja tiheään salamointiin. Ilta pimeni mustaksi lähes tunnin ajaksi yhdeksän jälkeen. Rissalan säähavaintoasemalla ukkosta kuvattiin erittäin rajuksi sen rymistellessä lentokentän joka puolella. Ankarimmin ukkonen koetteli Itä-Suomea, mutta myös muualta tuli päivän mittaan ukkostietoja.

Kuopion liikennevalot alkoivat jo iltapäivällä vilkkua omiaan ukkosen johdosta. Palolaitoksen automaattinen hälytinlaite meni sekaisin ja alkoi kertoa vääriä tietoja aiheuttaen hälytyskeskuksessa pientä hermostusta.

Tulipaloilta vältyttiin ainakin Kuopion ympäristössä, mutta osa kaupungista pimeni paitsi pilvien, myös sähkökatkosten takia. Niiralassa oltiin ilman sähköä koko ilta, kun jo ensimmäinen lievempi ukkonen vaurioitti kolmea kaapelia ja korjaustöihin päästiin vasta ankaramman myrskyn jälkeen iltamyöhällä. Sähkölaitoksella pidettiin ukkosen tuhoja melko pienenä verrattuna myrskyn valtavaan voimaan.

 

(Omat muistiinpanot: "Trooppinen ukkonen"  Kuopiossa, salamat sekunnin välein. Ilmaisumuoto merkitty omiin muistiinpanoihin luultavasti radion uutisista).

 

 

 

30.06.1981

MYRSKY KAATOI TUHANSIA PUITA ORIMATTILASSA.

Maanviljelijä Asser Hakalan metsä Heinämaan kylässä oli kuin ankaran pommituksen jäljiltä tiistai-iltapäivän rajumyrskyn jälkeen. Ukkonen tuli pyörretuulen kera sellaisella voimalla, jota paikkakunnalla ei ole nähty sitten Maire-myrskyn elokuussa 1961.

Kahden hehtaarin alalla oli tuhansia puita ristiin rastiin kaatuneina. Paksutkin rungot ovat paikoin katkenneet eri korkeuksilta kuin tulitikut. Lukuisia puita on kaatunut juurineen ja repinyt maata monen metrin korkeudelle. Myrsky kulki voimallisimmin puolen kilometrin matkalla ja noin 30-50 metrin leveydeltä. Tämän tuhouran ulkopuolella oli pari saareketta, joissa puut olivat myös kaatuneet. Tarkastamattomia alueita on myös, joita ei ole ehditty katsoa.

Tuhoalue oli pääasiassa mv. Hakalan metsässä. Hän arveli, että tukkipuuta on noin 2 000 yksilöä, mutta myös aivan nuorta metsää meni nurin. Seppo Mälkiän maalta katui noin 300 runkoa. Metsäalue sijaitsee Palojärven lähistöllä noin 3,5 km Heinämaan keskustasta.

Myrskyn jäljet näkyvät tässä metsässä vuosikausia, Hakala sanoo. Myrskyn oikullisuutta kuvaa se, että alueen ohittava Kymenlaakson Sähkö Oy:n korkeajännitelinja säästyi vaurioitta. Yksikään puu ei kaatunut linjan päälle vaikka niitä oli kumollaan ristiin rastiin.

Heinämaalla salamoi pitkän aikaa suunnilleen kolmen sekunnin välein. Kumu oli jatkuvaa. Vettä satoi 20 mm.

Lahden ympäristössä riehunut ukonilma oli harvinaisen raju. Salamanlaskija  rekisteröi  682 iskua klo 14-16. (ESS).

 

 

 

21.07.1981

UKKONEN MÖYRYSI SUOMEN POIKKI

Baltiasta laajana noussut ukkosrintama teki tuhoja tiistai-iltana Pori-Jyväskylä-Kuopio-linjan kaakkoispuolella. Raju ukonilma aiheutti useita tulipaloja ja muita vahinkoja. Se oli voimakkaimmillaan Mikkelin seudulla puolenyön jälkeen. Rintamaan liittyi myös kovia tuulia, jotka kaatoivat puita mm. Helsingissä. (ESS)   

 

 

23.07.1981

YÖUKKONEN

Lahden seudulla torstaina aamuyöllä riehunut ukonilma  oli toistaiseksi kesän rajuin aiheuttaen kolme suurta sähkökatkosta. Ukkosen rikkomia puhelinkaapeleita korjattiin mm. Nastolassa, Koskella ja Hartolassa. Ukkonen oli voimakkaimmillaan kello kolmen aikaan yöllä. Kahden tunnin aikana salamanlaskija rekisteröi 908 iskua.

Seuraavana yönä (24-25.7) ukkonen riehui taas Etelä-Suomessa Hanko-Lahti-Mikkeli-Joensuu-linjan eteläpuolella. Ukkonen teki tuhoja mm. Lahdessa ja piti palolaitoksia varpaillaan. (ESS)

Omat muistiinpanot, Nastola: Ukkonen alkoi kuulua jo kello 22 perjantai-iltana ja ukonilma kesti aamuyölle saakka, Havainnoin ainakin kolme ukkospesäkettä, jotka menivät rajuina suoraan päältä. Salamat löivät tiheään, 7-8 salamaa minuutissa.                                            

                     

Kaksi peräkkäistä ukkosmyrskyä nosti jo ennestään korkealla ollutta Päijänteen vedenpintaa kolmella sentillä lukemaan 78,94.  Veden korkeus on verrattavissa vuoden 1974 suurtulvaan. Tulvapatojen korottamiseen valmistauduttiin jo heinäkuun alussa, jolloin vedenkorkeus Päijänteellä oli 78,83 m.

Ennätyksellisiä vedenkorkeuksia oli mitattu Keski- ja Itä-Suomessa sekä Kainuussa johtuen kevään runsaista sulamisvesistä ja kesä-heinäkuun sateisuudesta. Kesäkuu oli vuosisadan sateisin monin paikoin maassamme. (ESS)

                      

                                                                                                

30.07.1981

MUUN MUASSA KUHMOISTEN RAJUMYRSKY 

Torstai-illan lyhytaikainen mutta ankara ukkosmyrsky koetteli kovasti Kuhmoisten keskiosan metsiä. Päijänteen alueella riehunut ukkonen muuttui Kuhmoisten kirkonkylän kohdalla pyörremyrskyksi nousten maihin kk:n eteläpuolella. Kaatuneet puut aiheuttivat suuria vahinkoja sähkö- ja puhelinlinjoille ja korjausmiehet joutuivat tekemään ympäri vuorokauden hommia. Myös vuosilomalla olleita kutsuttiin korjaus- ja raivaustöihin.

Kuhmoisten kk:n kulttuurimaisemaan kuulunut Koukanniemen vanha, arvokas pihapuusto koki lähes täystuhon kahden hehtaarin alalta. (ESS).

(Omat muistiinpanot: Mökillään ollut tuttava kuvaili, kuinka Isojärvellä Kuhmoisista länteen valtava aallokko heitteli ranta-asukkaiden moottoriveneitä ”kuin kaarnalaivoja” mitä ihmeellisimmin seurauksin. Nastolan Villähteellä satoi suurehkoja rakeita.)

 

Myös Itä-Suomessa raju ukkosmyrsky teki tuhojaan torstai-iltana. Helteisen päivän illansuussa noussut myrsky sytytti lukuisia paloja, katkoi sähkö- ja puhelinlinjoja sekä mm. puhalsi kerrostalosta katon Kiteellä. Joensuussa satoi yli kolmen sentin jättirakeita. (ESS).

 

 

RAJUT UKKOSKUUROT RUOSKIVAT SAVOA

Koko Savon maakunnan peittänyt ryske eteni jyrkkänä rintamana aiheuttaen tuhoja Pertunmaalta Ylä-Savoon. Kymmeniä sähköhäiriöitä, puhelinkatkoksia ja palohälytyksiä seurasi ukkosrintamaa aaltona. Ukkosen räiskiessä täydeltä laidalta Mikkelissä iltapäivällä paistoi aurinko vielä kuumasti Kuopiossa ja kun Kuopio peittyi synkkään salamoivaan pilveen, oli ilta-aurinko vielä kirkas Iisalmessa. Savon Voiman maakunnallisessa seurantataulussa näkyi yli 20 suurjännitehäiriötä.

                      

Kaikki ukkosen aiheuttamat tuhot paljastuivat vasta perjantaiaamuna. Yötä vasten jäi sammutettavaksi ainakin puolenkymmentä tulipaloa ja lukuisia sähkölinjoja korjattaviksi. Lisävahinkoa syntyi myös jälkisalamoinnin mukana, mm. Kaavilla.

Kuopiossa ukkosmyrskyn tuhot jäivät varsin vähäisiksi, mutta tunnelmaltaan ukkoskuuro oli vaikuttava ja mm. pallosalamat tyypillisiä. Sellaista pelättiin mm. Itkonniemellä, missä tulipallo keikkui puiden latvoissa.

Ylä-Savossa ukkonen sytytti torstai-illan kuluessa useita tulipaloja, mutta muilta suuremmilta vahingoilta ilmeisesti vältyttiin. Keiteleen Pahkamäessä salama sytytti metsäpalon.

                        

Vesannon palokunta työllistyi täysin illan rajun ukkosrintaman alla ja parhaimmillaan kolme hälytystä oli päällä yhtäaikaisesti. Ensimmäinen hälytys soi kello 17.31 asuinrakennuspaloon Sonkarille ja hetkeä myöhemmin Äänekosken palokunta pyysi virka-apua Viitasaarelle, missä myös oli syttynyt asuinrakennus. Matkalla palokunta havaitsi autiotalon navettapalon Ahveniskylällä (koosteen tekijän synnyinkodin navettarakennus). Sitä sammuttamaan kutsuttiin palokunnan toinen auto, kun Viitasaarelle matkalla ollut sai uuden hälytyksen mittaripalon takia samalle kylälle. Viitasaaren oma palokunta pystyi hoitamaan oman tehtävänsä ilman apuvoimia. Myöhemmin Vesamäelle tuli vielä hälytys aittapaloon.

Kesän ankarin ukkonen riehui myös Suonenjoen seuduilla. Sähkövirta katkesi varsin yleisesti kaikkialla muualla paitsi kaupungin keskustassa ja vikoja korjaamassa olivat kaikki saatavilla olleet Savon Voiman miehet. Salama iski Esko Huupposen navetan peltikattoon sytyttäen palon ja osui vielä talon koiran metalliseen juoksuketjuun surmaten eläimen. Myös Rautalammilla ja Konnevedellä oli runsaasti ukkosvahinkoja, myös puhelinlaitoksella.

 

Savon yli pyyhkinyt ukkosrintama sai myöhään iltayöstä saatteekseen uuden rintaman Pohjois-Karjalan alueelle. Joensuun poliisi joutui yön selkään etsimään mm. Pyhäselälle kadonnutta venekuntaa. Nurmekseen ukkonen ylsi vasta tuntia ennen puoltayötä. Kello 23 tienoilla tuli hälytys Juukaan, missä ilmoitettiin kaatuvan puita ja pylväitä valtatielle. Raivausyksiköt komennettiin töihin. (Savon Sanomat)

 

 

                       

 

12.12.1981 VOIMAKKAITA LUMIKUUROJA Helsingin seudulla. Lämpimän meren kohdatessa kylmän ilmamassan syntyi voimakasta konvektiota ja myös ukkosta havaittiin.

 

More Articles ...

Page 5 of 9