Myrskyhistoria

1995 Talvimyrsky Visa, äitienpäivän takatalvi

Last Updated: 26 October 2019
Written by Leevi Korpela

MYRSKYT 1995

 

 

 

23.01.1995

TALVIMYRSKY VISA PIEKSI SUOMEA

Poikkeuksellisen voimakas talvimyrsky riepotteli eteläistä ja keskistä Suomea  maanantaiaamusta alkaen. Ilmatieteen laitos antoi ylimääräisen myrskyvaroituksen, koska haluttiin säätilaan kiinnitettävän erityistä huomiota myrskyisän tuulen ja sakean lumipyryn vuoksi.

Irlannin eteläpuolella sunnuntaina syntynyt myrskykeskus liikkui lähes koko matkan Tanskan eteläpuolelta Itämerelle veden päällä. Bornholmissa mitattiin tuulen nopeudeksi 39 metriä sekunnissa ja matkallaan myrsky teki tuhojaan Tanskan lisäksi mm. Saksassa. Myrskykeskus keräsi lisäenergiaa verraten lämpimästä eteläisestä Itämerestä. Edetessään kohti Suomea merivesi syvensi matalapaineen alueen osamatalan poikkeuksellisen ärhäkäksi myrskyksi. Vihuri alkoi rauhoittua vähitellen siirryttyään sulan meren päältä sisämaahan.

Tuulen voimakkuudessa sivuttiin maamme kaikkien aikojen myrskyennätystä, kun Hangon Tulliniemessä mitattiin 10 minuutin lounaistuulen keskinopeudeksi 31 metriä sekunnissa. Samat lukemat kirjattiin 24 vuotta sitten helmikuussa Valassaaren säähavaintoasemalla. Myrskyn alkuvaiheen itätuuli puhalsi sekin lähes 30 sekuntimetrin keskituulilukemat.

Suomenlahdella korkein keskituulennopeus oli 27 m/s ja puuskissa yli 30 m/s. Rannikkoseuduilla mitattiin useilla asemilla  30 sekuntimetrin tuulennopeuksia. Maa-asemilla päästiin 15-16 sekuntimetriin ja puuskissa ylitettiin myrskyraja 21 m/s.

Etelä-Suomessa myös salamoi maanantaina. Ilmiö havaittiin ainakin Vihdissä ja Sipoossa.  Salamointi liittyy joskus voimakkaaseen lumentuloon, ja talvella salamat pysyvät pilvien sisällä. Voimakkaat ilmakehän pystyliikkeet saavat aikaan pilvien sisällä sähkövarauksia, jotka purkautuvat näkyvinä salamoina.

 

 

ETELÄ-SUOMI PUUROUTUI PYRYYN - LIIKENNE YHTÄ KAAOSTA

Myrskytuuli repi kattoja ja puita, sotki pahoin liikennettä ja aiheutti sähkökatkoksia. Myrskyvahingot ja liikenteen ongelmat työllistivät pelastuslaitoksia ennätystahtiin.

Helsingin palolaitos oli puoleenyöhön mennessä hoitanut lähes koko urakkansa, kolmisensataa hälytystä, muutama kiireetön tapaus oli vielä edessä. Pelastuslaitoksen yksiköt ampuivat kattoja kiinni naulapyssyillä sellaista vauhtia, että naulat loppuivat jo iltapäivällä. Niitä jouduttiin haalimaan lisää lähikulmien rautakaupoista.

Helsingin Sammatintie 7:ssä irtosi koko satametrisen talon katto. Siilitiellä jouduttiin katu katkaisemaan liikenteeltä, kun Siilitie 7:n kattopelti uhkasi lentää maahan. Myös Naistenklinikan katto oli vähällä irrota.

Helsingin ohella vilkkainta oli Turussa ja Hämeenlinnassa. Hämeenlinnan hälytyskeskuksen alueella ehdittiin iltaan mennessä naulata 45 repsottavaa kattoa. Jyväskylän tienoo selvisi säikähdyksellä, minkä nyt myräkkä tukki teitä. Jyväskylän pelastuskeskuksen miehet ehtivät naulata kattoja kiinni ennen kuin pellit irtosivat.

 

BUSSIT, JUNAT, LAIVAT JA LENTOKONEET VAIKEUKSISSA

Liikenne takkusi tuulen ja lumentulon takia niin maalla, merellä kuin ilmassakin. Junat, lentokoneet, linja-autot ja laivat myöhästelivät ja vuoroja jouduttiin perumaan. Ratapihoilla lumentulo tukkeutti vaihteita, niin että mm. Tampereen, Kouvolan ja Joensuun rataosuuksilla kaikki junat eivät päässeet liikkeelle. Automaattiset sähkösulatuslaitteet eivät riittäneet pitämään vaihteita sulina. Kaukoliikenteen vuoroja peruttiin kymmenkunta. Myös Helsingin lähiraideliikenne oli pahasti sekaisin.

Kaatuvat puut, kova lumentulo, ojaanajot ja kolarit tukkivat tieliikennettä niin,  että tilannetta kuvattiin paikoin kaaosmaiseksi.

Lunta satoi esimerkiksi Lahdessa 14 senttiä, mutta myrskytuuli kasasi paikoin lähes metrin korkuisia kinoksia. Aurauskalusto oli mahdottoman tehtävän edessä pitääkseen kaikki tiet ajokunnossa. Matka Helsingistä Lahteen kesti kolmisen tuntia ja tiepuoleen liukasteli niin busseja, rekkoja kuin henkilöautojakin. Autojonot pääsivät eteenpäin kuitenkin vain mateluvauhtia, mikä hillitsi vahinkoja.

Kaikki kalusto, esimerkiksi Lahden tiemestaripiirin 35 yksikköä oli liikkeellä koko päivän. Pääteitä aurattiin välillä kahden tunnin välein lumen kertymisen vuoksi, pikkuteille kalustoa liikeni paljon harvemmin. Aurattavia kilometrejä maakunnassa on noin 1 200. Lahden kaupungin katuja oli puhdistamassa yli 50 yksikköä, kaupungin omia ja yksityisiä.

Ainoita, joka oli pyrystä mielissään, oli Salpausselän kisojen ratamestari, jolle lumimäärä tuli kuin tilauksesta.

 

Pääkaupunkiseudulla vältyttiin vakavilta liikenneonnettomuuksilta huolimatta kymmenistä ulosajoista ja kolareista. Sen sijaan liikenne puuroutui täysin lumen, huonon näkyvyyden ja liukkauden yhteisvaikutuksesta.

Erityisesti pääteille juuttuneet rekat haittasivat liikennettä. Pitkin ja poikin liukuneiden rekkojen aiheuttamia tukoksia oli pääkaupunkiseudulla mm. Kehä III:n Tuusulantien liittymässä, Turunväylällä, Espoon keskustassa ja Länsiväylällä Hanasaaren kohdalla. Hanasaaren tukos aiheutti lisäksi pienen kolarin.

Helsinkiin saapuvat kaukobussit viivästelivät puolesta tunnista puoleentoista, Matkahuollosta kerrottiin. Tosin osa saapui aikataulun mukaisesti. Bussien kulkua jarruttivat lumen takia hidastunut liikennevirta sekä monin paikoin tielle jumiutuneet tai ajoradalle poikki luistelleet rekat.

Kuopion ja Jyväskylän korkeudella bussit myöhästelivät keskimäärin vain viisi minuuttia, Vaasassa pysyttiin pääosin aikataulussa.

 

Hämeenlinnan moottoritie jouduttiin sulkemaan kahdeksi tunniksi kello 17-19, kun tien yli rakennettu Linnatuulen matkailuasema vaurioitui myrskyssä. Puolet sen kattorakenteista lensi ajoväylille ja liikenne ohjattiin vanhalle kolmostielle. Kaksi palokuntien yksikköä keräili tielle lennelleitä pellinpalasia, huopariekaleita ja lankunpätkiä kolmisen tuntia. Linnatuulen kattorakenteita korjattiin vielä myöhään illalla.

Liikenne kolmostiellä puuroutui pahoin myös Hämeenlinnan ja Iittalan välillä. Kaksi rekkaa juuttui kinoksiin kello 16 tienoilla. Suman purku kesti kolme tuntia, ennen kuin liikenne pääsi kulkemaan molempia kaistoja pitkin.

Forssassa kahden henkilöauton ja kolmen rekan ketjukolari jumiutti liikenteen täysin Vt. 10:llä neljäksi tunniksi. Liikenne ohjattiin Forssan keskustan kautta.

Lohjalla henkilöauto romuttui ja kuljettaja loukkaantui, kun tuulenpuuska heitti sen vastaantulevan liikenteen kaistalle päin kuorma-autoa. Kun romuttunut auto oli kiinnitetty hinausauton perään, sen päälle kaatui vielä puu.

 

Turun seudulla ja saaristossa myrsky myös tukki teitä. Turun ja Helsingin välinen bussiliikenne sujui varsin hyvin, mutta pohjoisesta Turkuun tulleet autot olivat myöhässä jopa tunnin. Turku-Helsinki tie tukkeutui Paimion kohdalta joksikin aikaa mäkeen jääneiden rekkojen takia. Tiellä myös henkilöauto törmäsi poliisiauton perään, kun se oli pysähtynyt selvittämään kolaria.

 

Kuolonkolari Kouvolassa

Yksi kuoli ja kaksi loukkaantui, kun henkilö- ja pakettiauto törmäsivät lumimyrskyssä Kouvola-Jaala kantatiellä Valkealassa iltapäivällä. Surmansa sai valkealalainen 16-vuotias nuorukainen.

Kolme ihmistä loukkaantui henkilöautojen törmäyksessä Kotka-Kouvola-valtatiellä Kouvolan Niinimäessä puolilta päivin. Loukkaantuneilla ei ole hengenvaaraa.

Kova tuuli ja huono keli painoi kaikkiaan neljä linja-autoa ojaan Vt. 6:lla Elimäellä, mutta kukaan ei loukkaantunut. Elimäellä myös Vt. 6:lla pakettiautoa väistänyt paperilastissa ollut rekka suistui ojaan.

 

Laivaliikenne myrskyn armoilla

Helsinkiin saapumassa ollut Silja Serenade odotteli turhaan tuulen tyyntymistä Harmajan edustalla. Koska isolla laivalla ei voinut kovassa aallokossa ajaa kapeaan Kustaanmiekan salmeen, joutui alus lopuksi kääntymään takaisin Tukholmaan. Silja Europa puolestaan jätti yöllä väliin poikkeamisen Maarianhaminassa matkallaan Tukholmaan.

Viime syyskuussa uponneen Estonian seuraaja, Mare Baltikum ei uhannut Itämeren aaltoja vaan jäi Tukholmaan. Pienemmät Viking Linen alukset sen sijaan pystyivät liikennöimään lähes normaalisti, vain tunnin-parin myöhästymisillä.

Helsingin satama suljettiin saapuvalta liikenteeltä puolenpäivän aikaan, kun luotsien työ kävi mahdottomaksi. Alukset siirtyivät lähemmäs Viron rannikkoa suojaan pahimmalta aallokolta. Harmajan luotsiasemalla mitattiin tuulta enimmillään jopa 32 metriä sekunnissa.

 

Tuuli eristi Hangon sataman

Paikoin hirmumyrskyksi äitynyt kaakkoistuuli katkaisi koko Hangon laivaliikenteen maanantaina. Junalautta Railship, kaksi suurta autojenkuljetusalusta sekä yksi paperilaiva joutuivat kääntymään takaisin avomerelle ja ajamaan suojaan Viron rannikon tuntumaan, kun Hangon Ulkosatamaan ja Länsisatamaan ajaminen osoittautui liian vaaralliseksi.

Hangon merivartioasemalla mitattiin tuulen huippulukemiksi kahden aikoihin iltapäivällä lähes 35 metriä sekunnissa, kun hirmumyrskyn raja on 33 sekuntimetriä. Hangon luotsiasemalla saatiin vieläkin ärhäkämmät lukemat: 36,5 metriä sekunnissa. Päivän aikana Hangossa mitattu 10 minuutin keskituuli 31 m/s jäi yhden yksikön päähän virallisesti hirmumyrskyksi laskettavasta 32 m/s keskituulesta.

Neljää Hangon merialueelta pois kääntynyttä alusta lukuun ottamatta ei etelärannikolla ollut vesilläliikkujia.

- Ne, jotka ovat satamassa, saavat olla siitä onnellisia; muut ovat joutuneet etsimään suojaa. Neuvoin kaikille täällä, ettei tällaisella tuulella ole viisasta mennä ulos, kiteyttää luotsi Roger Åkerlund Hangon luotsiasemalta.  Myös luotseille maanantain keli merellä oli liian kova.

Hangon Tulliniemen kupeeseen viime viikon myrskystä hinattu ja ankkuroitu kotkalainen troolari keikkui uhkaavasti yli viiden metrin aallokossa.

 

Tutkimusalus Aranda osui Gotlannissa "härskiin keliin"

Merentutkimuslaitoksen Aranda-alus joutui Itämerellä suoraan talvimyrskyn ytimeen lähellä Gotlannin rannikkoa. Aluksen yliperämies Jarmo Viljanen kertoo, että pahimmillaan tuulihuiput olivat 44 metriä sekunnissa maanantaina aamupäivällä.

- Oli härskin näköistä, Viljanen kuittaa.

Arandaa rynkyttivät lähes kymmenmetriset aallot noin 30 merimailia Gotlannista itään. Viljasen mukaan Aranda on ajanut myrskyssä kolmen solmun nopeutta tuulta vasten. Nopeutta oli vain sen verran, että aluksen ohjailtavuus säilyi.

 

Lentoliikenne myöhästeli puolesta tunnista tuntiin, koska kaikki lähtevät koneet jouduttiin huuhtelemaan lumesta kuumalla vedellä ja sen jälkeen käsittelemään jäänestoaineella. Helsinki-Vantaan pääkiitorata oli vain 10 minuuttia suljettuna keskipäivällä lumenaurauksen takia. Lentoja jouduttiin peruuttamaan ainakin Turkuun, Maarianhaminaan ja Tallinnaan, koska niiden kentät olivat osan päivää kiinni keliolojen takia.

 

 

SÄHKÖT KATKEILIVAT

Myrsky toi täystyöllisyyden myös sähköyhtiöille. Avojohtoihin kaatuilleet puut keskeyttivät sähkönjakelun mm. useissa Hämeen kunnissa. Kanta-Hämeessä Hämeen Sähkö Oy ilmoitti illalla noin 20 viasta suurjänniteverkossa. Teille ja maastoon kertynyt lumimäärä hidasti vikojen korjaamista.

Etelä-Suomen Sähkö Itä-Hämeessä sai vikailmoituksia "joka puolelta", runsaimmin Hartolasta ja Sysmästä. Sähkökatkot kestivät pisimmillään kuitenkin vain pari tuntia.

Katkoksia oli myös esimerkiksi Turussa, Nauvossa, Korppoossa ja Houtskarissa sekä monin paikoin Kaakkois-Suomessa, jossa suurimmat vaikeudet olivat Kymenlaakson Sähkön alueella etelärannikolla. Siellä tuhansia talouksia oli sähköittä ja pisimmillään katkokset kestivät yli puoli vuorokautta, kun lumentulo haittasi korjausmiesten liikkumista. Suurjännitevikoja Kymenlaaksossa kirjattiin 35 kappaletta ja muissakin Kaakkois-Suomen laitoksissa kymmeniä.

Helsingin seudulla valoja pimeni mm. Sipoossa ja Espoon Leppävaarassa.

Suur-Savon sähkön pahin turma sattui Lievestuoreella, jossa muuntajan katto lensi langoille ja aiheutti puolentoista tunnin katkoksen Vaajakoskea myöten.

Sähkölaitosten energianjakelu saatiin pääosin kuntoon yön aikana, mutta paikoin korjaustyöt jatkuivat tiistaipäivän.

 

 

MYRSKYSSÄ KOETTUA

Silja Serenadella "koko rahan edestä"

Suomalaiset ja ruotsalaiset ainakin ovat rauhallista väkeä. "Mikäs tässä on mennessä", sanoo merta porrasaulan ikkunasta katseleva nainen. On maanantain alkuiltapäivä, ja Silja Serenade on kallistellut Helsingin kasuunin luona neljä tuntia.

Ostospromenadilla kansa kulkee kuin olisi risteilylle lähdössä, mutta huomattavan vinossa ja hajareisin. Suomen lippu Serenaden ahterissa on kietoutunut kuudesti salon ympäri. Tax free -myymälät avataan, ja kuulutus kutsuu ilmaiseksi elokuviin. Infopiste on jakanut mukikaupalla pahoinvointipillereitä, mutta joku ei ollut ehtinyt omaansa hakea. Elokuvasalin kokolattiamatolla on okesnnusta ja lasinsirpaleita.

"Porealthat ja kaikki on ilmasta", sanoo eläkeläinen ostoskadulla. Puhelinkortteja myydään solkenaan 30 markkaa tai 40 kruunua kappale, ja puhelinkoppeihin on jatkuva jono. Hyttien käytävillä kuuluu piipitys, kun väki höylää luottokorttipuhelimia. Harva onnistuu pääsemään läpi.

Jotkut keskustelevat Estoniasta, ja kun aalto oikein jysäyttää ja lasit helisevät, moni hätkähtää. Kello 18.23 tulee kuulutus. Helsingin satama on suljettu, ja matka vie takaisin Tukholmaan. Jostain kuuluu hurraa-huutoja ja taputuksia.

"Nythän tässä maailma taas järjestyy. Pitää saada ruokaa ja pahoinvointipillereitä tarvitseville. Risteillään nyt koko rahan edestä", sanoo helsinkiläinen Sirkku Hannula. Mukana ovat mies sekä 11-, 7- ja 3-vuotiaat lapset.

"Luotin ja luotan kapteeniin koko ajan - että hän tietää, mitä tekee eikä riskeeraa ihmisten henkiä." Jossain isoäiti kehuu lapsenlapselleen, että tämä voi rehennellä olleensa vaarallisella matkalla. Poika ei edes ymmärrä, mitä sana vaarallinen tarkoittaa.

 

Ranskalaisryhmä lumisafarilla

Ranskalaisryhmän Päijänne-safarista tuli suunniteltua suurempi seikkailu, kun se jouduttiin keskeyttämään lumimyräkässä ja hetken aikaa yhden miehen luultiin kokonaan kadonneen.

Ranskalaisen yrityksen seminaarivieraat oli ensimmäinen ranskalaisryhmä, jolle Päijät-Hämeen matkailu oli järjestänyt ohjelman. Ryhmä ei välittänyt varovaisesta estelystä, vaan halusi maanantaiksi luvatulle potkukelkka-, moottorikelkka- ja pilkkiretkelle. Retkue rantautui siinä vaiheessa, kun 150 metrin välein merkitty reitti ei enää näkynyt. Kalustoa jouduttiin jättämään lumeen, jotka järjestävät kaivavat esiin tiistaiaamuna. Luvunlaskussa puuttui yksi mies, mutta hän käveli kuivissa vaatteissa hotellihuoneesta juuri, kun isompi etsintä oli alkamassa. (ESS)

 

Pilkkimies pelastui myräkästä  konttaamalla saareen suojaan

Iitin kunnasta kotoisin oleva 37-vuotias Ossi Tuominen koki maanantaina elämänsä pilkkireissun Loviisan edustalla. Myrskyn keskellä astmakohtauksen saanut pilkkimes ryömi pienen autiosaaren suojiin yöksi odottelemaan myräkän laantumista.

Tiistaiaamuna kotiinsa päässeen kylmettyneen ja rättiväsyneen Tuomisen tuliaisina ei ollut pienintäkään sinttiä: "Ahvenet jätin sinne saareen; ei niitä tullut edes syötyä, kun ei ollut tulentekovehkeitäkään mukana."

Tuominen oli maanantaiaamuna lähtenyt nastolalaisen kaverinsa kanssa pilkille Loviisan Ahvenkoskenlahdelle. Vielä mantereella miehet miettivät, kannattaako jäälle lähteä, kun tuuli puhalsi jo äkäisesti. "Jätettiin silti auto Glossholmenin luo ja talsittiin kolmen kilometrin päähän saaren taakse, jossa oli suojaisa paikka onkia."

Päivän mittaan tuuli ja lumipyry yltyivät ja miehet päättivät palata mantereelle. "Minä lähdin siitä ensin ja kaveri ei ilmeisesti huomannut sitä. Oikaisin saaren poikki ja pääsin mantereelle päin pari sataa metriä, kun alkoi henkeen ottaa niin kovaa, että melkein taju lähti." Hetken jäällä lepäiltyään Tuominen lähti takaisin saaren suuntaan. "Silloin tuuli jo niin kovaa, että saareen pääsi vain konttaamalla ja ryömimällä. Kaverillakin oli mennyt monta tuntia ennen kuin pääsi takaisin autolle; se oli myös kontannut ja kiskonut kairalla itseään eteenpäin."

 "Mulla oli astmalääkkeet mukana ja olo alkoi hiljalleen helpottaa, mutta kun tuuli näytti vain yltyvän, ajattelin että oli viisainta jäädä saareen suojaan." Tuomisen kaveri oli mantereelle päästyään tehnyt katoamisilmoituksen; merivartioston helikopteri haravoi Loviisan merialuetta jonkin aikaa.

Tuominen näki helikopterin. "Siirryin saaresta vähän etäämmäksi jäälle, jotta helikopteri olisi helpommin löytänyt minut. Pääsin kymmenen metriä rannasta ja molskahdin jään läpi kainaloitani myöten veteen, kun jää oli heikentynyt veden kertymisen vuoksi. Aika vauhdilla pääsin vedestä ylös, mutta sitten oli pakko palata takaisin saareen."

Tuominen puserteli vaatteensa niin kuiviksi kuin mahdollista ja rakensi saaren puiden suojiin havuista ja muovipusseista patjan. "Kertaakaan ei tullut hirmu kylmä, kun vähän väliä liikkui." Aamulla viiden aikoihin Tuominen käveli mantereelle ja sai maantieltä liftin Loviisan poliisiasemalle. Kyyti jatkui Lahteen, josta Tuomisen pilkkikaveri ajoi hänet kotiin Iittiin. Kalastusinto ei rankasta reissusta hiipunut: "Ensi lauantaina lähdetään pilkille Vironlahdelle." 

 

Lahdesta Lohjalle                     

Koosteen tekijän omakohtaistakin kokemusta kertyi ajaessani myrskypäivänä Lahdesta Lohjalle illansuussa. Lumimyrsky oli kiihtynyt kovimmilleen. Näkyvyys oli olematon tuiskun ja lasinpyyhkijöihin kerääntyneen lumen vuoksi. Moottoritiellä jono mateli noin viittäkymppiä, mutta Mäntsälä-Hyvinkää-välillä vauhti tippui 30-40 kilometriin tunnissa. Tiellä oli syvät raiteet ja mieleen hiipi ajatus, näinkö päästään perille ollenkaan? Opel Kadett selviytyi kuitenkin hienosti, vaikka pohja laahasi ajoittain sataneeseen lumeen.

Lohjalla jouduttiin pahimpaan myrskynsilmään. Viimeisille kadunpätkille ennen määränpäätä oli juuri kaatunut puita ja jouduimme kiertämään kerrostalojen pihojen kautta. Kun pysäköimme, suuria ja pienempiä oksia lenteli ilmassa, kuinkahan autonkin käy? Samalla hetkellä tuli pimeys, kun sähköt menivät. Jotensakin kaameaa tunnelmaa lisäsivät siniset valoilmiöt taivaalla, kun voimalinjat joutuivat katkeilevien puiden ja oksien riepoteltaviksi.

Selvittiin siitä kuitenkin sisätiloihin ja sähkötkin palasivat aikanaan. Auto säilyi myös vahingoittumattomana. Paluumatka myöhemmin illalla myötätuulessa sujui jo helpommin.

 

 

Ennätyksellisen talvimyrskyn aiheuttamia tuhoja ryhdyttiin korjaamaan eri puolella Suomea tiistaina, tuulen ja tuiskun laannuttua edellisenä yönä. Kaatuneita puita ja irroneita kattoja riitti, mutta vahingot paljastuivat silti pelättyä vähäisemmiksi. Vakuutusyhtiöiden keskusliitossa arvioitiin korjattavien vahinkojen yhteissummaksi 20 miljoonaa markkaa. Arvio perustui viranomaisilta ja tiedotusvälineiltä saatuihin tietoihin, sekä vakuutusyhtiöihin tehtyihin alustaviin ilmoituksiin.

(Koosteet pääasiassa Helsingin Sanomista, täydennystä Etelä-Suomen Sanomista)

 

 

SÄÄENNUSTEIDEN ALKULÄHTEILLÄ

HS: Miksi Ilmatieteen laitos ei ennustanut myrskyä?

Lauantaina tehdyt sääennusteet lupasivat maanantaiksi merialueille kovaa tuulta, jonka ennustettiin iltapäivällä heikkenevän. Sunnuntaina ennustettiin maanantaiksi Saaristomerelle 18-23 m/s tuulia. Tuulta olikin huomattavasti enemmän. Miksi myrskystä ei kerrottu hyvissä ajoin, Ilmatieteen laitoksen sääpalvelutoimiston päällikkö Pirkko Saarikivi?

- Edellisenä päivänä annoimme jo tuulivaroituksia. Kokonaistilanne oli tiedossa mutta myrskyn rajuus selvisi vasta maanantaiaamuna. Myrsky keräsi Itämerellä koko ajan voimia lämpimästä vedestä.

Tämän tarkempia ennustuksia on hyvin vaikea tehdä.  Miksi?

- Matalapaine on äärimmäisen monimutkainen ilmiö. Sitä ei voi edes suurilla tietokoneajoilla ennustaa tarkasti. Lisäksi myrsky kulki merta pitkin. Lukuun ottamatta joitakin sääpoijuja ei siellä juuri ole säähavaintoasemia.

Kehittyykö ilmatiede? Saammeko tulevaisuudessa tarkempia ennustuksia, niin että katot voidaan jo etukäteen naulata kiinni?

- Ilmatiede kehittyy koko ajan. Toukokuussa saamme käyttöaikaa uusista Cray-supertietokoneista, mikä tarkoittaa sitä, että ennustukset ovat varmempia ja alueellisesti tarkempia kuin nyt.

 

Myrskyn aikana päivystänyt meteorologi Mikael Frisk, miksi myrskylle ei annettu nimeä?

- En tiedä. Yleensä nimi katsotaan almanakasta myrskyn syntypäivän mukaan. Tässä tapauksessa se olisi Visa. Meillä on sen niminen meteorologi töissä eikä olisi kivaa, jos myrskyllä olisi sama nimi. Ehkä se voisi olla Enni. Maanantaina oli Ennin päivä.

Millaiset olivat tunnelmat Ilmatieteen laitoksella myrskyn riehuessa hurjimmillaan?

- Ei se tietysti ole kivaa, kun ihmisillä on kurjaa, mutta kyllä se meille oli sykähdyttävä päivä. Jännityksellä odotettiin, menevätkö ennätykset rikki. Oli ilo olla töissä.

 

Toisaalta...

HS 4.2.1995: "Pommi" ei syntynyt salassa. Säämalli hoksasi jo lauantaina, että Atlantilla keiteltiin maanantaiksi myrskyä Suomeen (Pirkko Saarikivi)

Maanantaina 23. tammikuuta luonto näytti pitkästä aikaa mihin se pahimmillaan meidän leveysasteillamme äityy. Edellinen yhtä kova talvimyrsky oli koettu yli 20 vuotta aikaisemmin.

Vaikka erityisesti etelärannikon ja Lounais-Suomen asukkaat joutuivatkin tuskailemaan hirveässä kelissä ja väistelemään irronneita kattopeltejä ja kaatuvia puita, oli eräs joukko Helsingin Kaisaniemessä tavallistakin innostuneempi: päivystävillä metereologeilla oli samanlainen olo kuin kalastajalla, joka on juuri saanut siiman päähän elämänsä kalan. Erityisen tyytyväisiä oltiin siitä, että myrsky ei tullut yllätyksenä, vaan siitä varoitettiin kansalaisia jo hyvissä ajoin.

 

Visan päivänä syntynyt myrsky sai alkunsa pienestä aaltohäiriöstä pohjoisella Atlantilla. Jo lauantaina klo 14:n havainnoista ajetut tietokone-ennusteet kertoivat meteorologille, että maanantaina Suomessa tuulee kovaa ja sataa lunta. Mallit pystyivät jo silloin päättelemään, että tilanne Pohjois-Atlantilla on räjähdysherkkä ja siellä oleva suuri keskusmatala synnyttää pian ärhäkän syklonin, jonka linkoaa kohti Skandinaviaa.

Ennusteen mukaan maanantaina klo 14 Keski-Ruotsissa olisi matalan keskus, jossa ilmanpaine on 971 millibaaria. Kunnon myräkkä oli siis luvassa, muttei mitenkään epätavallisen voimakas. Lauantaina klo 19 annettiin ensimmäinen myrskyvaroitus merelle sunnuntai-illaksi 21 m/s ja maa-alueille kelivaroitus. Ensimmäiset merkit lähestyvästä myrskystä näkyivät sääkartalla ja satelliittikuvista sunnuntaina aamuyöllä.

Suomen sääpalvelun tärkeä työväline on pohjoismaisena yhteistyönä kehitetty ilmakehämalli Hirlam, joka ajetaan Otaniemessä sijaitsevalla supertietokoneella neljä kertaa vuorokaudessa. Se ennustaa Euroopan alueen sään 0-48 tuntia eteenpäin. Mallissa on 31 korkeustasoa ja laskentapisteiden väli on vaakasuunnassa noin 50 kilometriä. Ennuste lasketaan Hirlamilla kuuden tunnin välein. Jokaiseen laskentaan kuluu puoli tuntia.

Visa-myrskyn antamat kokemukset osoittavat, miten tärkeää on laskea uusi ennuste melkein heti edellisen jälkeen.

 

Näin asiat etenivät myrskyä odoteltaessa:

Lauantaina iltapäivällä tehty ennuste tarkentuu uusien havaintojen myötä. Sykloni alkaa syventyä vauhdikkaasti. Se kulkee itsepintaisesti meren päällä ja saa siitä ylimääräistä puhtia, koska pintakitka on vähäinen ja merestä huokuu vielä keskellä talveakin kosteutta ja lämpöä.

Hurjimmat syklonit saavat kunniamaininnan "pommi", jos ilmanpaine laskee yli 24 mb vuorokaudessa. Visa syveni 30 mb vuorokaudessa!

Sunnuntai-aamuna klo 8 annetaan merelle yöksi myrskyvaroitus 23 m/s ja maa-alueilla varoitetaan voimakkaasta tuulesta ja huonosta kelistä. Hirlam ennustaa päivän kuluessa syvimmän vaiheen paineeksi 964 mb. Malli arvioi syklonin kuitenkin liian kauas länteen tai etelään.

Maanantaina aamuyöllä klo 2 tehdyistä havainnoista Hirlam huomaa, että nyt on piru merrassa. Se ennustaa iltapäiväksi peräti 959 millibarin matalapaineen Tukholman eteläpuolelle. Meteorologi toteaa varhain aamulla, ettei ole koskaan nähnyt näin suuria ennustettuja tuulennopeuksia Suomessa. Myrskyvaroitus nostetaan hurjaan lukuun 25 m/s ja pian on pakko nostaa se vielä kerran ennätykselliseen arvoon 29 m/s.

Yleisradioon toimitetaan klo 10.30 ylimääräinen säävaroitus, joka luetaan kesken muun ohjelman. Tässä vaiheessa myrskykeskus on vielä kaukana Gotlannissa. Pahin on vasta tulossa. Keskus ei jääkään Ruotsiin vaan kulkee suoraan kohti Suomea ja saapuu lounaissaaristoon neljältä iltapäivällä.

Syklonin säärintamien edellä lähellä maanpintaa puhaltaa erityisen voimakas tuuli, jota kutsutaan rajakerroksen suihkuvirtaukseksi. Suurimmat Visan aiheuttamat myrskytuhot liittynevät juuri tähän ilmiöön. Suihkuvirtauksen voimaa ja arvaamattomuutta osoittaa, että kun rintama ohitti Tampereen Näsineulan 160 metrin korkeudella olevan mittarin, tuulen nopeudeksi mastossa mitattiin 32 m/s mutta alhaalla Siilinkarilla vain 15 m/s.

Myrskyn uhatessa sanomalehti ei ehdi välittää säätietoja riittävän nopeasti. Tilanteen kehittymistä tulisikin seurata radion ja tv:n lähetyksistä tai puhelinpalveluista varsinkin, jos täytyy liikkua merellä, ilmassa tai maanteillä.

 

HS 2.2.1995: Seija Paasonen Ilmatieteen laitoksen ennustushuoneessa

Ilmatieteen laitoksen päivystyshuoneen lasin takana lumi pölähteli Kaisaniemen puistoon Helsingissä keskiviikko-iltapäivänä (1.2), samalla kun tuulen voima kohosi myrskyvaroitukseen. Sisällä meteorologit eivät juuri hötkyilleet, vaikka ulkona kansalaiset taistelivat tuulessa pipot korvilla.

"Tämä menee ihan ennusteen mukaan", hymyili meteorologi Seija Paasonen ja kehtasi kutsua myteriä kakunpalaksi: "Piece of cake." Vielä viime viikolla päivystyshuoneessa kävi säpinä, kun maanantaimyrsky pyyhkäisi Suomen yli. Arvaamaton ennätysmyrsky oli säätieteilijälle vähän niin kuin devalvaatio valuuttakeinottelijalle tai Mäntyniemen rakentaminen kirvesmiesporukalle: kaikki kynnelle kykenevät meteorologit pakkautuivat päivystyshuoneeseen seuraamaan tilannetta ja jännäämään, tuleeko uutta tuuliennätystä. Puhelimet kilisivät ruuhkaksi asti, kun kansalaiset ja tiedotusvälineet halusivat tietoa.

"Yhtä herkullisia sääilmiöitä ei kovin usein satu kohdalle", Seija Paasonen myöntelee.

"Viime viikon myrsky oli ärhäkkä hyrrä, joka lähti pyörimään meren päällä. Sen kääntyilemistä on hyvin vaikea ennustaa. Tämän (keskiviikon 1.2) myrskyn seuraaminen on aika helppoa, se menee ihan odotusten mukaan".

Tiedotusvälineet odottivat myräkästä hyvää uutisaihetta ja pistivät keskiviikkona Ilmatieteen laitoksen puhelimet soimaan. Kolme meteorologia paiski hommia ennusteiden parissa ja yksi vastaili puhelimeen.

 

 

 

14.05.1995                

ÄITIENPÄIVÄN LUMIMYRÄKKÄ

Suven suloisuus oli kaukana tämänvuotisesta äitienpäivän säästä. Myrskyrintama pyyhkäisi aamulla ja päivällä Etelä-Suomen yli ja jatkoi kulkuaan pohjoiseen. Pohjanmaan se tavoitti illansuussa. Vesisade muuttui lumisateeksi puolenpäivän maissa Etelä-Suomessa ja lunta tuli lähituntien aikana niin sakeaan, että aura-autot lähtivät puhdistamaan ajoväyliä. Lunta satoi 5-10 senttiä.

Talvista tunnelmaa keskellä kevättä lisäsi voimakas pohjoistuuli. Ilmatieteen laitoksen päivystävän meteorologin Bengt Fougstedtin mukaan myteri sai alkunsa Välimereltä Italian tienoilta, josta se kulki suoraan pohjoiseen. Suurin tuulennopeus mitattiin Kalbådagrundissa, 24 m/s. Helsingin Harmajan luotsiasemalla tuuli aamulla ja puoliltapäivin yli 20 m/s.  Sisämaassa lukemat vaihtelivat 10-12 m/s, puuskissa yli 15 m/s.

Vallinnut sää oli vuodenaikaan nähden harvinaisuudessaan lähes ainutkertainen. Ilmatieteen laitoksen tilastopalvelujen meteorologi Jaakko Helminen luonnehti sunnuntaista lumimyrskyä ja läpi toukokuun jatkuneita yöpakkasia ”äärimmäiseksi tapahtumaksi”.  Käytössä oleva digitaalinen tilastointi yltää vuoteen 1961, eikä näiden 34 vuoden aikana ole lumipeitettä ollut Etelä-Suomessa yhtä myöhään kuin nyt.

 

Liikenne sekaisin

Äitienpäivämyrsky sekoitti liikenteen, kaatoi puita, katkoi sähköjä ja mykisti puhelimia kautta koko eteläisen Suomen. Sakea lumisade ja loskaisen liukkaat tiet yllättivät kesärenkaisiin siirtyneet autoilijat perusteellisesti. Sohjoisilla teillä sattuneissa turmissa kuoli kaksi ihmistä. Lumi tukki teitä etenkin Hämeessä ja aiheutti kymmenittäin ojaanajoja.

Henkilöauton kuljettaja kuoli ja viisi ihmistä loukkaantui Euran-Laitilan tiellä puolenpäivän aikaan.Metsäsaarekkeen suojasta peltoaukealle ajanut auto ajautui mahdollisesti rajun tuulenpuuskan seurauksena sohjoisella tiellä väärälle kaistalle ja iskeytyi päin vastaan ajanutta autoa, jonka kuljettaja kuoli. Muut autoissa olleet loukkaantuivat.

Lahden ohitustien ja Kouvolan tien Vt.12 risteyksessä kuoli myös henkilöauton kuljettaja auton  suistuttua sohjoisella tiellä päin vastaan tullutta. Yksi matkustaja loukkaantui vakavasti, kaksi muuta lievemmin. Tie oli raivausten takia pari tuntia poikki.

Paha liikennekatkos ja suma syntyi Heinolan pohjoispuolella noin kilometri Lusista Jyväskylään päin. Tielle ja ojiin pyörähtäneet autot tukkivat tien ja liikenne oli täysin pysähdyksissä klo 19 alkaen toista tuntia. Vähän pohjoisempana Onkiniemen suoralla meni viisi autoa ojaan yhdessä letkassa. Pula hinausautoista hidasti tielle jääneiden auttamista ja Heinolan poliisin puhelin olikin illan mittaan kuumana jonoihin jääneiden autoilijoiden kiukunpurkauksista.

 

Loimaalla kahden auton törmäyksestä kuljetettiin yhdeksän henkeä sairaalaan.

Orivedeltä Kangasalle johtavalla tiellä viisi autoa rytisi yhteen, ja tie oli jonkin aikaa suljettuna. Lempäälässä valtatie 9:llä oli usean auton ketjutörmäys, joka keräsi pitkät jonot.

Itä-Suomessa Savitaipaleelta Taavettiin johtavalla tiellä kahden henkilöauton yhteenajossa loukkaantui kolme henkilöä, joista kaksi palokunta joutui irrottamaan romuautoista.

Poliisin mukaan autoilijat kautta Etelä-Suomen soittelivat poliisiasemille ja kyselivät teiden kunnosta. Matkantekoa lykättiin pyryn ja myrskyn loppumisen toivossa.

 

Viron-liikenteen kantosiipialukset ja katamaraanit jäivät sunnuntaina laituriin. Kaikki viisi Helsingistä ja Tallinnasta lähtevää vuoroa peruutettiin aalloille herkkien alusten tuulirajoitusten vuoksi. Muu laivaliikenne kulki normaalisti.

Helsinki-Vantaan lentoasemalla lumisade myöhästytti lentoja pisimmillään tunnin verran, kun koneiden päälle kertynyt lumikuorma piti puhdistaa. Pahimmat viivytykset sattuivat sunnuntaina iltapäivällä kahden jälkeen. Tuulella ei ollut vaikutusta koneiden nousuihin eikä laskuihin, koska se puhalsi suoraan toisen kiitoradan suuntaisesti.

 

Sähkökatkot

Myräkkä häiritsi myös sähkönjakelua. Helsingin energialaitos tosin selvisi ilman ainuttakaan vikailmoitusta, mutta esimerkiksi Espoossa ja Vantaalla sähkö katkesi monin paikoin puiden kaatuiltua suurjännitelinjoille. Vantaalla myrskystä kärsivät pahiten Seutulan-Keimolan tienoot, joissa sata muuntopiiriä pimeni ja jätti pari tuhatta vantaalaista sähköä vaille.

Suur-Savon Sähkön alueella Mikkelin läänissä oli pahimmillaan noin 10 000 taloutta ilman sähköä linjoille kaatuneiden puiden vuoksi. Yhtiö toimittaa sähköä Mikkelin kaupunkia ja Heinolan aluetta lukuunottamatta koko muuhun lääniin.

Helsingin aluehälytyskeskus sai kuutisenkymmentä hälytystä myrskyn vuoksi. Keskuksen alue kattaa noin miljoonan ihmisen asuinseudun Helsingissä ja sen ympäristössä. Eniten palokuntien apua tarvittiin kaatuneiden puiden raivaamiseen. Myös peltikattoja irtoili siellä täällä. Kukaan ei kuitenkaan loukkaantunut myrskyn kourissa. Myrskytuuli aiheutti runsaasti puiden kaatumisia ja sähkökatkoksia myös mm. Lahdessa. (HS/ESS)

 

 

 

23.05.1995

SALAMAN SYTYTÄMÄSSÄ NAVETTAPALOSSA kuoli yli 20 nautaa Sonkajärvellä tiistain vastaisena yönä. Talonväki ehti pelastaa vain neljä 27 eläimestä. Ylä-Savossa riehui yöllä kova ukonilma. Vähän ennen kello kahta sonkakoskelaisen maatalon väki heräsi kovaan pamaukseen, ja pian nähtiin navetan pääty liekeissä. Navetan lisäksi tuli tuhosi rehusuojan ja AIV-tornin. (HS)

 

 

 

05.06.1995

UKKONEN MELLASTI LÄNSI-UUDELLAMAALLA maanantaina aamuyöllä. Yli kaksi tuntia riehunut ukkosmyrsky teetätti palokunnilla töitä vesivahinkojen ja tulipalojen torjumisessa.

Pohjan Fiskarsin kylässä salama sytytti navetan, joka paloi maan tasalle mukanaan 20 lehmää. Kolme eläintä ennätettiin pelastaa ennen katon romahtamista.

Inkoon Degerbyssä paloi asuinrakennus, myös oletettavasti salaman sytyttämänä. Palokunnan tehtäväksi jäi vain ympäröivän maaston suojeleminen.

Automaattihälytykset aiheuttivat turhaa työtä poliisille muun muassa Mustiossa.

 

Varsinais-Suomessa kevätkylvöt ovat keskeytyneet peltojen märkyyden vuoksi. Useilla paikkakunnilla vesi seisoo pelloilla. Viime päivien rajut ukkossateet eivät ole ainakaan auttaneet asiaa. Lounais-Suomen Mietoisten tutkimusaseman johtaja Yrjö Salo kertoi kylvökauden venyneen poikkeuksellisen pitkäksi.

 

 

 

14.06.1995

RAJU UKKOSMYRSKY aiheutti suuria aineellisia tuhoja keskiviikkoiltana Mäntässä, Myrsky kaatoi puita, katkoi sähkö- ja puhelinlinjoja sekä Mäntänvuoressa sijaitsevan yleisradiomaston aiheuttaen näin häiriöitä tv- ja radiolähetyksiin. Myrskyn kouriin joutui myös useita ulkorakennuksia. Kattojen päälle kaatuneet puut ja voimakas tuuli hajottivat piharakennuksia eri puolilla Mänttää.

 

 

 

05.07.1995

ÄRHÄKKÄ KESKIKESÄN SYKLONI

Kova tuuli kaatoi satoja puita ja pakotti veneitä satamiin ympäri Etelä-Suomea. Merellä etelälounainen tuuli puhalsi keskimäärin 14-16 metriä sekunnissa, mutta eteläisellä Selkämerellä tuuli ylitti selvästi myrskyrajan  21 m/s.  Kova tuuli keskittyi Suomenlahdelle, Selkämerelle sekä Ahvenanmaan saaristoon, pohjoisella Itämerellä oli suhteellisen tyyntä. Ahvenanmerellä tuuli puhalsi koko päivän noin 16 metriä sekunnissa. Puuskissa tuuli oli jopa kaksi kertaa voimakkaampi.

 

Myrsky kaatoi puita ja veneitä

Kaatuneet puut aiheuttivat paljon aineellisia vahinkoja kaatuillessaan rakennusten ja autojen päälle, kaduille ja sähkölinjoille. Pelkästään Helsingin, Vantaan ja Espoon alueella kaatui yli sata puuta.

Myrsky pakotti Tallinkin ja Viking Linen kantosiipialukset jäämään Tallinnan satamaan odottelemaan sään tyyntymistä. Pienveneet joutuivat myös pysymään rannassa ja vesilläolleet hakeutuivat ulapoilta turvaan rannikon ja saarten suojiin. Tuuli irrotti satamista veneitä, joita viranomaiset hinasivat takaisin pitkin päivää.

Ainakin yksi purjevene kaatui Helsingin edustalla, mutta meripelastuslaitos onnistui noukkimaan sen matkustajat merestä. Meripelastuslaitos joutui myös hinaamaan useita veneitä turvaan, joukossa ainakin kuusi purjevenettä.

Myrsky työllisti pääkaupunkiseudun palokuntia koko päivän. Palokunnat raivasivat kaatuneita puita Helsingissä yli 40, Espoossa noin 40, Vantaalla yli 20 ja Porvoossa 20. Ainakin Espoossa ja Kirkkonummella tuulen kaatamat puut aiheuttivat sähkökatkoksia.

 

Raumalla kova myrsky katkoi useiden veneiden kiinnitysköysiä.

- Tuuli sopi poikkeuksellisen hyvin Rauman venesatamaan, ja ehkä veneet näin kesäkelillä oli pistetty kiinni "pualhualimattomasti", päivystävä palomestari arvioi.

Palolaitos ja meripelastusseura kiinnittivät seitsemän karkuun lähtenyttä venettä ennen kuin ne ehtivät kolhia toisia tai karata ulommaksi. Myös kauempana merellä yksin ajelehtinut vene työllisti poliisin ja palokunnan. Vene oli karannut Laitilasta ilman matkustajia.

 

Mastot murtuivat ja purjeveneitä kaatui MM-purjehduksessa

Navakka etelätuuli ja vesisade sekoittivat lightning-veneiden MM-purjehduksen Kuopiossa.Puuskittainen tuuli puhalsi Kallavedellä ajoittain yli 15 metriä sekunnissa. Toistakymmentä venettä kaatui ja yhtä moni jätti kilpailun kesken. Useiden veneiden mastot murtuivat.

Jyrkkä aallokko laittoi meriolosuhteisiinkin tottuneet venekunnat koville, sillä ne eivät olleet osanneet varautua keskiviikon kaltaiseen myräkkään. Erityisesti ulkomaisille kilpailijoille myrsky tuli yllätyksenä. (HS)

 

Päijät-Hämeessä palokunnat joutuivat raivaamaan teille kaatuneita puita ainakin Lahdessa, Asikkalassa, Sysmässä ja Hämeenkoskella. Ensimmäiset raivaustehtävät alkoivat heti puolenpäivän jälkeen ja sitten tehtävää riitti pitkin päivää.

Kymmenet kaatuneet puut työllistivät myös Porvoon seudun palokuntia, samoin kuin Myrskylässä ja Hyvinkäällä. (ESS)

 

 

 

03.09.1995

KOVA TUULI JA UKKONEN TYÖLLISTIVÄT PALOKUNTIA

Raju tuuli ja ukkonen työllistivät palokuntia Etelä-Suomessa sunnuntaina. Espoon Kivenlahdessa kuusenjärkäle kaatui aamulla pysäköitynä olleen henkilöauton päälle. Helsingin Kalliossa palokunta kiinnitti iltapäivällä kerrostalon irronnutta kattopeltiä. Rajuinta tuuli oli Hangon Tulliniemessä, kovimmillaan keskimäärin 22 metriä sekunnissa.

Tampereen ja Porin seudulla jyrissyt kova ukonilma aiheutti sunnuntain vastaisena yönä usean paikkakunnan pelastuslaitoksille äkkilähtöjä. Erityisen rajuna ukkonen jylisi Nokian Siurossa. Myös Vammalassa salamat leiskuivat tiuhaan. Nokialla salama sytytti tulipalon, kuten myös Kankaanpäässä, Jämijärvellä ja Kokemäellä.

 

Harvinaisen lämmintä. Sunnuntaina Helsinki-Vantaan lentoasemalla ylittyi helleraja, 25 astetta. Ivalossakin mitattiin 20 astetta. Ilmatieteen laitoksen mukaan moisia lämpötiloja on vain muutaman kerran sadassa vuodessa. Vielä lämpimämpää oli alkusyksystä 1968, jolloin 6. syyskuuta Helsingissä hikoiltiin 28 asteen helteessä.

Harvinaista säässä on nyt ollut myös se, että lämpimään ilmaan on liittynyt kovaa tuulta.

Viron rannikolla upposi sunnuntaina puolenpäivän aikaan proomu, jolla oltiin tuomassa Tallinnaan suomalaista graniittisepeliä. Hinaaja ja proomu olivat lähteneet liikkelle Inkoon satamasta. Proomu joutui kovaan aallokkoon, jolloin sen venttiilit pettivät ja vesi pääsi ruumaan. Proomu upposi 60 metrin syvyyteen noin kaksi ja puoli meripeninkulmaa Naissaaresta länteen. Ihmisiä uponneessa proomussa ei ollut. (HS)

 

1994 Ylivieskan trombi, Pohjois-Savon raju yöukkonen

Last Updated: 26 October 2019
Written by Leevi Korpela

MYRSKYT 1994

 

 

 

20.05.1994

KEVÄTMYRSKY RIEHUI

Myrsky kaatoi perjantaina kymmeniä puita ja repi irti peltikattoja Helsingissä. Pelastuslaitos oli työllistetty koko päivän, sillä hälytyksiä tuli toinen toisensa perään. Kaatuneet puut aiheuttivat vahinkoja sähkölinjoille ja ulkoiluteille, mutta pahoja henkilövahinkoja ei tullut poliisin tietoon.

Espoon Haukilahdessa poliisi ehti käynnistää etsinnät, kun myrsky kaatoi kumoon 15-vuotiaan pojan optimistijollan. Toinen veneilijä pelasti kuitenkin veden varaan joutuneen nopeasti.

Yöllä alkaneen tuulen voimakkuus vaihteli päivän aikana 12-17 metriin sekunnissa. Rajut puuskat aiheuttivat hankaluuksia myös pelastuslaitoksen tikasautoille, jotka eivät voi toimia, jos tuuli yltyy liian kiivaaksi. Tikasautoa olisi tarvittu myrskyssä repeytyneiden peltikattojen korjaamisessa ja vaarallisesti nojalleen jääneiden puiden kaatamisessa.

 

 

 

16-17.07.1994           

KOVIMMAT UKKOSET KUUTEEN VUOTEEN

Lähes kaksi viikkoa kestänyt pouta- ja hellejakso päättyi viikonloppuna rajuihin ukkossateisiin. Neljänä edellisenä päivänä lämpötila kohosi yli 30 asteen mm. Lahdessa. Lauantaina salamoi ja jyrisi lähes koko maassa pientä etelärannikon kaistaletta ja itäisintä Suomea lukuun ottamatta. Sunnuntaina ukkoskuurot keskittyivät Itä-Suomeen.

Ilmatieteen laitokselta varsinkin lauantain ukkosia luonnehdittiin poikkeuksellisen voimakkaiksi. Laitoksen salamalaskuri sai päivän saldoksi noin 10 000 maasalamaa Etelä- ja Keski-Suomesta, Oulun läänistä, Etelä-Lapista sekä Baltiasta.

Viikonlopun salamasaldo oli yhteensä 12 000 iskua. Viimeksi yhtä raju ja laaja ukonilma on koettu Ilmatieteen laitoksen mukaan kesäkuun lopulla 1988. Eniten salamoita esiintyi Itä-Suomessa linjalla Kotka-Kajaani. Sunnuntaina 17. päivä rekisteröitiin yhden tunnin aikana Saimaan alueella 1400 salamaa. Ukkoskeskittymiä oli myös Seinäjoki-Kauhava-linjalla, Turun saaristossa ja Hankoniemen-Suomenlahden alueilla.

 

Rakennuspaloja, maastopaloja, sähkökatkoja

Ukkonen aiheutti eri puolilla maata runsaasti rakennus-, muuntaja- ja metsäpaloja sekä sähkö- ja puhelinlinjavaurioita. Kuopion seudulla salama sytytti lauantai-iltana seitsemän rakennusta. Sähkökatkokset haittasivat muun muassa Kaustisen kansanmusiikkijuhlia. Viikonvaihteen aikana oli ajoittain rikki useita pieniä puhelinkeskuksia ainakin Kuopion, Oulun, Savonlinnan, Lappeenrannan ja Vammalan suunnilla.

Pohjois-Hämeessä ja Itä-Satakunnassalauantai-iltapäivällä riehunut voimakas ukkosmyrsky aiheutti monenlaisia vahinkoja. Myrsky alkoi Pohjois-Hämeessä puoli kahden aikoihin ja kiertyi myöhemmin lännen kautta etelään.

Huittisissa peukalon päätä suuremmat rakeet pommittivat autoja ja lakoonnuttivat viljaa. Huittisten palopäällikön mukaan yhtä voimakasta ukkosmyrskyä ei paikkakunnalla ole koettu miesmuistiin. Ukkonen vahingoitti myös sähkölinjoja ja muuntajia. Sähköt olivat poikki monin paikoin ja puhelimet mykkinä. Salama iski erään omakotitalon antennista sisään.

Salamat sytyttivät myös lukuisia kesämökkejä, navettoja, latoja ja metsää. Esimerkiksi Ruoveden palokunnalla oli iltapäivän aikana kolmetoista lähtöä. Punkalaitumella salama vaurioitti rivitaloa ja palokunta joutui myös sammuttamaan omakotitaloa.

 

Päijät-Hämeessä  Lahden aluehälytyskeskukseen tuli kolmisenkymmentä hälytystä lauantaina. Päijänteen Nahkiaissaaressa huvila paloi kokonaan omistajan ollessa Helsingissä. 1,5 hehtaaria mäenlakea tuhoutui Iitin ja Heinolan mlk:n rajamaastossa salaman iskettyä puuhun mäen päällä ja sytytettyä palon.

Lahden Ahtialassa ja Hollolan Miekkiössä ukkosmyrsky kaatoi puita ajoteille, sähkölinjoille ja ainakin yhden talousrakennuksen päälle. Raivaustöihin Ahtialassa osallistunut Raimo Hoikkala arveli ukkosmyrskyn olleen viiden minuutin ajan "lähes Maire-myrskyn veroinen".

- Aluksi oli hirveä kohina, sitten tuli vettä, ukkonen jyrisi ja salamoi. Puut taipuivat puolelta toiselle.

 

Mikkelin seudulla syttyi viikonlopulla useita rakennus-, maasto- ja muuntajapaloja. Ukkonen aiheutti myös useita pieniä maastopaloja Lappeenrannan ja Savonlinnan seuduilla. Etelä-Savossa palokunnat torjuivat myös vesivahinkoja. Lappeenrannassa palokunta pumppasi sunnuntaina puoliltapäivin vettä kerrostalon pihasta.  Vesivahingoilta vältyttiin, vaikka vettä oli rappukäytävässä lähes kellarin oven korkeudelta.

Pallosalama sytytti rivitalohuoneiston ullakon varhain sunnuntaiaamuna Haminan Tallinmäessä. Palosta aiheutui parinsadan tuhannen markan vahingot. Salama pyöri ja paukkui huoneissa, mutta ei särkenyt mitään ja huoneistossa olleet neljä ihmistä säilyivät vahingoittumattomina. Salama iski aluksi rivitalon vieressä kasvavaan mäntyyn, josta se kimposi katolle ja ilmeisesti tuuletuskanavista sisään.

Anjalankoskella salama sytytti sunnuntai-iltapäivällä metsää viiden hehtaarin alueelta. Sammutukseen osallistui neljän vapaapalokunnan yksiköitä ja 30 miestä. Sunnuntai-iltana Kuhmon palokunta sammutti kahta salaman sytyttämää metsäpaloa. (HS/ESS)

 

 

 

31.7-1.8.1994           

TUHANNET SALAMAT ISKIVÄT POHJOIS-SAVOSSA

Näin otsikoi Savon Sanomat sunnuntain ja maanantain välisen yön valoshowta.

Ilmatieteen laitoksen mukaan Pohjois-Savossa tehtiin Suomen ukkosennätys. Ilmatieteen laitoksen salamalaskuri paikansi koko maassa sunnuntaina 10 000 iskua. Ylimeteorologi Tapio Tuomi arvioi, että jopa puolet tuosta määrästä iski Kuopion ja Varkauden ympäristössä 50 km:n levyiselle ja 100 km pitkälle alueelle. Sunnuntai oli pahin yksittäinen vuorokausi Suomessa sinä aikana, jolloin salamat on virallisesti mitattu vuodesta1987 alkaen.

Ukkonen riehui Kuopion seudulla voimakkaana jo edellisenäkin yönä ja puhelinliikenteen häiriöitä korjattiin koko sunnuntaipäivä. Aluehälytyskeskukseen tehtiin viikonvaihteen aikana 14. toimialueen kunnasta kaikkiaan 52 hälytystä. ”Kahteenkymmeneen vuoteen ei ole ollut vastaavaa viikonloppua”, sanoi palopäällikkö Jorma Westerholm.

 

Iso tulipalo Kuopiossa

Suurin yksittäinen vahinko tapahtui Niiralan Kulman talossa Kuopion keskustassa. Palo alkoi 3.30, kun salama iski ironisesti palokunnan suurhälytyssireeniin. Ensimmäisen hälytyksen tehnyt Timo Korhonen näki iskun kaukaa Karjalankadulta ja kuvaili sitä räjähdysmäiseksi. Kohdan ympäriltä nousi liekit välittömästi ja hänestä näytti, että iskun voimasta myös lensi jotain. Ukkosenjohdatinkaan ei pidätellyt voimakasta iskua.

Talon asukkaat kuvasivat onnettomuusyötä "kammottavaksi". Kaikki asukkaat kertoivat kuulleensa kovan paukahduksen tai sarjan paukahduksia. Henkilövahingoilta vältyttiin, mutta kahden ylimmän kerroksen 18 huoneiston asukkaat jouduttiin evakuoimaan.

- Heräsin hirvittävään pamaukseen mutta vedin peiton korville. Lähdin katsomaan, kun ikkunasta kuului kova huuto. Yläkerran väki tömisti rappusissa, ja sitten soitti palomies ovikelloa ja pyysi poistumaan heti, F-rapun neljännessä kerroksessa asuva Eila Kahama-Räsänen kertoi.

Palossa tuhoutui kokonaan palomuurien rajaama osa ullakkoa. 46 asunnon ullakkovarastot paloivat täysin. Huoneistoihin palo ei levinnyt, mutta ne kärsivät vesi- ja savuvaurioista. Palon sammutukseen osallistui 11 yksikköä ja 35 miestä Kuopion palokunnasta ja vapaapalokunnasta. Aineelliset vahingot arvioitiin ainakin kahdeksi miljoonaksi markaksi.

 

Koko maakunta Suonenjoelta aina Rautavaaralle asti kärsi puhelin- ja sähkökatkoksista ja yksittäisistä tulipaloista.

Rissalan lentosääasemalla syntyi uusi vuorokautinen sade-ennätys, 93,4 mm. Sade saatiin neljän aamuyön tunnin aikana. Lehtitiedoissa mainittiin sateiden tulleen ilman myrskytuulia, jonka johdosta viljat lakoontuivat yllättävän vähän. (Savon Sanomat).

 

Helsingin Sanomat aiheesta:

SALAMOINTI VALVOTTI KUOPIOLAISIA. 5 MILJOONAN VAHINGOT

Ukkonen jylisi ja salamoi Pohjanmaalla ja Pohjois-Savossa poikkeuksellisen voimakkaasti maanantain vastaisena yönä. Ilmatieteen laitoksen salamalaskurista saatiin tulostettua lähes 10 000 salamaniskua, vaikka tulostimen paperi menikin rikki.

- Paperi kului yksinkertaisesti rikki, kun tulostin nakutti jatkuvasti, päivystävä meteorologi Petri Takala sanoi.

Ukonilma koetteli jälleen erityisesti Kuopion seutua. Ihmiset valvoivat ukkosen takia jo toisen yön peräkkäin. Kumistelu alkoi sunnuntaina kello kuuden maissa illalla. Tykistötulta muistuttavaksi keskitykseksi se yltyi puolen yön maissa ja laukesi aamuyöstä kello kolmeen mennessä, jolloin lännestä tullut ukkosrintama siirtyi Kuopiosta itään.

- Näin voimakasta rajuilmaa ei kukaan muista. Puijo ja Kallavesi tavallisesti suojaavat. Nyt ukkonen pyyhki kahteen kertaan läpi kaupungin, osastonjohtaja Olavi Nikkanen Kuopion energialaitoksen sähköverkosto-osastolta kertoi.

 

Viikonvaihteen ukkosmyrskyt aiheuttivat palopäällikkö Jorma Vesterholminmukaan Kuopion aluehälytyskeskukselle 14 kunnan yhteistoiminta-alueella yhteensä 52 lähtöä. Niistä yli kaksikymmentä oli tulipaloja. Yleensä viikonloppuna on vain pari lähtöä. Ukkosvahingot nousevat Vesterholmin arvion mukaan noin viiteen miljoonaan markkaan. Kallein lasku tuli sunnuntain vastaisena yönä salaman sytyttämästä Niiralan Kulman vuokratalon ullakkopalosta.

Maanantain vastaisen yön ukkosmyrsky katkaisi Kuopiossa muun muassa puoleksi tunniksi sähköt koko keskikaupungin alueelta ja mykisti satoja puhelimia. Myös metsää ja latoja paloi sekä useita omakotitaloja syttyi tuleen.

Puhelinkeskusviat saatiin tiistaiksi korjattua. Pahimmillaan puhelinyhdistyksen alueella oli 3 000 puhelinta mykkänä.

 

Myrsky oli hukuttaa kylän Toholammilla

Neljä tuntia raivonnut ukkosmyrsky oli hukuttaa toholampilaisen Määtäälän kylän sunnuntaina. Vesi nousi taloihin ja karjarakennuksiin, kasteli kellarit, katkoi teitä ja mykisti puhelimia.

Korkeimmalle vesi nousi Pentti Lintilän talossa, missä se huuhtoi ikkunalautoja. Salonpuron varressa sijaitseva Lintilöiden sauna ui savupiippua myöten. Kun myrskyn nostama tulva oli laskenut metrin verran, oli rantasauna vielä räystäslautoja myöten vedessä. Autotallissa ollut uusi ajokki kastui ikkunoita myöten. Asuinrakennuksessa vettä oli metrin verran useita tunteja.

- Palokunta ei voinut muuta kuin huolehtia taloihin saarroksiin jääneiden turvallisuudesta. Pahimmissa paikoissa talonväki istui ikkunalaudoilla. Me toimitimme veneellä ruokaa ja kävimme katsomassa. Vasta sateen tauottua kannatti ryhtyä pumppaamaan rakennuksista vettä, kertoi palopäällikkö Markku Heinänen. Korkeimmillaan vesi kävi yli kahden metrin korkeudessa.

Lintilöiden tila on Toholammin ja Lestijärven välisen tien varressa. Heinäsen mukaan vanhat tierummut on mitotettu vetämään hitaammin valuvia sadevesiä. Nykyisin, kun kaikki pellot on salaojitettu, tierummut tukehtuvat kun sadevedet ryöpsähtävät pelloilta. Tien penkereistä syntyy tulva-altaita.

 

IHME JUTTU

Salama tappoi miehen, hopeakoru pelasti vaimon

Salama tappoi miehen sunnuntaina aamuyöstä Polvijärven Rauanjoella Pohjois-Karjalassa. Miehen kanssa 90 asteen kulmassa nukkunut vaimo pelastui ilmeisesti hopeakorunsa ansiosta.

Pyhäselkäläinen aviopari oli ajanut lomaretken päätteeksi miehen isän huvilalle. Vaimo heräsi keskellä yötä päänsärkyyn ja pahoinvointiin, mutta jatkoi uniaan.

Aamupäivällä nainen heräsi karmeaan näkyyn. Mies vierellä oli kuollut, oma tukka ja kulmakarvat kärventyneet, naama musta ja hopeinen koru kaulalle sulanut. Koru hyvänä sähkönjohtajana ilmeisesti pelasti naisen hengen.

Poliisi totesi salaman lyöneen mökin vieressä neljään mäntyyn, joista lähin oli puolen metrin päässä mökistä. Mökkiin mökkiin salama oli päässyt männyn juuria pitkin. Mökissä salama oli noussut pariskunnan vuodesohvaan, mutta mökki ei syttynyt kokonaan tuleen. Onnettomuudessa surmansa saanut mies oli 34-vuotias ja vaimo 29.

Ilmatieteen laitoksen mukaan ukkonen riehui aamuyöstä rajuimmin Kuopion ja Jyväskylän seuduilla. Sunnuntai-iltana ukkonen sytytti paloja mm. Kuopion ja Suonenjoen tienoilla. Sunnuntain mittaan ukkonen kierteli Kuopio-Jyväskylä-linjan pohjoispuolella. Salamointia oli myös Keski- ja Etelä-Pohjanmaalla sekä Oulun seudulla. Rajuimmat ukkoset olivat kuitenkin rajan takana Kannaksella ja Virossa. (HS)

 

 

 

02.08.1994

RAJU UKKOSMYRSKY RIEHUI ETELÄ-KARJALASSA

Lähes puoli vuorokautta raivonnut ukkosmyrsky työllisti Lappeenrannan kaupungin ja lähikuntien palokuntia tiistaiaamuna. Vakavilta vahingoilta vältyttiin, vaikka salama pudotti miehen rakennustelineiltä, ajelehtivia veneitä etsittiin myrskyssä ja tulipaloja syttyi maaseudulla ja kaupungissa.

Rankkasade tukki myös katuja, täytti kellareita, nosti viemärivedet uima-altaaseen ja syövytti tienpenkereitä sekä kasasi maata ajoväylille. Puhelinyhteydet olivat salaman vuoksi poikki ainakin kuudessa paikassa, hälytyssireenit soivat omia aikojaan tai mykistyivät, sulakkeet lentelivät sähköpäätauluista, pistorasiat sylkivät tulta ja kodinkoneita vioittui. Kiivaimman räiskinnän aikana ihmiset jopa hakivat turvaa Lappeenrannan paloasemalta.

Virolahdella puolenpäivän jälkeen salamaniskusta syttynyt tulipalo tuhosi tyhjillään olleen Ravijoen nuorisoseuran talon. Haminassa ukonilma taas aiheutti vakavia vesivahinkoja useille kiinteistöille. Palolaitoksen koko pumppauskalusto oli monen tunnin ajan pumppaustehtävissä kymmenessä kohteessa yhtä aikaa.(HS)

 

 

 

03.08.1994

SALAMAN ISKUN AIHEUTTAMA SÄHKÖKATKOS pysäytti Neste Oy:n tuotantolaitoksen keskiviikkona. Laitosten ulkopuolelle dramaattiselta näyttänyt tilanne ei aiheuttanut henkilövahinkoja. Kaasuvaaran takia jouduttiin kuitenkin rajoittamaan liikennettä. Salama iski tuotantolaitoksilla sähkölinjoihin keskiviikkona hieman ennen puoltapäivää ja aiheutti täydellisen sähkökatkoksen. Öljynjalostamon ja petrokemiantehtaiden tuotanto pysähtyi välittömästi.

Häiriön takia kaasuuntuneita aineita jouduttiin soihduttamaan tavallista runsaammin. Vahingot eivät lopulta olleet pientä tulipaloa suurempia. Tuotantolaitosten yksiköiden käynnistäminen aloitettiin välittömästi.

 

Tulva hukutti auton

Hyvinkäällä henkilöauton naiskuljettaja joutui pelastautumaan uimalla rankkasateen piirittämästä autosta keskiviikkona. Notkelmaan kertynyt vesi sammutti auton moottorin ja vettä tuli niin paljon, että se lopulta peitti kokonaan pysähtyneen auton. Tapaus sattui Hyvinkään keskussairaalan lähellä Hangon radan alikulkukäytävässä kello 13:n aikoihin. Pian sateen loputtua notkelma tyhjentyi. Paikassa on ollut tulvia aiemminkin. (HS)

 

 

28.08.1994

ÄKKIMYRSKY HAJOTTI RAKENNUKSIA YLIVIESKASSA

Tuhoisa, pyörremyrskyn kaltainen sademyrsky yllätti sunnuntaiaamuna kello kuuden aikaan Ylivieskan Huhmarin kylän. Pienellä alueella vain pari minuuttia kestänyt myrsky eteni noin 350 metrin pituisena ja 150 metrin levyisenä rintamana lounaasta koilliseen.

 

Pahiten se riehui Markku Päivärinnan ja Martti Päivärinnan pihapiireissä ja niiden lähistöillä. Ehkä kymmenen muuta tilaa kärsi pienempiä vaurioita. Yhden tilan navetan katto irtosi samoin kuin rehusiilon katto. Savupiiput ovat hajonneet parista talosta ja ovia on lentänyt useammasta. Kaksi pelastusyksikköä lisävoimineen eli yhteensä viitisentoista miestä raivaa aluetta ja raivaustyöt kestänevät iltaan saakka. Henkilövahingoilta kuitenkin säästyttiin.

 

Markku ja Elina Päivärinnan tilalla mylläkkä hajotti tuusan nuuskaksi yli 300 neliön uudehkon konehallin sekä korjaamorakennuksen kivijalkaan asti, vei rehusiiloista katot, osan navetan kattoa ja hajotti päärakennuksesta savupiipun. Emäntä Elina Päivärinta kuvasi sunnuntaiaamun herätystä kotitilallaan Ylivieskassa:

- Minä luulin, että nyt tuli maailmanloppu. Oli se niin hirveää. Heräilin ennen aamukuutta; silloin alkoi tuntua, että tuuli tulee ikkunoiden ja seinien läpi sisään. Rupesin keräämään lapsia turvaan. Ajattelin, että kaikki neljä lasta nyt kellariin.

- Mies katsoi ulos ikkunasta ja sanoi, että konehalli kaatuu. Minä siihen, että eihän se voi. Kaatuihan se. Isot männyt menivät ryskyen nurin. Katoista rupesivat pellit lentelemään. Ne lensivät satojen metrien päähän.

 

Myrsky iski rajusti myös Martti Päivärinnan omakotitalon lähistölle niittäen talon takaa mänty- ja kuusimetsää sekä pihan puut, joista ainakin kymmenkunta runkoa rymähti talon päälle. Apulaispalopäällikkö Marko Hintsala kertoo:

- Huhmarintietä pari sataa metriä eteenpäin pellon ja kuusikon reunassa olevan omakotitalon asukkaat heräsivät hirveään ryminään kymmenien puiden kaatuessa.

Emäntä Maija-Liisa Päivärinta kertoi aamuisen myrskyn nousseen kohisten:

- Puut lakosivat, nousivat taas, lakosivat ja lopulta alkoivat jysähdellä talon päälle. Ikkunat pimenivät roskasta ja sateesta. Jyrinä oli kova, mutta en tiedä, oliko se ukkosta.

Marko Hintsalan mukaan omakotitalo näytti säästyneen isommilta vaurioilta kuin ihmeen kaupalla: katossa oli lommo ja piippu rikki, mutta seinät ja ikkunat olivat säilyneet ehjinä.

- Siinä oli valtavia kuusia, osalla juuret ylhäällä, osa kolmeenkin osaan katkenneina. Mahdoton sotku. Jopa kävellen oli aamulla vaikea päästä perille. Joku kalustevaja oli hajonnut ja peltejä roikkui puissa. Läheinen korjaamorakennus on levinnyt kivijalkaa myöten pitkin peltoja ja sähkölinjoja. Korjaamosta oli lentänyt usean kilon pöytähiomakoneita ja lekaharkkokiviä naapurin pihalle, Hintsala kuvaili.

 

Myrsky kaatoi sadoittain puita. Huhmarin laskettelurinteeseen johtava tie oli puiden tukkima. Kalajoelta Iisalmeen johtava Savontie oli osaksi romun tukkima. Suurin ongelma oli voimalinjojen hajoaminen. Sähköt olivat tunnin verran poikki Ylivieskasta Löytynperälle ennen kuin myrskyn kynsissä vaurioitunut 20 kilovoltin sähkölinja saatiin korjattua.

 

Kyseessä oli trombi

Ilmatieteen laitoksen säähavaintoasemat eivät rekisteröineet myrskyä. Paikallisten asukkaiden mukaan kyse ei ollut ukkosmyrskystä, vaan rajusta sateesta ja pyörretuulesta. Meteorologi Jukka Julkunen arveli myrskyn syyksi poikkeuksellisen epävakaita ilmamassoja, jotka voivat synnyttää kovia pyörteitä. Julkunen ei muista vastaavaa tapausta Suomesta.

Ilmatieteen laitokselta arveltiin sääilmiön olleen trombi. Ylivieskassa se syntyi voimakkaan kylmän rintaman kulkiessa Suomen yli kohti Ruotsia. Ylivieska oli vielä lämpimän ilmamassan puolella, kun kylmän rintaman edellä kulkeneet voimakkaat kuuropilvet saapuivat ja synnyttivät pilvipyörteen. Trombi osui onnettomuudeksi juuri rakennusten kohdalle. Pyörteen ytimen läpimitasta arveltiin, että se olisi ollut kymmenisen metriä. (HS ja ESS))

 

 

 

29.09.1994  

ESTONIAN TURMAYÖ. 852 ihmistä menehtyi Itämerellä Utön lähellä autolautta Estonian upottua matkallaan Tallinnasta Tukholmaan.  Keskituuli Utössä lounaasta 25 m/s, 5-metristä aallokkoa. Vasten aallokkoa ajaneen laivan keulavisiiri irtosi ja merivesi pääsi valtoimenaan sisään upottaen aluksen puolessa tunnissa.

 

 

 

01.10.1994

TUULTA MERELLÄ JA MAALLA

Voimakas syysmyrsky esti Helsingin ja Tallinnan välillä liikennöivien matkustaja-alusten lähdön lauantai-iltana. Lähes täyteen myydyt Tallink ja Georg Ots jäivät yöksi odottamaan tuulen tyyntymistä. Myös Eestin linjojen uuden Alandian lähtö viivästyi. Kaksi Helsingistä Tallinnaan matkalla ollutta alusta odotteli puolestaan merellä,  sillä luoteistuuli esti kulun Tallinnan sataman kapeasta aukosta.

Tallink Finland Oy:n toimitusjohtaja Keijo Mehtosen mukaan Tallinnan sataman aallonmurtaja-aukko on niin kapea, ettei kulku siitä pohjoisen ja lännen välisellä myrskytuulella onnistu sen paremmin hinaamalla kuin omilla koneillakaan. Vastaavaa tuulta ei ole sattunut Tallinnan edustalle ainakaan viiteen vuoteen. Liikenne Helsingin satamassa jatkui tavalliseen tapaan.

Maarianhaminasta Kapelskäriin liikennöivän Ålandsfärjan matka peruutettiin lauantaina myrskyn vuoksi.

Lauantain puhuri alkoi myrskykeskuksen saavuttua Ahvenanmaalle päivällä. Keskus liikkui Suomen ylitse koilliseen ja oli illalla eteläisen Saimaan yllä. Tuuli yltyi puuskissa lounaisilla merialueilla yli 30 metriin sekunnissa. Tuulen suunta vaihteli matalapaineen keskuksen ympärillä, pääasiassa myrsky puhalsi pohjoisesta ja lännestä.

Haminan edustalta ammuttiin illalla kaksi punaista hätärakettia, mutta etsinnät jatkuivat vielä myöhään illalla tuloksettomina.

Rannikkovartiovene poimi illalla Mussalon viereisestä saaresta Kotkassa kaksi miestä, joiden vene oli mennyt epäkuntoon. Turusta tullut merivartioston helikopteri puolestaan haki Norsholmin saaresta Kotkan ja Ruotsinpyhtään rajalta turvaan kalastajan, jonka vene oli joutunut vesilastiin.

 

Helsingin pelastuslaitos sai lauantai-iltana 23 hälytystä eri puolille kaupunkia tuulen kaadettua puita talojen ja sähkölinjojen päälle ja rakennusten peltikattojen revettyä tuulessa. Espoossa myrskyhälytyksiä oli yli kolmekymmentä. Puita kaatui teiden poikki ja autojen päälle. Sähkökatkot jäivät paikallisiksi.

Puita kaatui myös Lohjalla ja Vihdissä, ja rannoilla veneitä irtoili kiinnityksistään. Hangon pelastuslaitoksella oli kolmetoista hälytystä puiden raivaukseen.

Iltapäivällä kiihtynyt tuuli katkoi puita  ja sähköjä ympäri Hämettä ja Keski-Suomea. Lahdessa pari puuta kaatui keskustassa. Salonsaaressa Asikkalan lähellä puu rysähti liikkeellä olleen auton katolle. Myös Hämeenlinnassa myrskynpuuskat kaatoivat useita puita ja liikennemerkkejä moottoritien pohjoispäässä.

Keski-Suomen yli puhaltanut tuuli katkoi puita Jämsässä, Keuruulla, Jyväskylän kaupungissa ja maalaiskunnassa, Laukaassa, Toivakassa, Suolahdessa ja Äänekoskella. Sähköt katkesivat monin paikoin pitkiksi ajoiksi.

Puoli Satakuntaa ja Pirkanmaa saivat lauantaina ensimmäisen räntäkuuron. Kello 10 tienoilla rannikolta lähtenyt kuuro pyyhkäisi yli Tampereen, ja lämpö laski yhden asteen vaiheille.

Iltapäivällä Tampereen seutu sai kimppuunsa raivokkaan tuulen. Kello 16:n tienoilla tuuli yltyi puuskissa jopa 25 metrin sekuntivauhtiin. Kolme peltikattoa irtosi, puita meni nurin ja Hämeenpuiston puista irtosi käsivarren paksuisia oksia. Myös monen veneen kiinnitys petti. Kello 16 aikaan palokunta sai kiinni Pyhäjärvelle karanneen 10-metrisen veneen. (HS)

 

 

 

04.10.1994

AJOITTAINEN LUMIMYRSKY vaikeutti tieliikennettä ja sähkönjakelua eri puolilla Pohjois- ja Itä-Suomea. Syksyn ensimmäinen pyry yllätti heti aamulla, jolloin sattui useita ojaanajoja. Iiläinen mies ja sodankyläläinen nainen kuolivat kahden henkilöauton nokkakolarissa Simossa puolen päivän jälkeen. Lumipyryssä matkanneissa autoissa oli kesärenkaat.

 

Kova myrskytuuli keskeytti lastaukset Raahen satamissa. Myrsky kaatoi runsaasti pienveneitä Perämeren rannikolla. Lisäksi puuskissa 26 metriä sekunnissa puhaltanut tuuli pysäytti automaattisesti rannikon tuulivoimalat.

Myrsky kaatoi puita maaseudun sähkölinjoille pitkin Pohjois- ja Itä-Suomea tiistain iltapäivästä pitkälle iltaan. Maakunnalliset sähköyhtiöt jatkoivat linjojen korjaustöitä täysillä miehistöillä aina keskiviikon puolelle.

Pohjois-Karjalan Sähköstä kerrottiin sähköjen olleen poikki noin 3000 taloudesta. Pohjois-Savossa noin 5 000 taloudesta ja Oulun eteläpuolella noin 1 000 taloudesta. Kuopion läänissä sähkönjakelu keskeytyi laajalla alueella Iisalmen ja Suonenjoen ympäristössä. (HS)

 

1992 "Joulumyrsky"

Last Updated: 14 November 2019
Written by Leevi Korpela

MYRSKYT 1992

 

 

 

02.01.1992

NORJAA RIEPOTELLUT MYRSKY SAAPUI HEIKENTYNEENÄ SUOMEEN

Keskiviikkona Norjan länsirannikkoa riepotellut myrsky tyyntyi yön aikana Suomea lähestyessään. Keskituulen nopeus rannikolla oli noin 22 metriä sekunnissa, mutta puuskissa se nousi lähelle 30 m/s.

Jopa 30 metriin sekunnissa yltynyt tuuli aiheutti yllättävän vähän vaurioita Porin seudulla torstain vastaisena yönä. Uhkaavin tilanne syntyi Reposaaressa, jossa suurehko puu oli kaatua asuintalon päälle.

Turussa myrsky puhalteli 25-30 metriä sekunnissa ja repi kahden kerrostalon kattoja.

Pohjanmaalla myrsky vaurioitti Pohjolan Voiman Kristiinan voimalaa ja katkaisten voimantuotannon torstain vastaisena yönä. Kytkinkentän korjaustöiden arvioidaan kestävän 4-5 päivää, minkä ajan korvaava sähkö Suupohjan alueelle saadaan muualta. Ennakkoarvioiden mukaan vahingot nousevat muutamiin satoihin tuhansiin markkoihin.

Osa Vaasan kaupungista pimeni pariin otteeseen puolen yön tienoilla muutamaksi minuutiksi. Merivartioston mukaan kova tuuli ei vaikeuttanut laivaliikennettä.

Vaikka tuuli laantui sisämaassa, se kaatoi Satakunnassa ja Pirkanmaalla puita sähkölinjojen päälle ja aiheutti sähkökatkoksia. Alueella toimivan Megavoiman verkossa kirjattiin yön aikana toistakymmentä katkosta, jotka korjattiin tunnissa parissa.

 

 

 

28-29.01.1992

MYRSKY KATKOI SÄHKÖJÄ SAVOSSA ennätysmäärän tiistai-iltana ja keskiviikon vastaisena yönä. Illan ja yön aikana oli 32 suurjännitevikaa, mikä Savon Voiman käyttöpäällikön Arvi Pulkan mukaan on kymmenen prosenttia vuotuisten vikojen määrästä. 10 000 taloutta jäi vaille sähköä Pohjois-Savossa.

Kaatuneita puita korjasi sähkölinjoilta noin 200 miestä, jotka joutuivat työskentelemään vaarallisissa tehtävissä vesisateessa ja pimeässä yössä. Pahimmat vauriot olivat Kuopion läänin länsiosissa Vesannolla, Tervossa ja Suonenjoella sekä Keski-Suomen läänin puolelle ulottuvalla Konnevedellä.

Etelä-Savossa pahin riepotus osui Suur-Savon Sähkön hätäpäivystyksen mukaan Ristiinan ja Anttolan tienoille ja yleensäkin Saimaan vesistöalueelle.

Myös Mikkelin, Pieksämäen ja Savonlinnan poliisit saivat ilmoituksia puiden kaatumisista. Tuuli riehui paikka paikoin 20 sekuntimetrin voimalla.

 

 

 

13.03.1992

MYRSKY SUISTI BUSSEJA TIELTÄ

Neljä bussia suistui tieltä ja osa niistä kaatui myrskytuulessa ja lumiräntäsateessa Turun seudulla torstai-iltana. Tuulen nopeudeksi mitattiin merialueella ajoittain jopa 30 metriä sekunnissa.

Ensimmäinen ilmoitus bussiturmasta tuli kello 19.22, kun myrsky oli kaatanut bussin Vanhalla Tampereentiellä. 16 minuuttia myöhemmin suistui bussi tieltä Paattisissa ja 14 minuutin kuluttua myrsky kaatoi ison bussin Auran moottoritiellä. Autossa oli noin 60 matkustajaa. Vähän ennen kello 21:tä ilmoitettiin neljännen bussin suistuneen tieltä Ravattulassa Kaarinassa. Poliisin mukaan turmissa ei sattunut vakavia henkilövahinkoja.

Poliisin mukaan kaikissa turmissa oli syynä räntä ja lähes myrskyn voimalla puhaltanut tuuli, joka tarttuu herkästi korkeisiin busseihin.

 

Poliisi ja palolaitos työskentelivät korkeapaineessa koko illan, sillä tuuli repi lukuisia peltikattoja ja kaatoi puita ja liikennemerkkejä. Palolaitos kirjasi illan kuluessa kymmenkunta katon irtoamista. Palokunnat raivasivat kaatuneita puita myös Raisiossa, Piikkiössä, Naantalissa ja Yläneellä.

Länsirannikkoa pyyhkinyt raju tuuli aiheutti myös Porin Mäntyluodossa sähkökatkoksia puiden kaatuessa linjoille. Muuntajavika katkaisi sähkön Porin keskustassa. Kovaa tuulta mitattiin myös Vaasassa ja Kemissä. Voimakkaimpien tuulten ennustettiin kulkeutuvan Lounais-Suomesta Keski-Suomeen yli itään. (HS)

 

 

 

14.06.1992

UKKOSET PÄÄTTIVÄT PITKÄN POUTAJAKSON

Ukonilmat koettelivat läntistä Suomea sunnuntaina ja noin kuukauden mittainen poutajakso on päättymässä. Sade kasteli myös pääkaupunkiseutua ja Helsingin keskustassa koettiin illalla aikamoinen ukkoskuuro.

Ukkossäitä esiintyi varsin monella paikkakunnalla. Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Jouko Korhonen kertoi, että ukkoset olivat yleisempiä Utsjoki-Kajaani-Kotka länsipuolella kuin itäpuolella.

 

Salama sytytteli tulipaloja ympäri maata

Raju ukonilma työllisti palokuntia lauantai-iltana Vakka-Suomessa. Vehmaalla salama sytytti maastopalon, joka kuitenkin saatiin nopeasti palokunnan hallintaan. Laitilassa salama iski muuntajaan aiheuttaen sähkökatkoksen. Lisäksi Laitilassa syttyi kaksi maastopaloa. Noin tunnin kestäneen rajuilman aikana satoi paikoitellen vettä yli 30 milliä. Porissa vettä tuli 15, Vaasassa ja Niinisalossa 12 mm. Kokemäellä 3-senttiset rakeet aiheuttivat pieniä tuhoja.

Ukkonen riehui myös Ylä-Savossa ja sytytteli metsä- ja muuntamopaloja. Suurin palo oli Iisalmen Soinlahdessa, missä eläimiä kuoli navettaan. Myös naapuritalot jäivät ukkosen takia ilman sähköä. Iisalmen aluehälytyskeskus sai välittää apua yhteensä 14 kohteeseen.

Salama sytyttämä navetta Ruokolahden Haloniemessä paloi perustuksiaan myöten. Vahingot olivat useita satoja tuhansia markkoja.

Eri puolilla Pohjanmaata roihusi sunnuntain aikana kymmeniä pieniä metsäpalonalkuja, maastopaloja ja muutamia rakennuksiakin syttyi palamaan. Rantsilassa Rasinperällä oli illalla tulessa noin 30 hehtaaria metsää ja suota. Sammutustyöt jatkuivat yöhön.

Tervajärvellä Rovaniemen maalaiskunnassa paloi nuorta männikköä kolmen hehtaarin alueella sunnuntaina. Palo sai alkunsa salamaniskusta puuhun. Sammutustöissä oli mukana helikopteri, joka kuljetti alueelle vettä viitisen tuntia. (HS)

 

 

 

13.07.1992

UKKOSKUURO RÄISKI HETKEN SALAMOITA JA RAKEITA

Helsingin ylitti maanantaina klo 16:n aikaan pikainen ukkosrintama, joka pudotti taivaalta myös rakeita ja rankkasadetta. Salamia oli poikkeuksellisen paljon näin lyhyenä aikana, totesi meteorologi Kari Sahlgren Ilmatieteen laitokselta. Ukkoset tulevat seudulle harvoin näin lyhyinä ja rajuina. Ukkosrintama tuli suoraan etelästä ja se ylitti Helsinki-Vantaan säähavaintoaseman 15 minuutissa.

Ukkonen laukaisi Helsingissä kymmeniä automaattisia palohälyttimiä, jotka tarkastettiin asianmukaisesti. Pelastuslaitoksen päivystyksestä kerrottiin rajun salamoinnin kuitenkin aiheuttaneen vain yhden tulipalon, kun Puistolassa syttyi omakotitalon katto tuleen. Muut kaikki olivat virheilmoituksia. Laiteilmoituksia tuli niin tiheään tahtiin, että avuksi jouduttiin ottamaan myös kaksi vapaapalokuntaa, jotta laitteiden luo olisi ehditty riittävän nopeasti.

Vaikka sadekuuro olikin ankara, se ei pelastuslaitoksen mukaan aiheuttanut minkäänlaisia vaikeuksia, koska vettä tuli niin lyhyen aikaa.

 

Ukkosilma aiheutti häiriön myös paikallistelevisioverkon satelliittivastaanotossa.  

- Häiriön aiheutti ilmassa oleva vesimassa. Vettä ja rakeita oli ilmassa niin paljon, että kuvat katosivat, selventää häiriötä vt. verkkopäällikkö Harri Rääsiö HTV:sta. Kuva oli kateissa yhdeksän minuuttia. Satelliitit ovat 36 000 kilometrin korkeudessa ja Helsingin ylittävät pilvet olivat juuri HTV:n vastaanottimien ja satelliittien välissä. Rääsiön mukaan tällä kertaa kyse oli todellakin Helsingin säätilasta.

 

Ukkonen häiritsi viitisentoista minuuttia myös aluehälytyskeskuksen viestiliikennettä tietokoneiden pimentyessä. Elvikin autokorjaamopalossa Espoon palolaitoksen autot harhailivat jonkin aikaa, koska tarkentavia tietoja palopaikasta ei saatu välitettyä paloautoihin. Autokorjaamon lähellä asuvat kertoivat salaman räsähtäneen lujaa vanhaan rakennukseen noin kello 16.15, ja liekit löivät pian korkealle. Korjaamo tuhoutui palossa kokonaan. Paloesimies Pertti Ratilaarvioi vahinkojen olevan miljoonan luokkaa.

Salama sytytti Pohjois-Espoossa metsäpalon lähes samaan aikaan kuin autokorjaamonkin. Röylässä Nettaan kartanon lähellä paloi noin 300 neliömetriä metsää korkean kallion päällä. Autokorjaamolta Röylään rientänyt paloesimies Ratila kertoi salaman iskun näkyneen selvästi puussa.

Keimolassa Vantaan pelastuslaitos sammutti salaman sytyttämän maastopalon.

Maanantain rajun ukkosen aikaansaamat sähkökatkokset aiheuttivat häiriöitä puhelinyhteyksiin Helsingin verkkoryhmän itäosassa. Vantaalla, Sipoossa, Järvenpäässä, Kellokoskella ja Nurmijärvellä todettiin tiistaina noin viisi kertaa enemmän häiriöitä kuin tavallisesti.

Lahteen ehdittyään alkuillan ukkosmyräkkä aiheutti sähkökatkoksia ja useita puiden kaatumisia eri puolilla kaupunkia. Iltapäivällä ennen ukkosta helle paahtoi lahtelaisia yli 28 asteen teholla. (ESS)

 

 

 

15.07.1992

ANKARA UKKOSMYRSKY aiheutti lukuisia sähkökatkoksia Pohjois-Karjalassa keskiviikkona iltapäivällä. Myrskytuuli kaatoi puita linjoille Joensuun seudulla, Kontiolahdella, Kiteellä ja Kesälahdella. Pohjois-Karjalan Sähkö Oy sai raivatuksi parituntisen myrskyn jäljet iltaan mennessä. Vesisade aiheutti myös tulvia Joensuussa kellareihin ja pumppuhommia runsaasti palolaitokselle. (HS)

 

 

31.07.1992  KESKI-SUOMI UKKOSEN KOURISSA. Pielavedellä satoi halkaisijaltaan 3,5-4 sentin rakeita. Tarkemmat tiedot puuttuvat. (ESS)

 

 

11.08.1992

HELLEILMAA SAHARASTA

Hyvin helteisen ilmamassan saapumiseen liittynyt raju ukkonen katkaisi sähköt heti puolenyön jälkeen miltei koko Lahdesta 20 minuutiksi. Lahti Energian päivystäjä Ahti Forssel kertoi, että hänen 28. vuoden urallaan ei ole  aikaisemmin vastaavaa tapahtunut.

Länsi-Saharasta lähtöisin ollut elokuiseksi harvinaisen lämmin ilmamassa nousi maahamme maanantain ja tiistain välisenä yönä. Jokioisissa ja Suomusjärvellä mitattiin tiistaina (11.8) 31,8 astetta, Lahdessa ja Lappeenrannassa 31 astetta. Suomenlahden eteläpuolella Tallinnassa päästiin peräti 34 ja Tartossa 35 asteeseen. (ESS).

Tiistai-iltana Kaakkois-Suomen yli kulkenut kylmään rintamaan liittynyt ukkonen rajuine sateineen aiheutti runsaasti pieniä maastopaloja Kouvolan, Kotkan ja Lappeenrannan seudulla. Lisäksi paikoin voimakas tuuli kaatoi puita tielle. Luumäen Nurkan kylässä paloi kuivaamo ja Lappeenrannan Rikkilässä syttyi navetta. Rakennuksessa olleet eläimet saatiin pelastetuksi.

 

 

 

29.08.1992

MYRSKYÄ PERÄMERELLÄ. Lauantaina aamuyöstä myrskyksi yltynyt etelätuuli aiheutti useita vaaratilanteita Kemin ja Oulun edustalla Perämerellä. Tuuli puhalsi voimakkaimmillaan noin 30 metriä sekunnissa. Merivesi nousi noin metrin normaalia korkeammalle.

Ajelehtivat veneet aiheuttivat hälytyksiä ja etsinnöissä oli mukana myös rajavartiolaitoksen keskiraskas helikopteri. Merivartiolaitos yhdessä eri pelastusyksiköiden kanssa pelasti mm. kolme kateissa ollutta henkilöä Kemin edustalta Ajoksen ja Karsikon väliseltä merialueelta. Vaaratilanteista huolimatta henkilövahingoilta vältyttiin. Osa oli hakeutunut turvaan saariin. (HS)

 

 

 

19.12.1992 

PUUSKAISTA MYRSKYTUULTA

Myrskyksi yltynyt etelätuuli riepotti Länsi- ja Lounais-Suomen rannikkoa lauantaiaamuna ja aamupäivällä. Puuskissa sen voima nousi monin paikoin yli 30 metriin sekunnissa. Ahvenanmaan Nyhamnissa keskituuli puhalsi 26 m/s. Perämeren rannikolla merivesi nousi yli puolitoista metriä normaalia korkeammalle.

Kaskisissa tuuli puhalsi aamulla puuskissa jopa 33 metriä sekunnissa. Se kiskoi satamalaiturista irti kaksi troolaria, jotka sotkeutuivat lähellä olleen Eskilsön lossin vaijereihin. Vaijerit katkesivat, ja kolmikko lähti ajelehtimaan pohjoiseen. Meripelastusseuran alus Sälgrund II ja luotsivene lähtivät karkureiden perään. Sälgrund II hinasi kalastusalukset laituriin ja tavoitti lossin hinaukseen reilun kilometrin päästä.

 

Vaasassa kaatui kymmeniä puita. Kaupungissa ja lähiympäristössä mykistyi puhelimia, mainostorneja repeili, lyhtypylväitä ja liikennetolppia kaatui, vesirännejä irtosi, lipputangot vääntyilivät ja katot irvistelivät saumoistaan.

Mustasaaren saariston lossit eivät kyenneet normaaliin kulkuun. Tuuli ja aallokko painoivat Bergön lossin vasten laituria, ja liikenne seisoi tunteja. Reilun kilometrin lossiväylän takana asuu 600-700 ihmistä. Raippaluodon lossi piti pahimman puhurin aikaan yli tunnin tauon. Noin kilometrin vesiväylän takana Raippaluodossa asuu kolmatta tuhatta ihmistä.

Wasa Queen oli pyrkimässä Vaasan satamaan, mutta myrsky pakotti sen 440 matkustajaa mukanaan kääntymään Vaasan saariston edustalta takaisin Sundsvalliin. Laiva lähti uudelleen lauantai-iltana Ruotsista kohti Vaasaa.

Myös Kristiinankaupungissa ja Uudessakaarlepyyssä tuuli koetteli kattoja. Sähköjohtojen päälle kaatuilleet puut katkoivat sähköjä eri puolilla Etelä-Pohjanmaata.

 

Turun seudulla tuuli puuskissa jopa 30 metriä sekunnissa. Viking Linen Kalypso-alus kärsi aamulla peltivaurioita, kun tuuli painoi sen päin laituria. Turussa ja ympäristökunnissa myrsky kaatoi puita sähkö- ja puhelinlinjoille ja irrotteli kattopeltejä. Tuhoja korjailtiin koko päivä myös Porissa ja eri puolilla Satakuntaa. Porissa satamanosturit suistivat kiskoilta ja sen arvioitiin aiheuttavan päivän viipeen maanantaina ja tiistaina saapuvien alusten lastin purkamiseen.

 

Pääkaupunkiseudulla kova tuuli kaatoi puita ja aiheutti pikkuvahinkoja sunnuntaina. Aluehälytyskeskukseen tuli aamupäivän aikana viitisentoista hälytystä, joissa kaivattiin pelastuslaitosta apuun lähinnä puiden raivaamiseen ja kattojen kiinnittämiseen. Iltapäivästä soitot harvenivat.

Helsingin Lauttasaaressa myrsky kaatoi aamulla 15-metrisen kuusen rivitalohuoneiston ikkunasta sisään. Kukaan ei loukkaantunut rytäkässä. Myös Itä-Helsingissä pelastuslaitos sai käydä metsurin töissä.

Ilmatieteen laitokselta kerrottiin, että tuulen nopeus oli aamuyöstä ja aamulla Suomenlahdella 21 metriä sekunnissa. Lounaisilla merialueilla tuuli oli kovempi. Hangon merialueella puhalteli lauantaiaamuna noin 23 metriä sekunnissa. Hangon merivartioston tietoon ei tullut onnettomuuksia.

 

Ahvenanmaalla kalastusreissulle pienveneellä lähteneitä miehiä etsivät kolmen merivartioaseman veneet, vartiolaiva Uisko, merivartioston Super-Puma helikopteri ja yksityishelikopteri sekä paikalliset saaristolaiset.

15 tunnin ja yön yli kestäneiden etsintöjen jälkeen miehet löysi aamulla kello 10 merivartioston johtama siviilivene. Veneeseen oli tullut moottorivika edellisenä päivänä kello 15, ja se oli ajautunut Träskholm-saaren rantaan. Kadonneet olivat nähneet illalla ja yöllä etsijöitä useaan otteeseen, mutta pimeydessä ja lumisateessa etsijät eivät havainneet heitä. Miehet olivat joutuneet viettämään yön taivasalla kovissa olosuhteissa. Olot olivat vaaralliset etsijöillekin.

 

Puuskainen tuuli katkoi sähköjä myös sisämaassa

Myrsky pyyhki myös Pirkanmaan yli ja kaatoi satoja puita. Ylöjärvellä iso puu rysähti asuintalon päälle. Tampereella palolaitos sekä kaupungin ja puhelinyhtiön väki raivasivat koko päivän linjoille kaatuneita puita ja kiinnittivät kattopeltejä.

Keski-Suomessa palokunnat raivasivat teille ja sähkölinjoille kaatuneita puita Jyväskylässä ja Jyväskylän maalaiskunnassa, Muuramessa, Äänekoskella ja Sumiaisissa. Jämsän seudulla oli päivän mittaan useita noin tunnin sähkökatkoja. Puita jouduttiin raivaamaan teiltä myös muun muassa Hartolassa, Sysmässä, Heinolassa ja Hämeenlinnassa.

Maan itäosia tuuli käsitteli hienovaraisemmin. Pohjois-Suomessa jouduttiin perumaan muutamia lentoja tuulen ja Ivalon liukkaan kentän takia. (HS)

 

 

 

26.12.1992 

"JOULUMYRSKY" REPI KATTOJA JA KAATOI PUITA

Poikkeuksellisen kovaa puhaltanut joulumyrsky pyyhkäisi yli keskisen Suomen tapaninpäivän vastaisena yönä ja tapaninaamuna. Suunnilleen Jyväskylän korkeudelta Kemin tasolle ulottunut länsimyrsky repi niin rannikolla kuin sisämaassa kattoja irti ja kaatoi puita teille ja sähkölinjojen päälle. Keski-Suomen läänissä tuuli kaatoi runsaasti metsää Viitasaarella, Pihtiputaalla, Sumiaisissa ja Saarijärvellä.

Perämeren rannikolla tuulenpuuskat ylsivät jopa 32 metriin sekunnissa. Korkein keskituulilukema mitattiin Raahen Lapaluodossa, 27 m/s. Sisämaassa myrsky riehui voimakkaimmin Kajaanissa, missä kymmenen minuutin keskituuli puhalsi 21 metriä sekunnissa. Myrsky ulottui Lapin läänin eteläosiin ja Rukatunturin huipulta mitattiin 42 m/s tuulilukema. Sen sijaan esimerkiksi Käsivarren Saanalla tuuli tapaninpäivän aamuna vain 19 m/s.

Pohjois-Ruotsi kärsi myrskystä pahoin. Sähköyhtiöt yrittivät raivata kaatuneita puita pois sähköjohtojen päältä, mutta joulunpyhien vuoksi henkilökunnan hälyttäminen töihin oli hankalaa.

 

Tapanin myrskystä miljoonien vahingot Itä-Suomessa

Tapaninpäivänä tuivertaneen myrskyn vahingot Itä-Suomen sähköyhtiöille ja rakennusten omistajille arvioitiin jopa miljooniksi markoiksi. Perämeren rannikolla ja Kainuussa vahingot jäivät tuntuvasti vähäisemmiksi, ja ne saatiin korjattua sunnuntain kuluessa.

Myrsky pimensi Kuopion ja Pohjois-Karjalan lääneissä yhteensä noin 35 000 taloutta. Savon Voimalle ja Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:lle koitui kalusto- ja linjavaurioina ja henkilöstön ylityökuluina arviolta vajaan kahden miljoonan markan lisälaskut. Käyttöpäällikkö Arvi Pulkka Savon Voimasta kertoi, että kaikki suurjänniteviat saatiin korjatuksi sunnuntaiaamuksi.

- Saimme lisää vikailmoituksia etenkin kesämökkien omistajilta, jotka kävivät katsomassa vahinkoja. Pisimmillään sähkökatkokset ovat olleet Kuopion läänissä yli 30-tuntisia, Pulkka kertoi sunnuntai-iltana.

Pohjois-Karjalaan myrsky ehti lauantaiaamuksi pimentäen pahimmillaan puolet läänistä eli noin 20 000 taloutta. Sähköyhtiö haali kaikki saatavilla olevat miehet töihin. Laajimmat sähkökatkokset koettiin Lieksassa, jossa pahimmillaan 90 % kaupungista oli vailla virtaa. Pienjännitevikojen korjaukset jatkuivat heti maanantaina ja kestänevät ensi vuoden puolelle.

 

Tapanimyrskyn katkomat puut rikkoivat runsaasti myös maaseudun puhelinlinjoja. Itä-Suomen Telestä kerrottiin sunnuntaina, että kaikki keskusten väliset linjat ovat kunnossa. Maanantaina aloitetaan parin sadan yksityistalouden puhelinlinjojen korjaukset.

Myrskyn seurauksena joudutaan uusimaan rakennusten kattoja pitkin Itä-Suomea. Esimerkiksi osa Kuopion uimahallin kattoa makasi vielä sunnuntaina maassa. Valtimolla tuuli kaatoi ladon tielle.

 

Länsirannikolla esimerkiksi Kokkolan kaupunki oli jonkin aikaa kokonaan vailla sähköä, ja useissa muissa kaupungeissa jotkin kaupunginosat pimenivät tuntikausiksi. Palokuntien ja energialaitosten kiireet hellittivät vasta lauantai-iltana.

Pahimman yksittäisen vahingon myrsky aiheutti Rautaruukki Oy:n Raahen tehtaalla, missä sähköjen katkettua yksi jatkuvavalutehtaan koneista vaurioitui pahoin ja sulaa terästä pääsi valumaan koneiden ulkopuolelle. Tehtaan tuotanto keskeytyi, mutta se arveltiin saatavan jälleen käyntiin illan aikana. Pelkästä konevauriosta aiheutuneet vahingot kohoavat useisiin satoihin tuhansiin markkoihin.

 

Muita vahinkoja

Joensuun syväsatamassa repesi ison talkkivaraston pääty ja viereiseltä ulkoalueelta lensivät suojapeitteet satojen metrien päähän. Lieksassa katkesi mieheltä jalka, kun peltikattoa putosi hänen päälleen.

Kallantiellä Kuopion pohjoispuolella myrsky järjesti liikennerajoituksia uuteen uskoon: suojahuput olivat lentäneet ties minne kevättä odottavista 100 kilometrin rajoitusmerkeistä. Talvinopeus on tiellä 80 kilometriä tunnissa.

Joululomalaisten tapaninpäivä meni ainakin Itä-Suomen laskettelukeskuksissa paljolti rinteisiin pääsyä odotellessa sähkökatkosten takia. Hotellista olivat sähköt poikki aamuseitsemästä yli puolen päivän. Ylä-Kolilla säilyivät sähköt kuin ihmeen kaupalla, mutta rinteille uskaltautuivat vain rohkeimmat ulkoilun harrastajat.

Myrsky häiritsi autoliikennettä siellä, missä teiden päälle kaatuneita puita jouduttiin raivaamaan. Juankoskella törmäsi kaksi autoa tielle kaatuneisiin puihin. Joulunajan takia hiljainen lentoliikenne säästyi myöhästymisiltä. (HS)

 

Etelä-Suomen Sanomat aiheesta:

Lähes hirmumyrskyn voimalla puhaltanut tuuli  teki pahoja tuhoja Perämeren rannikolla tapaninpäivän vastaisena yönä. Kovimmillaan tuuli puhalsi lounaasta aamuyöllä. Virpiniemen merivartioaseman mittari heilahti ”tappiin” eli 35 m/s. Sitä kovempia lukemia se ei rekisteröi.

Oulussa tuuli irrotti mm. taidemuseon katon ja Nallilan kylpylän katto sekä sen lasinen kupoli vaurioitui pahoin. Tuuli vei mennessään myös Tuiran palvelutalon kolmesataaneliöisen katon rakenteineen ja lämpöeristeineen. Kaupungin keskustassa tuuli repi irti markiiseja ja mainosvaloja. Ilmassa lennelleet esineet rikkoivat useita ikkunoita.

Raahessa Kummatin asuinalueella tuuli viskoi kerrostalon katolta  huopakatteen suojaksi levitettyä sepeliä. Pudotessaan sepeli rikkoi pihalle  parkkeerattujen autojen ikkunoita. Vahinkoja koitui useille kymmenille autoille.

 

 

 

 

1993 Lokakuinen trombi Sysmässä

Last Updated: 21 December 2016
Written by Leevi Korpela

MYRSKYT 1993

 

 

 

11.01.1993                

KOVA TUULI RIEPOTTI ETELÄÄ, UKKONENKIN JYRÄHTELI

Kova tuuli kaatoi maanantaina iltapäivällä puita sähkö- ja puhelinlinjoille ja repi kattoja Etelä-Suomessa. Helsinki-Vantaan lentoasemalla tuulen keskivoimakkuudeksi mitattiin iltapäivällä 15 metriä sekunnissa. Hämeessä tuuli yltyi myrskyksi edeten voimakkaimmillaan 30 metrin sekuntivauhdilla.

Helsingissä vaarallisin tilanne syntyi Bulevardilla tuulen revittyä Koffin talosta peltisen ikkunakarmin, ja ikkunalasit putosivat maahan. Tapahtumahetkellä paikalla ei ollut jalankulkijoita. Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla tuuli kaatoi puita. Vantaalla suurin vahinko aiheutui, kun tuuli repi peltikaton kerrostalosta Hiekkaharjussa. (HS)

 

Lounais-, Kanta- ja Päijät-Hämeen yli puhaltanut (kylmän rintaman) myrsky alkoi klo 14 ylittäen alueet runsaassa tunnissa. Voimakas, puuskissa noin 20 m/s puhaltanut tuuli kaatoi runsaasti puita suur- ja pienjännitejohtojen päälle.  Pahiten myrsky kohteli Hämeenlinnaa. Palokunnalla riitti kiirettä, kun palomiehet riensivät kerrostalosta toiseen irronneiden peltikattojen ja vesikourujen takia. Keskustassa irtosi kattorakenteita yhdeksässä talossa. Pahinta jälkeä syntyi Sibeliuksenkadulla, kun kerrostalon parvekkeiden katot irtosivat. Kadulle pudonneet kattolevyt rikkoivat näyteikkunan ja naarmuttivat kahta autoa.

Hattulan uuden kirkon luona omakotitalon päälle kaatui kuusi suurta kuusipuuta ja seitsemäs sähkölinjalle. Talo kärsi huomattavat vauriot. Kuuset eivät olleet lahoja. (ESS)

 

Tuuli kaatoi puita myös Turun suunnalla. Turun ylitti puolelta päivin lyhytaikainen, mutta raju sadekuuro- ja myrskyrintama. Turun lentoasemalla mitattiin noin kello 13 ajoittain yli 21 metriä sekunnissa puhaltanut lounaistuuli.Samoihin aikoihin palokunta joutui Itäinen Pitkäkatu 41:ssä kiinnittämään yhdeksänkerroksisen talon tuulen repimää kattoa. Aluehälytyskeskuksiin tuli ilmoituksia teille kaatuneista puista muun muassa Sauvosta, Pöytyältä, Liedosta sekä useilta paikoilta Loimaan suunnasta.

Etelä-Pirkanmaalla Toijalassa palokunta naulasi nelikerroksisen kerrostalon kattopeltejä kiinni puolen päivän tienoilla. Palokunta kutsuttiin apuun, kun tuuli repi katosta kolmen metrin mittaisen reunapellin ja lennätti sen paikoitusalueelle.

 

Voimakas ukonilma ihmetytti Hyvinkäällä

Hyvinkääläiset kummastelivat maanantaina keskipäivällä harvinaisen voimakasta ukonilmaa. Rajun sadekuuron mukana tullut ukkonen kumisi kaupungin yllä yli puoli tuntia. Jyrähdyksiä kuultiin myös ainakin myös naapurikunnassa Nurmijärvellä.

Ilmatieteen laitoksen mukaan ukkosta oli myös Saaristomerellä, eteläisellä Selkämerellä ja Viron rannikolla, mutta ei Suomenlahdella. Meteorologi Asko Hutila kertoi, että talvisia ukonilmoja sattuu joka vuosi, mutta ihan tavallisia ne eivät silti ole. Ukonilma syntyy ylä- ja alailmakerrosten välisestä suuresta lämpötilaerosta. Talviukkosen aikaan ilman täytyy olla ylhäällä hyvin kylmää. Maanantaina puolen päivän aikaan Hyvinkäällä oli lämpöä noin viisi astetta, myrskysi ja rajut vesikuurot piiskasivat maata. Ylhäällä ilmassa vesi oli kuitenkin lumena ja jäänä. (HS)

 

Samana päivänä uutisoitiin matalapaineesta Norjan ja Islannin välissä, jonka keskuksessa mitattiin pohjoisen pallonpuoliskon alhaisin ilmanpaine sataan vuoteen.  Paine oli noin 925 hPa.

 

 

 

24.01.1993

MERIVESI OLI NOUSTA KAUPPATORILLE

Merivesi nousi perjantai-iltana Helsingissä melkein Kauppatorille. Suomenlahden vesi oli illalla kello 20-21:n aikaan noin 130 senttimetriä normaalitasoa ylempänä. Kauppatorin ympäristön lisäksi vesi uhkasi lähimpänä rantaa olevia kiinteistöjä Lehtisaaressa, Kuusisaaressa ja Kulosaaressa. Espoossa meri tulvi ainakin Sommarössä sekä Otaniemessä rantatielle, joka jouduttiin katkaisemaan liikenteeltä vähäksi aikaa. Sipoossa vettä nousi tielle Östersundomin kartanon kohdalla.

Tulvahuippu sivuutettiin nopeasti ja lauantaina meren pinta oli laskenut jo puoli metriä. Helsingin pelastuslaitoksesta kerrottiin, että vedennousu aiheutti "muutamia pumppauskeikkoja", mutta suuria vahinkoja ei päässyt syntymään.

 

Merivesi nousi Itämerellä kovan lounaistuulen piiskaamana ja ilmiö näkyy Suomenlahdella lännestä itään pyyhkäisevänä aaltona. Sen vuoksi vesi myös laskee yhtä nopeasti kuin se on noussut. Perjantainen aalto tuntui pahimmin Turussa, jossa merivesi peitti iltapäivällä osan satama-alueesta.

Merivesi nousi lauantain vastaisena yönä puolitoista metriä normaalin yläpuolelle itäisellä Suomenlahdella. Kotkassa ja Haminassa mitattiin puoliltaöin veden korkeudeksi +151 senttiä. Haminassa vesi nousi Tervasaaren matkustajasataman alueelle, saartoi rakennukset ja ylsi kahvilan terassille saakka. (HS)

 

Tammikuun aikana tuulet puhalsivat voimallisesti. Myrskypäiviä Suomen merialueilla oli yhteensä 15. Kovatuulisia päiviä oli muun muassa Utössä kolminkertainen määrä tavanomaiseen verrattuna.

 

 

 

19.04.1993

HARVINAISEN AIKAINEN ukonilma riehui Pukkilassa vajaan tunnin ajan klo 15 jälkeen. Ukkoseen liittyi myös voimakas raesade, jonka aikana maa sai noin kahden sentin raepeitteen varttitunnissa. (omat muistiinpanot)

 

 

 

19.07.1993

RAJU UKKOSMYRSKY sytytti ainakin kahdeksan tulipaloa Varsinais-Suomessa maanantai-iltana. Suurimmat vahingot syntyivät Marttilassa, missä Rounan saha paloi lähes maan tasalle.Sahapaloa oli sammuttamassa neljän lähikunnan palokunnat. Tuntia myöhemmin salama sytytti Marttilassa maatilan karjarakennuksen, mutta palomiehet saivat tulen rajatuksi karjakeittiöön.

Marttilan alueella syttyi muitakin rakennuksia sekä metsää palamaan. Yläneellä salama löi muuntajaan sytyttäen samalla metsäpalon. Pöytyällä paloi metsää ja ainakin yksi rakennus, Tarvasjoella syttyi asuinrakennus.

Ukkosrintama siirtyi illan kuluessa kohti Turkua. Kello 20.30 aikaan salama sytytti metsäpalon Paattisissa. Ukkonen rikkoi puhelinyhteyksiä ja sähkölinjoja, mm. Marttilaan puhelinyhteydet katkesivat kokonaan. Myös pelastusmiehistöjen radiopuhelinliikenteen tukiasemia vaurioitui.

 

 

 

24-25.7.1993

VOIMAKAS RANKKASADE kuormitti viikonvaihteessa Nesteen Porvoon-jalostamolla sadevesijärjestelmiä, jolloin tulvivien vesien mukana pääsi huuhtoutumaan öljyisiä vesiä alueen avo-ojiin. Nesteen edustajien mukaan ojien purkupaikat on suojattu öljypuomien avulla, eikä öljypäästöistä mereen ole tehty havaintoja.

Lauantai-illan ja sunnuntain vastaisen yön ukkossateet Sköldvikissä Porvoon maalaiskunnassa olivat Nesteen edustajien mukaan jalostamon historian rankimmat. Sitä tukee myös Helsingin Kaisaniemessä mitattu sääaseman vuorokautinen ennätyssademäärä 79,3 mm.

 

 

 

17.10.1993

LUONTO NÄYTTI VOIMANSA SYSMÄSSÄ

Hämmästyttävän voimakas tuulenpyörre eli trombi lennätti kolmea  venettä jopa kymmeniä metrejä sunnuntaina iltapäivällä sysmäläisellä mökillä. Sysmän Suopellossa äkillinen pyörre nosti painavan, yli 200-kiloisen  moottoriveneen ainakin neljän metrin korkeuteen ja pudotti rantapuiden väliin. Toinen, vähän kevyempi vene lensi laiturin yli keskelle kaislikkoa noin 50 metrin päähän, ja lasikuituinen soutuvene löydettiin kumollaan järvestä 60 metrin päästä.  Veneiden peitepressut olivat riekaleina puiden oksilla, pressujen painoina olleet lankunpätkät pitkin maastoa tai osin oksilla roikkumassa nekin. Airot ja puikkarit menivät säpäleiksi rannan läheisyyteen ja osia laiturista rikkoutui.

Pyörre, jota edelsi raesade, on ollut alaltaan hyvin pieni, koska esimerkiksi rantakasvustoon ei tullut muita tuhojälkiä kuin lentävien veneiden ja osien aiheuttamat kolhut! Mäntyjen ja koivujen keskelle laskeutunut parisataakiloinen moottorivene oli nirhaissut selvän jäljen männyn kylkeen noin neljän metrin korkeudelle ja katkonut oksia.

Sysmäläiset Pauli ja Tuula Wallius olivat lähteneen Tuulenpesä -nimiseltä mökiltään noin klo 15. aikaan. Lähtiessään he vetivät soutuveneen rantaan, missä kaksi pulpettivenettä oli jo kuivalla maalla peiteltyinä pressuilla talvea varten. Pari tuntia myöhemmin Walliukset saivat puhelinsoiton, että mökillä on tapahtunut kummia. Soitto tuli Tuula Walliuksen veljen perheeltä 300 metrin päästä tapahtumapaikalta.

Veneiden ilmalennolla ei ole silminnäkijää, mutta veljenpoika oli kuullut voimakasta kohinaa ja rytinää noin 10 sekunnin ajan.

- Ensin kuului moottorin ääni ja sitten rytisi, Juha Orpana kertoo. Hän uskoi, että mökkiniemeen oli pudonnut lentokone. Mentyään paikan päälle käsitystä vahvisti vielä erään koivun ympärille 10 metrin korkeuteen kiertynyt iso pressu, joka toi mieleen laskuvarjon.

Lähempi tarkastelu paljasti kuitenkin asioiden oikean laidan. (ESS, osin HS).

 

1991 Tammi- ja marrasukkonen

Last Updated: 23 October 2019
Written by Leevi Korpela

MYRSKYT 1991

 

 

 

25.1.1991

UKKOSMYRSKY RIEHUI TAMPEREEN KESKUSTASSA

Sydäntalven aikaan harvinainen ukkosmyrsky aiheutti Tampereen keskustassa vahinkoja perjantai-iltana. Myräkkä oli pahimmillaan klo 19 ja irronneiden peltikattojen paikkailu työllisti palomiehiä vielä iltamyöhällä.

Näsinneulan torniravintolan henkilökunta joutui poistumaan kiireen vilkkaa alas myrskyn iskiessä. Työvuorossa olleet kertoivat, että tornin huipulla sijaitsevassa ravintolassa olo oli kuin keinuvassa laivassa. Ravintolassa ei ollut asiakkaita. Kovassa tuulessa tornin rakenteet rutisivat ja ikkunat helisivät mikä lisäsi pelottavaa tunnelmaa. Huipun lasikuituinen lipputanko katkesi jääden roikkumaan turvavaijerin varaan. Palomiehet työskentelivät kovassa tuulessa noin 140 metrin korkeudessa saadakseen lipputangon osat kiinnitetyksi tornin rakenteisiin.

Perjantaina mitattiin tammikuiseksi korkeita, jopa +6 asteen lämpötiloja. (ESS/HS)

 

 

 

07.04.1991

VARHAISKEVÄÄN UKKOSMYRSKY Etelä-Pohjanmaalla sytytti ladon palamaan Ylistaron kirkonkylässä sunnuntai-iltana. Palo sai alkunsa salamasta, joka iski ladon vieressä olleeseen kallioon.Ylistaron palokunta sammutti tyhjän ladon ripeästi. Noin sadan metrin päässä olevilla asuinrakennuksilla ei ollut vaaraa. (HS)

 

 

 

17.05.1991

VUODENAIKAAN NÄHDEN VOIMAKAS UKONILMA aiheutti Porissa perjantaina sähkökatkoksia vajaan kahden tunnin ajan. Yli 70 prosenttia kaupungista oli ilman sähköä.

Ukkosmyrsky kierteli myös Pohjois-Savossa iltapäivällä. Suurjännitelinjat katkesivat monin paikoin ja salamat sytyttivät lukuisia tulipaloja. Linjoja katkesi Suonenjoella, Siilinjärvellä, Nilsiässä ja Pieksämäellä. Suonenjoen Kärkkäälässä salama poltti maan tasalle vanhan naisen asuman mökin. (HS)

 

 

 

18.07.1991

RAJU SADE AIHEUTTI TULVAN HELSINKIIN

Helsingin seudulla torstai-iltapäivällä riehunut ukonilma aiheutti suuren määrän vesivahinkoja. Helsingin pelastuslaitos sai sateen alettua yli kolmekymmentä veden pumppaustehtävää, joista yksikään ei kuitenkaan aiheuttanut suurta vahinkoa. Vesi virtasi talojen kellareihin, kun viemärit eivät pystyneet imemään valtavaa vesimäärää. Kaduille ja siltojen alle syntyi suuria lammikoita.

Helsingissä vettä valui muun muassa Sinebrychoffin taidemuseon kellariin, jossa säilytetään posliiniesineitä. Vesi nousi parinkymmenen sentin korkeuteen lattiasta eikä päässyt vaurioittamaan posliineja.

Myös Kirkkonummella ukonilma aiheutti kymmeniä vesivahinkoja. Vesi valui muun muassa kauppahallin ja pankin tasakatoilta suoraan sisätiloihin, joista se kuitenkin saatiin palokunnan, lattiaviemärien ja siivouspalvelun avulla pois. Rautatien alikäytävä oli puolen metrin korkeudelle täynnä vettä ja raekuuro rummutti ulkona olleita. 

Helsingin pelastuslaitos sai lukuisiin tehtäviinsä apua sopimuspalokunnilta ja vesilaitokselta. Kirkkonummella palokunnan apuna oli kahdeksan sopimuspalokuntaa. Sen sijaan Espoo ja Vantaa säästyivät ukkosen tuhoilta - yhdestäkään vesivahingosta ei tehty ilmoitusta eikä sähkökatkoksia sattunut.

 

Tulipaloja ukonilma ei osaksi kovan sateen takia juuri aiheuttanut. Ainoastaan Kirkkonummen Kurkin kartanon kuivurirakennus syttyi salamaniskusta palamaan. Jo ennen sadetta parikymmentä automaattista palohälytintä reagoi Helsingissä ukkoseen, vastaavia hälytyksiä oli myös Kirkkonummella.

Itä-Helsingissä ukkonen aiheutti sähkökatkoksen neljällä alueella, kun suurjännitejohdot laukesivat. Länsi-Herttoniemen, Puotinharjun, Tammisalon ja Laajasalon alueet olivat ilman sähköä iltapäivällä kahden jälkeen noin tunnin ajan ukkosen ilmajohtoihin aiheuttamien vaurioiden vuoksi. Suuremmilta sähkökatkoksilta vältyttiin, koska 90 prosenttia Helsingin suurjännitejohdoista kulkee maan alla. Metrot myöhästelivät puolisen tuntia.

Ilmatieteen laitoksen mukaan ukkonen syntyi iltapäivällä Uudenmaan sisäosissa, josta se liikkui hitaasti rannikolle. Ukkoskeskuksia syntyi alkuillasta myös Uudenmaan länsiosissa ja Lounais-Suomessa. (HS)

 

 

 

19.07.1991

UKKOSMYRSKY TEKI TUHOJA VAASASSA

Raju ukkosmyrsky sai hetkessä kadut tulvimaan Vaasassa perjantaina. Vesi tunkeutui moniin kellareihin keskustassa. Palokunta sai niin paljon hälytyksiä, että monet vesivahingoista kärsineet joutuivat huolehtimaan kellaripumppauksistaan itse. Palokunnan työt lisääntyivät myös ukkosen vuoksi: palokunta joutui tekemään kymmeniä tarkistuksia automaattisten palohälytysten vuoksi.

 

Raju ukkoskuuro oli kastellut tien, 4 kuoli

Neljä ihmistä kuoli kahden henkilöauton rajussa nokkakolarissa Ylivieskan ja Nivalan välisellä valtatiellä Raudaskylässä lähellä Padingin risteystä. Hetkeä ennen onnettomuutta raju ukkoskuuro oli kastellut tien kauttaaltaan. Viivasuoran tien päällyste oli hyvässä kunnossa.

Ylivieskasta päin tullut autoilija arvioi ilmeisesti tilannenopeutensa väärin, sillä ukkoskuuro oli jo hellittämässä. Auto lähti vesiliirtoon ja törmäsi kovalla vauhdilla vastaan tulleeseen autoon. Autot romuttuivat korjauskelvottomiksi. Onnettomuuspaikalla on sadan kilometrin nopeusrajoitus. (HS)

 

 

 

 

05.08.1991

PALLOSALAMA SÄIKYTTELI

Maanantai-iltapäivällä kello 15-16 välillä Jyvässeudulla vieraillut ukonilma toi tullessaan kaksikin pallosalamaa, jotka tunkeutuivat asuintalojen sisälle. Nyyrölässä salama halkaisi ensin talon vieressä kasvaneen koivun, josta pallosalama siirtyi maan ja puhelinpistokkeen kautta sisätiloihin. Vihainen kipinäpallo pyöri useissa huoneissa sytyttäen pieniä palonalkuja, jotka talon väki sai kuitenkin sammutettua ennen palokunnan tuloa.

Keski-Palokassa pallosalaman kerrottiin myös tulleen talon sisälle pienin tuhoin. (KSML)

 

 

 

09.08.1991

ERITTÄIN RANKKOJA SATEITA UKKOSKUUROISTA

Rankkasateet ja ukkonen pitivät Etelä-Suomen palokunnat kiireisinä perjantaina. Salamat aiheuttivat sähkökatkoja ainakin Sipoossa, Keravalla ja Itä-Vantaalla sekä Porvoossa. Muuntajissa syttyi tulipaloja ja Sipoossa 20 kilovoltin sähköjohto katkesi kahdesta kohdasta kello neljän maissa iltapäivällä pimentäen osan seudusta 2,5 tunniksi.

Siuntiossa salama löi maatalouskonesuojaan sytyttäen tulipalon, joka tuhosi suojassa olleet 350 000-400 000 markan arvoiset maatalouskoneet. Kirkkonummella palokunta kävi raivaamassa tielle kaatuneen puun. Vesiliirto johti useisiin peltikolareihin.

Eniten vettä tuli Mikkelin tienoilla, jopa yli 50 millimetriä. Vesivahinkoja sattui ainakin Helsingissä, Vantaalla, Karjaalla ja Tampereella. Helsingissä vettä tulvi muun muassa Pohjois-Haagan apteekin lääkevarastoon ja Taideteollisuusmuseon kellariin. Taidetta tai lääkkeitä ei tuhoutunut.

Tampereella tulvi pahiten Hervannan ja Vehmaisten kaupunginosissa. Palolaitoksen pumppaajat kiersivät puolen päivän tienoilla yli kymmenessä kohteessa. Vesi tulvi muun muassa Hervannan postiin, paloasemalle ja kauppakeskukseen. Muutamissa pyöräteiden alikulkutunneleissa vettä oli puolikin metriä. Aineelliset vahingot jäivät pieniksi.

Ei liity sääilmiöön, mutta mainittakoon, että ehkäpä suurin yksittäinen vesivahinko sattui iltapäivällä, kun koira puri vesisängyn patjan puhki hervantalaisen kerrostalon ylimmässä kerroksessa. Kuutio vettä lainehti lattialle ja valui useisiin alempiinkin kerroksiin. (HS)

Niin ikään Hervannassa kaatosade tulvi palokunnan tiloihin jättäen puomitikasauton jumiin tunniksi, kun autotallin ovet menivät tulvaveden painosta toimintakyvyttömiksi. Paloasema on alavalla paikalla ja vesi pääsi valumaan kellaritalleihin kadulta luiskaa pitkin.

 

Etelä-Suomen sanomat sadetulvista:

Anjalankosken Muhiniemellä ukkoskuuro teki tuhojaan iltapäivällä. Paikallisten asukkaiden mukaan koko päivän sademäärä oli 120 mm, mutta klo 14 jälkeen reilun tunnin aikana taivas repesi 70 mm:n lukemiin.

Myös Sysmässä palokunnat taistelivat aamuyhdeksästä alkaen rankkasateen aiheuttamia vesitulvia vastaan. Sadevesi tulvi kirkonkylässä yli kymmeneen liike- ja asuintaloon. Palolaitokselta arvioitiin, että liiketiloista mm. kalustehalli ja pankin kiinteistö vaurioituivat melko pahoin. Palokunta pumppasi vettä koko päivän, mutta vielä 12 tunnin aherruksen jälkeen viemärit tulvivat jonkun verran yli. Teitä jouduttiin sulkemaan. Sademäärä kello 9-13 oli 60 mm.

 

 

 

3-4.09.1991

MYRSKYTUULI KAATOI PUITA YMPÄRI SUOMEA

Myrsky iski ensin Perämeren rannikoille

Syksyn ensimmäinen myrsky riepotteli tiistai-iltana ja keskiviikon vastaisena yönä Perämeren rantoja. Atlantilta tulleen matalapaineen keskus siirtyi päivän mittaan Pohjois-Lappiin. Puuskittain 30 metriä sekunnissa puhaltanut tuuli kaatoi puita, irrotti peltikattoja ja katkoi Oulusta sähköt vuorotellen eri kaupunginosista.

Kemissä tuuli kiskoi juurineen irti puistoihin istutettuja poppeleita ja upotti veneitä ja laitureita.  Myrsky nosti Perämeren veden korkeutta tuntuvasti. Kemin Paavonkarissa ja Kalkkinokassa vellova vesi ja tuuli irrottivat laitureita, joita satamahenkilökunta ja palokunta joutuivat illan mittaan kiinnittämään paikoilleen.

Iissä hukkui tiistai-iltana mies, joka oli horjahtanut aallokossa veteen ollessaan kokemassa verkkoja.

 

Myrskyn jälkiä näkyi selvimmin Oulun pohjoispuolella aukeamien reunoilla. Paikoin 35 metriä sekunnissa puhaltanut tuuli kaatoi tuhansia yksittäisiä runkoja rannikkoalueilla, mutta metsää ei kaatunut missään laajalti.

- Vaikka tuuli oli kova, se ei aiheuttanut suurempia tuhoja Oulun ympäristön metsissä. Ilmeisesti metsät ovat viime vuosina käyneet niin monta myrskyä läpi, että heikoimmat metsät ovat jo kaatuneet, Pohjois-Pohjanmaan metsänhoitoyhdistysten liiton toiminnanjohtaja Erkki Taimisto arveli.

- Alustavan kartoituksen mukaan yksittäisiä puita ja joitakin pieniä siemenpuualueita on kaatunut yhteensä 10 000-20 000 kiintokuutiota. Luku on kuitenkin oleellisesti pienempi kuin 1982 Mauri-myrskyssä, jolloin metsää kaatui satojatuhansia kiintoja, jatkoi Taimisto.

 

Myrsky aiheutti Oulun alueella poikkeuksellisen paljon sähkökatkoksia, joita asentajat korjasivat maastossa koko yön ja keskiviikkopäivän. Oulun energialaitokselta arvioidaan myrsky-yön vahingot noin 50 000 markaksi. Revon-Sähkön toimialueella vahingot olivat samansuuruiset.

Myös Kemin ympäristössä katui runsaasti puita, mutta kaupunki säästyi sähkökatkoksilta, sillä tuuli viuhui koko myrskyn ajan voimalinjojen suuntaisesti. (HS)

 

Syysmyrsky iski myös sisämaahan

Perämerellä mitattiin jo 3. syyskuuta illalla 35 sekuntimetrin tuulia ja rannikolle saapuessaan myrsky kaatoi metsää, pelkästään Oulun kaupungin alueella kumoon meni tuhansia runkoja.

Päijät-Hämeessä aamuyöllä ja aamulla puuskat olivat kovimmillaan 21 m/s ja mm Nastolan Turranmetsän alueella kaatui mäntymetsikköä. Palokunnat joutuivat keräilemään kiinnitysköysistä irronneita veneitä.

Myrsky  puhalsi myös Keski-Suomessa, Savossa ja Kainuussa 15 metrin sekuntivauhdilla. Sekin riitti puiden kaatumisiin ja sähkölinjojen vaurioitumiseen. (ESS).

 

 

 

04.11.1991

UKKONEN JYRISI LAAJALTI ETELÄ-SUOMESSA

Syksyllä harvinainen ukonilma koettiin laajalla alueella Etelä-Suomessa maanantai-iltana. Myöhäissyksyn synkeys repesi yllättäen jyrähdyksiin ja taivaita halkoviin salamoihin. Myrsky ja useat peräkkäiset rankat sade- ja raekuurot pieksivät kattoja Helsingissä ja muuallakin Etelä-Suomessa. Salamointia havaittiin ainakin Hangon, Helsingin, Hyvinkään ja Heinolan välisellä alueella.

Ukonilma oli vuodenaikaan nähden varsin kova. Pimeässä pelottavaltakin näyttänyt rajuilma ei kuitenkaan aiheuttanut vahinkoja; esimerkiksi Helsingin pelastuslaitokselle ei tullut yhtään hälytystä.

Ilmatieteen laitoksen päivystyksen mukaan ukkosen syntyä edisti se, että matalalla oli kosteaa lämmintä ilmaa ja korkealla kylmää ilmaa. Myös tuulen kääntyily on voinut vauhdittaa ukkosen kehittymistä.

Syysmyrsky täytti veneitä ja rullasi kattopeltejä Helsingissä. Maanantaiaamuna puhaltanut etelätuuli laantui aamupäivän aikana navakaksi. Merialueella myrskyn voimakkuus oli enimmillään 21 metriä sekunnissa.

 

Miksi maanantai-iltana ukkosti, fil. tohtori Tapio Tuomi Ilmatieteen laitokselta?

"Perusedellytys ukkosen syntymiselle on, että maan pinnan lähellä on lämmintä ja kosteaa ilmaa ja muutaman kilometrin korkeudessa ilman lämpötila on laskenut useita kymmeniä asteita. Ukkosen synnyssä kostea ilma tiivistyy pilveksi ja muuttuu jääkiteiksi, jotka alkavat pudota pystyvirtausta vasten alas. Pilven ylösnousevat jääkiteet varautuvat positiivisella ja putoavat rakeet negatiivisella sähköllä. Syntyy jännite, joka sitten purkautuu. Maanantai-illan ukkonen oli tällainen ns. lämpöukkonen. Olosuhteet olivat otolliset, lämpöäkin kymmenkunta astetta."

Meteorologi Lea Saukkonen, tiesittekö maanantaisesta ukkosrintamasta?

"Kyllä siitäkin varoiteltiin pitkin päivää. Yllätyksenä ukkonen ei tule, sillä se näkyy tutkassa puoli tuntia tai tuntia ennen tuloaan."

 

 

 

 

21.12.1991

ETELÄRANNIKKOA PYYHKINYT MYRSKY puhalsi kiivaimmillaan 25 metrin sekuntinopeudella Suomenlahden Bogaskärissä lauantaina aamupäivällä. Iltaan mennessä eteläkaakkoinen tuuli asettui.

Helsingissä puuskat repivät peltikattoja merenrantataloissa ja itäisissä lähiöissä. Pelastuslaitos hälytettiin seitsemään taloon Katajanokan ja Herttoniemen välillä. Vauriot eivät olleet vakavia. Vuosaaressa rojahti puu sähkölinjalle, mutta virta ei katkennut. Muuallakaan kaatuneet puut eivät aiheuttaneet vaurioita. Espoon rannoilla pienveneet saivat vähäisiä vaurioita. Puita tuuli niitti Espoossakin siellä täällä.

 

 

 

29-30.12.1991

MYRSKY RAIVOSI RANNIKOILLA

Myrskyn voimakkuudella puhaltanut tuuli aiheutti sunnuntaina ja maanantaina vahinkoja koko rannikkoseudulla ja sotki lentoliikenteen vuoroja Lapissa. Ajoittain 22 metriä sekunnissa puhaltanut myrsky esti muutamien vuorokoneiden pääsyn Rovaniemelle ja Ivaloon. Voimakkaan sivutuulen ja kiitoradan liukkauden vuoksi kaksi Rovaniemen vuoroa peruttiin ja koneet laskeutuivat Kemiin. Ivalon vuoroja ei lennetty lainkaan.

Tuuli riepotti rikki useita kattoja eri puolilla Kokkolaa. Sähkölinjoille kaatuilleet puut puolestaan aiheuttivat sähkökatkoksia muun muassa Öjan alueella. Kokkolan merivartioaseman mittausten mukaan keskituuli puhalsi iltapäivällä 23 metriä sekunnissa. Ankarat puuskat kiskoivat hajalle muun muassa Kokkolan kaupunginkirkon kuparikattoa. Myös uimahallin katon reunapellit irtosivat. Palomiehet joutuivat naputtamaan kiinni kerrostalon kattohuopia ja monien omakotitalojen irvisteleviä katteita.

Kaatuilevat puut aiheuttivat sähkökatkoksia illansuussa mm. Etelä-Pohjanmaan järviseudulla.

 

Kupittaan hallin katto kuoriutui

Turun Kupittaan urheiluhallissa saatiin maanantaina peitettyä pressuilla katto, josta edellisen illan myrskyssä oli kuoriutunut irti peltiä noin 600 neliömetriä. Isokokoiset pellin riekaleet olivat lentäneet hallin sisäänkäynnin kohdalle ja paikoitusalueelle - onneksi vasta hallin sulkemisen jälkeen sunnuntai-iltana. Maanantaiaamuna tuuli tyyntyi vähän, mutta ei loppunut.

Turussa myrskytuuli katkoi kymmenkunta puuta, joista muutama osui sähkölinjojen päälle. Meren pinta oli lounaisrannikolla vielä maanantaina iltapäivällä lähes puoli metriä normaalia korkeammalla.

Puita kaatui myös Kuopion läänissä sekä Pohjois-Karjalassa ja Lappeenrannan seudulla, alueilla oli myös sähkökatkoksia oli jonkun verran.

 

More Articles ...

Page 4 of 9