1.9.2004

SÄÄTILAN KEHITYS:
Suljetun ylämatalan keskus pysyy lähes paikallaan Suomen lounaispuolella ja maassamme vallitsee lämmin ja kostea kaakkoisvirtaus. Kaakkoinen ylätroposfäärin suihkuvirtaus on välittömästi maamme lounaispuolella ja sen oikea kiihdytysalue on iltapäivällä Baltiassa.

Alemmassa troposfäärissä ekvivalentti potentiaalilämpötilan (EPL) selänne ulottuu Suomen kaakkoispuolelta aina Perämerelle. Selännettä reunustaa lännessä terävöityvä rintamavyöhyke, joka on iltapäivällä likimain Itä-Uusimaa - Keski-Pohjanmaa -linjalla. Aamupäivän ja iltapäivän välillä heikko matalan osakeskus liikkuu maan länsiosan yli pohjoisluoteeseen. Heti rintamavyöhykkeen itäpuolella on heikohko eteläkaakkoinen alatroposfäärin suihkuvirtaus (ATSV). Tuulen vertikaalishear ATSV:n alueella alimmassa kolmessa kilometrissä on kohtalainen.

ENNUSTETTU KUURO- JA UKKOSAKTIIVISUUS:
Keskiviikon syvää konvektiota tulee rajaamaan pitkälti Suomen poikki kulkeva rintamavyöhyke, jonka länsipuolella aktiivisuus jää vähäiseksi. Matalan osakeskuksen mukana pohjoisluoteeseen kulkee sadealue, jonka länsipuolisko lienee konvektiivisesti melko passiivinen (sade jatkuvaa joskin runsasta). Ukkosriski nousee suurimmaksi myöhään iltapäivällä ja illalla EPL-selänteessä maan kaakkoisosassa ollen ylimmillään 60%.

Aamulla heikkoa ukkostelua saattaa esiintyä matalan osakeskuksen sadealueessa maan länsiosassa. Tällöin sadealueen itä/koillislaita lienee konvektiivisesti aktiivisin.

Numeeriset mallit tulkitsevat epävakaimman ilmamassan heti Baltian itäpuolelle. Myöhemmin päivällä ukkosaktiivisuutta saattaa esiintyä hajanaisesti Suomen rajojen sisäpuolellakin, mutta merkittävin toiminta alkanee iltapäivällä Suomen eteläpuolelta. Tämän jälkeen vallitseva virtaus nostaa ukkoskuuroja vähitellen maan kaakkoisosaan. Tuulen pystyprofiili tukee konvektion järjestäytymistä likimain W-E-suuntaisiin nauhoihin. Toisaalta konvektio ainakin rintamavyöhykkeen lähiympäristössä ottanee vyöhykkeen suunnan (SSE-NNW).

Tuulen pystyprofiili tukee marginaalisesti vaaraa aiheuttavien puuskien esiintymistä riskialueella. Puuskien mahdollisuutta kasvattaa maan kaakkoisosassa kohtalaisen suuri instabiliteetti. Edelleen puuskien mahdollisuus nousee, mikäli konvektio järjestäytyy W-E-suuntaisiin nauhoihin. Yötä kohti ukkostelu saattaa jatkua alueen liikuttua pohjoisemmaksi - näin etenkin jos illan aikana ukkoskuurot muodostavat konvektiivisen järjestelmän.

TUNNUSLUKUJA KONVEKTIOALUEILLE:
Maan kaakkoisosa
CAPE 300...800, LI -1...-4, KO -4...-8, TD 13...17

 

 

 

 

 

 

30.8.2004

SÄÄTILAN KEHITYS:
Pohjois-Atlantilta kuroutuu kaakkoon ylämatala, jonka keskus saapuu päivän aikana Pohjanmerelle. Suuressa osassa Skandinaviaa sekä Suomessa vaikuttaa yläselänne, jonka reunaa pitkin etenee koilliseen kuitenkin lyhyt, vaimeneva yläsola. Aamulla sola on maan eteläosassa ja iltapäivällä enää hyvin heikkona maan keskiosassa. Solan etupuolella etenee koilliseen myös pienehkö kostean ilman tasku. Merkittäviä, konvektioon aktiivisesti vaikuttavia ylätroposfäärin suihkuvirtauksia ei ole ennustealueella.

Alemmassa troposfäärissä ekvivalentti potentiaalilämpötilan (EPL) kapea selänne nousee Baltiasta aamu/keskipäivällä maan eteläosaan. Illaksi selänne siirtyy maan itäosaan muuttuen samalla heikkopiirteisemmäksi. Selänteen myötä alatroposfäärin lämmin advektio on aamupäivällä maan eteläosassa ja iltapäivällä etenkin maan itäosassa melko voimakasta. Seuraavaksi yöksi Baltiasta on työntymässä maan eteläosaan uusi EPL-selänne, joskin se jää ennen vuorokauden vaihdetta Suomen eteläpuolelle. EPL-selänteen kanssa käsi kädessä koilliseen etenee myös alatroposfäärin suihkuvirtausalue.

ENNUSTETTU KUURO- JA UKKOSAKTIIVISUUS:
Ukkosriski kohoaa maan eteläosassa jo aamupäivällä EPL-selänteen saapuassa Baltiasta ja myöhemmin iltapäivällä maan itäosassa 20-30%:iin. Synoptinen tilanne antaa viitteitä, että lyhyen yläsolan yhteyteen saattaisi muodostua pilkkupilvimäinen sadealue. Synoptisen mittakaavassa konvektiota ruokkivat yläsolan positiivinen pyörreadvektio sekä alatroposfäärin lämmin advektio. Koko troposfäärissä esiintyvä kostean ilman advektio johtanee täysin pilviseen tilanteeseen, jolloin ukkostava konvektio saattaa kätkeytyä laajahkoon sadealueeseen, jossa sade voi olla hyvinkin runsasta.

Voimistuva tuulen vertikaalishear (ja pystyprofiili) yhdessä hyvin matalan nostotiivistystason kanssa tukevat marginaalisesti supersolutyyppistä konvektiota, joskin kohtalaisen heikon instabiliteetti toimii rajoittavana tekijänä. Kuitenkin voimakkaat ukkospuuskat ovat riskialuella harvakseltaan mahdollisia. Tuulen pystyprofiili sekä yläsolan synoptiset pakotteet ennakoivat konvektion järjestäytymistä likimain SE-NW-suuntaisiin nauhoihin. Toisaalta konvektion ikääntyminen pilkkupilvialuella saattaa iltapäivällä maan itäosassa johtaa laajaan tasaisesti satavaan alueeseen, jossa salamointi on hyvin heikkoa.

Seuraavana yönä uudessa EPL-selänteessä saattaa nousta Baltiasta eteläisille merialueille ukkosia. Näin etenkin jos konvektio Baltiassa on kykenevä muodostamaan iltapäivän ja illan aikana MCS-tyyppisiä ukkosalueita.

TUNNUSLUKUJA KONVEKTIOALUEILLE:
CAPE 100...400, LI +1...-2, KO 0...-4, TD 12...16

 

 

 

 

 

 

 

18.8.2004

SÄÄTILAN KEHITYS:
Läntisimmässä Euroopassa sekä Pohjois-Atlantilla on suuren mittakaavan yläsola. Skandinaviassa ja Suomessa vapaan ilmakehän virtaus on lounainen. Heikohko ylätroposfäärin suihkuvirtaus on keskiviikon ajan maan etelä- ja keskiosan yllä. Muutamien numeeristen laskelmien mukaan hyvin heikko, lyhyt yläsola liikkuisi maan etelä- ja keskiosan yli itään päivän aikana. Solaan liittynee pienehko kostean ilman tasku. Yötä kohti lounaasta lähestyy maatamme heikko yläselänne.

Alemmassa troposfäärissä maan keskivaiheilla on heikohko ja lähes stationäärinen rintamavyöhyke. Merkittäviä alatroposfäärin lämmön advektioita tai suihkuvirtauksia ei esiinny ennustealueella. Tuulen vertikaalishear alatroposfäärissä on varsin vaatimaton, mutta paksussa kerroksessa (0-6 km) kohtalainen.

ENNUSTETTU KUURO- JA UKKOSAKTIIVISUUS:
Eteläinen riskialue Ruotsin puolelta työntyvä heikon yläsolan tuoma kostean ilman tasku yhdessä heikon positiivisen pyörreadvektion kanssa kasvattavat ukkosriskiä kartan osoittamalla alueella. Ukkosriski on aamuyöllä ja aamulla suurimmillaan lounaisilla merialueilla sekä lounaissaaristossa ollen 20-30%. Päivemmällä instabiilein alue siirtyy yläsolan ja kostean ilman taskun mukana idemmäksi maan eteläosaan. Numeeriset laskelmat osoittavat kuitenkin instabiilisuuden laskevan jo iltapäivän aikana, jolloin ukkosriski putoaisi jo illaksi alle 20%:iin.

Tuulen vertikaaliprofiili tukee marginaalisesti konvektion järjestäytymistä likimain S-N-suuntaisiksi nauhoiksi. Myös mahdollinen yläsola saattaa vaikuttaa kuuronauhojen orientaatioon. Shearprofiili tukee lievästi vaaraa aiheuttavien puuskien mahdollisuutta, mutta vähäisen instabiliteetin vuoksi voimakkaiden puuskien riski jää kuitenkin varsin pieneksi.

Maan pohjoiosa Polaari-ilmamassassa esiintyy yleisesti sadekuuroja, jotka saattavat iltapäivällä harvakseltaan ukkostaa. Alueellinen ukkosriski jää kuitenkin alle 20%:iin.

TUNNUSLUKUJA KONVEKTIOALUEILLE:
CAPE 100...500, LI 0...-2, KO 0...-4, TD 13...17

 

 

 

 

 

 

 

 

 

8.8.2004

SÄÄTILAN KEHITYS:
Blocking-tyyppinen yläkorkean keskus siirtyy Skandinaviassa vähitellen länteen päin. Yläkorkean pohjoispuolitse kiertyy lyhyt yläsola, joka saapuu jo aamuyöllä Lappiin. Iltapäivällä ja illalla maan etelä- ja keskiosa kuuluvat solan vaikutuspiiriin. Merkittäviä ylätroposfäärin suihkuvirtauksia ei esiinny ennustealueella.

Alemmassa troposfäärissä viileämpää ilmamassaa virtaa maan pohjoisosaan. Kylmä rintama liikkuu päivän aikana Lapista Oulun lääniin ja puskee edellään ekvivalentti potentiaalilämpötilan (EPL) laajahkoa maksimialuetta. Iltapäivällä EPL-maksimi on Päijänteen ympäristössä ja illalla maan eteläosassa edelleen liikkeessä kohti Suomenlahtea. EPL-maksimin saapumisen myötä maan etelä- ja keskiosassa alatroposfäärin kosteus lisääntyy. Numeeriset laskelmat ennustavat rintaman etupuoleisen pintatuulen konvergenssivyöhykkeen esiintyvän päivällä maan keskiosassa sekä liikkuvan illaksi maan eteläosaan. Lisäksi konvergenssialueella esiintynee korkeimmat kastepisteet.

ENNUSTETTU KUURO- JA UKKOSAKTIIVISUUS:
Luoteesta saapuvaan yläsolaan liittyvä positiivinen pyörreadvektio (PVA), EPL-maksimin tuoma alatroposfäärin kosteus sekä todennäköinen pintatuulten konvergenssivyöhyke yhdessä iltapäivän auringonpaisteen kanssa kohottavat ukkosriskiä merkittävästi lähes koko maan etelä- ja keskiosassa. Riski on ylimmillään myöhään iltapäivällä Salpausselän tienoilla tai vähän sen pohjoispuolella ollen 40-70%.

Ukkoskehitys saattaa käynnistyä jo aamulla tai aamupäivällä yläsolan PVA:n sekä pintatuulten konvergenssin myötä Oulun läänin eteläosassa sekä maan keskiosan pohjoisosassa. Myöhemmin päivällä aktiivisin alue siirtynee yläsolan, EPL-maksimin ja konvergenssivyöhykkeen mukana nopeasti etelämmäksi. Iltapäivällä korkeimman ukkosriskin alueeseen kuuluvat likimain Kanta-Häme, Päijät-Häme, Keski-Suomi sekä molemmat Savot ja Karjalat (ks. oheinen kartta). Toisaalta myös pohjoisempana varsinaisessa kylmässä rintamavyöhykkeessä esiintynee ukkoskuuroja. Illemmalla aktiivisin alue sijoittunee maan eteläosaan, erityisesti Uudellemaalle, Kymenlaaksoon ja Etelä-Karjalaan. Yötä kohti aktiivisuus laskee jyrkästi.

Tuulen vertikaalishearin niukkuus ei tue konvektion laajempaa järjestäymistä. Toisaalta yläsolan PVA sekä erityisesti pintatuulen konvergenssialue johtavat mitä todennäköisimmin yksittäisten solujen ryhmittymiseen likimain W-E tai SW-NE-suuntaisiin löyhiin nauhoihin. Lisäksi pohjoisessa kylmä rintama sekä etelärannikolla mahdollinen heikko merituulirintama vaikuttanevat konvektion esiintymiseen sekä ryhmittymiseen. Varsinaisten konvektiojärjestelmien syntymiselle on kuitenkin vain marginaaliset mahdollisuudet (huolimatta suuresta troposfäärin sadevesisisällöstä). Tuuliprofiili ei tue vaaraa aiheuttavien puuskien esiintymistä, mutta suuri instabiliteetin määrä kompensoi shearin vähyyttä. Voimakkaille puuskille on siis olemassa pieni mahdollisuus korkeimman ukkosriskin alueella iltapäivän ja alkuillan aikana.

TUNNUSLUKUJA KONVEKTIOALUEILLE:
CAPE 600...1200, LI -1...-4, KO -5...-10, TD 15...19

 

 

 

 

 

 

6.8.2004

SÄÄTILAN KEHITYS:
Lounaasta yltää Suomeen yläselänne, jonka painopiste hivuttautuu perjantain aikana vähän kaakkoon. Selänteen länsireunaa pitkin nousee koilliseen lyhyitä yläsolia. Näistä ensimmäinen saapuu päivällä vaimeten Pohjois-Ruotsista Lappiin. Jälkimmäisen ja terävämmän yläsolan etuosa ehtii Lapin länsiosaan vasta illalla. Merkittäviä ylätroposfäärin suihkuvirtauksia ei ole ennustealueella. Ylätroposfäärissä esiintyy Lapissa heikkoa kylmää advektiota, joka voimistuu hieman yötä kohti.

Alemmassa troposfäärissä heikko ekvivalentti potentiaalilämpötilan (EPL) maksimi ja kostean ilman tasku on aluksi maan itäosassa, mutta liikkuu iltaa kohti Venäjän puolelle. Ruotsin ja Norjan pohjoisosasta työntyy päivällä Keski- ja Pohjois-Lappiin uusi kapea EPL-selänne. Samalla alatroposfäärin kosteuden määrä alueella lisääntyy. Ennustealueella ei esiinny alatroposfäärin suihkuvirtauksia, joten alimpien kilometrien tuulen vertikaalishear jää vaatimattomaksi Lapin tuulten lievästä voimistumisesta huolimatta.

ENNUSTETTU KUURO- JA UKKOSAKTIIVISUUS:
Maan itäosa
EPL-maksimin runsas kosteus yhdessä konvektiota suosivan lämpötilaprofiilin sekä päiväajan auringonpaisteen kanssa kasvattavat ukkoskuuroriskiä lähinnä Pohjois- ja Etelä-Karjalassa sekä Pohjois-Savossa. Alueellinen riski jää kuitenkin suurimmillaankin 30%:iin. Iltaa kohti ukkosherkin alue vetäytyy Venäjän puolelle. Vaatimattoman tuulen vertikaalishearin vuoksi konvektiosolujen ryhmittyminen jää vähäiseksi ja vaaraa aiheuttavien puuskatkin ovat epätodennäköisiä. Konvektiosolujen hitaan liikkeen vuoksi sademäärät voivat olla paikallisesti suuria.

Lappi
EPL-selänteen alatroposfääriin tuoma lämpö ja kosteus sekä tämän yllä yläsolien positiivinen pyörreadvektio ja heikko kylmä advektio luovat otolliset olosuhteet ukkoskehitykselle Keski- ja Pohjois-Lapissa. Ukkosriski nousee myöhään iltapäivällä ja alkuillasta suurimpien EPL-arvojen alueella 40-70%:iin (ks. oheinen kartta).

Kuurokehitys alkanee keskipäivän tienoilla aivan pohjoisimmasta Lapista ja osittain Norjan puolelta, jonne mallit tulkitsevat alatroposfäärin konvergenssialueen. Myöhemmin iltapäivällä aktiivisin alue siirtynee etelämmäksi kattaen suurimman osan Pohjois-Lappia ja ulottuen hieman keskisen Lapin puolelle. Jälkimmäisen yläsolan pakottama konvektio saattaa jatkua myöhäiseen iltaan ja seuraavaan yöhön ainakin koillisessa Lapissa.

Lapin riskialueella troposfäärin virtaukset voimistuvat päivän kuluessa hieman ja saattavat johtaa konvektion paikoittaiseen järjestäytymiseen. Tällöin ottaen huomioon troposfäärin sadevesisisällön määrän, on lyhytikäisen konvektiivisen järjestelmän syntyminenkin mahdollisuuden rajoissa. Järjestelmän konvektiivinen etureuna (samoin kuin pienemmätkin kuuronauhat) asettunee W-E- tai SE-NW-suuntaan. Tuuliprofiili ei suoraan tue vaaraa aiheuttavia puuskia, mutta huomioon ottaen kohtalaisen suuren instabiiliuden määrän, on voimakkaiden puuskien todennäköisyys suurimman riskin alueella lievästi kohonnut. Näin etenkin, jos skenaario konvektiivisen järjestelmän kehittymisestä toteutuu.

TUNNUSLUKUJA KONVEKTIOALUEILLE:
Lappi
CAPE 500...1000, LI -1...-4, KO -4...-8, TD 15...19

 

 

 

2.8.2004

SÄÄTILAN KEHITYS:
Itäisessä Euroopassa on lähes paikallaan pysyvä ylämatala. Oulun läänin vaiheilla on heikohko yläsola, joka liikkuu hitaasti pohjoiseen. Merkittäviä ylätroposfäärin suihkuvirtauksia tai lämmön advektioita ei esiinny ennustealueella.

Alemmassa troposfäärissä okluusiorintama etenee yläsolan mukana pohjoiseen maan keskiosan pohjoisosassa ja myöhemmin Oulun läänissä. Ekvivalentti potentiaalilämpötilan (EPL) selänne kiertyy kaakonkulmalta maan keskivaiheille. Illalla EPL-selänne leviää länteen hieman Päijänteen länsipuolelle. Maan etelä- ja keskiosassa esiintyy heikkoa lämmintä advektiota. Merkittäviä alatroposfäärin suihkuvirtauksia ei ole ennustealueella ja tuulen vertikaalishear jää varsin vaatimattomaksi paksussakin kerroksessa.

ENNUSTETTU KUURO- JA UKKOSAKTIIVISUUS:
EPL-selänteeseen liittyvä okluusiorintama sekä yläsolan positiivinen pyörreadvektio saattavat ylläpitää heikkoa ukkosaktiivisuutta keskisen Suomen ja Oulun läänin rajamailla läpi sunnuntain ja maanantain välisen yön sekä maanantaiaamun. Päivemmällä auringon lämmittäessä rajakerroksen kuiva-adiabaattiseksi ja EPL-selänteen siirtyessä lännemmäksi ukkosten mahdollisuus kasvaa koko maan itäosassa. Ukkosriski jää kuitenkin ylimmilläänkin 40%:iin. Yötä kohti aktiivisuus laskee huomattavasti, mutta hajanaista salamointia saattaa vielä esiintyä EPL-selänteessä.

Pohjoisimmat ukkoskuurot saattavat ryhmittyä rintamaa mukaillen SE-NW tai E-W suuntaan. Etelämpänä heikon tuulen vertikaalishearin vuoksi ryhmittyminen on melko vähäistä ja vaaraa aiheuttavien puuskien todennäköisyys jää marginaaliseksi.

TUNNUSLUKUJA KONVEKTIOALUEILLE:
CAPE 200...600, LI 0...-2, KO -3...-7, TD 15...19

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

23.7.2004

SÄÄTILAN KEHITYS:
Suomi kuuluu perjantaina heikon yläselänteen vaikutuspiiriin. Suomen lounaispuolella on kuitenkin pieni ylämatala, joka liikkuu hyvin hitaasti koilliseen. Lappia lähestyy Ruotsin puolelta vaimeneva ja heikko yläsola. Merkittäviä ylätroposfäärin suihkuvirtauksia ei esiinny ennustealueella.

Alemmassa troposfäärissä korkeapaineen keskus on maan pohjoisosan yllä ja vähäinen matalapaine keskisellä Itämerellä. Korkeapaineen pohjoispuolitse virtaa lännestä Lappiin lämpimämpää ilmaa. Heikko ekvivalentti potentiaalilämpötilan (EPL) selänne työntyy Ruotsista päivällä Keski- ja Pohjois-Lappiin. Pohjois-Lapissa noin 3 km:n korkeudella esiintyy kuivan ilman advektiota, mikä lisää potentiaalista instabiiliutta. Muutamat numeeriset laskelmat osoittavat itä-länsisuuntaisen pintatuulten konvergenssialueen muodostumisen Käsivarren ja Inarin Lappiin. Alatroposfäärin lämmintä advektiota esiintyy aluksi Keski- ja Pohjois-Lapissa sekä myöhemmin päivällä erityisesti maamme lounaispuolella merialueilla (matalapaineen pohjoispuolella).

ENNUSTETTU KUURO- JA UKKOSAKTIIVISUUS:
Alatroposfäärin lämmin advektio, pintatuulten konvergenssi, auringon kuiva-adiabaattiseksi lämmittämä rajakerros sekä mahdollisesti vaimenevaan yläsolaan liittyvä positiivinen pyörreadvektio kasvattavat lievästi ukkosriskiä Pohjois-Lapissa. Ukkosten mahdollisuus on myöhään iltapäivällä tai alkuillasta Käsivarressa sekä Inarin-Utsjoen alueella 20-30%. Tuulen vertikaalishear paksussakin kerroksessa on vaatimaton, joten konvektiosolujen ryhmittyminen on melko vähäistä. Konvektio esiintyneekin pääasiassa konvergenssialueen suuntaisesti. Vaaraa aiheuttavat puuskat eivät ole todennäköisiä huolimatta ylemmän alatroposfäärin kuivahkosta ilmasta. Lounaiset merialueet Heikon ylämatalan yhteyteen kehittynee pilkkupilvimäinen pilvimuodostelma. Alueella esiintyvän positiivisen pyörreadvektion, alatroposfäärin lämpimän advektion sekä suuren kosteussisällön vuoksi ukkosia saattaa esiintyä pitkin perjantaita. Syvä konvektio ei välttämättä juurru rajakerrokseen vaan voi toimia rajakerroksen oloista riippumatta. Alatroposfäärin tuulen vertikaalishear on melko heikko, mutta yhdessä synoptisten pakotteiden kanssa riittänee konvektion järjestäytymiseen. Yötä kohti shear heikkenee, mutta pieni mahdollisuus ukkosille säilyy alueella.

TUNNUSLUKUJA KONVEKTIOALUEILLE:
Pohjois-Lappi
CAPE 100...300, LI 0...-2, KO -2...-6, TD 10...15

 

 

 

 

 

 

 

 

17.7.2004

SÄÄTILAN KEHITYS:
Pohjois-Atlantin ylämatalasta ulottuu sola Skandinavian ja Suomen eteläosan yli kaakkoon. Sola-akseli on iltapäivällä likimain linjalla Pohjanmaa-Kaakonkulma ja hitaassa liikkeessä koilliseen. Iltaa kohti lounaasta alkaa vahvistua yläselänne maahamme. Yläselänteen harjan yli kulkeva ylätroposfäärin suihkuvirtaus on Suomen lounaispuolella eikä vaikuta lauantain konvektioon. Ylätrosposfäärissä esiintyy maan etelä- ja keskiosassa heikkoa kylmän ilman advektiota - tällä alueella ylätroposfääriin saapuu myös aiempaa kosteampaa ilmaa Ruotsin puolelta.

Alemmassa troposfäärissä Suomen viileämmän ja Venäjän helleilmamassan jakava rintamavyöhyke on välittömästi maamme rajojen itäpuolella. Merkittäviä alatroposfäärin suihkuvirtauksia, lämmön tai kosteuden advektioita ei esiinny.

ENNUSTETTU KUURO- JA UKKOSAKTIIVISUUS:
Yläsolaan liittyvä heikko positiivinen pyörreadvektio, ylätroposfäärin kylmä advektio sekä auringonpaisteen kuiva-adiabaattiseksi muuttama rajakerros luovat edellytykset iltapäiväpainotteisiin ukkoskuuroihin kartan osoittamilla alueilla. Korkein alueellinen ukkosriski on myöhään iltapäivällä Päijänteen eteläosan sekä Salpausselän lähiympäristössä ollen 30-40%. Lapissa riski jää 20%:iin. Illalla aktiivisuus laskee nopeasti rajakerroksen alkaessa stabiloitua sekä yläselänteen lähestyessä lounaasta.

Ensimmäiset konvektiosolut kehittynevät jo hieman ennen keskipäivää yöinversion nopean purkautumisen myötä. Paksussakin kerroksessa tuulen vertikaalishear on hyvin vaatimaton ja tältä osin konvektiosolujen ryhmittyminen tulee olemaan vähäistä. Maan etelä- ja keskiosan alueella yläsola saattaa kuitenkin ryhmittää soluja likimainen SE-NW-suuntaan. Rannikon läheisyydessä myös merituulirintamassa voi esiintyä järjestäytyneempää konvektiota. Yksittäiset konvektiosolut liikkunevat hitaasti joko itään tai kaakkoon ja ukkosalueiden painopiste siirtynee iltaa kohti itäänpäin. Kuurojen hitaan liikkeen vuoksi taajamissa äkkitulvien riski on lievästi kohonnut.

TUNNUSLUKUJA KONVEKTIOALUEILLE:
CAPE 200...600, LI -1...-3, KO -1...-4, KI 20...25, TD 10...14

 

 

 

 

 

 

 

 

 

6.7.2004

SÄÄTILAN KEHITYS:
Pohjois-Atlantin ylämatalasta ulottuu yläsola Suomeen ja edelleen Venäjälle. Yläsolan reunaa pitkin Suomea lähestyy pienempi sola, joka liikkuu tiistain aikana maan pohjoisosan yli luoteeseen. Merkittäviä ylätroposfäärin suihkuvirtauksia ei esiinny. Lyhyen yläsolan kylmän advektion alue saapuu aamulla Oulun lääniin ja liikkuu iltapäiväksi Lapin länsiosaan.

Alemmassa troposfäärissä matalan osakeskus Oulun läänin poikki Pohjois-Ruotsiin. Matalapaineen alueen poikki on rintamavyöhyke, jonka pohjoispuolella helleilmamassa virtaa kaakosta Lappiin. Alatroposfäärin ekvivalentti potentiaalilämpötilan (EPL) selänne levittäytyy jo yön aikana maan pohjoisosaan. Iltapäivällä EPL-maksimi sijaitsee Etelä- ja Keski-Lapin yllä ja vetäytyy yöksi Suomen pohjoispuolelle. Lapissa esiintyy iltapäivällä heikkoa alatroposfäärin lämmintä advektiota. Alatroposfäärin heikohko itäkaakkoinen suihkuvirtaus on aamupäivällä Lapin etelärajoilla ja liikkuu päivän kuluessa Keski-Lappiin. Rintamavyöhykkeellä Oulun läänissä esiintyy pintatuulten konvergenssia.

ENNUSTETTU KUURO- JA UKKOSAKTIIVISUUS:
Maan länsiosa
Heikkojen synoptisten pakotteiden sekä vaisun tuulen pystyprofiilin vallitessa alueella on odotettavissa puhtaasti auringon säteilyn pakottamaa ilmamassatyyppistä ukkoskuurokehitystä. Ukkosriski on suurimmillaan loppuiltapäivästä, 30-50%. Heikon tuulen vertikaalishearin vuoksi konvektiosolujen ryhmittyminen on vähäistä. Vaaraa aiheuttavien ukkospuuskien mahdollisuus jää hyvin marginaaliseksi.

Maan pohjoisosa
Yläsolan positiivinen pyörreadvektio yhdessä instabiloivan lämpötila-advektion vertikaalirakenteen kanssa kasvattaa ukkosriskiä EPL-selänteen alueella - erityisesti Oulun läänissä, Etelä- ja Länsi-Lapissa. Varsinaisella rintamavyöhykkeellä Oulun läänin eteläosassa alatroposfäärin tuulikonvergenssi aiheutta pakotettua konvektiota. Tämä saattaa yhdessä auringonsäteilyn kanssa (mikäli pilvipeite rintamassa rakoilee) lisätä ukkosten mahdollisuutta myös itse rintamavyöhykkeellä.

Aamulla ja aamupäivällä ukkosten mahdollisuus on suurin Oulun läänin itäosassa, jossa em. synoptiset pakotteet ovat voimakkaimpia. Päivemmällä ukkosherkin alue liikkuu luoteeseen synoptisten pakotteiden ja EPL-maksimin liikettä seuraillen. Ukkosriski nousee suurimmaksi iltapäivällä Oulun läänin luoteisosassa sekä Lapin lounaisosassa ollen 50-70%. Illalla konvektiivisesti aktiivisin alue siirtynee kokonaisuudessa läntiseen Lappiin.

Tuulen vertikaalishear sekä ilmamassan sadevesisisältö osoittavat pieniä mahdollisuuksia konvektiosolujen järjestäytymiseen konvektiiviseksi järjestelmäksi. Tällöin järjestelmän etureunan konvektiivinen nauha olisi likimain W-E- tai SW-NE-suuntainen. Rintamavyöhykettä lähinnä oleva konvektio saattaa myös järjestäytyä rintamaa mukaillen SE-NW suuntaan. Ottaen huomioon tuuliprofiilin sekä tarjolla olevan instabiilisuuden määrän vaaraa aiheuttavien puuskien todennäköisyys on kohonnut iltapäivällä ja illalla etenkin Oulun läänin pohjoisosassa sekä lähes koko Lapissa. Melko heikkoa 0-6 km tuulishearia kompensoivat instabiilisuuden määrä sekä ennustettu EPL-vertikaaliprofiili, jonka mukaan pintamaksimin ja sen yllä olevan minimin välinen erotus on hieman yli 10 astetta. Lisäksi tässä kerroksessa oleva potentiaalinen instabiilisuus saattaa realisoitua synoptisten pakotteiden vaikutuksesta.

TUNNUSLUKUJA KONVEKTIOALUEILLE:
Maan pohjoisosa
CAPE 500...1000, LI -2...-4, KO -4...-8, KI 25...30, TD 13...17

 

 

 

1.7.2004

SÄÄTILAN KEHITYS:
Pohjois-Atlantilla on laaja suljettu ylämatala, josta on kuroutunut pienempi ylämatala Suomen kaakkoispuolelle. Maamme koillispuolella on yläkorkea, joka pysyy lähes paikallaan. Ylätroposfäärin heikohko suihkuvirtaus on päivällä linjalla Pohjois-Karjala - Perämeri.

Alemmassa troposfäärissä lämmintä ilmamassaa on virrannut kaakosta (yläkorkean eteläpuolitse) Lappiin. Hyvin hitaasti pohjoiseen työntyvä kylmä rintamavyöhyke sijaitsee Lapin kaakkoiskulmasta Käsivarteen kulkevalla linjalla. Vyöhykkeen pohjoispuolella ekvivalentti potentiaalilämpötilan (EPL) selänne yltää Kuolan niemimaan sekä Keski/Pohjois-Lapin yli Jäämerelle. Iltapäivällä EPL-maksimi on likimain Savukosken-Sodankylän-Inarin alueella. Itäisen ja pohjoisen Lapin yllä on myös kaakkoinen alatroposfäärin suihkuvirtaus (ATSV).

ENNUSTETTU KUURO- JA UKKOSAKTIIVISUUS:
Maan länsi- ja eteläosa
Keskiviikkoisen sadealueen rippeistä saattaa iltapäivän auringonpaisteessa voimistua joitain ukkoskuuroja heikon ylätroposfäärin positiivisen pyörreadvektion avustamana. Alueellinen ukkosriski jäänee kuitenkin alle 20%:iin. Vaatimattoman tuulen pystyshearin vuoksi sadekuurojen ryhmittyminen jää vähäiseksi.

Lappi
Ukkoskuurojen esiintyminen kylmän rintamavyöhykkeen pakottamina jo aamulla on mahdollista. Ukkosriski kasvaa kuitenkin iltapäivän aikana auringon lämmittäessä rajakerroksen kuiva-adiabaattiseksi (ks. lisähuomautus alla). Riski on suurimmillaan 40-60% myöhään iltapäivällä EPL-maksimin alueella (Salla, Savukoski, Sodankylä, Inari). Myös lounaisemmassa Lapissa ukkoskuuroja saattaa esiintyä rintamavyöhykkeen yhteydessä (huolimatta rintaman hitaasta liikkeestä). Tuulen pystyprofiili tukee konvektion ryhmittymistä SW-NE-suuntaisiksi nauhoiksi. Ilmamassan sadevesisisällön määrä on otollinen konvektiivisten järjestelmien synnylle. Vaaraa aiheuttavien puuskien esiintyminen on mahdollista etenkin korkeimman ukkosriskin alueella. Lounaisemmassa Lapissa konvektio saattaa ryhmittyä SE-NW suuntaan rintamavyöhykettä mukaillen.

Lisähuomautus Lapin alueelle:
Napapiirin pohjoispuolen keskiviikon luotaukset osoittivat merkkejä melko vahvasta yläinversiosta. Inversio heikennee torstain aikana, mutta saattaa ehkäistä konvektion kehittymisen kokonaan rintamavyöhykkeen ulkopuolella. Tällöin ukkosriski jää yllä esitettyä pienemmäksi samoin kuin vaaraa aiheuttavien ukkospuuskien mahdollisuus. Ennusteen tekohetkellä numeerisilla malleilla oli ristiriitaisia käsityksiä inversion vahvuudesta.

TUNNUSLUKUJA KONVEKTIOALUEILLE:
Lappi
CAPE 200...600, LI 0...-2, KO -2...-6, KI 20...30, TD 13...17

 

 

 

 

29.6.2004

SÄÄTILAN KEHITYS:
Atlantilta Etelä-Skandinaviaan kuroutunut ylämatala liikkuu tiistain aikana Baltiaan. Maan pohjoisosan yllä oleva heikohko yläselänne liikkuu hitaasti pohjoiseen. Ylätroposfäärin kaakkoinen suihkuvirtaus (YTSV) ulottuu päivällä Kaakonkulmalta Pohjanmaalle.

Alemmassa troposfäärissä rintamavyöhyke sijaitsee maan keskiosassa sekä toisaalta Etelä/Keski-Lapin alueella. Ekvivalentti potentiaalilämpötilan (EPL) selänne ulottuu Venäjältä Oulun lääniin. Lapin rintamavyöhyke liikkuu hitaasti pohjoiseen ja siellä esiintyykin alatroposfäärin lämmintä advektiota. Alatrospofäärin heikohko itäkaakkoinen suihkuvirtaus lähestyy Venäjältä ja yltää illalla Oulun läänin itäosaan.

ENNUSTETTU KUURO- JA UKKOSAKTIIVISUUS:
Lounainen alue
Mikäli pilvipeite repeilee laajemmalti ja aurinko pääsee lämmittämään rajakerroksen ilmamassan kuiva-adiabaattiseksi, on iltapäiväpainotteisten ukkoskuurojen syntyminen mahdollista. Ukkosriski jää kuitenkin ylimmilläänkin 20-30%:iin. Tuulenshear on vaatimaton alimmassa 3 kilometrissä, mutta YTSV:n vuoksi kohtalainen paksussa kerroksessa (0-6 km). Tästä huolimatta konvektiosolut lienevät pääosin yksittäisiä tai muodostavat lyhytikäisiä ryppäitä. Vaaraa aiheuttavat puuskat ovat epätodennäköisiä vähäisen instabiiliuden vuoksi. Koillinen alue
EPL-selänteessä alatroposfäärin runsas kosteus, YTSV:n oikean kiihdytysalueen heikko positiivinen pyörreadvektio sekä (pilvipeitteen rakoillessa) auringon lämmittävä vaikutus kohottavat ukkosriskin etenkin Pohjois- Karjalassa sekä Kainuussa 30-40%:iin. Pohjoisempana (Keski/Pohjois-Lappi) esiintyvä alatroposfäärin lämmin advektio aiheuttaa laajan skaalan nousuliikettä, mutta tämä johtanee lähinnä tasaiseen, rintamatyyppiseen sateeseen. Pohjoisessa rintamavyöhykkeen ja EPL-selänteen hitaahko eteneminen yhdessä konvektiolle melko epäotollisen termodynamiikan kanssa jättävät ukkosriskin alle 20%:iin.

Riskialueella ukkosten esiintyminen jo aamuyöllä/aamulla on mahdollista rintamavyöhykkeen läheisyydessä linjalla P-Karjala-Oulun seutu. Päivemmällä ukkosriski kasvaa etenkin Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa, kun idästä EPL-selänteessä työntyy alueelle hieman lämpimämpää ja kosteampaa ilmaa. Iltaa kohti voimistuva alatroposfäärin tuulenshear lisää vaaraa aiheuttavien ukkospuuskien riskiä itärajan läheisyydessä. Samalla myös konvektiosolujen järjestäytyminen SW-NE-suuntaisiksi nauhoiksi on mahdollista. Toisaalta myös ryhmittyminen SE-NW suuntaan rintamavyöhykettä mukaillen on mahdollista.

TUNNUSLUKUJA KONVEKTIOALUEILLE:
Koillinen alue
CAPE 100...300, LI 0...-2, KO 0...-3, KI 25-30, TD 13...17

 

 

 

 

 

 

12.6.2004

SÄÄTILAN KEHITYS:
Pohjois-Euroopassa on laaja matalapaineen alue. Terävähkö yläsola lähestyy Suomea lännestä ja sola-akseli on iltapäivällä lounaisilta merialueilta kohti Etelä-Ruotsia ja Pohjanmeren etelärannikkoa. Ylätroposfäärin suihkuvirtaus on selvästi Suomen eteläpuolella eikä vaikuta lauantain konvektioon. Etelärannikon tuntumassa ja Baltiassa esiintyy heikkoa ylä- ja keskitroposfäärin kylmää advektiota.

Yläsolaan liittyvän pintamatalan keskus liikkuu hitaasti etelärannikkoa viistäen itään. Keskuksen itäpuolella heikkopiirteinen ekvivalentti potentiaalilämpötilan (EPL) selänne nousee iltapäivällä maan kaakkoisosaan. Alueella esiintyykin heikkoa lämmintä advektiota. Merkittäviä alatroposfäärin suihkuvirtauksia ei esiinny.

ENNUSTETTU KUURO- JA UKKOSAKTIIVISUUS:
Lapin itäosa
Polaari-ilmamassaan kehittyy iltapäiväpainotteisia heikkoja ukkoskuuroja - ukkosriski jää ylimmilläänkin 30%:iin. Vaatimattoman tuuliprofiilin vuoksi kuurojen laajempi ryhmittyminen on epätodennäköistä. Iltaa kohti uusi yläsola lähestyy maan pohjoisosaa lännestä ja saattaa positiivisen pyörreadvektion kautta pitää kuuroja hengissä myös illalla ja yöllä. Ukkonen tällöin on kuitenkin melko epätodennäköistä.

Maan kaakkoisosa
Huolimatta melko runsaasta pilvisyydestä alueellinen ukkosriski kohoaa iltapäivällä ja alkuillasta 30%:iin. Lännestä lähestyvä yläsola (positiivinen pyörreadvektio) ja EPL-selänteessä esiintyvä lämmin advektio nostavat ukkosriskiä. Ukkoset ovat mahdollisia jo aamulla Suomen eteläpuolella. Iltapäivällä ja illalla ukkosherkin alue Suomessa lienee Itä-Uudenmaan, Kymenlaakson, eteläisimmän Savon ja osittain Etelä-Karjalan alueella. Tuuliprofiili tukee marginaalisesti konvektiosolujen ryhmittymistä likimain itä-länsisuuntaan. Todennäköisemmältä kuitenkin näyttää, että yläsolan aiheuttama laajemman skaalan pakote määrä lauantain konvektion ulkoasun. Ainakin lännempänä sade on melko jatkuvaa ja runsasta. Näin ollen syvän konvektion kätkeytyminen jatkuvan sateen joukkoon on mahdollista.

TUNNUSLUKUJA KONVEKTIOALUEILLE:
Maan kaakkoisosa:
CAPE 50...150, LI -1...+2, KO +1...-2, KI 20-30, TD 9...13

 

 

 

 

 

 

 

5.6.2004

SÄÄTILAN KEHITYS:
Laajahko ylämatala sijaitsee Suomen pohjoispuolella. Maassamme vallitsee aluksi lievästi antisyklonaalinen virtaus. Ylämatalan reunaa pitkin lähestyy Suomea lännestä kuitenkin terävöityvä yläsola. Sola-akseli saapuu illalla Pohjois-Ruotsiin. Ylätroposfäärin suihkuvirtaus lähestyy solan mukana lännestä, mutta ei juurikaan vaikuta konvektion kehittymiseen Suomessa.

Alemmassa troposfäärissä on terävähkö rintamavyöhyke Oulun läänin vaiheilla. Maan pohjoisosassa esiintyykin voimakasta alatroposfäärin lämmintä advektiota. Iltaa kohti puolestaan kylmä rintama lähestyy maan länsiosaa Ruotsin puolelta. Alatroposfääriin kehittynee illalla heikohko lounainen suihkuvirtaus (kylmän rintaman etupuolelle) maan länsiosaan. Numeeristen laskelmien mukaan pintatuulessa esiintyy konvergenssialue, joka liikkuu päivän aikana Oulun läänin yli koilliseen.

ENNUSTETTU KUURO- JA UKKOSAKTIIVISUUS:
Alatroposfäärin lämmin advektio, auringon lämmittämä rajakerros, pintatuulen konvergenssialue sekä iltaa kohti myös yläsolaan liittyvä positiivinen pyörreadvektio lisäävät ukkoskuurojen mahdollisuutta etenkin iltapäivällä Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Savossa sekä Kainuussa. Alueellinen ukkosriski on iltapäivällä 30%. Tätä pohjoisempana pilvisyys lienee runsaampaa ja sade jatkuvampaa. Riskialueella tuuliprofiili tukee marginaalisesti konvektiosoluryppäiden muodostumista - solujen nauhautuminen likimain etelä-pohjoissuuntaan on mahdollista. Tosin kuuroaktiivisuus saattaa ryhmittyä myös pintatuulten konvergenssialueen mukaisesti kaakko-luode- suuntaan (ja liikkua koilliseen). Vaaraa aiheuttavien puuskien todennäköisyys jää vähäiseksi ottaen huomioon instabiiliuden melko pienen määrän (ks. tunnusluvut).

Toinen mielenkiintoinen alue on lännestä lähestyvä kylmä rintama. Siinä numeeriset mallit osoittavat melko voimakkaita synoptisen skaalan pakotteita (pyörreadvektio) yläsolaan sekä ylätroposfäärin suihkuvirtaukseen liittyen. Lisäksi rintamavyöhykkeellä esiintyy tuulikonvergenssia. Viimeistään rintaman lähestyessä iltapäivällä Ruotsin rannikkoa mahdollinen merituulivyöhyke saattaa laukaista ukkoskuuroja Ruotsin rantaviivaa mukaillen. Illan ja yön aikana kylmässä rintamassa saattaa esiintyä paikoitellen ukkosta myös Suomen puolella johtuen voimakkaista synoptisista pakotteista. Ukkoskuurojen selviytyminen Suomen puolelle vaatii kuitenkin konvektion toimimisen rajakerroksen yläpuolella (kylmän Pohjanlahden vuoksi).

TUNNUSLUKUJA KONVEKTIOALUEILLE:
CAPE 50...150, LI -1...+2, KO +1...-2, KI 20-25, TD 5...10

 

 

 

 

 

 

 

 

 

4.5.2004

SÄÄTILAN KEHITYS:
Pohjois-Atlantilta aina läntiselle Välimerellä asti yltää laaja ylämatalan alue ja Mustaltamereltä Suomen itäpuolelle sijaitsee yläselänne. Ylämatalan itäreunaa nousee Suomea kohti lyhyt yläsola, joka liikkuu tiistain aikana maan etelä- ja keskiosan yli koilliseen. Yläsolaan liittyvän heikon suihkuvirtauksen akseli ulottuu iltapäivällä Lounais-Suomesta Pohjois-Ruotsiin ja on liikkeellä pohjoiseen. Maan länsiosassa esiintyy iltapäivällä heikkoa kylmää advektiota keskitroposfäärissä.

Alempana troposfäärissä 850 hPa:n ekvivalentti potentiaalilämpötilan (EPL) selänne on aluksi Baltian pohjoisosassa, mutta liikkuu illaksi maan etelä- ja itäosan ylle. Maan eteläosassa esiintyy iltaa kohti voimistuvaa lämmintä advektiota. Alatroposfäärin eteläinen suihkuvirtaus sijaitsee koko tiistain ajan lähinnä maan länsiosan ja läntisen Lapin yllä. Kosteus lisääntyy alemmassa troposfäärissä reilusti läntisen Suomen yllä ja pilvisyys lienee siellä varsin runsasta.

ENNUSTETTU KUURO- JA UKKOSAKTIIVISUUS:
Suomessa tiistain aktiivisuuteen vaikuttaa paljolti pilvisyyden määrä. Maan länsiosassa, jossa koilliseen etenevän yläsolan sekä ylätroposfäärin suihkuvirtauksen oikean kiihdytysalueen positiivinen pyörreadvektio (PVA) aiheuttavat laajan skaalan nousuliikepakotetta, on pilvisyys luultavasti varsin runsasta. Tällöin mahdollisesti syntyvä voimakkaampi konvektio ei pääse kunnolla juurtumaan rajakerrokseen ja aktiivisuus on riippuvainen lähes pelkästään em. synoptisen mittakaavan pakotteista. Maan länsiosassa 0-3 km tuulenshear on suurin (15 m/s), mutta vaaraa aiheuttavien puuskien mahdollisuus jää varsin marginaaliseksi edellä esitetyistä syistä.

Idempänä pilvipeite on luultavasti ohuempaa ja aurinko pääsee lämmittämään melko tehokkaasti rajakerrosta. Tämän lisäksi etelästä nouseva EPL-selänne sekä yläsolan PVA kasvattavat alueellisen ukkosriskin iltapäivällä kaakossa noin 30%:iin. Tuuliprofiili tukee konvektiosolujen ryhmittymistä laajemmiksi kokonaisuuksiksi, jolloin mahdolliset kuuronauhat lienevät W-E- tai NW-SE-suuntaisia liikkuen pohjoiseen tai koilliseen. Lisäksi iltapäivällä tai illalla Baltiassa mahdollisesti kehittyneet konvektioalueet saattavat ajautua Suomenlahden yli maan eteläosaan.

TUNNUSLUKUJA KONVEKTIOALUEILLE:
CAPE 50...200, LI -1...+2, KO +1...-2, KI 25-30, TD 9...12