Maanantai 14.6.

Ukkosen todennäköisyys < 20 %

Heikko korkeanselänne ylittää Suomen ja keskitroposfääri on lähes koko maassa staattisesti stabiili. Lisäksi rajakerroksen kosteusmäärät ovat niukalla tasolla. Salamoinnin esiintyminen on epätodennäköistä. Iltaa kohti lännestä lähestyy terävä yläsola sekä nopeasti syvenenä myrskymatalapaine.

Vaaratasojen todennäköisyydet

Päivitetty 14.6.2021

Ukkosen todennäköisyys 20 ... 40 %

Ei-konvektiiviset tuulenpuuskat 18 ... 23 m/s

Suomen ylittää terävä yläsola ja voimakas matalapaine, johon liittyy vahinkoa aiheuttavia ei-konvektiivisia tuulia. Maan keski- ja pohjoisosassa keskitropofääri muuttuu ehdollisesti epävakaaksi, ja matalapaine tuo mukanaan myös kapenevan sektorin runsaampaa rajakerroksen kosteutta (joka on illaksi jo maamme itäpuolella). Nopean syklogeneesin ja synoptisen mittakaavan nousuliikettä ruokkivan tilanteen vuoksi, pilvisyys on monin paikoin runsasta, mikä heikentää syvän kostean konvektion elinoloja. Heikko salamointi on mahdollista yläsolan pohjan etupuolella Pohjanlahdella sekä maan pohjoisosassa lähinnä vuorokauden alkupuoliskolla. Päähuomio päivän säässä kohdistuu kuitenkin matalapaineen voimakkaisiin tuuliin.

Myrskykeskus liikkuu tiistain aikana nopeasti Selkämeren pohjoisosasta Barentsinmerelle. Tuulisimman alueen sijainti on siirtynyt etelämmäksi verrattuna edeltävään päivitykseen. Myrskytuulia voi esiintyä Selkämerellä jo aamuyöllä, mutta maa-alueilla tuulihuippu koetaan Satakunnassa ja Pirkanmaalla jo varhain aamulla, Keski-Pohjanmaalla, Keski-Suomessa ja Savossa keskipäivällä ja Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Pohjanmaalla sekä Kainuussa iltapäivän tunteina. Tilanne on ohi illan aikana myös aivan idässä.

Tuulihuipun aikana puuskat voivat ylittää 20 m/s, mikä johtaa kesäkuukausien aikana yleensä merkittäviin vaikutuksiin. Sähköttömiä talouksia saattaa kertyä useita kymmeniä tuhansia ja pelastustoimen tehtäviä useita satoja, jos myrskypuuskaskenaario toteutuu. Plivisyystilanne aiheuttaa epävarmuutta, samoin kuin matalapaineen runsaahkon vesisateen muodostuksen (diabaattinen lämmitys) aiheuttama myrskykeskuksen syveneminen. Mikäli aurinko pääsee paistamaan tuulisimmalla alueella ja diabaattiset prosessit voimistavat entisestään tuulia, on pienialaisesti mahdolisuus jopa 25 m/s puuskiin. Myös tuulisimman alueen sijainnissa oli pohjois-eteläsuunnassa 100-200 km eroja ennusteen laadintahetkellä.

Vastaavia kesämyrskyjä esiintyy arviolta 3-5 vuoden välein.

Vaaratasojen todennäköisyydet

(ei-konvektiiviset tuulet)

Ukkosen todennäköisyys < 20 %

Yläselänne saapuu lännestä ja stabiloi jälleen keskitroposfäärin. Syvää kosteaa konvektiota ei ole odotettavissa.

Vaaratasojen todennäköisyydet

Torstai 17.6. -

Sunnuntai 20.6.

Yläselänne pitää Fennoskandiaa otteessaan ja lounaasta virtaa Suomeen helteistä ilmamassaa. Viikonvaihteen lähestyessä 30 asteen lämpötilat alkavat olla mahdollisuuksien rajoissa. Keskitroposfääri on aluksi laajalti stabiili ja rajakerroksen kosteus niukkaa, mutta jakson loppua kohti sekä instabiilisuus että kosteusmäärät ovat kasvussa. On kuitenkin mahdollista, että ainesosat eivät kohtaa vielä sunnuntaihin mennessä Suomen yllä, vaan ukkosherkkä alue jää Suomen lounaispuolelle.

Vaaratasojen todennäköisyydet