YHTEENVETO
Valion päivänä Suomeen saapuva myrskymatalapaine voimistaa tuulia Lapin eteläpuolella. Lännenpuoleiset tuulet aiheuttavat myrskyvahinkoja yleisesti etenkin maan keskiosassa. Maa-alueilla noin 25 m/s puuskat voivat aiheuttaa laaja-alaisempia metsävahinkoja, sillä maa on roudaton ja puut ovat vielä lehdessä.
VAARAA AIHEUTTAVAN SÄÄTILANTEEN KUVAUS
Ajankohtaan nähden varsin voimakas ylätroposfäärin suihkuvirtaus ulottuu Grönlannin eteläkärjestä kohti Fennoskandiaa. Se erottaa eteläpuolella olevan "helleilmamassan" sekä pohjoispuolella olevan varsin kylmän polaari-ilman. Rintamavyöhykkeeseen muodostunut matalapaineen aalto on torstaina liikkunut nopeasti Islannista kohti Norjanmerta. Osakeskus syvenee nopeasti perjantain vastaisesta yöstä alkaen osittain suihkuvirtausytimen vasemman jarruuntumisalueen avustamana. Matalapaineen keskus on perjantaina iltapäivällä Etelä-Lapin yllä liikkeessä itäkaakkoon.
Aikataulu
Tuuli voimistuu Suomessa länsipainotteisesti tasaiseen tahtiin perjantain vastaisena yönä ja aamuna. Vaaraa aiheuttavat tuulet alkavat kylmän rintaman ylityksen myötä Pohjanmaan rannikolla klo. 13-15 aikoihin. Kaikkein tuulisin vaihe osuu Pohjanmaan maakuntiin klo. 17-20. Päijänteen kohdilla tuulihuippu on arviolta klo. 21 ja itäisimmissä maakunnissa klo. 23-02. Tuulen suunta voimakkaimpien tuulien aikana on lännen ja luoteen välistä. Tilanne rauhoittuu Pohjanmaan maakunnissa puolenyön aikoihin ja aivan idässä lauantaiaamun tunteina.
Vaikutusalue
Numeeriset mallit ovat olleen samaa mieltä myrskystä yleisellä tasolla, mutta eroja on etenkin kovimpien tuulien alueesta pohjois-etelä -suunnassa. Malleista GFS ja jossain määrin myös HIRLAM ovat simuloineet vaarallisen voimakkaita tuulia myös maan eteläosaan. Euroopan keskuksen (ECMWF) malli on pysynyt pohjoisemman reitin kannalla pitäen etelän puuskat pääosin alle 20 m/s tasolla. Mallikonsensuksen mukaan todennäköisimmin vaarallisen voimakkaita tuulia esiintyy maan keskiosassa, etenkin Keski-Pohjanmaalta Pohjois-Karjalaan ulottuvalla alueella ja lähimaakunnissa. Epävarmuus voimakkaiden puuskien suhteen kasvaa jälleen tästä pohjoiseen mentäessä lähinnä Koillismaalla sekä Kainuun pohjoisosassa.
Puuskanopeudet
Reittien lisäksi numeeriset mallit tarjoavat hieman erilaisia arvoja maa-alueiden kovimpien puuskien osalta. Haitari on karkeasti ottaen 22-27 m/s välillä. Kovinta linjaa on pitkään vetänyt GFS, joka on tarjonnut 25-27 m/s maksimipuuskia ja heikointa linjaa puolestaan HIRLAM, jonka puuskat ovat järvialueita lukuun ottamatta olleet kovimmillaan noin 22 m/s luokkaa. Yleensä melko hyvä kompromissi on ollut lisätä muutama "piste" ECMWF ennusteeseen ja ottaa muutama pois GFS:n skenaariosta. Näin ollen todennäköisimmin maa-alueiden kovimmat puuskat tulevat olemaan 25 m/s luokkaa. Järviasemilla saatetaan yltää tätä hieman kovempiinkin lukemiin vähäisemmän rosoisuuden ja pitkien pyyhkäisymatkojen myötä.
Vaikutukset
Yllä mainitut tuulen nopeudet eivät itsessään ole erityisen harvinaisia, mutta tilanteesta tekee vakavamman myrskyn varhainen ajankohta alkusyksystä. Tyypillisesti kovemmat myrskyt koettelevat Suomea marraskuu-tammikuu aikana, jolloin maa saattaa olla jo roudassa ja puista ovat lehdet tippuneet. Nyt kumpikaan metsätuhoja hillitsevä tekijä ei ole voimassa ja lisäksi Pohjanmaan maakunnissa syyskuu oli varsin sateinen pitäen maaperän kosteana.
Edellä mainitut ympäristötekijät huomioon ottaen on perjantain Valio-myrskystä odotettavissa vaikutuksiltaan mahdollisesti merkittävää. Jo 20 m/s puuskat riittävät aiheuttamaan vahinkoa ja ennustetut noin 25 m/s puuskat mahdollistavat laaja-alaisia puustotuhoja roudattomaan aikaan. Seurauksena syntyvät sähkökatkot voivat täten olla niin ikään laaja-alaisia ja melko pitkäkestoisiakin. Sähköttömiä asiakkaita saattaa lopulta olla hyvin karkean arvion perusteella noin 200 000 ja kaatunutta puustoa kertyä 1-3 miljoonaa kuutiota. Näillä mittapuilla Valio menee suurin piirtein samaan kastiin vuoden 2013 Eino-myrskyn kanssa.
Muut yksityiskohdat
Merellä tuuli ei yllä yhtä merkittävään "luokkaan" kuin mitä maa-alueiden vaikutukset tulevat olemaan. Keskituuli yltää pohjoisilla merialueilla toki myrskylukemiin, todennäköisesti noin 23 m/s luokkaan.
Viimeisen lusikan soppaan tuovat yksittäiset kuuropilvet, jotka voivat paikallisesti lisätä tuulen puuskien voimakkuutta entisestään pahentaen tuulivahinkoja, kuten hienohilamallit ovat välillä simuloineet kylmän rintaman yhteyteen.
Comments