Ennustearkisto

1939 Konneveden pyörremyrsky

Last Updated: 01 January 2023
Written by Leevi Korpela

MYRSKYT 1939

 

 

 

8-11.07.1939

RAKEET VAHINGOITTIVAT ELÄIMIÄ, VILJELMIÄ JA RAKENNUKSIA

Lauantaina raivosi ankara ukonilma Ylivieskan Heittoperällä. Kello 19 ja 20 välillä satoi mainitussa kylässä noin kilometrin levyisellä alueella tavattoman kookkaita rakeita, jotka olivat läpimitaltaan jopa 4 senttimetriä. Rakeita tuli noin 15 minuutin ajan taivaan täydeltä.

Ensimmäiset rakeet satoivat Järvelän talon kohdalla. Pilven edetessä kiihtyi rakeiden tulo niin ankaraksi, että Järvelän omistamalla Pihlajakankaan pientilalla ne vioittivat kevätviljan ja perunan täydellisesti sekä hakkasivat talon ulkoseinien laudoituksen aivan pilalle. Joonas Peikon omistamalla Hirvelän tilalla viljelykset tuhoutuivat kokonaan ja Eino ja Feliks Peikon omistamalla Peikon tilalla osittain. Lisäksi rakeet hakkasivat ulkona olleiden lampaiden päät ja selät verille.

Kuuron kulkiessa eteenpäin se tuhosi mv. Kostakankaan kaikki viljelykset sekä osan Verneri Rahkolan ja Seppo Kamsulan viljelyksistä. Rakeiden suuruutta kuvaa se, että ne vielä sunnuntaina eivät olleet sulaneet. Kuuro kulki noin kilometrin leveydeltä, kun taas hävitysalue oli vain puolen kilometrin levyinen.

Raekuuro tuotti vähävaraisille viljelijöille arvaamatonta vahinkoa, jota arvioimaan matkusti paikalle maanantaina maatalousteknikko Toivo Salanne Oulun läänin Talousseurasta, mutta ei voinut ukkossateen takia arviotyötä aloittaa.

 

Haapajärvellä rakeet rikkoivat kymmenittäin ikkunaruutuja

Lauantain vastaisena yönä ja jälleen lauantaina iltapäivällä raivosi Haapajärvellä ankarahko ukkonen. Rajuilmaa seurannut raekuuro kulki kirkonkylästä Nivalaan päin tuhoten viljan jokseenkin kokonaan noin 4 kilometrin pituiselta ja kilometrin levyiseltä alueelta. Rakeiden mainittiin olleen tuuman vahvuisia.

Raesade särki Yrjö Haapasen talosta kolmattakymmentä ikkunaruutua ja aiheutti samanlaisia vaurioita muissakin taloissa. Janne Vähätiiton navetassa surmasi salama kaksi lehmää.

Myöskin muissa Oulun läänin eteläisissä kunnissa vieraili lauantaina ukkonen, mm. Oulaisissa. Pulkkilan Hyvärilän kylässä maanviljelijä Reijo Myllykankaan talossa löi salama keittiön tulisijaan hajottaen sen kokonaan. Huoneessa olleet useat henkilöt säilyivät vahingoittumattomina. Lukuisten paikkakuntien puhelinyhteydet olivat katkenneet.

 

Sunnuntaina salama tappoi Paavolassa Pohjois-Pohjanmaalla

Sunnuntaina kello 14 aikaan kulki hirvittävä ukonilma Paavolan (nyk. Ruukki) pitäjän yli. Salama iski kahteen taloon, ensin Rukkisperällä Juho Pietarilan taloon rikkoen savupiipun sekä huoneiden läpi kulkiessaan huonekaluja ja ikkunoita. Talon nuori isäntä istui keittiössä lapsi sylissään. Salama tappoi isän ja lapsi meni tajuttomaksi, mutta jäi henkiin. Talon emäntä  makasi toisen lapsen kanssa vuoteessa. Lapsi säilyi vahingoittumattomana, mutta emännältä riisui salama toisesta jalasta kengän ja sukan. Jalka ei vahingoittunut, mutta kylkeen tuli suuri naarmu.

Salama sytytti tulipalon ullakolla, mutta se saatiin sammumaan. Ukkosen vierailun jälkeen paikalle saapui lääkäri, mutta hän saattoi vain todeta Kalle Pietarin menettäneen henkensä.

Salama iski vähän myöhemmin toiseen taloon, mutta alkanut palo saatiin heti sammutetuksi. (HS 10-11.7)

 

Maanantaina 10.7 raivosi ukonilma useissa Etelä-Pohjanmaan pitäjissä ja salamaniskut aiheuttivat vaurioita ja tulipaloja omaisuusvahinkoineen. Ihmishenkiä ei tiettävästi menetetty. Erään talon isäntä ja kaksi poikaa saivat salamaniskun, mutta "kuin ihmeen kaupalla säästyivät he pahemmilta vammoilta".

Tiistaina 11.7 kello 18 tienoilla liikkui Maaningan Tavinsalmen kylässä ankara ukonilma tappaen mv. Arvo Voutilaisen perillisten karjan. Salama iski laitumella puuhun, jonka alta karja oli hakenut suojaa. 8 lehmää ja sonni tavattiin puun alta kuolleina. (HS 12-13.7)

 

 

 

21.07.1939

RAJUA UKKOSSÄÄTÄ RAETUHOINEEN ETELÄ- JA KESKI-SUOMESSA

Perjantain kuluessa raivosi laajoilla alueilla Etelä- ja Keski-Suomessa ankara ukkosilma, jota monin paikoin seurasi kaato- tai raesade. Salamaniskut aiheuttivat eri tahoilla runsaasti vahinkoja. Surullisimmat olivat seuraukset Joroisissa Kolman pysäkin seuduilla, jossa salama surmasi 30-vuotiaan työmiehenvaimo Olga Räisäsen. Hän oli aamulla kello 8 jälkeen heinäniityllä ehtinyt haravoida noin 20 minuuttia, kun salama yhtäkkiä iski häntä päähän, poltti huivin ja hiukset sekä teki päähän aukon. Kuolema seurasi heti. Ruumiista salama siirtyi haravan vartta myöten maahan kaivaen paikalle ison kuopan. Myös haravan varteen jätti salama merkkinsä.

Seudulla ei vallinnut sanottuun aikaan mainittavampaa ukonilmaa, vaikka jyrähdyksiä kuuluikin kauempaa.

 

Varsinais-Suomessa Ruskon kirkonkylässä sytytti salama mv. Kustaa Hiitolan talon päärakennuksen tuleen. Kun rajuilman johdosta paikkakuntalaiset olivat sulkeneet puhelimiaan ja Ruskon puhelinkeskuskin oli vioittunut, ei sammutusväkeä saatu hälytettyä. Paikalle onnistuttiin kuitenkin kutsumaan Maarian vpk, jonka toimesta palo saatiin rajoitettua ullakko-osaan, mikä tiilikattoineen kuitenkin tuhoutui. Alakerran kärsiessä myös pahoin sammutusvedestä vahinkoarvio nousi 100 000 markkaan. Rakennus oli vakuutettu vain 35 000 markasta.

Lounais-Suomessa Lokalahdella salama vaurioitti pahoin Perkkiön tilan päärakennusta. Salama tuli sisään puhelinjohtoja pitkin ja heitettyään puhelimen lattialle siirtyi kamarin puolelle rikkoen väliseinän ja ikkunaseinän. Kaikkialla huoneissa oli särkyneitä hirsien säröjä.

Kalannin Hyynisten kylässä Puukin tilalla oltiin heinänkorjuussa ja purkamassa kuudetta kuormaa heinälatoon, kun salamanisku sytytti sen palamaan. Töin tuskin pelastuivat sisällä olleet kolme miestä ja lato heinineen paloi maan tasalle. Tuli levisi myös läheiseen metsään, mutta nopeasti paikalle saapunut kylänväki sai suurin ponnistuksin palon sammumaan. Ukkosen yhteydessä ei satanut lainkaan.

Laitilan Kodjalassa ukonilma sytytti palamaan niin kansakoulun kuin saman kylän osuuskaupan myymälärakennuksenkin, jotka kärsivät seinä- ja sisustusvahinkoja. Lisäksi Pärkön tilalla salama iski alas heinäpellolle polttaen heinäseipäitä. Laitilassa ukkosta seurasi ankara vesi- ja raesade.

 

Helsingin ympäristössä 3-senttisiä rakeita

Perjantaina kello 14 seuduissa keskittyi raivoisa ukkonen Helsingin pohjoispuolen maaseutupaikkakunnille, kun taas kaupungissa salamoi ja jyrisi varsin heikosti. Tikkurilan kohdalla kävi ukkonen niin ankarasti, ettei ainakaan 10 vuoteen muisteta paikkakunnalla vastaavaa olleen. Puoli tuntia satoi ankarasti vettä ja rakeita, joista osa oli noin kolmen sentin läpimittaisia. Rakeet aiheuttivat melkoisia vahinkoja pelloilla ja kasvitarhoissa, sekä katkoivat ja lakosivat viljat ja silpoivat varsinkin perunamaat pahoin. Rakeita satoi niin paljon, että maa oli jonkin aikaa aivan valkoisena.

Suunnilleen samanaikaisesti riehui ukkonen myös Sipoossa. Talman kylässä satoi Tikkurilan tapaan suuria rakeita, jotka aiheuttivat pelto- ja puutarhakasveille tuntuvia vahinkoja. Lisäksi useista rakennuksista särkivät rakeet ikkunoita.

Kello 13 tienoissa lähellä Korson asemaa salamasta syttynyt tulipalo poltti kirjaltaja Ottmar Julius Ranckin omistaman asuinrakennuksen perustuksiaan myöten. Salama kulki talon läpi sytyttäen sen useasta kohdin tuleen vahingoittamatta kuitenkaan keittiön pöydän ääressä istuneita kahta henkilöä.

 

Raesade tuhotöissä Kirkkonummen Masalassa

Perjantaista kovaa rajuilmaa paikoitellen seuranneet ankarat raekuurot aiheuttivat varsinkin Masalan tienoilla suurta vahinkoa. Rakeiden kerrottiin olleen "kirsikankokoisia" ja sateen tauottua ojien täyttyneen niistä ääriään myöten. Rakeet lävistivät jopa asfalttikattoja tehden niistä "seuloja", mutta pahimmin kärsivät puutarhat ja viljelykset. Niinpä raekuurot tuhosivat 1 400 metriä kasvihuoneita. Useilla pienviljelystikoilla mm. perunaviljelmät, ruis- ja vehnävainiot sekä hedelmäpuut tuhoutuivat osittain tai kokonaan.

 

Itä-Uusimaa/Kymenlaakso

Myrskylässä ukkosen aiheuttamassa tulipalossa paloi Johan Askolinin omistamalla Hevonojan maatilalla kartanon työnjohtaja- ja karjakkorakennus perustuksiaan myöten kolmen ympäristöpalokunnan ponnisteluista huolimatta. Useat lähirakennukset olivat myös vaarassa. Vakuutukset vastannevat vahinkoja.

Puolenpäivän aikaan ukkonen raivosi Elimäellä ja Kuusankoskella. Elimäen kirkonkylässä salama iski tajuttomaksi erään naishenkilön, eikä hän vielä iltaan mennessä ollut vironnut sairaalassa. Elimäellä iski salama kuoliaaksi kolme hevosta ja yhden lehmän.

Ukkonen katkoi myös puhelinyhteyksiä monin paikoin. (HS 22-23.7)

 

 

 

31.07.1939

RAJU PYÖRREMYRSKY KONNEVEDELLÄ

Maanantaina iltapäivällä raivosi Konneveden ja Sumiaisten pitäjien rajamailla Kärkkäälän kylässä hirvittävä pyörremyrsky aikaansaaden huomattavia tuhoja. Kello 14-15 välillä alkoi Tankovuoren suunnasta sitä lähellä oleviin taloihin kuulua kovaa kohinaa. Muutaman tuokion kuluttua vuoren päältä nähtiin nopeaa vauhtia rajupyörteen lähestyvän ja kaatavan kulkiessaan maahan runsaasti metsää.

Myrsky kulki kohti Vanhan-Tankosen taloa, joka joutui noin 150 metrin levyisen pyörrekeskuksen piiriin. Ensin pyörretuuli kohtasi suuren kaksiosaisen ladon heittäen sen katon noin 30 metrin päähän ja hajottaen muutamassa silmänräpäyksessä koko rakennuksen maan tasalle. Samalla hetkellä se paiskasi erään toisen ladon katon kymmenien metrien päähän. Riihi ja aivan asuinrakennuksen lähellä ollut aittarakennus kokivat saman kohtalon. Päärakennusta pyörre ei kohdannut, mutta läheisyydessä olleet suuret puut vioittivat kaatuessaan sen kattoa.

Pyörteen lähestymisen havaitessaan talon väki aikoi ensin paeta kellariin, mutta katsoi kuitenkin parhaimmaksi ryhtyä pitelemään ovia miesvoimin, ettei tuuli pääsisi repimään niitä auki ja tekemään tuhoja sisällä. Pihapiirin ohitettuaan myrsky hajotti niityllä olleita heiniä suuret määrät sekä kaatoi metsästä jatkuvasti puita.

Pyörremyrskyn tavatonta voimaa kuvastaa raskaiden kattojen lentäminen paikoiltaan useiden kymmenien metrien päähän. Suurten havupuiden nähtiin nousevan korkealle ilmaan huolimatta siitä, että myrskyn on ensin täytynyt repiä ne juuriltaan irti maasta. Rakennusten särkymisestä ja puiden kaatumisesta aiheutunut ryske oli kuulunut useiden kilometrien päähän.

Pyörremyrskyn aiheuttamat vahingot nousevat huomattaviksi, sillä jo rakennusten osalta ne tekevät useita kymmeniä tuhansia markkoja ja päälle tulevat metsille sattuneet vauriot, jotka voivat kohota hyvinkin suuriksi. (HS 1.8)

 

1940-42

Last Updated: 16 December 2017
Written by Leevi Korpela

MYRSKYT 1940

 

 

 

13.07.1940

UKKOSTA JA RAKEITA RAUMAN SEUDULLA

Lauantaina päivällä Säkylässä oli maanviljelijä Väinö Sorkkila yhdessä siirtoväkeen kuuluvan Kostiaisen kanssa heinäpellolla, kun puhkesi ankara ukonilma. Miehet aikoivat mennä suojaan heinälatoon, mutta samalla hetkellä, kun Sorkkila sai ladon oven auki, iski salama siihen paikkaan surmaten hänet ja tainnuttaen Kostiaisen. Väinö Sorkkila oli 44-vuotias ja häneltä jäivät puoliso ja kaksi lasta.

Samanaikaisesti riehui myöskin Raumalla ankara ukonilma, jonka kestäessä satoi runsaasti rakeita ja vettä tuli kaatamalla. Lyhyessä ajassa joutuivat kellarit ja alempana olevat maat veden valtaan ja kaduille muodostui vuolaita puroja. Rakeet, jotka olivat harvinaisen kookkaita, vioittivat puutarhoissa puita ja pensaita, joista katkeili oksia. Ukkonen teki myös muita tuhoja, ja salama iski mm. Rauma Oy:n puhelinkeskukseen.

Satakunnassa ukkonen oli aiheuttanut paljon tulipaloja ja puhelinhäiriöitä jo perjantaina iltapäivällä. (HS 13/15.7)

 

 

 

01.07.1942

RAESADE TUHOSI 20 TALON VILJELYKSET VUOLIJOELLA

Rajuilma ja ukkossade Vuolijoen Saaresmäessä keskiviikkona aiheutti suuria vahinkoja. Harvinaisen kovaa ukkosilmaa ja kaatosadetta seurannut raesade putosi maahan niin suurella voimalla, että mainitun Saaresmäen kylän keskipaikoilla ns. Pellikanmäen kohdalla noin 20 talon viljelykset suurin piirtein katsoen turmeltuivat.

Raesateen alla murskaantuivat rukiit, ohrat, kaurankylvöt, perunat ja juurikasvit niin pahoin, ettei niistä ole enää paljon toivoa. Maa myllertyi kuin kyntäjän ja äestäjän käsissä ja oraat sekä rukiin korret kaatuivat maahan. Rajuilma riehui siis verrattain rajoitetulla alueella ja kylän laitamilla vahingot olivat vähäisiä.

Rakeet olivat suuria ja niitä satoi niin sakeaan ja paljon, että niitä lämpimästä ilmasta huolimatta kertyi kaikkialle maahan monen tuuman vahvuudelta. Paikkoihin, joihin vesivirrat rakeita kuljettivat, niitä kasaantui vahvoja kinoksia ja ne olivat vielä seuraavana päivänä osoittamassa luonnonvoimien raivoa. Viljelysten kärsimät vauriot olivat raskaat. Yhdessäkään talossa Saaresmäen keskikylällä ei kunnollista satoa saada.

Ukonilma aiheutti vahinkoja myös muilla paikkakunnilla, muun muassa Sotkamossa salama tappoi kolme lehmää koivupuun alle.

 

4.7 Kajaanissa iltapäivällä raivonnut ukkonen aiheutti kaato- ja raesateen. (Kainuun Sanomat 4.7)

 

1946

Last Updated: 21 March 2019
Written by Leevi Korpela

MYRSKYT 1946

 

 

 

18.06.1946

ANKARA UKONILMA, PYÖRREMYRSKY JA ISOJA RAKEITA

Iltapäivällä vallinneet ukonilmat aiheuttivat vahinkoa  eri puolilla Etelä- ja Keski-Suomea. Itä-Suomen puhelinliikenne kärsi pahoista häiriöistä. Kaikki puhelinyhteydet katkesivat kello 15-16 ajoissa mm. Mikkelistä Lappeenrantaan ja Imatralle. Myöskin Mikkelistä Tampereelle, Turkuun ja Hämeenlinnaan sekä suurimmaksi osaksi Kotkaan, sekä puolet yhteyksistä Helsinkiin menivät poikki. Paikoin lienevät vauriot aika pahoja.

 

Jyväskylän seudulla raivosi kello 19 tienoissa ankara ukkonen, jonka vaikutusalue ulottui Säynätsalosta Haapamäkeen saakka. Puhelinyhteydet kaupungista etelään päin olivat koko illan poikki. Ukonilman yhteydessä oli ankara pyörremyrsky, joka kaupungin ja 12 kilometriä pohjoiseen suuntaan sijaitsevan Leppäveden välillä katkaisi satoja puita. Myös kaikki samalla matkalla olleet puhelinpylväät katkesivat.

Hämeenlinnan seudulla niinikään kello 19 aikaan raivonnut ukkonen vioitti kolme lähiseudun maaseutukeskusta ja kaatoi mm. kaupungin puistossa useita vanhoja puita. 

 

Turun seudulla raivonneen ukonilman aikana oli ankara raesade Kaarinassa, Rantakulmalla ja Kuusistossa. Se rikkoi kasvilavojen ikkunaruutuja ja murjoi itse kasveja. Ruis on muutamin paikoin pahoin taipunut maahan. Eräiltä paikkakunnilta saapuneiden tietojen mukaan raesade särki insuliittikattojakin.

Rakeet olivat kooltaan jopa 6 sentin läpimittaisia. Rajuilma raivosi pahimmillaan kello 17.30-18. Vielä kello 21.30 ilmoitti eräs henkilö mitanneensa 8 sentin mittaisia ja 70 g painoisia rakeita.

Myöskin Salon seudulla raivosi kova ukonilma kello 17.20 ajoissa kestäen noin 40 minuuttia. Salama iski Joensuun kartanon mailla alas viisi kertaa katkoen suuria, vanhoja puita aivan navettarakennuksen läheisyydessä. Sen pahempia vaurioita se ei kuitenkaan näillä seuduin aiheuttanut. (HS 19.6)

 

1943 Syysmyrsky etelärannikolla

Last Updated: 21 March 2019
Written by Leevi Korpela

MYRSKYT 1943

 

 

 

18.07.1943

RUNSAASTI UKKOSILMAN TUHOJA POHJOIS-SAVOSSA

Sunnuntaina iltapäivällä liikkui Pohjois-Savossa ankara ukonilma. Salamat ja paikoin jopa 2-senttiset rakeet pirstoivat puita, särkivät ja lakouttivat kasvavia viljoja sekä rikkoivat ikkunaruutuja tehden myös muuta vahinkoa. Myös ihmishenkiä menetettiin ja tulipaloja syttyi pitkin maakuntaa.

Pielaveden Pajukylässä A. Ahlströmin taloon iski salama sunnuntai-iltana kesken syntymäpäiväjuhlan pirstoen sen asumiskelvottomaan kuntoon ennen perusteellista korjausta. Talossa oli toistakymmentä syntymäpäivävierasta, joista 62-vuotias leskiemäntä Kustaava Martikainen sai heti surmansa ja kaksi lasta sekä eräs rouva saivat palohaavoja ja muita vammoja.

Tuusniemellä vaati ukkonen myös kuolonuhrin. Juurikkamäen kylässä työmies Matti Kristensson oli vaimonsa kanssa soutamassa uistinta, kun salama iski Mattiin, joka silmänräpäyksessä sai surmansa.

Vesannon kirkonkylässä salama iski paikallispäällikkö Jyrkkäsen 9-vuotiaan pojan tainnoksiin, mutta hänet saatiin tekohengityksellä virkoamaan. Muuruvedellä salamaniskuun kuoli laidunkarjasta kaksi lehmää.

Vieremällä vallitsi myös harvinaisen ankara ukonilma. Kello 13.30 salama iski kirkonkylän keskustassa sijaitsevaan liikemies Juho Huttusen kauppakartanoon sytyttäen sen tuleen. Kahden palokunnan työskentelystä huolimatta rakennus paloi maan tasalle samoin kuin lähellä olleet makasiini- ja vajarakennus. Myös kunnantalo, lottala ja apteekki olivat vaarassa, mutta ne saatiin varjeltua. Vahingot nousevat noin 500 000 markkaan. Vieremän kirkonkylän alueella kaatui puhelinlinjoja noin kilometrin pituudelta. (HS 20.7)

 

Lauantaina 17.7 Inarissa ankara ukonilma surmasi kaksi miestä. He olivat Laanilan tunturissa suojautuneet rankkasateelta ison puun alle, johon salama iski. Surmansa saaneista poikamies Olavi Kiviranta oli syntynyt v. 1920 ja perheellinen Toivo Harju 1909.

 

 

 

19-20.07.1943

JÄTTILÄISRAKEET JA MYRSKY HÄVITTIVÄT VILJELYKSIÄ

Viimeaikaiset ukkoset ovat tehneet eri puolilla maata, ennen kaikkea Pohjanmaalla, suuria tuhoja. Niinpä maanantaina raivosi ankara ukkonen Ylihärmässä sytyttäen mm. kolme tulipaloa. Maanviljelijä A. Pöyhösen perikunnan heinäsuojan mukana paloi 5 000 kiloa kuivia heiniä ja erään toisenkin ladon sytytti salama. Samalla raivosi tavaton rae- ja vesisade. Rakeet olivat aina 4 sentin läpimittaisia ja tuhot olivat suuret. Ikkunoita särkyi runsaasti, mm. kirkon ikkunat pirstoutuivat. Viljelykset kärsivät suuria vahinkoja.

Halsualla oli niinikään tavaton rajuilma. Ukkosen aikana sataneet rakeet olivat jopa 5 sentin läpimittaisia. Myrsky kaatoi mm. 100 puuta eräälläkin mäellä ja hakkasi viljapellot aivan mustalle mullalle. Niinpä mm. ministeri Kalliokosken tilan sato tuhoutui täydellisesti.

Alajärven Kurejoelle ulottui rajuilma myös. Aleksi Juutin 18-vuotias poika Pauli sai surmansa salamaniskusta mentyään isänsä kanssa suojaan heinälatoon. Isäkin meni tainnoksiin, mutta virkosi myöhemmin.

Ukkonen ja myrsky tuhosivat näillä seuduin monin paikoin puhelinlinjat, joten tarkempia tietoja ei heti voitu saada. Kaikesta päättäen rajuilmat olivat tehneet kuitenkin hyvin suurta tuhoa. (HS 24.7)

 

Maanantain vastaisena yönä surmasi salama Joroisten Ruokoniemen kylässä talollisen A. Multasen nuoren tammahevosen ja sen varsan, sekä vikuutti vielä kolmatta hevosta. Arvoltaan menetykset olivat 80 00 - 90 000 markkaa.

 

 

Tiistaita (20.7) vasten yöllä raivosi Pieksämäellä ja Joroisissa hirvittävä ukonilma, jonka kaltaista ei miesmuistiin paikkakunnalla ole ollut. Salamat leimusivat yli koko taivaan noin tunnin ajan ja rajuilma oli voimakkaimmillaan kello yhden maissa yöllä. Rajuilmaa seurasi kaatosade, joka painoi paikkakunnan kaikki viljat lakoon ja sai aikaan muitakin vaurioita.

Noin kello 0.45 iski salama Pieksämäen pitäjän Rantakylässä mv. Ilmari Takkisen talon sähkömittariin sytyttäen tulipalon. Talon isäntä ja emäntä kahden pikkulapsensa kanssa pelastuivat hädin tuskin ikkunasta ulos alusvaatteissaan. Sen sijaan talon toisessa päässä nukkumassa ollut 11-vuotias kesävierastyttö jäi palavaan rakennukseen ja. Hänen ruumiinsa jäänteitä löydettiin eteisen kohdalta.

Puhelinyhteyden katkeamisen vuoksi ei saatu yhteyttä palokuntiin, josta olisi voitu saada moottoriruiskut apuun. Sankojen, ämpäreiden ym. käsisammutusvälineiden ja runsaan sammutusväen avulla saatiin navetta ja aittarakennus suojeltua, mutta viisihuoneinen asuinrakennus, arvoltaan noin 150 000 markkaa, paloi irtaimistoineen maan tasalle ollen vakuutettu vain vähäisestä summasta. (HS 21.7)

 

 

 

17.11.1943

SYYSMYRSKY KAATOI TUHANSIA PUITA RANNIKOLLA

Keskiviikon vastaisena yönä ja torstaiaamuna raivonnut myrsky, jonka veroisia ei ole vuosikausiin koettu, aiheutti mm. Helsingissä ja lähiseudulla  melkoisia vaurioita sekä häiriöitä liikenteessä, sähkö- ja puhelinyhteyksissä. Viranomaisilta saatujen tietojen mukaan Helsingistä ja sen lähiympäristöstä on kaatunut ainakin 2 000, mutta luultavasti kolmekin tuhatta puuta, joista yksin Seurasaaresta noin 250, Takatöölöstä, Eläintarhan ja Alppilan tienoilta kustakin 60, Vallilasta ja Kumpulasta useita kymmeniä, Kaivopuistosta, Hesperiasta, Kaisaniemestä, Liisanpuistosta ym. muutamia, Korkeasaaresta viitisentoista jne.

Puiden kaatuminen oli sulkenut osittain liikennelinjoja niin, että kaupungin rakennustoimiston katurakennusosaston koko työväki sai olla päivän raivaustöissä. Eräällä sivutiellä lähellä Oulunkylää oli kilometrin matkalla 40 kaatunutta puuta. Linja-autolinjoista olivat poikki pitkän matkan reitit Myrskylään ja Nurmijärvelle, mutta paikallisreiteillä selvittiin vähäisillä myöhästymisillä aikatauluista. Kuuleman mukaan jotkut Helsinkiin saapuneet junat myöhästyivät myrskyn vuoksi.

Helsingin ja Kotkan välillä on tuhansia puita kaatunut eräin paikoin niinkin pahasti, että autoliikenne oli jonkin aikaa pysähdyksissä.

 

Puita oli kaatunut runsaasti sähkö- ja puhelinlinjojen päälle katkoen johtimia ja sähköpylväitä. Lisäksi tuuli repi irti suuria kattojen osia, savupiippujen tuulihattuja ja mainoskilpiä sekä särki joukoittain lasiruutuja eri puolilla kaupunkia, kaatoi aitoja ja kaupungin laitamilla myös ulkorakennuksia.

Esimerkiksi Sepänkatu 15:ssa, Yrjönkatu 25:ssä sekä HOP:n talosta Aleksanterinkatu 17:ssa lensi puoli kattoa tuulen mukana. Albertinkatu 17:sta taas oli purkautunut huomattava osa tiilikattoa. Onnettomuuksia ihmisille ei kuitenkaan sattunut. Useita vesillä tai laitureissa olleita soutuveneitä ja muita pienempiä aluksia oli murskautunut rantaäyrästä vasten.

 

Sähkölaitoksen tietojen mukaan sähköjohdot Lauttasaareen, Meilahteen, Munkkiniemeen, osaan Ruskeasuota, Käpylää ja Herttuanientä olivat vaurioituneina, mikä lyhyemmän mikä pitemmän aikaa. Varsinaisen kaupungin alueella ei ole ilmajohtoja eikä ollut sanottavammin häiriöitäkään, kuten ei myöskään raitiovaunuliikenteessä lukuun ottamatta Kulosaarta, jonka raitiolinjan loppuosa oli kelle 7 jälkeen muutaman tunnin poikki kaatuneiden puiden ja katkenneiden ajojohtojen vuoksi.

Helsingin lähiympäristössä miltei kaikki paikkakunnat olivat ainakin jonkin aikaa ilman sähköä, osa vielä yönkin. Puhelinyhteydet lähes kaikkiin Helsingin Puhelinyhdistyksen maaseutukeskuksiin olivat poikki siitä huolimatta, että puhelinlinjat yleensä paremmin kestävät kaatuneitten puiden painon.

Saatujen tietojen mukaan ovat niinikään Helsingin-Riihimäen radalla olevat sekä Helsingistä itään sijaitsevien rannikkokaupunkien ym. paikkakuntien väliset puhelinlinjat olleet suurimmaksi osaksi katkenneina koko torstaipäivän. (HS 18.11)

 

Porvoon Sähkölaitoksen julkaisussa "Sähköä Porvoossa 100 vuotta" on maininta syysmyrskystä:

"Marraskuun 17. päivänä vuonna 1943 riehui Porvoon seudulla raju lounaismyrsky, jota verrattiin vuoden 1890 elokuun myrskyyn rajuudessaan. ESV:n verkossa pisimmät katkokset olivat neljän vuorokauden mittaisia. Vielä tuolloin lähdettiin linjojen korjaamiseen hevospelillä."

 

1948 Kova rae- ja rajuilmakesä

Last Updated: 16 October 2019
Written by Leevi Korpela

MYRSKYT 1948

 

 

 

07.05.1948

SALAMAN TUHOJA SATAKUNNASSA

Salama aiheutti perjantaina paljon tuhoja Satakunnassa. Parkanossa se tappoi pellolla äestämässä olleen talollisenpojan Aarno Juho Kemin iskien häntä päähän niin, että lakki halkesi. Mies sai palohaavoja ja meni kasvoiltaan mustaksi. Hän oli 32-vuotias, kihloissa ja piti vihittämän helluntaina.

Karkussa salama iski siirtoväkeen kuuluvan Vappu Äijön navettaan tappaen talon molemmat lehmät. Kankaanpäässä salama iski sähkömuuntajan, joka paloi kokonaan, Niinisalossa muuntajapalo saatiin sammumaan.

Säkylässä iski salama Pyhäjärven rannalla kalastaja Kaivolan omistamaan verkkovajaan, joka paloi kokonaan. Mukana tuhoutui vakuuttamatonta irtaimistoa satojen tuhansien markkojen edestä. Niin ikään Säkylässä salaman sytyttämä asuinrakennuspalo saatiin sammumaan, samoin kävi Köyliön Kankaanpäässä. (HS 10.5)

 

 

 

26.06.1948

SALAMA TAPPOI JA TUHOSI

Viime lauantaina teki ankara ukkonen tuhojaan Lappeenrannan seuduilla sytytellen tulipaloja ja tappaen ihmisiä ja karjaa.

Mainitun päivän iltana kello 18 ajoissa oli Lemin Kaamaniemen kylässä talon emäntä Laina Lempi karhu o.s. Tuuliainen lähtenyt pyykinpesuun saunalle. Ukkosen mentyä ohi talon pikku poika löysi äitinsä saunan kynnykseltä, mihin salama oli iskenyt hänet hengettömäksi. 35-vuotiaalta äidiltä jäi viisi lasta, nuorin puolivuotias.

Toinen salama vieraili samana iltana Lemin Pöllölän kylässä. Maanviljelijä Väinö Pesun talossa oli kokoonnuttu tupaan, jolloin salama iski äitinsä vieressä istuneen 9-vuotian Silva Mirjamin hengettömäksi. Muille ei sattunut mitään.

 

Savitaipaleen Tornionkylässä salama sytytti illalla Kymi-yhtiön omistaman piirityönjohtajan Sulo Lampisalmen asunnon koko ulkorakennusryhmän tuleen. Ryhmään kuuluneet navetta, talli, halkovaja ja aitta ym. suojia paloi lyhyessä ajassa poroksi maanviljelys- ja ajokaluineen. Mukana paloi mm. 1800 kg kauroja, heiniä, olkia ym. sekä kaksi sikaa.

 

Punkaharjun Kulennoisten kylässä lauantai-iltana iski pallosalama Otto Kososen taloon tehden pahaa jälkeä. Ensin salama surmasi asuinrakennuksen ulko-ovelle 8-vuotiaan Marja-tytön ja viskasi portaiden lähellä olleen vanhemman siskon maahan. Hänen jalkansa paloivat. Salama siirtyi sitten saunaan, repi oven ja heitteli kiukaalta kiven siruja juuri kylpemässä olleiden talon isännän, emännän ja kolmen nuorimman lapsen päälle. Nämä kuitenkin säilyivät vammoitta. (HS 29.6)

 

Runsaista sateista tulvia

Viime päivien runsaiden sateiden johdosta Lapin joet tulvivat ja myös Inarinjärvessä on vesi noussut huomattavasti. Luirojoen vesi on noussut Sodankylän kohdalla 130 sm ja Kitisenjoessa saman verran uhaten viedä mennessään henkilöliikennettä varten rakennetun pukkisillan mennessään. Tulvan takia on lossiliikenne täytynyt lopettaa.

27.6 mennessä  kymmenkunta päivää kestänyt tasainen ja pitkäaikainen sade aiheutti mm. tievaurioita Satakunnassa. Suodenniemen Parkolan kylässä tulva vei mennessään maantiesillan ympäriltä kaiken maan ja sortumia oli muuallakin. Kyläläisten mukaan ei ainakaan 15 vuoteen näillä seuduilla ole näin valtavaa sademäärää koettu. (HS 29.6 ja 1.7)

 

 

 

05.07.1948

TUHOISA RAJUILMA LOUNAIS-SUOMESSA

Turun seuduilla on viime päivinä melkein säännöllisesti vallinnut ukonilma, johon maanantaina liittyi ankara raesade suurine tuhoineen (monilla seuduilla Lounais-Suomessa).

Perttelin Hiidenkylässä satoi kello 12-13 välillä 3 sentin läpimittaisia rakeita, jotka katkaisivat ohran ja vehnän 30 sm korkuiseksi sängeksi. Syysrukiin sadosta ei ole myöskään toiveita. Sokerijuurikkaat tempautuivat kokonaan irti maasta ja niiden lehtivarret katkesivat. Tällä tavoin lasketaan neljän talon sadon tuhoutuneen ja kelpaavan vain rehuksi. Olemme saaneet kuulla, että vielä tiistaina puolenpäivän aikaan oli maassa sulamattomia rakeita. Niiden voimaa kuvasi sekin, että ne rikkoivat paljon ikkunoita ja huopakattoja.

Tuhoalue kierteli kapeana pitkin pitäjää. Rajuilmaan liittyi pyörremyrskyn tapainen ilmiö, koska pelloilla olevissa viljasuojissa ovat katot tempautuneet irti. Rajuilman vahingoiksi Perttelissä arvioitiin useiksi miljooniksi markoiksi. (HS 7.7)

 

 

 

10.07.1948

HIRMUMYRSKY KAINUUSSA

Lauantaina Kainuussa liikkunut ukkosilma aiheutti Vuolijoella raskaita vahinkoja, erityisesti Käkisaaren ja kirkonkylän alueella. Ukkonen nousi noin kello 20 tienoilla suuntautuen kohti Käkisaarta Oulujärven yli. Se alkoi pauhaavalla jyrinällä ja rankkasateella, mutta pian tuli ankara raesade jonka myötä tuuli kehittyi hirmumyrskyksi.

Rakeita satoi niin rajusti, että viljat tuhoutuivat kaikkialla, missä myrsky riehui. Rakeet olivat suuria, 2-4 sentin läpimittaisia ja niitä satoi noin 10 senttimetrin vahvuudelta. Vielä sunnuntaiaamuna olivat korkeat raekasat sulamattomina maassa.

Käkisaaressa on viitisentoista maatilaa, joilla viljelyksiä yhteensä yli 100 hehtaaria. Tältä alalta tuhoutui kaikki kasvullisuus niin tarkoin, että yhdessäkään talossa ei voida korjata viljaa, perunaa eikä heinää. Erään talon lato oli kyllä ehditty saada täyteen heinää, mutta myrsky tempaisi siitäkin katon.

 

Ukkosmyrsky jatkoi yhä raivoisana kohti Vuolijoen kirkonkylää, missä se tuhosi viljelykset yli kymmenestä talosta. Myrskyn voimaa kuvaa, että suurimmatkin puut kaatuivat sen kourissa kuin ruohot. Jos juuret eivät irronneet maasta, taittuivat puut tyvestä tai puolivälistä poikki. Metsät kärsivät myrskyalueella vakavia vaurioita.

Taloista särkyivät ikkunat, osittain jopa kehyksineen. Erään talon olivat metsästä kaatuvat puut murskata, mutta kannatusparrut olivat niin lujat, ettei rakennus luhistunut. Myrskyalue ei onneksi ollut kovin laaja, mutta useamman kilometrin alueella se joka tapauksessa liikkui.

 

Kirkonkylän läheisessä Kuusirannan laajassa kyläryhmässä myrsky aiheutti suunnilleen samanlaista jälkeä kuin Käkisaaressa ja kirkonkylässä. Lukuisien talojen viljelykset tuhoutuivat sielläkin. Myös Kytökoskella olivat tuhot samansuuruiset; metsää tuhoutui sielläkin suuri määrä, esimerkkinä erään talon metsästä kaatuneet noin 500 puuta. Leppikylässä olivat tuhot samoin suuret ja vielä Vuottolahden kylässä ainakin yhden talon viljelyksiä tuhoutunut. (HS 15.7)

 

 

 

11.07.1948

RAKEITA JOTSENOSSA

Joutsenon Karhulan ja Kähärilän kylien yli kulki sunnuntaina kello 16.30 aikaan ankara raesade. Jopa 2,5-senttiset rakeet aiheuttivat suurta tuhoa toukopelloille, juurikasvimaille sekä marjapensaille. Vilja sotkeutui varsin pahoin - ohrantähkät katkeilivat kokonaan irti korsista ja juurikasvimaat menivät mustalle mullalle.

Raekuuron alue ei ollut varsin laaja, mutta sade niin raju, ettei sellaista ole näillä seuduin koettu miesmuistiin. Vielä maanantaiaamuna oli paikoittain sulamattomia rakeita kasoissa. Ukonilma aiheutti myös lähikylissä vaurioita sähkö- ja puhelinlinjoille. (HS 13.7)

 

 

 

12.07.1948

RAESATEET JATKUIVAT TUHOISINA

Maanantaina raivosi kautta koko Etelä-Pohjanmaan ankara ukonilma raesateineen aiheuttaen huomattavia vahinkoja useissa pitäjissä, lähinnä Suupohjan puolella. Ilmajoella satoi noin 3 senttimetrin läpimittaisia rakeita vikuuttaen viljelyksiä. Röyskölän kylän takamailla raesade pirstoi kevätviljan suurilla alueilla kokonaan. Useat talot joutuvat ostamaan tarvittavat maataloustuotteet tulevana kulutuskautena. Myös puutarhasato kärsi suuria vahinkoja.

Kurikan pitäjän Kurikan kylässä olivat tuhot yhtä suuret. Viljankorret katkesivat ja perunanvarret piiskautuivat maan tasalle. Raesateen tuhoamilla pelloilla ei ole mitään toivoa kasvillisuuden elpymisestä. molemmissa pitäjissä oli vielä tiistaiaamuna suuret kasat rakeita jäljellä talojen seinustoilla; niitä saatiin luoda ämpärikaupalla pois.

Isossakyrössä rakeet niinikään tuhosivat viljelyksiä ja Vestervikissä, parinkymmenen kilometrin päässä Vaasasta, rakeet hakkasivat hedelmäpuut ja keittiökasvit maan tasalle.

 

Pohjois-Hämeessä ukkonen rikkoi maanantaina puhelinyhteyksiä vähän joka suunnalla. Niinpä Tampereelta ei päässyt iltapäivätuntien aikaan Kajaanin, Ruoveden, Forssan, Loimaan, Rauman ym. puhelinlinjoille. Salamaniskuja todettiin puhelin- ja sähköpylväisiin, mutta vakavampia ukkosen tuhoja ei liene sattunut. Yön tullessa ukkospilvet risteilivät edelleen.

Tavattoman voimakas ukonilma riehui myös Uudessakaupungissa ja monissa Vakka-Suomen kunnissa. Se sytytti useita pieniä tulipaloja ja tappoi lehmiä. Salama iski myös Uudenkaupungin Sanomain toimitukseen rikkoen puhelin- ja sähköjohtoja. Samaan aikaan satoi rankasti rakeita, mikä aiheutti suuria vahinkoja ruispelloille kunnissa. (HS 13.7)

 

 

 

18-19.07.1948

UKKOSVYÖHYKKEELLÄ RANKKOJA RAEKUUROJA

Maassamme vallitsi viikonvaihteessa ukkosluonteinen säätila, jossa ukonilmat ulottuivat Vaasan-Kuopion-Joensuun korkeudelle. Pohjoisella Jäämerellä sijaitsi korkeapaine ja Venäjällä matalapaine. Ukkonen aiheutti paikoin hyvin rankkoja vesi- ja raekuuroja, jotka kuitenkin rajoittuivat suppeille aloille. Muun muassa Jämsässä raesade tuhosi sunnuntaina muutamin paikoin kaikki puutarhakasvit ja marjapensaiden sadon. Rakeita tuli maahan jopa 10 sentin vahvuinen kerros.

 

Maanantaina 19.7 puhkesi etelärannikolla, lähinnä Helsingin ja Kotkan seuduilla erittäin raju ukkossade, joka aiheutti lyhyehkön sähkönjakeluhäiriön. Espoossa satoi suuria rakeita, jotka tekivät tuhoa puutarhamailla ja viljapelloilla, mutta onneksi varsin rajoitetulla alueella. (HS 20- 21.7)

 

Valtavia raetuhoja Ruotsissa

Ruotsissa raivonneita ukonilmoja on sanottu pahimmiksi 30 vuoteen. Heinäkuu näyttää voittavan kaikki aikaisemmat ennätykset. Salamaniskuihin on kuollut kuukauden kahden ensimmäisen kolmanneksen aikana parikymmentä ihmistä. Tulipaloista on koitunut suuria aineellisia vahinkoja. Rautatiet, puhelimet, lennätin ja sähkölaitokset ovat kärsineet melkoisia vaurioita.

Sunnuntaina 18.7 oli erityisen kovia ukonilmoja eri puolilla Ruotsia. Kaatosateet ja rakeet ovat aiheuttaneet viljalle suurta tuhoa. Maglehemissa Skånessa satoi 20 minuutin ajan sokeripalaa isompia jääkappaleita ja ne muuttivat 50 tynnyrinalan suuruisen hedelmäviljelyksen pienehköksi sisäjärveksi. 11 000 hedelmäpuun sato tuhoutui. Suuressa osassa Smoolantia oli kovia kaatosateita. Bottuarycissä mitattiin kolmessa tunnissa ennätyssademäärä 68 mm. (HS 20.7)

 

 

 

02.08.1948

ANKARA UKKOSKUURO YLI ETELÄ-SUOMEN

Etelä-Suomen ylitti maanantaina ankara ukkoskuuro, joka illansuussa aiheutti rajuilman Turun saaristossa, liikkui sen jälkeen pitkin etelärannikkoa ehtien kello 22 aikoihin Helsinkiin. Salamat leimahtelivat komeasti valaisten taivaankannen äärestä ääreen ja iskivät maahankin saakka tuhkatiheään. Suurempia vahinkoja ukkonen ei kuitenkaan aiheuttanut. Lyhyt rankkasade kasteli kadut.

Ukkosta seurasi useilla paikoin valtava raesade yksittäisten rakeiden saavuttaessa useiden senttien läpimitan. Saamiemme tietojen mukaan Pukkilassa särkyi ikkunoita muutamista taloista, kuten paikkakunnan meijeristä parikymmentä ruutua. Myös kasvillisuudelle tuli vahinkoa.

Satakunnassa koettiin myös kova ukkonen. Kiukaisten pitäjässä salama iski sähköjohtoa myöten asuinrakennukseen rikkoen sitä pahoin niin sisältä kuin ulkoa, mm. repi kaikki vuorilaudat irti ulkoseinistä. Tekonsa tehtyään salama kulki alas maahan kyntäen noin 10-metrisen vaon. Talon asukkaat eivät onneksi olleet sisällä ja syttynyt tulipalo saatiin sammumaan alkuunsa naapurien avustuksella. (HS 3.8)

 

 

 

09.08.1948

HIRMUMYRSKY RAIVOSI TURUN SEUDULLA JA SATAKUNNASSA

Lukemattomia puita ja johdinpylväitä kaatui, tuuli vei kattoja

Turussa ja ympäristössä, pääasiassa rannikkoseudulla, raivosi maanantaiaamuna kello 5-8 aikaan ankarin rajumyrsky, mitä näillä tienoin on todettu 60 vuoteen. Kovimpien puuskien voimakkuudeksi mitattiin Turun lentokentällä noin 11 boforia (28,5-32,6 m/s), ja merivartiolaitoksessa Turun ulkopuolella todettiin 12 boforin voima (vähint. 32,7 m/s). Myrskyn aiheuttamat tuhot nousevat huomattaviin summiin.

Yöllä kello 2 aikaan lentosääpalvelun havainto oli 3 boforia, ja neljään mennessä tuuli oli voimistunut 6 boforiin. Tuuli kiihtyi edelleen ja kääntyi etelästä lounaaseen. Noin kello 4 tienoissa alkoi myös salamoida ja sataa rankasti. Tuuli oli voimakkaimmillaan kello 7 aikaan, vielä kello 8 aikaan 9 boforia, mutta puoli tuntia myöhemmin sää oli huomattavasti rauhoittunut.

 

Puut kaatuivat Turussa, vahinkoja puutarhoissa

Myrskyn tuhovoima kohdistui pahimmin puistoihin ja maaseudun metsiin, joissa isot puut kaatuivat laajoilta alueilta. Niinpä melkein jokaisessa Turun monista puistoista ja myös katujen varsilla oli myrskyn tauottua kaatuneita puita, joista muutamat olivat haittana jopa raitiotieliikenteellekin. Ruissalossa kaatui puita erittäin paljon. Myös tuulenpuolelta melkein kaikki avoinna olleet ikkunat särkyivät, puuaitoja kaatui jne. Ainakin yksi rakennus tuhoutui täydellisesti kivijalkaan saakka. Kyseessä oli muuan uudisrakennus, joka oli juuri pääsemässä vesikattovaiheeseen.

Erittäin suurta tuhoa myrsky teki Turun lähiseudun omenapuutarhoissa pudottaen omenia maahan ja repien puita. Kaarinan Ala-Lemun puutarhassa 4 000-5 000 omenapuusta oli varissut noin puolet sadosta ja saman kohtalon kokivat monet suuremmat ja pienemmät puutarhat.

 

Moottori- ja purjeveneitä kuiville

Ruissalon ja muiden Turun lähisaarien rannat tarjosivat omalaatuisen näyn: myrsky oli heittänyt moottori-, purje- ja muut veneet sekä muutamat venelaituritkin kuiville. Aallot löivät Ruissalon sillan yli niin, että monen saarella asuvan oli mahdoton ehtiä ajoissa töihin. Monet vesiliikenneyhteydet katkesivat rajuilman takia. Muun muassa Hirvensalon lautta ei liikennöinyt ennen puoltapäivää.

Saatujen tietojen mukaan näyttää todennäköiseltä, ettei ulkomerellä - ihme kyllä - ole tapahtunut haaksirikkoja.

Vesi Aurajoessa nousi nopeasti myrskyn aikana noin 70 senttiä, mikä on ennätysmäärä. Lukuisia ankkurissa olleita kuttereita ja veneitä joutui rannoille jääden veden laskettua iltapäivään mennessä kuiville.

Myrskyn laitamainingit ulottuivat myös Helsinkiin. Meren pinta nousi toista metriä normaalin yli ja tästä johtuen useat venelaiturit joutuivat veden alle.

 

Puhelinyhteydet katkesivat, viljat lakoon

Maaseudulla, ainakin rannikkopitäjissä, myrsky irrotti ja kuljetti ulkorakennusten kattoja ja kaatoi sähkö- ja puhelinpylväitä riveittäin. Aamulla 27 puhelinyhteyttä Turusta maaseudulle oli poikki, lisäksi useita kaupunkilinjoja oli vioittunut.

Maanviljelijöille myrsky aiheutti huomattavia vahinkoja hajottamalla ruiskuhilaita ja lyömällä kaikkialla Turun ympäristössä viljan lakoon niin, että sitä on mahdoton koneella leikata. Turun ja Hangon välisille rannikkoalueille tekemiemme puhelintiedustelujen mukaan on myrskyn voima sielläkin ollut suuri. Joittenkin isojen puitten ilmoitettiin kaatuneen ja maanviljelyksen ja omenatarhojen kärsineen jossakin määrin vahinkoja.

 

Miksi ei myrskyvaroitusta?

Myrsky, joka olisi saattanut koitua kohtalokkaaksi merellä liikkuville aluksille, pani suuren yleisön kysymään ihmetellen: Miksi Ilmatieteellinen keskuslaitos ei antanut etukäteen myrskyvaroitusta? Kysymys esitettiin laitoksen johtajalle professori Jaakko Keräselle. Hän vastasi saaneensa itsekin tiedon myrskystä vasta maanantaisista iltapäivälehdistä:

"Äkillisiä, paikallisia myrskyjä on mahdotonta etukäteen tietää, sillä ne syntyvät yhtäkkiä - kuten todennäköisesti tämä Turun myrskykin - ilmakehän muutoksista."

Vastaavanlaisia paikallisia myrskyjä on kuluvan kesän aikana sattunut useampiakin. Professori Keränen totesi, ettei edes korkealla tasolla oleva Amerikan säätutkimus voi tämäntapaisia rajuilmoja ennustaa etukäteen.

 

 

SATAKUNNASSAKIN SUURIA VAHINKOJA

Voimakas sademyrsky löi viljakasveja pahasti lakoon ympäri Satakuntaa - paikoin on pelloilla miltei paljas multa näkyvissä. Puhelin- ja sähkölinjat olivat kovilla kaikkialla myrskyalueilla. Tyrväässä myrsky kaatoi mm. yli 100-vuotiaita kuusia, puhelin- ja sähköpylväitä sekä hajotti pelloilla kuhilaita. Samoin Ikaalisissa kaatui puistoissa isoja puita ja Huittisissa myrsky raastoi mukaansa latojen kattoja.

Sade jatkui myrskyn jälkeen yhtämittaisesti toista vuorokautta. (HS 10.8)

 

More Articles ...

Page 2 of 4