SYNOPTISEN TILANTEEN KUVAUS:
Venäjällä on korkeapaine, josta ulottuu selänne Suomeen. Laaja matalapaineen alue yltää Pohjois-Atlantilta keskisen Euroopan pohjoisosaan. Yksi suljetuista ylämatalan keskuksista liikkuu sunnuntain aikana Puolasta Keski-Itämerelle. Ylätroposfäärin lounainen suihkuvirtaus yltää Keski-Ruotsista Suomen poikki koilliseen. Lähes koko maassa esiintyy lauantaista keski- ja ylätroposfäärin kylmää advektiota. Keskitroposfääri on instabiilein maan kaakkoisosassa sekä etenkin Suomen kaakkoispuolella.

Alempana troposfäärissä pintamatala liikkuu eteläiseltä Itämereltä Tukholman tienoille. Erittäin rajuja ukkosia Keski-Euroopassa aikaan saanut hyvin lämmin ilmamassa alkaa hivuttautua eteläisen Suomen ylle aiheuttaen erittäin voimakasta lämmintä advektiota. Lämmin pintarintama ei kuitenkaan sunnuntain kuluessa yllä Baltiasta Suomeen, vaan on illalla likimain Suomenlahdella. Ilmamassa on Suomen oloihin harvinaisen kuumaa (T850 ~ +20C). Keskikesällä optimaaleissa olosuhteissa lämpötilat voisivat kohota jopa +35 asteen vaiheille, mutta nyt Suomi jää pintarintaman kylmemmälle puolelle pintatuulien puhaltaessa idän ja koillisen väliltä. Alatroposfäärin korkeimmat ekvivalentti potentiaalilämpötilan arvot ja samalla suurin kosteussisältö sijaitsevat hieman pintarintaman pohjoispuolella (maan eteläosan yllä). Toinen maksimialue on kylmän rintaman edessä ja sijaitsee iltapäivällä Baltiassa. Varhain sunnuntaina lämpimän rintaman itäosa pullistuu pohjoiseen voimistaen lämmön ja kosteuden advektiota kaakonkulmalla sekä Suomen kaakkoispuolella. Myöhemmin sunnuntaina advektiot voimistuvat myös lännempänä kylmän rintaman edellä, kun pintamatala etenee Ruotsiin.

SYVÄ KONVEKTIO RISKIALUEILLA:
Sunnuntain aikana konvektio ei pääse Suomessa suurella todennäköisyydellä juurtumaan missään vaiheessa rajakerrokseen, vaan syvää kosteaa konvektiota ja ukkospilvikehitystä säätelevät pitkälti alemman troposfäärin lämmön ja kosteuden advektiot. Alueellinen ukkosriski on suurimmillaan 40-60% kartan osoittamalla alueella, jossa rintamavyöhykkeiden tuntumassa suuri alatroposfäärin kosteussisältö ja otollinen keskitroposfäärin instabiilisuus paiskaavat kättä. Jo lauantain ja sunnuntain välisenä yönä ja sunnuntaiaamuna salama-aktiivisuus voi olla kohtalaista Suomenlahden alueella sekä maan kaakkoisosassa. Muutaman pienikokoisen useita tunteja kestävän konvektiivisen järjestelmän synty on mahdollista. Aamun ja aamupäivän aikana aktiivisuus (mikäli sitä vielä on) siirtynee pääosin Venäjän puolelle. Myöhään iltapäivällä ja etenkin illasta alkaen kuuropilvikehitys painottuu Ruotsin matalapaineen okluusiopisteen läheisyyteen sekä kylmän rintaman edelle. Tällöin Viroon, maan lounaisosaan sekä lounaisille merialueille voi kehittyä jälleen pienikokoisia konvektiojärjestelmiä, jotka säilynevät hengissä pitkälle yöhön.

Sunnuntain tuuliprofiilit ovat paikoin otolliset "tuuliselle konvektiolle", mutta rajakerroksen termodynamiikka ei. Stabiili rajakerros kutistaa Suomen puolella syöksyvirtausriskin marginaaliseksi ja trombiriskin likimain nollaan. Sunnuntain vaaraa aiheuttava sää liittynee mahdollisiin suurehkoihin rakeisiin sekä taajama-alueiden äkkitulviin. Supersolujen ja sitä kautta suurien rakeiden esiintyminen yöllisissä konvektiojärjestelmissä on mahdollisuuksien rajoissa, mutta korkea lämpötilan nollaraja pienentää hieman raeriskiä. Synoptinen tilanne on myös otollinen konvektiojärjestelmien jonoutumiselle, mikä lisää taajamatulvien riskiä (tosin suurehko liikenopeus alentaa riskiä). Ohjaava virtaus vie konvektiosoluja aluksi kohti koillista ja myöhään sunnuntaina luoteeseen. Konvektiojärjestelmät tulevat todennäköisesti olemaan huonosti järjestäytyneitä ja nopeasti muotoaan muuttavia, mikä on seurausta päinvastaisiin suuntiin osoittavista liike- ja etenemisvektoreista.

Kuten yleensä "kohokonvektiotilanteissa", myös nyt numeeriset mallit ovat hyvin eri kannalla ukkospilvikehityksen käynnistymisestä sekä ajallisesti että paikallisesti. Tilanteessa on vahvasti läsnä kaikki merkittävään yöukkosepisodiin tarvittavat ainekset, mutta se missä ja milloin ainesosat löytävät toisensa, on hyvin vaikeaa ennustaa. Kokemukset aiemmista vastaavista tilanteista ovat osoittaneet, että mallien kyky ennustaa syvän konvektion lähtötason olosuhteet oikein, on kyseenalainen. Ennustetut lämpötila- ja kosteusprofiilit oireilevat kuitenkin oheisen kuvan mukaista riskialuetta. Kosteuden syöttö saattaa tosin  ulottua odottamattoman kauas pohjoiseen, joten ei ole täysin poissuljettua, että konvektiojärjestelmät puhkaisisivat riskialueen reunat. Tällä kertaa pilvisyyden määrällä, alustan laadulla tai pintakerroksen lämpötiloilla ei ole ukkospilvikehitykselle mitään merkitystä eivätkä ne aiheuta ennusteeseen ylimääräistä epävarmuutta.

Lopuksi allekirjoittanut rohkaisee kaikkia yöukkosista kiinnostuneita olemaan tulevat kaksi yötä valppaana. On enemmän kuin todennäköistä, että ukkospilvet eivät enää toista kertaa tänä kesänä haudu näin mehevässä ilmamassassa.

TUNNUSLUKUJA RISKIALUEILLE:
MUCAPE 300...1200 J/kg (epävarma), LI -1...-4 K, Shear6km 15...20 m/s, MIXR500m 10...13 g/kg

Comments

Lisää uusi Etsi

Kirjoita kommentti

Nimi: Sähköpostiosoite:  älä ilmoitailmoita Kotisivu: Titteli:   Ole hyvä ja kirjoita roskapostinestokoodi jonka näet kuvassa.

Powered by !JoomlaComment 3.26

3.26 Copyright (C) 2008 Compojoom.com / Copyright (C) 2007 Alain Georgette / Copyright (C) 2006 Frantisek Hliva. All rights reserved."