SYNOPTISEN TILANTEEN KUVAUS:
Jatkuvasti kuihtuva yläselänne yltää Keski-Euroopasta Skandinavian lounaisosien yli Islantiin. Selännettä kuihduttavat Brittein saarilta lähestyvä matalapaineen alue sekä toisaalta Suomen koillispuolella oleva ylämatala, joka syöttää Jäämereltä edelleen vuodenaikaan nähden erittäin koleaa ilmaa Suomeen. Ylämatalaa kiertää lyhyt sola, jonka pohja on iltapäivällä Kuolan niemimaalta maan länsiosaan ulottuvalla linjalla matkalla edelleen kohti kaakkoa. Solaan liittyy myös kohtalaista positiivista pyörreadvektiota eteläisessä Suomessa ja solan edellä kulkee heikko länsiluoteinen ylätroposfäärin suihkuvirtaus.

Alempana troposfäärissä yläsola työntää edellään kosteaa ja helteistä ilmamassaa, jossa on tutusti myös ekvivalentti potentiaalilämpötilan selänne ja lämpimän ilman advektiota. Ilmamassa rajautuu itä-länsisuuntaiseen erittäin terävään kylmään rintamaan, joka on iltapäivällä maan eteläosassa liikeessä kohti Baltiaa. Osa torstain itäisen Suomen runsaasta kosteussisällöstä luiskahtaa Venäjän puolelle, mutta tilannetta paikkaamaan advektoituu Ruotsin puolelta entistä mehevämpi annos alatroposfäärin kosteutta juuri rintaman eteen. Kosteus kiilaa samalla myös luoteesta rintaman mukana saapuneen otollisen keskitroposfäärin lämpötilavähetteen alle. Rintamaan liittyy myös selväpiirteinen tuulikonvergenssinauha.

SYVÄ KONVEKTIO RISKIALUEILLA:
Perjantaina syvän kostean konvektion ainesosat löytävät Suomessa toisensa siten, että odotettavissa on todennäköisesti kesän toistaiseksi vilkkain ukkospäivä. Torstain jäljiltä sade- ja ukkoskuuroja liikkuu jo yöllä ja aamulla maan keskiosassa. Toisaalta myös lounaisilla merialueilla voi esiintyä varhain perjantaina ukkoskuuroja. Tosin siellä tilanne saattaa jäädä patoutuneeksi tarvittavan noston puuttuessa. Korkeimmillaan ukkosriski on perjantai-iltapäivänä Suomenlahden rantaviivasta jonkin verran sisämaahan päin. Alueellinen ukkosriski kohoaa rintamassa ja hieman sen eteläpuolella 40-70%:iin. Rintaman ylityksen jälkeen aktiivisuus Suomen puolella romahtaa melko nopeasti viimeistään illalla.

Perjantaipäivän ensimmäiset tuoreet konvektiosolut ponnistanevat keskipäivällä tai hieman iltapäivän puolella taivaalle auringonpaisteen ja konvergenssinauhan avustamina alueella, jossa alatroposfäärin kosteussisältö on suurin (eli likimain Salpausselän alueella). Konvektion ryhmittyminen on todennäköistä synoptisen ja mesomittakaan pakotteiden vuoksi. Tämän tuloksena maan eteläosaan syntynee nauhamainen itä-länsisuuntainen konvektiojärjestelmä, joka etenee iltapäivän tunteina etelärannikolta Suomenlahdelle. Kylmän rintaman erittäin suuren kaltevuuden vuoksi rajakerros saattaa toipua tämän jälkeen nostamaan vielä yksittäisiä konvektiosoluja maan eteläosaan. Myös kylmän rintaman kaareutuminen etelään voi aiheuttaa sen, että maan lounaisin osa jää vielä illaksi ukkosherkän ilmamassan piiriin. Myöhään illalla tämä lieneekin ainoa alue, jossa ukkosriski on enää kohonnut.

Ukkoskuuronauhan ennustettu orientaatio alemman troposfäärin virtausten suhteen ei ole otollisin mahdollinen vaaraa aiheuttaville ukkospuuskille. Tätä paikkaa kuitenkin Suomen oloihin todella raflaava termodynamiikka - ennustetut MLCAPE-lukemat ovat kerran kesässä -tasoa. Lisäksi mallit ennustavat kuivahkon ilmakerroksen juuri sille korkeudelle, josta konvektiopilvien laskuvirtaukset hyötyvät eniten. Voimakkain paksun kerroksen tuuliväänne jää selvästi ukkosherkän alueen pohjoispuolella, mutta huolimatta tästä keskinkertaisesta dynamiikasta syöksyvirtausriski on selvästi kohonnut. Mikäli kuuronauhasta ei tule yhtenäinen, lyhyempien nauhojen orientaatio voi muuttua siten (lounais-koillissuuntaan), että myös alemman keskitroposfäärin virtaukset tekevät työtä syöksyvirtausten hyödyksi. Ukkospuuskien lisäksi yli 2 cm kokoisten rakeiden esiintyminen on todennäköistä. Myös taajama-alueiden tulvat ovat mahdollisia etenkin, jos konvektiojärjestelmän "ruokailusuunta" muuttuu rannikolla hetkeksi sisämaata kohti hidastaen järjestelmän nettoliikettä.

Tämänkertainen ennuste ei näytä kärsivän perinteisistä epävarmuuksista, kuten alatroposfäärin kosteuden riittävyydestä tai lämpötilan kohoamista estävästä pilvisyydestä. Näiden sijaan konvergenssinauhan etenemisaikataulu on kriittinen. Mikäli aikataulu nopeutuu edes muutamalla tunnilla, salamointi Suomen puolella jää selvästi ennustettua heikommaksi samoin kuin vaaraa aiheuttavan sään mahdollisuus. Ennustetta laadittaessa aikaisin nauhan siirtyminen Suomenlahdelle oli klo 13 ja myöhäisin klo 18. Tämä aikaväli on melko pieni mutta silti hyvin merkityksellinen.

TUNNUSLUKUJA RISKIALUEILLE:
MLCAPE 800-1500 J/kg, LI -2...-5 K, Shear1km < 10 m/s, Shear6km < 15 m/s, SRH1km < 100 m2/s2, MIXR500m 9...12 g/kg

Comments

Lisää uusi Etsi

Kirjoita kommentti

Nimi: Sähköpostiosoite:  älä ilmoitailmoita Kotisivu: Titteli:   Ole hyvä ja kirjoita roskapostinestokoodi jonka näet kuvassa.

Powered by !JoomlaComment 3.26

3.26 Copyright (C) 2008 Compojoom.com / Copyright (C) 2007 Alain Georgette / Copyright (C) 2006 Frantisek Hliva. All rights reserved."