Taivasasioita-blogissa julkaistaan kesän aikana neljän kirjoituksen sarja, jonka tarkoituksena on valottaa kuuro- ja ukkospilvien syntyilmastoa ilmakehäluotausten näkövinkkelistä. Tarkastelun alla ovat noin 50 vuoden mittaiset aikasarjat Suomen kolmelta eri luotausasemalta. Tutkimuksen ensimmäisessä osassa syvennytään syvän kostean konvektion ainesosien esiintymiseen päivittäisten ja vuosittaisten aikasarjojen avulla. Tulokset antavat muun muassa vihiä siitä, että alatroposfäärin kosteus kulkee lähes käsi kädessä ukkoskauden kierron kanssa. Tulevissa merkinnöissä kurkataan erilaisten ainesosakombinaatioiden esiintymiseen, ennätyslistoihin, "super-luotauksiin" sekä rajuimpien luotausten aikana vallinneisiin säätilanteisiin. Vastaavaa selvitystä ei ole maassamme aiemmin tehty ja toivon mukaan se tarjoaa arvokasta perustietoa ilmastostamme sekä toimii säänennustustyön oleellisena taustamateriaalina.

Siirry lukemaan tutkimukseen ensimmäistä osaa >>

Comments

Lisää uusi Etsi

Kirjoita kommentti

Nimi: Sähköpostiosoite:  älä ilmoitailmoita Kotisivu: Titteli:   Ole hyvä ja kirjoita roskapostinestokoodi jonka näet kuvassa.

Matti   |2011-05-24 10:42:13 (pahoittelut jos tuli toisen kerran tämä viesti, en näe mihin se edellinen oikein meni) Asiallista tekstiä. Kiitokset! Minua on muuten kiinnostanut, mitkä tekijät vaikuttavat ukkospilven salamoinnin tyyppiin ja määriin. Salamoinnin määrä vaihtelee suuresti, ja ilmeisesti tuo kosteus on nyt se suurin yhteinen tekijä? Mistä pystytään ennustamaan tavallista runsaampi salamointi? Onko se yhteydessä voimakkaiden rae-kuurojen ennusteisiin? Mikä vaikuttaa salamoiden määriin maasalamat vs. pilvisalamat, onko se lämpötilan nollarajan korkeus? Vastaa

A-J   |2011-05-24 21:48:39 Salamoinnin määrään vaikuttaa ainakin se, kohoaako pilvi reilusti pakkasasteiden puolelle ja kuinka paljon tarjolla olevasta energiasta on läsnä -10 asteen kylmemmällä puolella. Havaintopaikalla koettuun salamamäärään vaikuttaa suuresti esimerkiksi ukkospilven etenemisnopeus. Maa-pilvisalamasuhteen ennustaminen on vaikeaa, mutta siihen vaikuttaa esimerkiksi pilven (ja varauskeskusten) korkeus. Jos varauskeskukset ovat korkealla, maasalamoiden todennäköisyys pienenee. Vastaa

Pete   |2011-06-01 21:09:27 Parkanon tuhoista löytyi muutama kuva: http://linkinlayra.blogspot.com/ Vastaa

Powered by !JoomlaComment 3.26

3.26 Copyright (C) 2008 Compojoom.com / Copyright (C) 2007 Alain Georgette / Copyright (C) 2006 Frantisek Hliva. All rights reserved."