| Myrskyennuste 1.-3.11.2010 |
|
|
|
| Kirjoittanut Ari-Juhani Punkka | |||||||||||||||||||||||||||||||
| 31.10.2010 | |||||||||||||||||||||||||||||||
|
KATSAUS 3 vrk Voimakas myrskykeskus liikkuu maanantain aikana Norjan rannikkoa viistäen koilliseen. Matalapaine saapuu tiistaina Barentsinmerelle, jossa se alkaa täyttyä. Keskiviikkona Norjanmerelle saapuu jo uusi matalapaine, johon saattaa kehittyä osakeskus Keski-Ruotsiin. Norjanmeren myrskykeskuksen voimakkaimmat tuulet riepottavat maanantain-tiistain aikana Lapin pohjoisosaa. Tästä tarkemmin alla.
HUOMATUSTASOT
VAARAA AIHEUTTAVAN SÄÄTILANTEEN KUVAUS (poikkeuksellisti tällä kertaa ilman karttagrafiikkaa)
2.11.2010 klo 00 – klo 15: Pohjois-Lappi
Norjanmeren myrskykeskus liikkuu maanantain kuluessa Lofoottien länsipuolelta Norjan pohjoisrannikolle. Samalla painegradientti keskuksen länsi- ja eteläpuolella voimistuu rajusti. Tiistaina myrskykeskus laantuu Barentsinmerellä. Tuulisin alue jää Norjan merialueille, mutta myrskykeskuksen päästyä Suomen pohjoispuolelle Lapin pohjoisosa joutuu erittäin voimakkaiden lännenpuoleisten tuulien alueeseen maanantai-illasta alkaen.
Etelän ja lounaan välinen ilmavirtaus voimistuu jo maanantain kuluessa koko Lapissa. Tuuli saattaa yltyä Käsivarressa puuskissa kovaksi jo iltapäivällä. Päälaen alueella puuskien yltyminen kovaksi saattaa mennä iltaan. Käsivarressa tuulihuippu osunee lähelle vuorokauden vaihdetta, mutta Utsjoella ja Inarissa vasta aamuyöhön tai aamuun. Tuulisimmassa vaiheessa esiintynee melko yleisesti myrskypuuskia. Tuulen heikkeneminen alkaa viimeistään aamupäivällä ja iltapäivällä kovan tuulen raja ei enää ylity missään vaara-alueella.
Puuskien voimakkuuden ennustamista hankaloittaa jonkin verran mallien erimielisyys rajakerroksen paksuudesta. Erojen syntyyn vaikuttaa todennäköisesti ainakin erot sade-ennusteissa. Osa malleista saa vaara-alueelle reilusti sateita, minkä seurauksena alin kilometri olisi lähes kostea-adiabaattinen ja hyvin sekoittunut kerroskin varsin ohut. Tässä valittu linja ei ole umpikostea, minkä vuoksi ennustetut puuskatkaan eivät seuraile pessimistisintä linjaa. Mallien välillä on myös kohtalaisia eroja alimman kilometrin maksimituulen nopeuksissa. Jos vaihtoehdoista haetaan konsensusta, päädytään melko lähelle 30 m/s:iä. Nämä nopeudet ovat kuitenkin todennäköisesti jo stabiilimmissa ilmakerroksissa. Tämän haarukoinnin perusteella voidaan asettaa puuskahaarukan yläpää noin 25 m/s:iin. On kuitenkin mahdollista, että aivan Käsivarren päässä mittaillaan tätäkin korkeampia lukemia. Vaikka tuulia ei todennäköisesti ole kirittämässä erillistä pintasolaa, matalapaineen kohtalaisen liikenopeuden ja sopivan suunnan vuoksi ageostrofinen isallobaarinen tuulikomponentti lyö lisää löylyä tuulenpuuskiin.
Aiemmat vastaavat tilanteet ovat osoittaneet, että ennustetulla voimalla (tai jopa rajumminkin) puhaltavat tuulet, aiheuttavat Pohjois-Lapissa hyvin harvoin mitään ongelmia. Suurin vahinkoriski kohdistunee rakennuksiin. Lapin tuntureilla mitattaneen kuitenkin yleisesti myrskytuulia ja mahdollisesti jopa hirmumyrskylukemia lähestyviä keskituulia. Vastaavia säätilanteita esiintyy Lapin pohjoisosassa vuosittain.
Powered by !JoomlaComment 3.26
3.26 Copyright (C) 2008 Compojoom.com / Copyright (C) 2007 Alain Georgette / Copyright (C) 2006 Frantisek Hliva. All rights reserved." |
|||||||||||||||||||||||||||||||
| < Edellinen | Seuraava > |
|---|


