© Leevi Korpela

Myrskyuutisten historiaa Suomesta

Myrskyhistorian on koonnut Leevi Korpela ja siinä on käytetty lähteinä pääasiassa valtakunnallisten ja paikallislehtien uutisointia. 1970-, -80 ja -90 luvuilta, osittain jo 1960-luvulta käytin myös hyväkseni omia muistiinpanoja ja lehtileikemateriaalia. Nykyaikana netistä on saatavissa uudempaa ja vanhempaa tietoa.
”Myrskyjen keräilyä” voisi pitää myös yhtenä myrskybongauksen muotona. Itse olen pää kenossa pilviä katsellen kulkenut jo lähes pikkupojasta saakka. Kiinnostukseni ukkosiin sai alkunsa synyinkodissani Keski-Suomessa olleesta puhelinkeskuksesta, joka reagoi salamaniskuihin mielenkiintoa herättävästi.
Säätä harrastan myös muuten. Omia melko kattavia tilastoja olen pitänyt jo 1970-luvun alkupuolelta lähtien.

Myrskyluettelo sisältää valtakunnallisesti tai paikallisesti merkittäviä uutiskynnyksen ylittäneitä myrskytapahtumia Suomessa. Voimakkaita, vahinkoa aiheuttavia tuulia voi esiintyä alkaen muutamia metrejä halkaisijaltaan olevista pölypyörteistä aina suuriin matalapainemyrskyihin. Ukkospuuskat, trombit tai raesateet saattavat tehdä hetkessä paikallisesti suurta tuhoa, syysmyrskyt kaataa metsää ja repiä kattoja monen maakunnan alueella, jopa koko maassa.
Myrskyuutisoinnissa nousee esiin joskus silminnäkijöiden lähes uskomattomilta tuntuvia tarinoita. Ne ovat mielestäni uutisten suola, parhaimmillaan kokemuksia suoraan ”myrskynsilmästä”.
Myrskytapahtuman tiedot ovat koosteita, joihin on pyritty keräilemään olennaiset asiat, monesti useammasta eri lähteestä.

Myrskyhistoriaa päivitetään mahdollisuuksien mukaan myös ajassa taakse päin. Vanhojen myrskyjen metsästystä tässä mielessä voisi verrata vaikkapa postimerkkeilyyn.

Linkkejä tekstiin

Klikkaa haluamaasi ajanjaksoa:

1912-1932 · 1957-1960 · 1960-1965 · 1965-1970 · 1970-1975 · 1975-1980
1980-1985 · 1985-1990 · 1990-1995 · 1995-2000

•  
  • Maire-myrsky
  • Laaja raekuuro
  • Poutapäivän pyörremyrsky
  • Aikainen lumimyrsky
  • Usean trombin perjantai-ilta
  • Ennätysmäinen sade ja tulva
  • Takatalven kuuropuuskat
  • Mauri-myrsky
  • Vesiryöppy Pielavedellä
  • Ukkosmyrsky Sanna - 73-millisiä rakeita
  • Myrsky kasasi ahtojäitä
  • Kevätmyrsky Ritva
  • Kylmän pisaran ukkosmyrsky
  • Vuosisadan syvin matalapaine
  • Lokakuinen trombi riehui
  • Valoshow Pohjois-Savossa
  • Talvimyrsky Visa
  • Äitienpäivän lumimyrsky
  • Pelottava raekuuro
  • Trombivaroitus (Himangan trombi 13.9)
  • Trombi heitti auton ympäri
  • Salama jysähti autoon

Erikoisia säätapahtumia 1957-2000

Halutessasi voit katsoa menneitä säätapahtumia myös sääkartalta. Internetissä on tarjolla esimerkiksi seuraavanlaisia arkistoja:

1.1.1899 - 31.12.1948(pintapaine)
1.1.1948 alkaen (pintapaine, H500, T850)
27.1.1998 alkaen (pintapaine ja rintama-analyysi)

Myrskyjen historiaa Suomesta

ANKARA LUMIMYRSKY. Lokakuun 2-3 päivinä v. 1912 riehui maassamme ankara lumimyrsky, joka lienee voimakkain meillä viimeisen sadan vuoden aikana sattunut. Myrskyn aiheuttanut matalapaine saapui maahamme lounaasta. Sen keskus oli 2. päivän aamuna Hangon seuduilla ja 3. päivän aamuna Itä-Suomessa Joensuun luona. Tuulen voima oli suurimmillaan 2. päivänä, jolloin se kohosi Pohjanmaalla 11-12 boforiin (28-32 m/s).
Myrskyn yhteydessä satoi maassamme Lappia lukuunottamatta harvinaisen paljon lunta --Pohjanmaalla ja Kainuussa paikoitellen yli puoli metriä. Kovan tuulen takia lumi ajautui valtaviin kinoksiin, joista suurimmat olivat yleisesti 100-200 cm, paikoitellen jopa 300-450 cm korkeita. Voimakas kinostuminen häiritsi pahasti postin kulkua ja liikennettä estäen ne paikoitellen kokonaan.
Vuodenaika huomioon ottaen varsin erikoisena tapauksena mainittakoon, että Raumalta puolenpäivän aikaan lähtenyt juna pysähtyi kinoksiin Kokemäellä.Myrsky aiheutti metsässä suurta tuhoa. Yksistään Kokkolan kaupungin alueelta myytiin myrskyn jälkeen 100000 kaatunutta tukkipuuta ja kokonaistappiot koko maassa arvioitiin miljooniksi rungoiksi.
Myrskyn vaikutuksesta vesi laski Perämerellä jopa 275 senttiä. Matalan veden takia pysähtyi laivaliikenne Ouluin ja Kemin satamissa. Rantoja jäi pitkälti kuivaksi ja mereen laskettuja kalanpyydyksiä kuivalle maalle. (vuoden 1966 Sääkalenterista)

SUOMEN TUHOISIN SALAMANISKU. Heikki Virtanen näki nelivuotiaana sellaisen salaman tuhon, että se on piirtynyt kirkkaana mieleen.
Oli vuosi 1928. Heikki-poika pääsi isänsä kanssa Parkanon kirkkoon, joka korjauksen jälkeen otettiin uudelleen käyttöön. Kansaa oli niin paljon, että he joutuivat jäämään eteiseen, ja se koitui heidän pelastuksekseen.
Salama iski erilliseen kellotapuliin ja siitä kirkkoon. Neljä ihmistä kuoli. Yhdeltä heistä paloivat vaatteet kravattia lukuunottamatta päältä. Shokissa mies lähti pyöräilemään kotia kohti, mutta kuoli matkalle.
Kirkko syttyi tietenkin palamaan, mutta mahtava rankkasade sammutti palon alkuunsa. Tapaus on tiettävästi pahin salaman aiheuttama onnettomuus Suomessa. (Apu-lehti v. 2003)

Suomen merkittävin ja tuhoisin tornadosarja. Etelä-Suomen Sanomat 6.8.1932:

HIRVITTÄVÄ MYRSKY OITISSA.

HAJOITTI ASUIN - JA ULKOHUONERAKENNUKSIA, KAATOI 10 TONNIN PAINOISEN TAVARAVAUNUN, KATKOI SÄHKÖPYLVÄITÄ, TUHOSI NIITTYJÄ JA PELTOJA JA KAATOI METSÄÄ KUIN HEINÄÄ.



Näin voimakas myrsky on Suomessa hyvin harvinainen.

Torstai-iltana klo 15-16 välillä raivosi Oitissa tavattoman ankara, Suomessa harvinainen pyörremyrsky aiheuttaen suuria aineellisia vahinkoja. Myrskykeskus, joka oli noin 200 metrin levyinen kulki hirvittävällä nopeudella lounaasta koilliseen ja kesti sen riehunta noin 5 minuutin ajan.
Oitin aseman lähistöllä se rikkoi ensiksi Salpausselän tiilitehtaan pari vajaa ja tultuaan ratapihalle kaatoi umpinaisen rautatievaunun, murskasi erään vaihdekopin, kaatoi puhelinpylväitä ja katkoi puhelin- ja lennätinlankoja. Sieltä edelleen kulkiessaan se rikkoi erään talon katon ja katkoi kaikki puut noin 2-3 metrin korkeudelta.
Myrskyn tavatonta voimaa kuvaavana seikkana voidaan mainita, että se siirsi erään asuinrakennuksen noin 2,5 metriä sijoiltaan, säilyttäen sen kuitenkin aivan ehjänä. Rakennuksessa sisällä olleet eivät saaneet mitään vammoja. Erään talon isännälle antoi myrskypyörre noin 30 metrin pituisen lentomatkan.
Asemamies Kuuselan talosta riisti myrsky peltikaton, jota toistaiseksi ei ole löydetty. Erään puuvajan se lennätti ylösalaisin, mutta merkillistä kyllä, eivät vajassa olleet lapset saaneet edes naarmua.
Edelleen kulkiessaan pyörre tempasi Oitin kartanon navetan hirsisen yläosan pois ja kaatoi muutaman metrin pituudelta navetan kiviseinää. Ninikään se rikkoi kartanon myllyn ja kiidätti sen katon erästä työläisasuntoa vasten, joka myöskin rikkoutui.
Eräästä talosta riisti myrsky koko ikkunain yläpuolella olevan osan pois tuottamatta kuitenkaan sisällä olleille mitään vammoja.
Lisäksi rikkoi myrsky vielä kahdeksan latoa, kaatoi metsää useiden hehtaarien alalta, tuhosi peltoja ja niittyjä ja vei mm. eräältä pellolta kuhilailla olleen ruissadon mennessään.
Yleensä vallitsi koko Etelä-Hämeessä iltapäivän kuluessa raju ukonilma. Koskella oli ollut havaittavissa samantapaisen pyörremyrskyn vaikutusta. Mm. oli myrsky siellä hajottanut Hyvänneulankylässä mv. R. Nisulan mailla pari latoa, repinyt heikompia kattoja, lennätellyt ilmaan ruiskuhilaita ja kaatanut metsää Huljalan kylässä.
Myöskin oli se Padasjoella kaatanut muutamia puhelinpylväitä saamatta siellä kuitenkaan aikaan mitään vakavampia vaurioita.

11.8. Etelä-Suomen Sanomat uutisoi muuallakin tapahtuneista tuhoista:


PYÖRREMYRSKYN TUHOT. ILMIÖ OLI LAAJEMPI KUIN LUULTIINKAAN. HÄVITYSTÄ TAPAHTUI MYÖS NURMIJÄRVELLÄ, UURAISILLA JA INKEROISISSA. KAKSI IHMISUHRIA.

Pyörremyrsky oli mittasuhteiltaan paljon valtavampi kuin alussa luultiinkaan. Se näyttää saaneen alkunsa Nurmijärven pitäjän Uusikylässä. Siellä eräs Frans Ranta-niminen isäntä oli ladossa, jonka myrsky tempaisi säpäleiksi ja sai vaikeita vammoja leukaansa ja reiteensä, sekä menetti tajuntansa. Samassa kylässä kaatui metsästä noin 5000 runkoa.
Myrsky eteni sitten pohjoiskoillisen suuntaan heittäen mm. erään puolivalmiin asuinrakennuksen kymmenien metrien korkeudelle ilmaan.

IHMISHENKIÄ

Uusikylässä oli myrskyn aikana seisonut kotitalonsa pihamaalla koululainen Paavo Teriö, kun myrsky repi irti eräästä rakennuksesta pitkiä piiruja. Niistä yksi osui pojan päähän surmaten hänet silmänräpäyksessä. Rajamäellä löi ratapölkky erään miehen kuoliaaksi.

MUUALLAKIN HÄVITYSTÄ

Myöskin Jyväskylän pohjoispuolella Uuraisilla teki myrsky samanaikaisesti suunnattomia tuhoja kaataen metsää ja hävittäen rakennuksia. Myrsky riehui noin 100 metrin levyisellä alueella 10 km:n pituisen matkan.
Torstaina kello 15 tienoilla puhkesi Inkeroisissa ankara ukkossade, joka myöhemmin kehittyi rajumyrskyksi tuhoten suuret määrät kasvavaa viljaa ja kaataen ruiskuhilaita. Myös puhelinpylväitä ja puita myrsky repi maasta joukoittain ja samoin se kaatoi aitoja. Kaikkien sivukeskusten puhelinjohdot menivät poikki.

METEOROLOGISEN KESKUSLAITOKSEN TUTKIMUS

Koska Oitissa raivonnut pyörremyrsky oli meidän oloissamme aivan poikkeuksellisen voimakas, päätti meteorologinen keskuslaitos toimeenpanna tarkan tutkimuksen. Tutkimuksia suoritti sääennustuksen vt.johtaja tri Angervo. Tutkimus alkoi Oitin asemalta ja siinä laadittiin piirroksia ja otettiin valokuvia pyörteen aikaansaannoksista. Erikoisen tärkeää oli merkitä muistiin kaatuneiden puiden asennot, jotka antavat parhaimman kuvan ilmiön dynamiikasta. Kaatuneiden puiden vahvuuksista taas voidaan arvioida pyörteen voimakkuuksia. ”Tutkimuksissa kohdistetaan tietenkin huomio kaikkiin muihinkin ilmiön yhteydessä oleviin seikkoihin.”

NURMEKSEN PYÖRREMYRSKY. Elokuun 6. päivänä 1932 raivosi Nurmeksen ja Rautavaaran pitäjien rajalla lähellä Palomäen kylää voimakas pyörremyrsky. Se syntyi lämpimän (26-30 astetta) kaakkoisen ja viileän (14-18) pohjoisenpuoleisen ilmavirtauksen välisessä säärintamassa, joka sijaitsi linjalla Kotka-Kuopio-Nurmes.
Myrsky liikkui rintaman suuntaisesti pohjoiskoilliseen niittäen metsää 4 km:n matkalla 100-150 metrin leveydeltä. Suurimpien tuulen kaatamien puiden läpimitta oli 50 cm.
Myrsky vaurioitti sen vaikutusalueeseen joutuneita rakennuksia ja Pirttimäellä pyörre tarttui talon pihalla olleeseen poikaan, tempasi hänet ilmaan ja lennätti parinkymmenen metrin päähän. Pudottuaan alas poika tarrautui maahan tuulen yrittäessä vetää hänet uudelleen ilmaan.
Myrskyn mentyä ohi puhkesi ankara ukonilma raesateineen. Suurimpien rakeiden läpimitta oli 8 cm. Kumpumäellä nämä munan muotoiset, neljänneskilon painoiset jääpalat puhkaisivat rakennuksen pärekaton, särkivät ikkunoita ja iskivät seiniin koloja. (vuoden 1966 Sääkalenterista).
---
Etelä-Suomen Sanomat kirjoitti aiheesta 9.8:

PYÖRREMYRSKY MYÖS NURMEKSESSA VIIME SUNNUNTAINA.

Samantapainen pyörremyrsky kuin aikaisemmin on hävittäen kulkenut Etelä- ja Keski-Suomessa, raivosi viime sunnuntaina myös Nurmeksessa ukkosilman yhteydessä.
Palomäellä riisti myrsky erään talon asuinrakennuksen katon murskaten sen ja ladoista lennätteli se kattoja. Eräästä toisesta talosta heitti se riihen ja aittarakennuksen metsään. Erästä poikaa kuljetti myrsky mukanaan lennättäen hänet vihdoin erään aidan nurkkaukseen. Sitä paitsi kaatoi myrsky paljon metsää. Rajuilman raivotessa satoi suuria sormenkokoisia rakeita ja salamoi ankarasti. Erääseen latoon iski valtava pallosalama seinästä sisään, poraten siihen suuren aukon. Sisällä se rikkoi radiokoneita, mutta talon asukkaat säilyivät kuitenkin vahingoittumattomina. Salaman iskiessä joutui koko ulkoinen ympäristö savun valtaan.
Myrsky- ja ukkosilma siirtyi Nurmeksesta Valtimoon päin. Täällä satoi suuria rakeita, joiden läpimitta oli noin 5-10 senttiä aiheuttaen suuria vahinkoja viljelyksille.

ETELÄ-POHJANMAALLA ukkonen aiheutti paljon vahinkoja polttaen rakennuksia ja tappaen karjaa. Jurvassa satoi harvinaisen suuria rakeita, jotka särkivät eräästä talosta 15 ikkunaruutua.

TALVIMYRSKY runsaine lumisateineen sekoitti mm. lento- ja junaliikennettä sekä vaurioitti pahoin viestintäyhteyksiä. Maan kaukopuhelinlinjoista noin puolet oli katkenneina ja ensimmäiset katkeamiset tapahtuivat kello 15.30 aikaan.
Pahin vaurio, mikä oli tiedossa, sattui Järvenpäässä, missä Helsingin-Riihimäen linjalla kaatui 11 kaksoispylvästä. Se lamaannutti suuren määrän yhteyksiä ja katkaisi mm. Lahden yleisradioaseman lähetykset. Pohjanmaalla Sievissä kaatuivat kilometrin matkalla kaikki pylväät.
Sää muuttui äkillisesti sunnuntaina iltapäivällä ja tuulen nopeus kohosi paikoitellen yli 20 metriin sekunnissa. Seuraavana yönä pakkanen kiristyi. (ESS:n mikrofilmiarkisto)

NELJÄN SENTIN RAKEITA satoi Pertunmaalla Joutsjärven kylässä. Rajuilma kaatoi monin paikoin puita ja puhelinpylväitä mm. Kuortissa. Tulipaloja syttyi salamaniskuista. (ESS:n mikrofilmiarkisto)

MIESMUISTIIN KOVIN UKKOSMYRSKY JA RAESADE raivosi Närpiössä aiheuttaen miljoonavahingot. Paikoin satoi kolmen sentin läpimittaisia jäärakeita, joista suurimpien paino oli 50 grammaa.
Rakeet vaurioittivat kasvihuoneita rikkoen 200-300 lasiruutua. Samoin tuhoutuivat melkein kaikkien talojen ikkunaruudut Närpiön keskustassa. Peruna- ja muut viljelykset kärsivät melkoisia vahinkoja.
Huvilaan iskenyt salama tappoi omistajansa, opettaja Valdemar Häggblomin. (ESS:n mikrofilmiarkisto)

TUHOISA UKKOSVUOROKAUSI. Tiheää salamointia, pyörremyrskyjä, rae- ja kaatosateita, tulipaloja eri puolilla Etelä- ja Keski-Suomea.
LAHDEN SEUDULLA lauantaiyönä kello yhdestä neljään riehunut ukonilma oli harvinaisen voimakas, sillä taivas oli tuntikausia miltei yhtenä tulimerenä salamoiden räiskähdellessä yhtä aikaa joka taholla. Ukkosta säesti myös myrskyluonteinen tuuli ja rankkasade, joka sai pian paikat tulvimaan. Useita tulipaloja syttyi Lahden lähiseudulla.

Eräs ukkosen jylinään herännyt kaupunkilainen oli asuntonsa parvekkeella laskenut nähneensä yli 2200 salamanleimahdusta. Luvusta puuttuvat rajuilman alkuosan salamointi sekä ne, mitä ”salamanlaskijan” selän takana leimahteli.
HARTOLAN Metsäkoskella lauantaiaamuna ukkosmyrsky kaatoi 200-300 puuta ja eräästä navetasta lensi katto. Rusinkylässä satoi 2-3 sentin rakeita.
KUOPIOSSA iltapäivällä klo 15.30 aikaan riehunut ukkonen ja kova myrsky kaatoi mm. Väinölänniemen puistossa kuusi suurta koivua.
TUUSNIEMELLÄ paloi koulurakennus maan tasalle. Liukonpellon alueella satoi rajuilman aikana 5 sentin läpimittaisia rakeita. Kasvilavojen ja asuntojen ikkunoita särkyi ja viljapellot kärsivät pahoin.
LYLYSSÄ Pohjois-Hämeessä salama surmasi 82-vuotiaan asemamiehen. KRISTIINAN seudulla ankara ukonilma kaato- ja raesateineen riehui iltapäivästä iltamyöhäiseen saakka. 11-vuotias partiopoika sai surmansa syötyään eväitä puun juurella, johon salama iski.
--
IMATRALLA RIEHUI HIRMUMYRSKY lauantai-iltana klo 18-19 välillä tuhoisin seurauksin. Pahin myrskykeskus oli Vuoksenniskan ja Kaukopään alueilla.
Myrskyrintama oli 2,5-3 kilometriä leveä ja noin 10 km pitkä. Se lakaisi liikkumisalueeltaan maahan puuston lisäksi talojen kattoja, aitoja, puhelin- ja voimavirtapylväitä jne. Viljapellot näyttivät maata vasten kammatuilta ja alueen tiet ja kadut tukkeutuivat. Kymmenisen minuuttia kestäneen rajuilman aikana monet ihmiset pakenivat kellareihin ja maakuoppiin.
Immolan järvellä Ruokolahden kunnassa myrskyn puhjetessa kalastamassa ollut nelihenkinen seurue joutui vedenvaraan, jolloin kolme miestä hukkui yhden onnistuessa pelastautumaan uituaan kahden kilometrin pituisen matkan. Hukkuneet olivat Paavo Rämö ja hänen poikansa Toivo, sekä Eino Salakka. Onnettomuus sattui Käkösenluodon tuntumassa.
Saimaan vesistöstä löydettiin useita kumollaan olevia veneitä, mutta muilta kuolonuhreilta vältyttiin kuin ihmeen kaupalla. Myrskyn voimaa kuvailtaessa mainittiin, että kaksi Saimaalla sijaitsevaa metsäistä saarta oli ”rajuilmakeskuksen mentyä ohi kuin jättiläiskoneella kaljuksi leikattuja”. Haapasaaren leirialueella myrsky tuhosi 20 telttaa ja leirikeittiön. ”Leiriläiset säilyivät kuin ihmeen kautta hengissä”.
Taloudelliset vahingot muodostuivat erittäin suuriksi. Enso-Gutzeit Oy:n ja Kaakkois-Suomen rajavartioston omistamista metsistä kaatui useita kymmeniä tuhansia tukkipuita yhteensä vähintään 150 hehtaarin alueelta. Enson 100-120 hehtaarin tuhoalueesta huomattava osa oli ns. erittäin hoidettua metsää. Myös yksityismetsille tuli huomattavia vahinkoja. Raivausta riittänee useamman kuukauden ajaksi.
Immolan rajavartioston alueella pelkästään sähköverkoston kunnostamiseen arveltiin hupenevan 1,5 milj. markkaa. Etelä-Suomen Sanomista 30.7:

TÄYDELLINEN KAAOS VUOKSENNISKALLA

”Lehdellemme kerrottiin, että myrskyn jättämä jälki on ollut kerrassaan kaaosmainen. Jälkiä raivataan pois kuumeisella kiireellä, mutta vieläkin vallitsee ”hävityksen kauhistus” niillä paikoin, jota pitkin hirmuinen tuulimyrsky oli taivaltanut. Yleisten kulkuväylien raivaus aloitettiin heti myrskyn mentyä ohitse ja osallistui näihin töihin lukuisten yksityisten henkilöiden lisäksi koko Immolan varuskunta ja joukko Enso-Gutzeitin miehiä. ”
Pääväylillä, kuten Savonlinna-Joensuu valtatiellä sujui liikenne jo sunnuntaina joten kuten, mutta pienempiä teitä oli vielä maanantainakin tukossa.

KAUHUNTÄYTEISIÄ HETKIÄ

”Monet kokivat jännittävä ja kauhuntäyteisiä hetkiä koettaessaan suojautua yli pyyhkivältä rajumyrskyltä. Muutamat löysivät suojapaikan maantien ojasta, missä kaatuneet puut eivät heitä vahingoittaneet. Autoilijat tekivät viisaimmin pyrkiessään mahdollisimman aukeille paikoille. Puiden läheisyydessä seisovat autot sen sijaan kärsivät useissa tapauksissa pahoja vaurioita kaatuvien puiden ruhjoessa niitä.
Järvellä olijat kertoivat huomanneensa myrskyn nousevan mustista pilvistä ja risteilevistä salamoista. Varsinaisen pyörremyrskyn ja näiden alkuvaroitusten välillä oli sen verran aikaa, että ainakin lähellä rantaa olijat ehtivät pois vesiltä.”
--
LUHANGASSA raivosi ankara ukonilma pyörremyrskymäisen tuulen tehostamana lauantai-iltana kello 20-21 aikaan. Myrskyalue ulottui useita kilometrejä leveänä Luhangan kirkonkylän eteläpuolelta pohjoiseen lähes Korpilahden korkeudelle saakka (25-30 km). Kulkusuunta oli idästä länteen.
Tammijärven kylää myrsky riepotteli erityisesti aiheuttaen useassa talossa melko suuriakin taloudellisia tappioita. Maanviljelijä Uuno Halttusen tilan 18 metriä pitkän puimalarakennuksen oli pyörremyrsky luhistanut täysin. Sisällä olleet maatalouskoneet, mm. puimakone, särkyivät käyttökelvottomiksi. Tilan metsästä kaatui runsaasti suuria puita ja vahinkojen yhteismääräksi arvioitiin yli 500.000 markkaa.
Juho Pietikäisen puimala taas jäi sen verran koholle kaatumisesta huolimatta, että maatalouskoneet säilyivät ehjinä.
Mv. Emil Ahdin uudesta suuresta asuinrakennuksesta myrsky kieritti neljäsosan peltikattoa rullalle heittäen sen 40 metrin päähän. Rullaus oli niin tiukka, ”ettei niitä olisi ihmiskäsin niin pieneen rullaan saanutkaan”, kuten lehti kirjoitti. Saman talon vilja-aitasta toinen kattolape hävisi kokonaan.
Useissa taloissa suuria pihapuita kaatui rakennusten päälle ja pelloilla heinäseipäitä meni nurin kymmenittäin.
Puhelin- ja sähkölinjat kärsivät suuria vahinkoja pitkin Luhangan pitäjää kaatuneista puista. Useissa kohdin linjat olivat pitkin matkaa kaikki alhaalla. Tukkipuun kokoiset koivut ja petäjät sulkivat täysin maantien Tammijärveltä Luhangan ja Korpilahden suunnalle. Tammijärvellä iltamissa olleiden autolla liikkujien toimesta saatiin tie Luhangan kirkolle raivatuksi liikkumisen mahdollistavaan kuntoon.
Vielä vähän ennen puoltayötä sivusi Luhangan kirkonkylää sen eteläpuolelta uusi voimakas ukonilma kaataen taas suuria aloja metsää ainakin viideltä eri tilalta. Kymmeniä tukkipuita kaatui jälleen Luhanka-Tammijärvi- tielle.
Myrskyn aikana satoi työmies Matti Laineen suorittaman mittauksen mukaan 3. sentin rakeita. Ikkunoita rikkoutui, perunanvarret katkesivat ja muu viljelys painui aivan maan pintaa myöten.
--
Voimakas ukkosrintama pyyhkäisi lauantai-iltana 27.7 myös yli Helsingin.
Jo 26 päivän lehdessä kerrottiin: ”Maassamme viime päivinä raivonnut ukkossää on ulottanut vaikutuksensa kautta koko maan. Ankarimmin on ukkonen riehunut Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla, mutta myös Pohjois-Karjalassa kerrotaan ukonilmoista jollaisia ei ole koettu miesmuistiin ja Länsipohjassa elettiin keskiviikkona todellisen tuomiopäivän tunnelman vallassa.” (Ulvobergin kylässä satoi 144 mm). (ESS:n mikrofilmiarkistot)

PAIKALLINEN HIRMUMYRSKY raivosi torstaina iltapäivällä klo 15. aikaan Polvijärven Sotkumassa. Kymmenessä minuutissa kaatui pääasiassa yksityisten metsissä tuhansia runkoja. Alueen sähkö- ja puhelinolot sekä liikenneyhteydet menivät täyskaaokseen, minkä vuoksi tiedot levisivät muualle vasta myöhemmin. Myrsky repi puita juurineen tai katkoi rungosta. Useista taloista repeytyi kattoja ja särkyi ikkunoita. Vielä perjantaina oli Polvijärven-Joensuun maantie suljettu liikenteeltä kaatuneiden puiden takia.
Lyhytaikainen myrsky toi tullessaan erittäin ankaran raekuuron aiheuttaen pahan tuhon viljelykasveille.
Paikallinen rajuilma liittyi ankaraan ukkosrintamaan, joka kulki torstaina läpi koko Pohjois-Karjalan. (ESS:n mikrofilmiarkistot)

VOIMAKAS SYKLONI aiheutti myrskysäätä merellä ja sisämaassa. Useamman päivän kestäneet voimakkaat tuulet saavuttivat huippunsa yöllä. Pohjanlahdella ja Pohjois-Itämerellä se puhalsi 10 boforin voimalla (Suurin mitattu keskituuli 23 m/s Ulkokallassa, N-NW). Veneilijöitä joutui suojautumaan saariin merellä ja ne aiheuttivat ilmoituksia meripelastukselle.
Sisämaassa Pieksämäen ratapihalla tapahtui lievä törmäysvahinko tuulen siirrettyä yöllä noin 50 tyhjän vaunun letkaa. Kuopion eteläpuolella radalle kaatuneet puut saivat veturimiehet itse raivatuksi pois.
Lähinnä yksittäisiä puita kaatuili eri puolilla maata aiheuttaen puhelu- ja sähkönjakeluhäiriöitä. Helsinki Vantaalla NW-keskituuli 18 m/s.
(ESS:n mikrofilmiarkisto ja IL:n tilastot)

ANKARA UKONILMA UUDELLAMAALLA. Heinäkuun 25-26 päivien välisenä yönä raivosi Uudellamaalla ankara ukonilma, jonka aikana salamointi oli harvinaisen voimakasta. Nurmijärven geofysikaalisessa observatoriossa rekisteröitiin rajuilman aikana elektronisella salamanlaskijalla 1780 iskua ja ilmiön ollessa voimakkaimmillaan havaittiin yli 100 salamaa minuutissa. (Myöhemmin lukemiksi on ilmoitettu 2807 iskua).
Ukkonen riehui voimakkaimpana Helsingissä ja herätti erikoista huomiota sen vuoksi, että se alkoi juuri geofyysikkokongressin avajaispäivänä juhlaillallisten aikana, joten lähes 2000 geofyysikkoa eri puolilta maapalloa sai tilaisuuden seurata tätä mahtavaa luononilmiötä.
Ukonilma syntyi lämpimässä ja harvinaisen kosteassa kaakkoisessa ilmavirtauksessa. Kun ilmamassan tasapainotila oli hyvin epävakaa, syntyi siinä voimakkaita nousevia ilmavirtauksia, jotka aiheuttivat voimakasta ukkospilvimuodostusta salamoineen ja rankkasateineen.
Helsingissä mitattiin ukkosen aikana 88 mm sadetta eli enemmän kuin normaalisti koko elokuussa. Sade oli ajoittain niin rankkaa, että viemäriverkosto ei ehtinyt niellä vettä ja kaduille muodostui paikoin ½ metrinkin paksu vesikerros. Vesi nousi Vantaanjoessa 60 cm.
Rajuilma katkaisi pääkaupungin sähkönjakelun koko yöksi sekä aiheutti runsaasti vesivahinkoja, liikennehäiriöitä ja tulipaloja.
Uudellamaalla esiintyi monin paikoin pyörremyrskyn voiman saavuttaneita ukkosmyrskyjä ja ankaria raekuuroja. Porvoossa esimerkiksi satoi ”nyrkinkokoisia” rakeita. (vuoden 1966 Sääkalenterista)

UKKOSMYRSKY MAIRE lienee viime vuosisadan tunnetuimpia ellei tunnetuin maamme ukkosmyrskyistä. Se liittyi Itämerelle muodostuneeseen heikkoon matalapaineeseen ja sen itäpuoliseen lämpimänkosteaan ilmamassaan ja rintamasysteemeihin.
Kovia ukonilmoja esiintyi Itä-ja Pohjois-Suomea myöten (mm. Puntarikosken voimalaitoksen salamalaskuri Joensuun lähellä rekisteröi 1250 iskua), mutta varsinaisen ”Mairen” tuhoisa pääreitti alkoi Loviisasta jatkaen luoteeseen linjalla Liljendal-Myrskylä-Orimattila-Hollola-Padasjoki, jonne myrsky ehti illalla klo 20 aikoihin. Lehtitiedot kertoivat ukkosmyrskyyn liittyneen ”voimakkuudessaan ennennäkemättömiä pyörremyrskyjä, joista pahin koetteli Loviisaa”.
Laajoja puustotuhoja oli myös varsinaisen pääreitin ulkopuolella, mm. Koski HL:n ja Lammin pitäjissä sekä Tampere-Ylöjärvi-akselilla, sekä Paistjärven alueella Heinolan koillispuolella.
Asuin- ja talousrakennuksia ja muuntajia paloi useita kymmeniä ja niiden mukana eläimiä, maatalouskalustoa ja viljaa. Rankkasateiden ja raekuurojen jäljiltä peltojen tilanne paheni entisestään jo sateisen heinäkuun lisäksi.
Maire-myrskyn salamointi vaati neljä kuolonuhria. Heinolassa yhteiskoulun 7. luokalle siirtymässä ollut Tuuli Marja Alanen sai surmansa silmänräpäyksessä salamaniskusta veneretken päätteeksi huvilarannassa.
Kontiolahden Notkolassa salama tappoi isännän ja kaikki kuusi lasta joutuivat sairaalahoitoon palovammoistaan. Kolme heistä meni tajuttomaksi iskusta, joka tuli ensin taloon ja siitä aittaan.
Puhelinliikenne oli myrskyn jäljiltä lamassa miltei kautta koko Etelä- ja Keski-Suomen. Mm. Lahti, Lappeenranta ja Jyväskylä olivat keskiviikon vastaisena yönä lähes kokonaan eristettynä muusta maasta. Yhteydensaanti palokuntiin kärsi pahoin ja teille kaatuneet puut hidastivat avunsaantia osaltaan.

ETELÄ-SUOMEN SANOMIEN MAIRE-uutisointia elokuun 2. päivänä:

Etusivun pääotsikko: UKKOSMYRSKY PYYHKÄISI YLI ETELÄ-SUOMEN. SUURTA HÄVITYSTÄ LAHDEN SEUDULLA. PUUT KATKESIVAT KUIN TIKUT – PALOKUNNILLA RUNSAASTI TYÖTÄ.
Jo tiistain vastaisena yönä riehuivat ukonilmat lähes kaikkialla Lappeenranta-Vaasa-linjan eteläpuolella. Lahdessa salamointi oli miltei yhtämittaista kolmen tunnin ajan. Kouvolan seudulle etelän puolelta noussut ukkosmyrsky savutti huippunsa vähän puolenyön jälkeen, jolloin taivas oli sananmukaisesti yhtenä tulimerenä. Lähinnä pienehköt tulipalot työllistivät palokuntia.
Uusi ukkosrintama saapui jälleen etelästä iltapäivällä edeten hitaasti kohti pohjoista ja kehittyen illansuussa voimakkaaksi ukkosmyrskyksi. Suora sitaatti keskiviikon lehdestä: ”Keskipäivän hiostava sää enteili illaksi samantapaista rajuilmaa kuin edellisenä yönäkin, mutta kävikin niin, että ilmojen haltija ei tyytynyt ukonilmaan ja sateeseen, vaan lähetti sata kilometriä leveän myrskyrintaman koko Etelä-Suomen harmiksi. Jo seitsemän jälkeen tuli ensimmäinen varoitus salamoiden ja rajujen tuulenpuuskien muodossa. Kadut olivat Lahdessa täynnä tuulen repimiä oksia ja hennommat rungot eivät kestäneet näitä alkuvalmistelujakaan.”
Varsinainen myrskykeskus liikkui Lahden etelä- ja länsipuolelta. Varsinkin Hämeenlinnantie tukkeutui kaatuneista puista ja ”sinne muodostui pitkiä autokolonnia ja ruuhkia”. Helsingintiellä ei tilanne muodostunut niin pahaksi, koska kaatuneista rungoista ulottui sille yleensä vain latvat.
”Metsät sen sijaan olivat lohduttoman näköisiä. Missä vähänkin oli aukeata ja rajuilma pääsi ottamaan vauhtia, eivät paksutkaan rungot kestäneet sen voimaa vaan katkeilivat puolivälistä. Suuret turvelaikut nousivat juurien mukana pystyyn ja oksankappaleet peittivät asfalttia kilometrikaupalla. Kaatuneita maitolaitureita lojui ojanpientareilla ja puhelinlinjat kiemurtelivat maantiellä.”
--
Laajimmat puustotuhot olivat linjalla Orimattila-Hollola-Lammi. Yksinomaan Hollolan Kukonkoivussa tuhoutui metsää 250-300 hehtaaria noin 3x3 km:n alalta. Runkojen yhteismäärä 15. tilan metsissä 30.000.”
Orimattilassa tappiot olivat samaa luokkaa. Myrskyn reitti: Pakaa-Kantele-Humaloja – Vähä-Mallusjoki, siitä yli Hasin ja Unkerin kulmakuntien, edelleen Järvikylän-Niemisten kylien kautta Luhtikylään. Monien tilojen metsät menivät kokonaan nurin, kattoja hajosi ja lenteli satojen metrien päähän, mm. Kalliomäen talon toisen lappeen peltikatto 300 metrin päähän pellolle. Kattotiilejä löytyi niinikään hyvinkin kaukaa rakennuksista. Matti Mäkelän suuri puimala hajosi lautakasaksi. Maitokopit teiden varsilta kaatuivat nurin mukanaan eräässä niistä suojautuneena olleet kolme poikaa.
Orimattilan myrskytuho vastaa pitäjän metsien 2-3 vuoden hakkuita. Tuhoalueen laajuudeksi mainittiin lehtitiedoissa noin 2x6 kilometriä.
9.pv elokuuta satalukuinen joukko metsänomistajia kokoontui Orimattilassa kuulemaan ohjeita Metsänhoitoyhdistyksen tiedotustilaisuuteen. Paljon puhuva oli piirimetsänhoitaja Mauno Uusitalon lausunto: ”Monen moisilla metsäisillä taistelukentillä olemme olleet ja käyneet, mutta eipä totta vie tuollaista jälkeä ole juuri tavattu.”
Ja tällainen oli silloin käsitys luonnonvoimista: ”Niin tämä elokuun alun kiukkuinen vihuri kuin muutkin luonnon esitykset ja voimannäytökset, jotka viimeisen vuosikymmenen aikana ovat kieltämättä oloissamme määrällisesti lisääntyneet ja vaikutuksiltaan tehostuneet, panevat meidät kriitillisesti tarkastelemaan tapahtuneita ilmiöitä.
--
Paistjärvellä Heinolan koillispuolella koettiin Mairen sivuhaaran tuhovimma.
Katkelmia ESS:sta: ”Tiistai-iltana kulki hirvittävän voimakas ukkosrintama kaatosateineen ja seudulla ennennäkemättömän hirmumyrskyn saattamana Räävelin itäpuolitse pääasiassa Pärnämäen maantien suunnassa pahimman hävityskeskuksen sattuessa metsäalueelle, joka rajoittuu Sonnakseen, Kuijärveen ja Saarijärveen. Tällä kolmion muotoisella alueella hävitys muistuttaa sota-aikojen tykistökeskityksen jälkiä järeiden tukkipuiden maatessa 300 hehtaarin alueella luokonaan maassa”…”Eivätkä tuhot rajoitu vain mainittuun pääkeskukseen Paistjärvellä, vaan niitä on eri tilojen metsissä Pärnämäentien varrella, alkaen Sulkavankoskelta, kaikkiaan liki 40 kilometrin matkalla.”
Paikkakuntalaiset purkivat talkoovoimin myrskyn kasaamia sulkuja maanteillä. Pelkästään valtion metsissä arvioitiin kaatuneen järeää tukkipuuta yli 10.000 runkoa. Yksityismetsistä erittäin rumaa jälkeä tuli mm. mv. Vilho Sihvonlahden omistamassa järeässä hoitomännikössä kilometrin matkalla.
Toimittajan kuvaus: ”Paistjärven tuhoista näimme ensimmäiset merkit jo Muikkusalmen sillan yli ajettuamme ja pahimman hävityksen keskelle päästyämme avautui katastrofimaisemaa kahden puolen maantietä kilometrien matkalla. Tuhoalueen leveys oli noin 2,5 kilometriä eikä metsäteknikko Puolakka vielä osannut kertoa, kuinka pitkälle…jne.
Silminnäkijät kertoivat ”puilla metsässä olleen niin kiire maahan, etteivät ne joutaneet edes kaatumaan normaalisti”, vaan nyt ”menivät puut maahan silmänräpäyksessä kuin korpraalin käskystä, että mätkähti vain.”
--
Lammin Evolla kello 19-20.30 kaatui metsäkoulun kauneimmasta hongikosta peräti 40.000 runkoa. Kilometreittäin oli puuta nurin myös Lammilta Jyväskylään menevällä tiellä ja lukuisilla pikkuteillä. Kaaosta saatteli ankara ukonilma.
Sysmässä alkoi erityisen ankara ukkonen klo 19 jälkeen. Taipaleen kylällä kaatui useita lähes 100-vuotiaita mäntyjä sähkölinjojen päälle. Eniten myrsky runteli Onkiniemen ja Kalhon välistä noin 8 kilometrin pituista aluetta. Puita kaatui ja kahden koulun katot repeytyivät.
Loviisan kaupunki myrskyn alkulähteillä sai kokea elämänsä pahimman rajuilman. Kaupunkia kohtasi voimakas pyörremyrsky, joka alkoi Valkosta ja pyyhkäisi yli kaupungin kohti sisämaata. Se eteni noin 50-250 metrin levyisenä. Tuhansia puita kaatui kuin veitsellä leikaten. Voimakas tuuli murskasi lisäksi kirkon, paloaseman, sairaalan ja kahden koulun katot ja heitteli tiiliskiviä ilmaan.
Vesitornista pyörremyrsky tempaisi irti 100 kilon painoisen teräsluukun heittäen sen 50 metrin päähän maahan. Kaupunki sai myös merkillisen ”nähtävyyden”, kun palolaitoksen katon tuuli käänsi rullalle ja asetti koko tötterön kauniisti paloaseman eteen, jossa sitä ihmettelemässä kävi runsaasti kaupunkilaisia. Uimaranta oli kuin ”maailman hirmuisimmat lättähatut olisivat temmeltäneet siellä”.
Rauma-Repolan lautatarhassa hajosivat suuret lautatapulit kuin korttitalot ja proomut irtosivat laitureista.
Loviisa pimeni täydellisesti sähköjen katkettua. Erikoista myös oli, että kaupunginhallituksen istunto päättyi, mutta tuulen paineessa he eivät päässeet ulos ovista ja joutuivat käsittelemään myrskyn mahdollisia seuraamuksia tuoreeltaan jatkaen kokoustaan.
Raivaustyöt aloitettiin seuraavana päivänä, mutta kestää useita viikkoja ennen kuin kaupunki on entisellään. Suurimmat kustannukset tulevat sähkönjakeluverkon kunnostamisesta, mutta kaupunki ja lähiympäristö olivat muutoinkin pahoin runneltu.
Myös Tampereen seudulla teki ukkosmyrsky miltei samanlaista tuhoa kuin Loviisassa. Lentokentällä mitattiin tuulen voimakkuudeksi ajoittain 42 m/s ja se kaatoi mennessään paksuja puita. Tampereen lähiympäristössä arvioitiin ukkosen ja siihen liittyneen kaatosateen aiheuttamat vahingot kymmeniksi miljooniksi markoiksi.
Ylöjärvellä mainittiin myös olleen suuria metsätuhoja. (Lehdessä oli lause ”eniten vahinkoa Orimattilan ja Ylöjärven metsille”). Tuhojen tarkempi vertaaminen eri alueiden kesken oli muutamia päiviä tapahtuman jälkeen luonnollisesti vaikeaa. (Kooste Etelä-Suomen Sanomien mikrofilmiarkistosta)

RAEKUURO PUI VILJAT Lapinjärven ja Iitin rajalla. Aamulla klo 5.30 jälkeen nousi pohjoisesta ukkosrintama, joka yli tunnin ajan kylvi raekuuroja Iitin Haapakimolasta Muikkulan ja Taasian kylien läpi aina 2-3 kilometriä Lapinjärven puolelle asti. 10 kilometriä pitkällä ja 2 kilometriä leveällä alueella oli sateen tauottua maassa 5-10 sentin raekerros.
Viljelyksillä ja puutarhoissa syntyi pahaa jälkeä. Toistakymmentä tilaa menetti kaurasatonsa käytännöllisesti katsoen kokonaan yhteensä 40-50 hehtaarin alueelta. Jyvät olivat varisseet peltoon. Peruna- ja juurikasvimaat hakkautuivat riekaleiksi maata vasten. Myös omena- ja marjasadot kärsivät.
(ESS:n mikrofilmiarkisto)

POUTAPÄIVÄN PYÖRREMYRSKY ELIMÄELLÄ. Raju pyörremyrsky rikkoi kauniin poutapäivän leppoisuuden perjantaina Elimäen Ratulassa. Vähäisen pilven alapuolelle syntynyt pyörre teki ällistyttävää tuhoa osuessaan pihapiiriin.
Pyörre syntyi peltoaukealla vetäen mukaansa multaa, ruohoa ja roskia. Sen suunta muuttui kohti Pauli Nurmisen taloa ja Ratulan koulua.
Nurmisen talon puutarhasta pyörre imaisi ilmaan marjapensaita ja omenapuita. Seuraavaksi se tempaisi irti osan ulkorakennuksen pärekatosta, josta parinkymmenen neliön suuruinen kappale paiskautui asuinrakennuksen katolle tunkeutuen osaksi ullakolle. Samanlainen kappale lensi 50 metrin päähän perunapeltoon. Vielä rajumman kohtelun sai osakseen kansakoulun uudehko opettajainasuntola, josta katto kohosi ilmaan kuin paperi. Osa siitä putosi nurin kääntyneenä takaisin alustalleen, mutta suuria kappaleita kiskaisi pyörre mukaansa.
Iso peltirulla löytyi myrskyn ohi mentyä parinsadan metrin päästä pellolta ja toinen joesta, jossa pystyssä törrötti myös joitakin Nurmisen puutarhasta kadonneita omenapuita. Myös osa välikattorakenteita lensi pellolle.
Pyörteen kohdalle osunut Nurmisen ulkorakennus kärsi katon menetyksen ohella niin pahoja vaurioita, että omistaja harkitsee rakennuksen purkamista. Asuinrakennus on liikahtanut, mutta palomuurit todettiin ehjiksi. Opettajainasuntolan kattorakenteet joudutaan lähes kokonaan uusimaan.
Rakennuksilla ei ollut vakuutuksen ns. myrskyehtoa. (ESS:n mikrofilmiark)

KEITELE VAPISI SYYSUKKOSEN PAUHUSSA. Vuodenaikaan nähden harvinaisen voimakas ukonilma riehui eilen puolenpäivän aikaan Keiteleen kirkonkylässä. Se rikkoi noin 30 puhelinta, kaatoi useita puita sekä särki eräästä talosta ikkunat. (Savon Sanomat).
Tuona aamupäivänä ukkosen jyrinää kuului pari kolme tuntia luoteen ja pohjoisen suunnalta silloiseen asuinpaikkaani Vesannolle.
Päivää aiemmin Helsingin yllätti tunnin mittainen kaatosade. Hakaniemessä vesi tunkeutui raitiovaunuihin ja tulvavesi pysäytti liikenteen.
(Savon Sanomat)

TODELLA TROOPPINEN UKKOSKUURO yllätti Kuopion eilen iltapäivällä noin kello 16.30 aikaan. Vettä ja lähes peukalonpään kokoisia rakeita tuli vajaan puolen tunnin ajan sananmukaisesti taivaan täydeltä.
Ukkosrintama ankarine vesi- ja raesateineen tuli Kuopioon Varkauden suunnasta. Varkauden ja Jäppilän välillä satoi vettä niin rankasti, että autoilijoiden oli pysähdyttävä. Samalla tieosuudella satoi rakeita 5-10 sentin kerroksen tielle suurimpien jääpalojen ollessa liki tuumaisia.
Kuopiossa katujen viemärit eivät jaksaneet vetää valtavaa vesimäärää vaan työnsivät liikavetensä suihkukaivojen lailla ylöspäin. Rakeet muodostivat paikoin paksuja kinoksia; mm Kasarminkatu 7. kohdalla puolen metrin korkuiset kinokset tukkivat koko ajoväylän. (Savon Sanomat)

VOIMAKKAIN SYKLONI MONEEN VUOTEEN. Varhain lauantaiaamuna alkoi koko maassa puhaltaa voimakas etelän ja kaakon välinen tuuli, minkä voima läntisillä merialueilla kohosi 10-11 boforiin (25-32 m/s). Laivoilla oli huomattavia vaikeuksia selviytyä satamiin ja useita oli enemmän tai vähemmän merihädässä. Pohjanlahdella menetti 13 ihmistä henkensä, kun kreikkalaisalus Zinner Gasia sai konevian ja haaksirikkoutui lumimyrskyssä ja kovassa merenkäynnissä.
Länsi- ja Etelä-Suomessa liittyi myrskytuuleen voimakas lumisade. Etelässä eräät kylät joutuivat eristyksiin. Helsingin palolaitos sai toistakymmentä hälytystä repeytyneiden kattojen vuoksi. Lähes kaikki kaukokirjoitinyhteydet länteen päin olivat poikki ja sähkönjakeluhäiriöt olivat yleisiä.
Junat juuttuivat risteysasemille ja myöhästelivät pahoin. Riihimäki oli vaikein paikka ja asemapäällikkö E.O.Rekola ei muistanut virkaurallaan aiemmin sattuneen tällaisia lumivaikeuksia.
Ankara lumimyrsky koetteli kovin tieliikennettä. Kymenlaaksossa tilanteen mainittiin olevan lähes katastrofaalinen illalla ja yöllä. Kaikki mahdollinen aurauskalusto oli liikkeellä, mutta siitä huolimatta autoja juuttui lähes metrin korkuisiin kinoksiin. Vaikeinta oli Lappeenranta-Kouvola-tiellä Valkealan kunnan Rapojärven aukeitten kohdalla. Ojaanajoja tapahtui runsaasti, mutta minimaalisten nopeuksien vuoksi vakavilta onnettomuuksilta vältyttiin.
Ainakin Itä-Uudellamaalla kaatui puita linjoille aiheuttaen sähkökatkoksia ja täystyöllisyyden korjausporukoille.
Rissalan lentosääasemalla vallitsi keskimäärin seitsemän boforin (14-17 m/s) kaakkoistuuli, puuskissa jopa 9 boforia (21-24 m/s).
Ilmatieteen laitoksen mukaan merialueiden korkein keskituulilukema oli Utössä, 26 m/s ja maa-alueilla Niinisalossa, 19 m/s.
(Savon Sanomat ja ESS:n mikrofilmiark.)
--
Radion Päivän peilistä lähes puolet oli omistettu myrskylle. Jalankulkijoita kehotettiin pitämään taskulamput mukana, etteivät joutuisi autojen yliajamiksi olemattoman näkyvyyden vallitessa. Vielä seuraavankin päivän ajankohtaisohjelmat käsittelivät laajasti myrskyasiaa.

KYLMÄN RINTAMAN MYRSKYNPUUSKIA. Lumimyrsky yllätti mm. Kuopion laskiaisyönä. Kaikkein kovin tuisku ja pahimmat luoteistuulen puuskat ajoittuivat klo 2-3 välille. Rissalan säähavaintoasemalla lunta tuli yön aikana 15 senttiä ja kovimmat tuulenpuuskat olivat 20-24 m/s luokkaa.
Lumimyrskyn riehuessa pahimmillaan oli vaikea erottaa kadun vastakkaisella puolella olevia rakennuksia. Liikenne pysähtyi osittain huonon näkyvyyden ja kasautuneen lumen vuoksi.
Säähavaintoasemalta kerrottiin tällaisen talvimyrskyn olevan melko harvinainen. (Savon Sanomat)

LUMIMYRSKY ETELÄ-POHJANMAALLA. Sitä luonnehdittiin vuosikymmenen pahimmaksi. Liikenne katkesi ajoittain jopa pääteillä. Kello kuuden aikaan Vaasan ja Tampereen välinen valtatie tukkeutui Kurikan ja Jalasjärven välillä. Pysähtyneenä oli kymmeniä autoja, joukossa paljon rekkoja. Kaksi junaa juuttui nietoksiin. Seinäjoelta Kristiinankaupunkiin matkalla ollut juna pysähtyi Koskenkorvaan.
Tuulen suunta oli eteläinen ja se puhalsi voimakkaana myös muualla.

ANKARA YÖUKKONEN tappoi eläimiä, katkoi sähkö-ja puhelinlinjoja ja aiheutti vesivahinkoja Pohjois-Savossa. Ukkonen oli parhaimmillaan puolenyön tienoilla, jolloin se mm. Kuopiossa järjesti runsaan puoli tuntia kestäneen yhtäjaksoisen ilotulituksen ja kaatosateen. Sateen ansiosta vältyttiin suuremmilta tulipaloilta, joita runsas salamointi kyllä sytytteli.
Paikoitellen puoli metriä syvinä puroina virrannut vesi tunkeutui kellareihin ja aiheutti lukuisia sortumia tiestölle ja kaduille.
Salamavahinkojen lista pitkin Pohjois-Savoa oli pitkä. (Savon Sanomat)

YLLÄTYSSAVOTTA SALAHMILLA – LATOJA TAIVAALLE, METSÄÄ NURIN. Noin kahdeksan hehtaaria järeää petäjikköä kaatoi ankara pyörremyrskypuuska Vieremän Salahmin Lehtorannassa torstai-iltana. Pohjois-etelä-suunnassa kulkenut pyörremyrsky kesti vain viitisen minuuttia tehden tuhojaan noin 100 metrin kaistalta.
Sekä Kalle Eskelisen että Väinö Kovalaisen maalta metsää meni nurin neljä hehtaaria kumpaiseltakin. Eskeliseltä myrsky särki lisäksi suuren lautarakenteisen puimalan, hirsisen ladon sekä maatalouskoneita. Kovalaiselta rikkoutui lato ja vene.
Maanviljelijä Eskelinen kertoi, että pyörremyrsky katkoi piikkilankojakin monesta kohdasta ja aitapylväitä kuin terävällä kirveellä. Puimala ja hirsilato särkyivät aivan pirstaleiksi. -”On sillä myrskyllä ollut valtava voima, kun puimalan kehikot olivat kuuden tuuman nauloilla kiinni ja nekin olivat irronneet." Sisällä ollut niitokone lensi yli 50 metrin päähän rikkoutuen romutuskuntoon. Harava- ja kylvökone rikkoutuivat myös.

-”Onneksi olimme kaikki sisällä ja eläimet navetassa. Laudat ja parrut lentelivät juuri siihen kohtaan, mistä hain hevosen pois puolta tuntia aiemmin.” Puimalan kattopäreitä ja laudankappaleita lenteli puolen kilometrin päässä olevalle järvelle saakka. Apulannatkin säkeistään lensivät taivaan tuuliin.
Salahmin järvellä nähtiin myrskyn aikana noin 50 metriä korkea vesipatsas.
Savon Voima poisti sähkölinjojen päälle kaatuneet kuusi puunrunkoa.
Mv. Eskelinen muistaa, että puolikymmentä vuotta sitten Salahmilla riehunut samantapainen pyörremyrsky kaatoi silloin Pitkäkankaalta toistasataa runkoa.
(Savon Sanomat)

ÄKÄINEN PYÖRRE KÄVI NURMOSSA. Keskiviikkoaamuna klo 7 Nurmon Mäenkylässä riehunut suppea-alainen pyörremyrsky katkaisi tie-, sähkö- ja puhelinyhteydet tälle suhteellisen tiheästi asutulle seudulle.
Silminnäkijän kertoman mukaan nopeasti edennyt pilvipatsas liikkui vanhan Lapuantien suunnassa kohisten ja tuhoten kaiken tielle osuneen. Pyörteen yllä taivas oli pilvetön, mutta lähiympäristössä satoi hetken aikaa rankasti. Tuhoalue oli runsaan kilometrin pituinen ja muutamien kymmenien metrien levyinen.
Tielle kaatuneet puut olivat 6-8 tuuman vahvuisia ja useimmat kaatuivat juurineen. Ihmisuhreilta säästyttiin.
Tapahtumaa koko ajan seurannut maanviljelijä kertoi: -”Kukaan meistä ei osannut odottaa tällaista. Pelästyimme vasta kun puut alkoivat kaatua, katot repeillä ja patsas tuli yllemme”.
Yksi puimalato hajosi kokonaan ja kattoja särkyi. Onnettomuusseudulle vedettiin väliaikainen puhelinlinja, mutta iltapäivällä myös vakinaiset yhteydet saatiin kuntoon.
Muutamat nurmolaiset puhuivat ”Jumalan tuomiosta syntisen elämän vuoksi”. (Savon Sanomat)

MUNSALAN RAEMYRSKY. Raekuuro ja rajuilma turmelivat viljan ja kaatoivat puita perjantaina Munsalan Jussilankylässä ja Pensalassa. Vahingot arvioitiin neljännesmiljoonaksi markaksi.
Tulitikkurasian kokoiset rakeet rikkoivat talojen kattoja ja ikkunaruutuja ja löivät lommoille autojen peltejä. Tuuli riuhtoi maasta satoja täysikasvuisia puita 7-8 kilometrin pituisella ja 2 km:n levyisellä alueella. Pyörremyrsky ja raekuuro raivosivat puolisen tuntia tyyntyen sitten täysin.
Erään maanviljelijän vuosi sitten rakennettu kuivausriihi hajosi laajalle alueelle. Laitumella olleita lehmiä raekuuro pieksi niin, että eläimet olivat verta vuotavina aitauksissaan. (Savon Sanomat)

•  

  • Merialueilla ja rannikoilla tuulen voimakkuus kohosi jopa 11 boforiin (28-32 m/s). Viikonlopuksi merelle lähteneet eivät päässeet palaamaan takaisin. Satoja ihmisiä jäi eristyksiin saariin ja toistasataa oli vielä kateissa maanantai-iltana. Suoranaisena ihmeenä on pidettävä, että ihmishenkien menetyksiltä lopulta vältyttiin. Kadonneiksi ilmoitettiin kaikkiaan 344 venettä ja 1200 henkilöä.

  • Etelä-Pohjanmaalla saatiin paikoin kahdessa vuorokaudessa kahden kuukauden sademäärä. Korkein mittaus tehtiin Ylistarossa sunnuntaina, 120 mm ja koko viikonvaihteessa 144 mm. Vaasassa satoi 84,1 mm niin ikään sunnuntaipäivänä. Joet tulvivat yli äyräidensä. Kyrön- ja Lapuanjoen virtaamakorkeus kohosi lähes kolme metriä, mikä on puoli metriä yli kevättulvakorkeuden. Veden korkeus nousi kahdessa vuorokaudessa 65. sentistä 420 senttiin. Tuhansia hehtaareja peltoja jäi tulvan alle.

  • Myrskyinen sade aiheutti tulvan lisäksi viljoille miljoonien markkojen lakotappiot. Pahimmat alueet olivat lehtitietojen mukaan Etelä-Hämeessä, jossa lukuisat kauravainiot olivat kuin jyrän jäljiltä.

  • Myrsky kaatoi puita aiheuttaen pahimmat vahingot sitten Maire-myrskyn vuonna 1961. Arvopuustoa tuhoutui suurimat määrät lännessä Pohjanmaalta Lounais-Suomeen. Ruokolahdella ainakin 4000 tukkipuuta kaatui myrskyn saapuessa kapeana vyöhykkeenä Saimaalta ja kulkiessa Salonsaaren yli Kotaniemeen, jossa syntyivät suurimmat tuhot.

  • Valtatie Vaasasta Kokkolaan katkesi ja saatiin avatuksi liikenteelle vasta maanantaina illansuussa. Vesi vei yöllä sillan mennessään Oravaisten eteläpuolella ja monet maantiet olivat vielä maanantai-iltana veden alla. Oravaisten tulva-alueella oli vesi korkeimmillaan lähes kaksi metriä normaalin kevättulvakorkeuden yläpuolella.

  • Oravaisissa myös hukkui 57000 minkkiä aiheuttaen miljoonien markkojen vahingon ja tiettävästi suurimman yksittäisen taloudellisen menetyksen. Vain 3000 kallisarvoista turkkia pelastui.

  • Pietarsaaren Asemakadulla soudettiin yöllä veneillä 300 metrin pituisella matkalla, kun pumppukaivoja oltiin avaamassa yli metrin syvyisessä vedessä. 23 pumppua tyhjensi keskikaupungilla talojen kellareita.

  • Särkisalon saaren ja mantereen välistä siltapengertä sortui 300 metriä. Sillan kaiteet ja täytemaa sekä osittain myös tien pinta huuhtoutuivat rajussa aallokossa mereen. (Savon Sanomat)

  • Tämä elokuinen myrsky hallitsi neljän päivän ajan lehtien pääotsikoita ja vahinkoja arvioitiin myös seuraavien viikkojen aikana useaan otteeseen.

MYRSKYSYKLONI RANKKASATEINEEN ETELÄ-JA LÄNSI-SUOMESSA. Suomenlahdella sunnuntai-iltana sijainnut myrskykeskus aiheutti huomattavia vahinkoja rankkasateineen ja tuulituhoineen. Seuraavassa kooste:

RANKKASADE PÄÄKAUPUNGISSA. Pari tuntia kestänyt raju ukonilma ja rankkasade itäisen Suomenlahden rannikolla perjantaiaamuna aiheutti tulvia ja pienehköjä sähkönjakeluhäiriöitä Helsingissä. Porvoossa alkoi ukkostaa klo 3. yöllä ja satoi suuria rakeita. Pääkaupunkiseudun ukkonen saavutti klo 5.45 aamulla. Imatran Voimassa laskettiin 337 salamaniskua.
Vettä satoi kahdessa tunnissa 53 mm, mitä enemmän kerralla on satanut tällä vuosisadalla Helsingissä vain vuoden 1960 ukkosmyrskyssä. Sadealue oli melko rajoittunut, sillä Seutulassa satoi vain 2 mm ja Malmilla 8.
Kaduilla lainehtinut vesi saattoi liikenteen kaaosmaiseen tilaan. Raitiovaunu- ja bussiliikenne pysähtyi lähes täysin. Bussien myöhästely vaikutti myös lentovuoroihin. Kellareita täyttyi vedellä ja mm. Hakaniemen hallin kellari täyttyi lähes kokonaan. Palokunta sai kaikkiaan 35 avustuspyyntöä.

10.000 RUNKOA KAATUI KAAVILLA Lukonlahden kylässä raivonneessa ukkosmyrskyssä lauantaina iltapäivällä. Luikonniemen alue, jota pitkin myrsky eteni, on pari kilometriä pitkä ja noin 300 metriä leveä. Alueella kasvoi järeää mäntyä, koivua ja vähän kuustakin. Maanviljelijöiden Veikko ja Eino Mustosen sekä Viljo Tiilikaisen maita kohdannut hävitys pisti aivan paljaaksi noin 8 hehtaaria tuhoalueen ollessa kaikkiaan 20-30 hehtaaria. Hyväkuntoisen metsän vahinkoarvio oli yli 100.000 markkaa.
Mv. Veikko Mustonen kertoi: -Metsä näytti myrskyn tauottua samalta kuin sota-aikana tykistökeskityksen jälkeen. Minun maallani puut olivat järkiään nurin, mutta noiden toisten metsästä olivat puut katkenneet rungosta poikki.
Ensin näytti tulevan vain pieni sadekuuro. Vähän klo 14 jälkeen pieni pilvi yllättäen muuttuikin rajuksi ukkoskuuroksi, johon liittynyt pyörremyrsky alkoi kaataa metsää.
Mustosen talosta seurattiin pilven lähestymistä. Talon emäntä huudahti yht´äkkiä: -Nyt siellä kaatui puu ja nyt jo toinen! Pian oli koko Luikonniemen alue tuhoutunut.
Talosta oli myös väkeä marjastamassa. Pilven lähestyessä he lähtivät heti kävelemään kohti taloa, vaikka sateen ei arveltu kovinkaan uhkaavan. Vain muutama minuutti heidän kotipihaan pääsystään alkoi puita kaatuilla.
-
Päättymässä olevan kesän ankarin ukkosmyrsky riehui myös muualla Savossa. Sadetta tuli ennätysmäärin ja monin paikoin liikenne seisahtui näkyvyyden mennessä olemattomaksi. Varkauden seudulla kaatui puita ja puhelinlinjoja rikkoutui samoin kuin muuallakin maakunnassa. Pieniä tulipaloja oli siellä täällä. MUURUVEDELLÄ suurimmat vahingot aiheutuivat rankasta vesi- ja raesateesta sekä myrskytuulesta, joka kaatoi satoja viljaseipäitä. Eräänkin tilan pellolle jäi pystyyn ainoastaan neljä viljaseivästä.
Rankkasateet olivat lisäksi ylimääräinen isku kesän jo ennestään pahoin lakoontuneille viljoille. Satotoiveet näyttivät paikka paikoin lähes menetetyiltä. (Savon Sanomat)

KOVIA SYYSUKONILMOJA ETELÄ- JA KESKI-SUOMESSA etelästä ja kaakosta saapuneeseen lämpimään ilmamassaan liittyen, jossa lämpötila kohosi parhaimmillaan reilusti päälle 20 asteen.
7-8 syyskuuta ilta ja yönseutu oli pahin: Ankara ukonilma ja raemyrsky etelässä. Syyskuiseksi harvinaisen lämmin päivä purkautui Helsingissä torstaina illalla klo 21 jälkeen kovaksi ukonilmaksi ja raemyrskyksi. Lyhyen ajan sisällä kaduille kertyivät sellaiset vesimassat, että paikoin talojen ulko-ovia ei saanut auki veden painaessa niitä.
Pyörremyrsky Kainuussa. Ankara ukkossää ja sitä välittömästi seurannut pyörremyrsky teki tuhoa Kainuussa myöhään torstai-iltana. Puolangan Pihlajavaaralla salamaniskusta syttynyt tulipalo tuhosi Kusti Heikkisen suksitehtaan koneineen ja raaka-aineineen maan tasalle.
Salama iski myös läheiseen Leppälän taloon, jonka isäntä meni tajuttomaksi ja tytär sai pahoja palovammoja.
Ukonilmaan liittynyt pyörremyrsky riehui Suomussalmen Kiannanniemellä särkien rakennuksia ja lennättäen veneitä satojen metrien päähän rannasta keskelle metsää, katkoen ja repien suuria tukkipuita juurineen maasta. Parista talosta särkyivät ikkunat.
Pyörremyrsky raivosi myös Pihtiputaalla kaataen runsaasti puita metsässä ja sähköpylväitä teiden varsilta.
Pohjanmaalla tulvavesi nousi yhä peittäen alleen jo 2500 peltohehtaaria. Torstai-iltana vedennousu oli 2,5 senttiä tunnissa.

7-8 päivien välisenä yönä: SALAMAPALOJA JA ELÄINSURMIA Kuopion lähiympäristössä. Ankara ukonilma ja sitä seuranneet rankkasateet ja myrskytuulet raivosivat perjantaita vasten yöllä maakunnassa. Palokunnilla riitti töitä koko yöksi, kuten myös sähkö- ja puhelinyhteyksien korjaajile. Telex- ja puhelinliikenne Savosta etelään oli poikki noin tunnin ajan.
Iisalmessa, Lapinlahdella ja Rautalammilla raivosi jo iltapäivällä voimakas ukonilma aiheuttamatta kuitenkaan suurempia vahinkoja.
Samana yönä Porvoon seudulla ukkosmyrsky kaatoi runsaasti puita teille, puhelin- ja sähkölinjoille. Vahinkoja tapahtui myös Mäntsälässä erityisesti Nummisten ja Kaanaan kylissä. Ukonilma alkoi klo 22 kestäen aamuyöhön.

SYYSMYRSKY. Etelämyrskyn tuulenvoimakkuus kohosi merialueilla puuskissa 10 boforiin eli 24-28 m/s. Vesi nousi korkeimmalle Kotkassa, 86 senttiin.
Sisämaassa erittäin puuskainen tuuli oli voimakkaimmillaan kääntyessään lounaan puolelta länteen. Esimerkiksi Rissalan sääasemalla Kuopiossa korkeimmat lukemat mitattiin klo 10 aikaan, noin 20 m/s. Se riitti kaatamaan puustoa ja aiheuttamaan paljon sähkö- ja puhelinlinjojen vaurioita ja muita vahinkoja. Korjausmiehillä riitti töitä koko päiväksi.
Suonenjoen lähiympäristön maanteillä katkesi liikenne myrskyn kaatamien puiden takia. Kattovaurioista mainittakoon Lapinlahdella yhteiskoulun päälle kaatunut iso mänty, joka rikkoi peltikattoa ja Juvan kirkon katto, jonka kuparipeltiä kiertyi rullalle. (Savon Sanomat)

MYRSKYKESKUS liikkui eteläisen Suomen yli koilliseen ja merellä tuulen voimakkuudet olivat samaa luokkaa kuin neljä päivää aikaisemmin. Alukset olivat vaikeuksissa erityisesti Saaristomerellä ja Suomenlahdella.
Vesi nousi etelärannikolla lehtitiedon mukaan korkeammalle kuin 30 vuoteen: Haminassa 155, Kotkassa 153, Loviisassa 135 ja Helsingissä 124 senttiä normaalitason yläpuolelle.
Porvoossa eristi vesi mm. kaupungintalon (kanslian lattiallakin 30 cm), Helsingissä merivesi tulvehti Kauppatorille ja laiturit jäivät monin paikoin upoksiin. Veneitä irtoili tuuliajolle. Vesi nousi myös Helsingin ja Porvoon väliselle tieosuudelle, kun Sipoon Östersundissa 40 metrin matkalla vettä oli puolen metrin syvyydeltä. Aamupäivään mennessä se oli kuivunut.
Tietoliikenneyhteydet Suomesta länteen päin olivat jo edellisillasta lähtien suurissa vaikeuksissa. Eri puolilla maata kaatuneet puut katkoivat taas puhelin- ja sähkölinjoja. Muun muassa Hämeenlinnassa kymmenien puiden raivaus kesti iltaan saakka. Myrsky oli pahimmillaan klo 11 aamupäivällä.
Vanajavedellä eräs kalastaja kertoi aaltojen olleen korkeammat kuin 12. vuoteen. Isonselän rannoilta löydettiin kuolleita kaloja laineiden paiskattua niitä kuivalle maalle.
Luoteis-Euroopassa sykloni yltyi hirmumyrskyn voimaan aiheuttaen suurta tuhoa. Pohjanmeren haaksirikossa menehtyi 22 ihmistä. (Savon Sanomat)

RAJU JA PUUSKAINEN LUOTEISTUULI riehui laajalla alueella Ylä-Savossa. Keskituuli oli vain navakkaa, mutta puuskat jopa 24 m/s. Ne aiheuttivat myös puiden kaatumisia ja keveämpien esineiden lentelyä. Muun muassa torimyyjät ”saivat pitää kiinni pöydistään” Kuopion torilla.
Rautavaaran Särkänmäessä tuuli kaatoi suppeammalla alueella satoja puita, nosti ilmaan peukalonpään kokoisia kiviä ja rikkoi kattorakennelmia. Pari metsäpaloa sai lisävoimaa tuulesta vaikeuttaen sammutustehtävää. Tuulet liittyivät kylmään rintamaan kääntyen nopeasti etelästä luoteeseen. (Savon Sanomat)

HELLESÄÄ PUHKESI UKONILMOIKSI Savossa keskiviikkona iltapäivällä. Salama sytytti Ylä-Savon alueella ennätysmäisen paljon tulipaloja. Alueen puhelinliikenne mykistyi lähes täysin. Paikalliset myrskytuulet vahingoittivat rakennuksia ja kiskoivat puita juurineen maasta.
Iisalmen-Kiuruveden maantielle kaatuneita puita raivattiin keskiyöhön sakka. Pieksämäellä puoli tuntia kestänyt rajuilma sai torin lainehtimaan järvenä. Tuuli oli niin ankaraa, että vesitornin ylimmän kerroksen lasiruudut putosivat alas ja samoin kävi muutamalle lähitienoon omakotitalolle. Eräästä kerrostalosta kääriytyi koko katto rullalle ja vesi pääsi ullakkokerrokseen ja jopa asuntoihin saakka. Useita kymmeniä puita kaatui Pieksämäki-Kangasniemi-maantielle. Jatkuu…

JYVÄSKYLÄN RAESADE. Jyväskylässä raivosi iltapäivällä ankara ukkossää. Vettä ja rakeita satoi parissa tunnissa 60 mm. Kellarit tulvivat ja kadut muuttuivat virtaaviksi koskiksi viemäreiden täyttyessä heti alkuunsa.
Raesade oli niin voimakas, että eräiden rännien alla oli vielä parin päivän kuluttua korkea kinos.
Rantasalmella ukkosmyrsky kaatoi satoja puita. (Savon Sanomat)

MIKKELISSÄ illalla ja yöllä useita tunteja raivonnut ankara ukonilma aiheutti melkoiset vahingot. Sade oli hyvin vuolasta, sillä vettä tuli peräti 92 milliä. Seuraavana päivänä ukkonen oli taas tihutöissä eri puolilla maata. Sonkajärvellä tunkeutui pallosalama asuinrakennuksen ullakolle avoimesta ikkunasta aiheuttaen tulipalon.

LAPPEENRANNASSA riehui illalla ukkosmyrsky, jota radion uutislähetyksessä kuvailtiin, että ”Lappeenrannassa ei ole koskaan rekisteröity näin raivoisaa ukkossäätä”. Kello 22 mennessä vettä oli kertynyt 50 mm ”eikä loppumisesta ollut tietoakaan”. Eräässä vaiheessa satoi myös kahden peukalonpään kokoisia rakeita, jotka särkivät kattoja ja ikkunoita. Kokonaissademäärä oli lopulta 92,5 milliä.
Palokunnalla riitti kiireitä tulipaloissa ja kellareiden tyhjennyshommissa. Aikaisemmin päivällä salamanisku aiheutti yhden ihmisen kuoleman ja neljän loukkaantumisen. (Radion uutiset)

VARHAINEN TALVIMYRSKY riehui koko maassa. Etelärannikolla asti saatiin lumikuuroja ja Pohjois-Suomessa lumentulo oli niin rankkaa, että kaikki aurauskalusto oli käytössä ja liikenne vaikeuksissa niin maalla kuin ilmassakin. Keskemmällä Suomea tiet muuttuivat iljanteisiksi ja peltikolareita ja ojaanajoja tapahtui kaikkialla. Paikoitellen muodostui puolimetrisiä kinoksia.
Talvisään toi tullessaan voimakas pohjoismyrsky. Matalan keskus oli Suomen itäpuolella ja liikkui Vienanmeren yli pohjoiseen. Maa-alueilla tuulen voima yltyi Länsi-Suomessa 20-25 m/s puuskalukemiin, idässä hiukan vähemmän, Pohjanlahdella vastaavasti enemmän. Lumimyrsky jatkui vielä seuraavana päivänä. Lapissa satoi lunta yli puoli metriä ja Pohjanmaan lakeuksille kasaantui jopa 1,5-2 metrin nietoksia. Turun saaristossakin saatiin lumikuuroja.

AIKAINEN LUMIPYRY yllätti suuren osan Etelä-ja Keski-Suomea. Yöllä idästä levittäytynyt voimakas matalapaine sadealueineen aiheutti lumisadetta jopa Tampereella ja Turussa asti, mikä on hyvin poikkeuksellista näin varhain syyskuussa.
Varsinkin itäosissa maata pyryyn liittyi voimakas koillistuuli, joka yhdessä märän lumen kanssa kaatoi paikoin puita ja aiheutti sähkönjakeluhäiriöitä.. Eniten satoi lunta Mikkelissä, 15 senttiä. Aurauskalustoa tarvittiin.

RUNSAS MÄRKÄ LUMENTULO yhdessä voimakkaan tuulen kanssa aiheutti kertakaikkisen kaaoksen sähkönjakelussa Etelä-Suomessa 1-2 päivien välisenä yönä. Märkä lumi jäätyi puihin sään pakastuessa lisäten vahinkoalttiutta entisestään. Puita katkeili sadoittain Itä-Uudellamaalla ja esimerkiksi Pernajassa 20 km korkeajännitejohtoa oli korjauksen alla.
Juna- ja lentoliikenne myöhästeli. Turun ja Toijalan väliselle rataosuudelle kaatui myrskyn voimasta puhelinpylväitä.
Suomea myrsky vain raapaisi, mutta Etelä- ja Keski-Ruotsia se riepotteli todella kovakouraisesti samana yönä. Myrskyn voima oli 35 m/s ja se repi kattoja, rikkoi tuhansia ikkunoita, kaatoi jopa lentokoneita kentillä ja kaatoi suuret määrät puustoa. Maanteillä syntyi täydellinen kaaos, lento- ja rautatieliikenne lähes pysähtyi. Arlandan lentoasemalla jouduttiin turvautumaan kynttilänvaloon. (ESS:n mikrofilmiarkisto).

LÄNTISILLÄ MERIALUEILLA voimakasta pohjoismyrskyä. Valassaarilla mitattiin Ilmatieteen laitoksen havaintoasemien virallinen keskituuliennätys, 31 m/s (N).

TALVIMYRSKY. Itämeren pohjoisosissa tuulenpuuskat ylsivät 33 m/s. Kello 17 ja 20 merisäätiedot kertoivat Bogskärin keskituuleksi 25 m/s (N).
Sisämaassa Etelä-ja Itä-Suomeen painottunut voimakas lumentulo ja myrsky aiheuttivat liikenteessä niin maalla kuin ilmassakin runsaasti myöhästymisiä ja ylityöllisti puhtaanapitoryhmiä. Huono sää pysäytti kokonaan Tampereen ja Turun lentoliikenteen pakottaen mm. Yhdysvalloista tulossa olleen reittikoneen laskeutumaan Tukholmaan.
Puhelinyhteydet Länsi-Eurooppaan häiriytyivät pahoin samoin kuin pohjoismaiset kaukokirjoitinyhteydet. Sen sijaan sisämaassa yksittäiset puiden kaatumiset eivät aiheuttaneet suurempia sähkö- tai puhelinlinjakatkoksia.
Omista muistiinpanoista: ”Raivoisa talvimyrsky ja lumisade. Sakeimmin pyrytti kello 13.30 –16 välillä, jolloin liikenne joutui lähes kaaosmaiseen tilaan. Hetkessä melkein paljas maa sai 15-20 sentin lumipeitteen.” (Radion uutiset ja ESS)

UKKOSMYRSKYJEN SARJA useina päivinä lähes ennätyksellisen hellejakson aikana. 3.7 iltapäivällä aiheutti epätavallisen voimakas ukkosmyrsky huomattavat vahingot Turun seudulla. Tuuli repi satamassa laivoja irti laiturista ja irrotteli rakennusten kattolevyjä. Salama sytytti tuleen neljä omakotitaloa, joista yksi tuhoutui pahoin. Palokunta sai 10 tulipalohälytystä ja lukuisia muita avunpyyntöjä mm. tulvivasta vedestä.
Kosken ja Lammin eteläosien yli pyyhälsi maanantaina kova myrskytuuli. Metsää kaatui ja viljaa lakoontui. Kaatosateista kärsittiin monin paikoin Etelä-Suomessa, mm. Riihimäellä, Hämeenlinnassa ja Lahdessa Turun lisäksi. (ESS)

PAIKALLINEN TÄYSTUHO Asikkalan Urajärvellä. Kuin tykistökeskityksen jäljiltä oli näkymä 300 metrin pituisella ja 50-100 metriä leveällä kaistaleella Taipaleen perikunnan komeassa mäntymetsässä Urajärven kylässä Rutalahdessa. Miesmuistiin ankarin ukonilma riehui paikkakunnalla keskiviikkoiltana kaataen tuhatkunta vankkaa mäntyä.
Myrskyn voimaa kuvaa se, että muutamat järeät tukkipuut pirstoutuivat poikki 3-5 metrin korkeudelta kuin jättiläiskäden katkaisemina. Osa puista oli kaartunut luokille latvan viistäessä maata, osa kaatunut juurineen. Tuhoalueen poikki kulkeva Ilmivallanniemen yksityistie jäi kaatuneiden puiden peittoon jättäen kymmenet ihmiset mottiin. Puhelinyhteydet katkesivat saman tien.
Vain hieman ennen rajuilman puhkeamista oli eräs asukas ajanut ohi tuhoalueen ja viipynyt asiallaan onnekkaasti sen verran, ettei paluumatkallaan joutunut keskelle kaatuilevia puita. Kotimatka kuitenkin keskeytyi raivaustöiden ajaksi.
KUHMOISTEN kirkonkylän luoteispuolella raivosi iltapäivällä myös kova ukonilma. Salama pirstoi puita, mutta varsinaiset vahingot aiheutuivat neljän senttimetrin pituisista rakeista. –”Näin suuria rakeita en ole aikaisemmin nähnyt”, sanoi mv. Sulo Korpinen, jonka tilan puutarhassa raesade myllersi kasvimaan mullokselle tai lakoutti kaiken tielleen osuneen. (ESS)

HÄMEENLINNAN rankkasade toi vedenpaisumuksen kaduille ja kellareihin. Vettä satoi kahdessa tunnissa 60 mm. Hämeenlinnan palomestari Erkki Koskela ei aiemmin 14 virkavuotensa aikana ollut kokenut vastaavaa. Kello 22 mennessä oli ollut 40 pumppaustehtävää liikkeissä, teollisuuslaitosten varastotiloissa ja kellareissa. (ESS)

PUUMALAN RAJUMYRSKY. Kymmenet hajallaan olevat katot ja kymmenet tuhannet puunrungot olivat merkkinä Puumalassa vuosisadan pahimmasta rajumyrskystä. Lauantai-iltana vain puolen tunnin ajan riehunut myrsky rikkoi rakennuksia ja tuhosi metsää vähintään 14000 hehtaarin alueelta sekä katkaisi kaikki yhteydet muuhun maailmaan. Seuraavan päivän kuluessa saatiin kiertoteitse yksi puhelinlinja toimimaan.
Mm. Koskenselän leirintäalueella rikkoutui lukuisia lomamökkejä ja viisi autoa. Lieviä loukkaantumisia on lukuisia, mutta ihmishenkien menetyksiltä vältyttiin. Hinaajat korjasivat Puumalan vesiltä yöllä monia irrallaan ajelehtivia veneitä. Kirkonkylän lossi ajelehti Koskenselällä vaijerin katkettua, kunnes pääsi omilla koneilla takaisin tuulen laannuttua.
Pahiten myrsky koetteli juuri kirkonkylää. Jopa Puumalan hautausmaan se myllersi aivan sekaisin.
Myrskyn reitti on kulkenut Rautjärveltä kuutostien tuntumassa Imatralle ja Joutsenoon ja kääntynyt Saimaalle, jonka rantamilla tuhoisimmat jäljet näkyivät Ruokolahden Utulan ja Kietävälän kylissä. Metsää kaatui useiden kilometrien alueella. Imatralla repeytyi kattoja, särkyi näyteikkunoita ja kaatui puita mm. historiallisen valtion hotellin puistosta.
Poliisit, palokunnat, paikkakuntalaiset ja miehiä Kaakkois-Suomen rajavartiostosta Immolasta raivasivat teitä auki koko yön. He kertoivat, että ”myrskyn jälkiä on vaikea kuvailla”. Se on ollut paljon laajempi kuin ikimuistettava hirmumyrsky alueella v. 1957.
Puumalan metsätuhot arvioitiin alustavasti miljoonaksi kuutioksi kaatuneen puumäärän vastatessa 5-6 vuoden hakkuita.
---
Lauantaina 8.7. kaksi eri kertaa Mikkelin seudulla vieraillut ukonilma aiheutti metsävahinkoja mm. Pertunmaalla, Mäntyharjulla, Ristiinassa, Juvalla ja Kangasniemellä. Teitä raivattiin mm. TVL:n ja paikallisten traktorinomistajien turvin.
Valtatiet 5 ja 14 Juvan suunnalla olivat järeiden tukkipuiden salpaamat.
Salamaniskut sytyttivät tulipaloja maatiloilla ja palokunnilla oli vaikeuksia päästä sammutustöihin kaatuneiden puiden vuoksi.
Myös Lapissa esiintyi voimakkaita ukkosia. Rankkasateet taltuttivat osaltaan syttyneitä metsäpaloja. (Etelä-Suomen Sanomien mikrofilmiarkisto)

RAJU UKKOSMYRSKY kaatoi puita ja sähköpylväitä sekä mykisti 200 puhelinta Joutsassa. Yöllä riehuneen ukkosmyrskyn aikana salama sytytti Angesselän rannalla Aulis Soilun talon tuleen ja rikkoi kalustoa. Myös kilometrin mittainen pätkä piikkilanka-aitaa hävisi jäljettömiin. (ESS)

LAPIN LÄNSIMYRSKY kaatoi 20-30000 puuta ja lämpötila nousi yli viiden plusasteen. (omat muistiinpanot)

LYHYTAIKAINEN, mutta TUHOISA ukkosmyrsky riehui tiistaina Joutsenossa. Puita kaatui tuhansittain ja ne tukkivat liikenteen valtatie 6:lla sekä Joutsenon ja Imatran välisellä tieosuudella. Puhelin- ja sähkölinjoja vahingoittui.
Myrskyalue rajoittui noin 50 hehtaarin alueelle Joutsenon tavara-aseman ja Jänhiälän rautatieaseman välillä. Lappeenrannan lentoasemalla mitattiin aamupäivällä myrskytuulen voimakkuudeksi 8 bf (17-20 m/s).
Edellisenä kesänä samoilla alueilla aiheutti ukkosmyrsky erittäin suurta tuhoa. (Ks. 8.7.1972)

VOIMAKKAIDEN UKKOSKUUROJEN RINTAMA pyyhkäisi keskiviikkona yli Etelä-ja Keski-Suomen. Kaksi myrskykeskittymää teki pahaa jälkeä.
Mäntän ja Kuoreveden rajoilla rajumyrsky kaatoi lentokoneesta tehdyn arvion mukaan peräti 20.000 runkoa. Tuhoalueella, jonka pituus on 3-4 kilometriin ja leveys noin kilometri, olivat puut kaatuneet paikoin sataprosenttisesti. Tuhoalue on verraten selväpiirteinen.
Kärkölän Nummenkulmalla miesmuistiin pahin myrsky kaatoi kymmenessä minuutissa lähes 10.000 järeää tukkirunkoa, pääasiassa kuusta. Viljaa lakoontui useita hehtaareja, sähköt katkesivat moneksi tunniksi ja tieyhteydet olivat poikki raivaustöiden ajan.
Kello 18.15 puhjennut myrsky kulki länsi-itä-suuntaisesti edeten vajaan kilometrin levyisenä vyöhykkeenä noin viiden kilometrin pituisen matkan. Puuta kaatui laikuittain kaikkiaan 11 tilan metsistä 25-30 hehtaaria. Pahiten tuho kävi Paavo Horkan, Antero Heikkilän, Matti Paajasen perikunnan ja Eila Kallion metsissä. Lahden seudulla ukkonen vieraili jo aamukuuden jälkeen, mutta varsinainen läiske ja loiske vyöryi alueelle illansuussa. Tuulen voima iski jopa 20 sekuntimetrin nopeudella. Saksalan kaupunginosassa kaatui 15-metrinen mänty vaurioittaen peräti seitsemää autoa, joista kaksi romuttui täysin. (ESS)

LUMIMYRSKY raivosi merialueilla. Vesi nousi rannikolla metrin (Pori 1.17 m) aiheuttaen yhdessä Kokemäenjoen hyydepatojen kanssa pahan tulvan Porissa. Jopa evakuointeihin jouduttiin turvautumaan. (ESS)

USEAN TROMBIN PERJANTAI-ILTA. IITISSÄ oli kaksi erillistä myrskypistettä, jotka täyttänevät trombin määritelmän. Kaksi kilometriä Kausalasta Iitin kirkolle päin menevän tien varressa kaksi pihapiiriä joutui pyörremyrskyn riepoteltaviksi.
Pentti Santalan pihapuusto kaatui lähes kokonaan ja puut makasivat maassa mikä mihinkin suuntaan. Santala kertoo: ”Olin juuri tullut saunasta, kun kuulin kovaa kohinaa ja ilma pimeni. Katsoin ikkunasta ja näin kuinka pihapuut pyörivät kuin karusellissa ennen kuin ne joko tempautuivat juurineen tai katkesivat.”
Leevi Lehtisen pihalla autotalli hajosi lautakasaksi, kivijalka meni poikki ja talosta lensi suuri osa kattoa. Kaikki kesti 2-3 minuuttia klo 17.50 aikoihin. Rakeita satoi ankarasti. Ilmeisesti tämä myrskyura tukki myös Radansuuhun menevän maantien ja kaatoi lehtitietojen mukaan muutoinkin suuren määrän tukkimetsää.
URAJÄRVEN rannassa kahden kilometrin päässä edellisestä myllersi mitä ilmeisimmin toinen trombi. Ins. Mauri Eklund kertoo: ”Noin klo 17.50 olin yksin saunassa, kun näin että ikään kuin korkea musta seinä lähestyi järveltä kohti rantaamme. Ensin kaatuivat rannassa olevat puut ja sitten lähti naapurin saunan katto. Näin kuinka veneemme nousi ilmaan ja paiskautui noin 30 metrin päähän kaislikkoon. Myrsky kääntyi takaisin järvelle. Kolmessa minuutissa tuli hirveää jälkeä: Järeät tukkipuut katkesivat kuin tikut ja autoni jäi näkymättömiin niiden alle.
Toisen silminnäkijän kuvaus: ”Musta korkea patsas lähestyi järveltä suoraan kohti. Komensin perheen suojaan lattialle seuraten patsaan lähestymistä. Vain viiden metrin päässä rannasta se muutti suuntaansa. Vesi vetäytyi rannasta kymmenkunta metriä patsaan lähetessä!”
--
KUIVANNOLLA samana iltana noin 15 km:n päässä edellisistä riehui 100 metrin levyistä tuhoväylää tehnyt myrskytuuli repien kattorakennelmia kuin paperia ja puut jopa juurineen maasta. Myrsky tuli lounaasta Orimattilan suunnalta. VILPPULASSA Loilan kylässä samana iltapäivänä pyörremyrsky kaatoi puut lähes tyystin 5 ha:n alueelta. (Iitin seutu, Nastola-lehti, ESS)

KEIMOLAN TROMBI ”Eemeli” myllersi moottoriradalla aiheuttaen yli 20000 mk:n vahingot. Lauantaisena aamupäivänä vain muutaman sekunnin kestänyt myrsky ehti sinä aikana huhtoa oikein perusteellisesti riepotellen viittätoista kentällä näytteillä ollutta matkailuperävaunua. (ESS)

LOUNAISMYRSKY ETELÄ-SUOMESSA nosti meriveden rannikolla toista metriä normaalia ylemmäksi täyttäen veneitä, katkoen kiinnitysköysiä ja kaataen puita puistoissa ja metsäalueilla ainakin Helsingissä, Turussa, Raumalla ja Lohjalla. Tuuli voimistui klo 19 jälkeen yltyen yöllä Uudellamaalla 11 boforiin (28-32 m/s). Myös Tehinselän rannalla Sysmän Suopellossa kalastajat arvioivat tuulen voimaksi noin 11 bf (veneitä paiskautui rantaan)

”KAIKKIEN AIKOJEN MYRSKY” luonnehti radion uutiset Länsi- ja Etelä-Suomessa raivonnutta länsimyrskyä. Tuulenpuuskat yli 12 boforia (33-37 m/s), Pohjanlahdella esiintyi myös ukkosta. Myrskytuulet aiheutti erittäin syvä matalapaine (970 hPa) kulkiessaan Suomen yli Kuolan niemimaalle. Lämpötila oli pääasiassa nollan yläpuolella.
Valassaarilla mitattu 38 m/s oli Ilmatieteen laitoksen mukaan luultavasti korkein koskaan sen laitteilla mitattu tuulennopeus. Virallisten keskituulilukemien Suomen ennätystä sivuttiin Korsnäsin Moikipäässä ja Valassaarilla, joissa länsituulta mitattiin 31 m/s maanantaiaamuna. Maa-alueilla Oulussa vastaava arvo oli 17 m/s.
Keski-ja Etelä-Pohjanmaalla myrsky aiheutti yöllä ja seuraavana päivänä melkoiset vahingot. Kaikkialla maakunnissa kaatui suuria määriä puita, kattoja vaurioitui ja ”tv-antenneja taittui kuin oljenkorsia.” Esimerkiksi Seinäjoella tuuli repäisi Etelä-Pohjanmaan keskusammattikoulun kattoa rullalle 100 neliömetriä. Vaasassa tuli myös huomattavia aineellisia vahinkoja. Pääkaupungissa kerrottiin myrskyn kiskoneen kymmenestä talosta peltikaton.
Radion uutisissa klo 19 kerrottiin rajun tuulenpuuskan kaataneen Malmilla paljon puita ja myrskyn olleen voimakkain Kristiinankaupungin ja Vaasan seuduilla. (Tietoja myös ESS:sta.)

MYRSKY ETELÄ- JA LÄNSI-SUOMESSA. Myrsky katkoi puita sähkölinjojen päälle mm. Lahdessa ja sähkölaitokselta todettiin, ettei vastaavanlaisia vahinkoja alueella ole sattunut 18. vuoteen. Tuulenpuuskien voima oli yli 20 m/s.
Myrskyn vahinkoalue oli laajempi kuin viikkoa aikaisemmin ulottuen lännestä aina Kymenlaaksoon saakka. Korsnäsin Moikipäässä sivuttiin jälleen Suomen ennätystä 31 m/s (NW). Kovin maakeskituuli 17 m/s mitattiin Ruotsinpyhtäällä.
KATOT LENTELIVÄT JA METSÄÄ KAATUI Pohjanmaalla, missä 11 boforin voimalla puhaltanut myrskytuuli aiheutti lähes yhtä suuret tuhot kuin viikko sitten. Metsissä kaatui suuri määrä puita ja mm Seinäjoen - Peräseinäjoen maantiellä liikenne jälleen keskeytyi kaatuneiden puiden vuoksi. Peltikatot olivat kevyttä tavaraa tuiverruksessa, mm. Ilmajoen Koskenkorvalla Ulkokartanon katto lensi 150 metrin päähän.
PÄIJÄNTEEN RANTAPITÄJIÄ myrsky kohteli myös erityisen kaltoin. Teitä oli poikki monin paikoin ja samoin kävi sähkölinjoille. Erikseen mainittiin alueet aina Orivedeltä Lopelle saakka ja itään päin Kangasniemelle-Mikkeliin-Juvalle-Puumalaan ja edelleen Kymenlaaksoon.
Jämsässä tuuli lennätti peltikaton Seurahuoneen rannan uudesta kerrostalosta ja alle jäi 8 autoa, jotka kärsivät pahoja vaurioita. Rannalla olleita veneitä myrsky heitteli ilmaan.
Mikkelin ympäristössä varhain maanataiaamuna alkanut rajumyrsky katkoi sähköjä ja puita. Koko Kymenlaakson alueella tieliikenne oli poikki tämän tästä kaatuneiden puiden vuoksi.
Osaltaan myrskytuulen vaikutuksesta kerrottiin tyhjien rekkojen kaatuneen Seinäjoella, Anjalankoskella ja Lammilla, jossa Lahti-Tampere tiellä voimakas tuuli puhalsi Jaakkolan peltoaukealla, minne rekka saapui Lahden suunnasta.
Längelmäeltä mainittiin erikseen runsaista puustotuhoista.
Nilsiässä Pohjois-Savossa salama poltti navetan tappaen kuusi lehmää. (ESS)

9 BOFORIN ajoittaisella voimalla puhaltanut tuuli repi kattoja ja kaatoi puita Helsingissä. Fredrikintorilla katkesi 13-metrinen Metodistikirkon torni, mutta onneksi vain osa siitä putosi kadulle.
Lumimyräkkä oli pahimmillaan Lounais-Suomessa, vaikeutti erityisesti lentoliikennettä ja useita kotimaan vuoroja peruttiin kun kenttiä ei ehditty aurata riittävästi. Turun lentoaseman liikenne keskeytettiin iltapäivällä kokonaan. (ESS)

TALVEN PAHIN LUMIMYRSKY LAHDESSA jatkui aamusta noin klo 19 saakka. Valtateilläkin oli suuria kinoksia ja Lahden liikenne jumittui lähes täysin. Pyry tukki tiet ja vaikeutti sähkönjakelua ympäristökuntiin. Lentovuoroja peruttiin ja junaliikenne myöhästeli. 19 pv mitattiin Islannin luona 945 mb:n ilmanpaine ja tämä matalapaine aiheutti maamme huonot kelit. (omat mp:t ja ESS)

ORAVIKOSKEN salamanlaskija rekisteröi 2442 salamaniskua, mikä oli sen ennätyslukema. Ei muita tietoja.

” PARKANOSSA PYÖRREMYRSKY” (omat mp:t ei muita tietoja)

RAJU UKONILMA riehui Lappeenrannassa sunnuntaina illansuussa. Voimakas tuuli ja sade kaatoivat kaupungin keskustan kadun varsilta vanhoja lehmuksia ja koivuja. Eräästä rantakaupungin kerrostalosta irtosi katto. Puoli tuntia kestäneen rajuilman aikana satoi myös rakeita kaatamalla. (ESS)

KAKSI TROMBIA Kuopion ja Suonenjoen välillä, joista ensimmäinen hieman ennen klo 11. ja toinen klo 11.30. Pyörrepilvet ulottuivat maahan asti, mutta eivät aiheuttaneet suurempia tuhoja. (omat mp:t)

•  

  • Varhainen syysmyrsky koetteli eteläistä Suomea

  • Myrsky myllersi suurvahingot

  • Myrskyvihuri löysi Lahden heikot kohdat (sairaala sähköittä, palomiehet läkkiseppiä)

  • Sähkölinjoilla täysi kaaos

  • Katot rymisivät alas

  • MM-metsurien kisa katkesi (Jämsänkoski)

  • Veneitä vahdittiin, purjealus turvaan (Loviisa)

  • Neljä puuta talon päälle (Loppi)

  • Myrskyruuhka vakuutusyhtiöissä

  • Metsien vahinkoja vaikea arvioida

  • Puhelinvikoja koko viikoksi

PAIKOIN HIRMUMYRSKYN VOIMAN saavuttanut syysmyrsky raivosi aamulla merellä ja päivän kuluessa sisämaassa suuressa osassa Etelä-ja Keski-Suomea. Myrskytuuli paiskoi taloista kattoja, rikkoi ikkunoita, kaatoi metsää, mykisti sähkö-ja puhelinlinjoja ja lamautti junaliikenteen. Palokunnat ja sähkö-ja puhelinmiehet joutuivat ennätysmäisen moniin hälytystehtäviin. Pahimmin kärsivät rannikkoalueet ja Hämeen-Savon alueet.
Myrsky oli tuhoisampi kuin kuuluisa ukkosmyrsky Maire v. 1961. Pelkästään Hämeessä kaatui 700000 runkoa, Tampere-Hämeenlinna rataosuuden junaliikenne katkesi useiksi tunneiksi, sähkö- ja puhelinlinjojen korjaukset kestivät useita päiviä, jopa viikon, TV-2 pimeni osittain, rakennuksia ja autoja jäi kaatuneiden puiden murjomaksi. Myös tieliikenne kärsi ongelmista monin paikoin ennen kuin raivausryhmät ehtivät apuun. Yksittäisistä tuhoalueista mainittiin Hyvinkään pohjoispuoliselta harjulta kaatuneen runsaasti puita.

ETELÄ-SUOMEN SANOMIEN OTSIKOITA 8-9 päivinä:

Otteita lehden myrskyjutuista:

”Merkille pantavaa oli tämänkertaisen myrskyn iskeytyminen koivuihin. Niitä kaatui runsaasti, eritoten teiden varsilla tukkien autojen kulkuväylät. Myrskyn uhriksi joutuivat monessa tapauksessa mahtavat kotikoivut ja pihamännyt.”

Kerronnallisesti mieliin painuva oli seuraava juttu:

KATOT RYMISIVÄT ALAS

”Kahden kerrostalon katot hirmumyrsky viskasi alas kuin rukkaset Sysmän kirkonkylässä. Sairaalan kerrostaloalueella palokunta ehti sitoa kuuden muun talon katot. Yksi niistä oli jo lounaiskulmastaan irronnut ylös. Ensimmäiseksi maahan rymissyt murskasi alleen kaksi henkilöautoa.
Hirmumyrsky puski paikoin 32 metriä sekunnissa. Se puhalsi peltoaukean notkelmasta ja asiantuntijain mukaan tunkeutui räystäskourun alle. Otteen saatuaan myrsky nosteli suuria kattoja kuin rasian kansia.
Kuin säilykerasiaa käsitteli hurja myrsky sairaalan viereisen kerrostaloalueen vanhinta taloa. Kaksinkertainen bitumihuopakatto kaikkine puurakenteineen romahti pihaan ja rutisti kaksi henkilöautoa sekä lippusalon. Talossa ei ollut räystäitä Siksi kunnaninsinööri Martti Miettinen ihmetteli, miten tuuli on päässyt raakaponttilaudoituksen kohtaan niin rajusti.
Pitkän ajan kerrostaloalueella satoi kattotäytteistä irronnutta karhunvillaa. Raivaustöissä oli monta nosturiautoa palokuntalaisten avustamana. Sairaalan poliklinikka ja sairasauto olivat valmiustilassa, kun pelättiin henkilövahinkoja.”

Myrskypäivän tuulitietoja:

Mäntyluoto 34 m/s, yleisesti Itämerellä 32 m/s, Mikkelissäkin puuskat 30 m/s. Lahden Launeen keskituuli 11 m/s klo 14 on harvinaisen kova paikan suojaisuuden huomioon ottaen.
Omat muistiinpanot kertovat: ”Myrsky oli ehdottomasti voimakkain jonka olen koskaan havainnoinut”. Silloisen asuinpaikkani alueella Niinitiellä Nastolassa kaatui 12 järeää mäntyä, Kouvolan valtatien varressa Luhtasen tehtaan luona kymmeniä petäjiä juurineen, Esson luona puu kaatui rekan päälle jne.
Tämä voimakas myrsky oli ilmeisesti viimeinen, mitä ei varsinaisesti nimikoitu. Ilmatieteen laitoksen myrskytilastosta vuodesta 1959 lähtien siitä ei ihme kyllä ole myöskään mainintaa.

POHJOISMYRSKY riepotteli pahiten Savoa kaataen puita ja vaurioittaen sähkölinjoja. Veneitä joutui tuuliajolle. (omat mp:t)

ÖINEN UKKOSMYRSKY Etelä-Suomesta Savoon. Helsingin seudulla ja Salpausselän tuntumassa salamointi oli erittäin runsasta (klo 3.15-8.30 Helsingissä rekisteröitiin 766 salamaa, 16500 puhelinta mykistyi). Lohjalla kaatui paljon puita päivällä riehuneessa ukkosmyrskyssä. Savossa niinikään kaatui puita sähkölinjoille, Turussa laukeilivat pääasiassa automaatihälyttimet. Saukkolassa satoi peräti 115 mm yhden vrk:n aikana. (ESS)

SYYSMYRSKY AARNO teki tuhoja lähes koko maassa. Myrsky koetteli pahiten Pohjanmaata ja Pohjois-Hämettä, jossa viimemainitussa puita kaatui kymmeniätuhansia runkoja. Sähkö- ja puhelinlinjat vaurioituivat, tiet olivat ajoittain poikki, peltikattoja irtautui.
Ruovesi oli yksi pahiten myrskystä kärsinyt kunta, mm. varusmiehiä otettiin avuksi raivaamaan teitä ja sähköt olivat poikki viisi tuntia. NÄSINNEULA Tampereella huojui niin voimakkaasti, että asiakkaat palasivat kipin kapin alas. Yksistään Vaasassa vaurioitui 20 autoa putoilevista peltikatoista ja kaatuilevista puista johtuen. Kuopion ja Mikkelin lääneissä myrsky niinikään kaatoi puita maanteille ja sähkölinjoille.
Oulun seudulla ja Kainuussa vallitsi voimakas lumimyrsky. Kemissä ja Porissa mitattiin 32 m/s tuulia ja sisämaassakin ajoittain 25 m/s (tiedotusvälineiden mukaan, ilmeisesti puuskalukemia). Pohjanmaan laajoilla tuhoalueilla arveltiin kestävän 80-100 vuotta ennen kuin päästään uusiin sahapuuhakkuisiin Aarnon ja 3 v. sitten sattuneen edellisen pahan myrskyn vuoksi. (ESS). IL:n virallisen tilaston mukaan suurin keskituuli 27 m/s (W) mitattiin Korsnäsin Moikipäässä, maatuuli Porin lentoasemalla 18 m/s.

RANKKASADE JA UKONILMA. Hollolan Uskilassa satoi 1½ tunnissa 90 mm! Rankkasade oli hyvin paikallinen, mutta aiheutti paljon vahinkoa. Eniten vettä tuli noin 1000 ha alueella kello 16.30-18 välillä. Vesi nousi paikoin toista metriä, ryöstäytyi ojanuomista, virratessaan hajotti sillan ja sorrutti tienreunoja, huuhtoi viljapeltoja ja kasvimaita.
Koveroisten yksityistiellä Laaviojoen yli menevä silta liikahti paikoiltaan veden muodostaessa ojan paikalle 5-6 metriä leveän uoman. Se huuhteli viereistä metsääkin 10 metrin leveydeltä. Peltoja ja soita pitkin virratessaan vesi kuljetti mukanaan irtonaista mutaa ja savea, jotka jättivät paikat siivottoman näköisiksi. Sade piiskasi kymmeniä hehtaareja ohra- ja ruispeltoa lakoon, silotti perunavakoja ja repi istutuksia kasvimailla. Mansikkamaista tuli hetkessä lähes riisipellon näköisiä.
-”En ole vielä eläissäni tällaista sadetta nähnyt,” sanoi mv. Erkki Multamäki, jonka pellot jäivät myös osittain veden alle. –”Viljapelloilla oli vettä kuin järvessä ja vesi kasteli heinäseipäiden alaosia. Voimakkaimmin virtaava vesi jopa kaatoi heinäseipäitä.”
Ikävintä oli, että salama tappoi kaksi marjamiestä sen kuusen alle, jonne he menivät sateelta suojaan. Isäpuoli ja kaksi veljestä taintuivat kaikki tunnin ajaksi, jonka jälkeen toinen veljeksistä virkosi pystyen sekavassa tilassa hälyttämään apua. Vasta tunnin kuluttua kaksi kuusen juurelle jäänyttä löydettiin, kuolleina. (ESS)

UKKOSMYRSKYJÄ JA RANKKASATEITA. Pari viikkoa Etelä-Suomessa jatkunut hellekausi katkesi tiistaina iltapäivällä kovaan ukkosmyrskyyn. Jokioisten observatoriossa mitattiin 2 tunnin aikana yli 2000 salamaa ja vettä satoi 70 milliä. Forssan kaduilla liikenne puuroutui täysin autojen moottoreiden sammuessa veden paljouteen. Useita keskustan liikkeitä suljettiin veden tunkeutuessa niiden kellareihin jopa kahden metrin korkeudelle.
Salamat sytyttivät useita tulipaloja koko Lounais-Hämeen alueella, kuten myös Pohjois-Kymenlaaksossa ja pitkin Etelä- Suomea. Aineelliset vahingot olivat varsin huomattavat.
Riihimäellä iltapäivällä raivoisa kaatosade aiheutti useiden satojen tuhansien markkojen vahingot. ”En muista vastaavaa 30 vuoteen”, kertoi palopäällikkö Aatos Laine. Vettä pumpattiin 50:stä eri kiinteistöstä.
Lahdessa ja lähiympäristössä ukkonen teki vain pieniä tuhoja, mutta kuitenkin se ja paikoittaiset rankkasateet aiheuttivat työruuhkan kahdeksi kolmeksi päiväksi sekä kadunrakennustoimelle että sähkölaitokselle, jolle jouduttiin värväämään ensi hätään 20 ylimääräistä asentajaa. Sade sorrutti teitä, mm. Seponkadulla oli vierinyt suuria kiviä keskelle kevyen liikenteen väylää. Launeen sääaseman kohdalla satoi tosin vain 19 mm neljässä tunnissa. Raivoisa tuuli koetteli puiden kestokykyä. Joutjärven Joutsaaressa kaatui parisenkymmentä koivua.
Varsin mittava näyttö ukkosen voimasta saatiin, kun salama iski Mankalan-Vuolenkosken väliseen sähkölinjaan pimentäen kertaheitolla koko Heinolan ja osan Itä-Hämettä runsaaksi tunniksi.
Sysmän Nikkaroisissa salama sytytti metsöpalon pitkin kallionkielekkeen laitaa viidestä eri kohdasta, jolloin kuusimetsää tuhoutui vajaa hehtaari. (ESS)

UKKONEN TOI ENNÄTYSSATEEN. Raju ukkoskuuro pudotti Orimattilan kirkonkylään tiistaina iltapäivällä kaikkien aikojen vesimäärän. Runsaassa tunnissa tuli vettä 87,2 mm. Vesimäärät olivat valtavia ja palokunta sai 15 hälytystä, joista 14 vesivahinkoja. Sade tuli vain kirkonkylän alueella, jossa ukkonen pauhasi voimallisimmin kello 15. maissa. Salamoiden ja jyrinän lomassa vettä alkoi tulla yhä sankemmin ja rakeet piiskasivat ikkunoita ja kasvimaita.

Kello 15 jälkeen alkoivat puhelimet paloasemalla kilistä. Ensin kello 15.45 Hannele Pokkinen Laaksotieltä ilmoitti veden tulvivan ovesta sisään. Klo 16.20 Pakaantieltä Seppo Murtomaa ilmoitti, että autotallissa oli metrin paksuudelta vettä. Mäntylän alueelta ilmoitti Kalle Peltola, että hänen talonsa alakerta tulvii ja pakastin ja jääkaappi ovat veden huuhdeltavina.
Sitten olivat vuorossa virastot. Muun muassa klo 16.30 tuli ilmoitus valtion virastotalolta, jossa vesi uhkasi alakerran arkistotiloja, puhelinkeskusta ja muuntajaa.
Lukuisiin paikkoihin keskustassa muodostui paikoin syviäkin lampia. Peltolan alueen katuojat olivat piripintaan vettä. Kolmisen tuntia kaatosateen jälkeen Suotien varren asukkaat Sikosuolla olivat vaikeuksissa. Koivulan alueelta virtasi ojien ja pihojen poikki jatkuvasti lisää vettä niin, että Suotie oli paikoin kokonaan veden vallassa. Tien viereinen noin kolmen metrin syvyinen viemäri sortui ja kun rummut eivät vetäneet, tuli vesi yli äyräiden. Eräänkin talon pihamaa oli lähes kokonaan veden peittämä, perunamaasta näkyi vain varsia ja kaalimaa näytti vetelältä suolta. Pienehköjä tiesortumia sattui siellä täällä. Näin suuria vesimassoja ei ole ollut tulvienkaan aikaan.


VUOSIKYMMENEN RAJUILMAN koki Ruoveden Murolan kylä lähellä Tampereen rajaa. Puolenpäivän aikaan idästä noussut ukkosmyrsky yllätti heinämiehet kello 11.15 aikaan. Korvia huumaava jylinä ja voimakas tuuli saattelivat rankkasadetta. Puoli tuntia kestänyt sade ryöpytti 1,5 sentin suuruisia rakeita ja maa oli vielä kahden tunnin kuluttua aivan valkoinen. Paikkakuntalaiset muistelivat nähneensä vastaavaa viimeksi joskus 50-luvulla. (ESS)

MYRSKYPUUSKAT 33 m/s merellä.(omat m:pt)

”TROOPPINEN” UKKONEN Kuopiossa, salamat sekunnin välein.(omat m:pt)

UKKOSKUURON PYÖRRETUULI RAIVOSI Orimattilassa. Mv. Asser Hakalan metsä Heinämaan kylässä oli kuin pommituksen jäljiltä tiistai-iltapäivän ukkosen jälkeen. Pyörretuuli tuli sellaisella voimalla, jota paikkakunnalla ei ole nähty sitten Maire-myrskyn elokuussa 1961.
Kahden hehtaarin alalla oli tuhansia puita ristiin rastiin kaatuneina. Paksutkin rungot ovat paikoin katkenneet eri korkeuksilta kuin tulitikut. Myrsky kulki voimallisimmin puolen kilometrin matkan noin 30-50 metrin leveydeltä. Tämän tuhouran ulkopuolella oli pari saareketta, joissa puut olivat myös kaatuneet.
Tuhoalue oli pääasiassa mv. Hakalan metsässä. Hän arveli, että siitä on tukkipuuta noin 2000 yksilöä, mutta myös aivan nuorta metsää on nurin. Seppo Mälkiän maalta katui noin 300 runkoa.
”Myrskyn jäljet näkyvät tässä metsässä vuosikausia”, Hakala sanoo. Myrskyn oikullisuutta kuvaa se, että alueen ohittava Kymenlaakson Sähkö Oy:n korkeajännitelinja säästyi vaurioilta. Yksikään puu ei kaatunut linjan päälle vaikka niitä oli kumollaan ristiin rastiin.
Heinämaalla salamoi pitkän aikaa suunnilleen 3 sekunnin välein. Kumu oli jatkuvaa. Vettä satoi 20 mm.
Salamanlaskija rekisteröi Lahden ympäristössä 682 iskua klo 14-16. (ESS)

UKKONEN MÖYRYSI SUOMEN POIKKI. Baltiasta noussut ukkosrintama teki tuhoja Pori-Jyväskylä-Kuopio-linjan kaakkoispuolella ollen Mikkelissä voimakkaimmillaan puolenyön jälkeen. Ukkoseen liittyi kovia tuulia joka kaatoi puita mm. Helsingissä. Myös useita tulipaloja syttyi salamaniskuista. (ESS)

UKONILMA Lahden seudulla oli kesän rajuin aiheuttaen kolme suurta sählökatkosta, eniten vikoja oli Nastolassa. Ukkonen oli voimakkaimmillaan kello 3. aikaan yöllä. Kahden tunnin aikana salamanlaskija rekisteröi 908 iskua. (ESS)

KUHMOISTEN RAJUMYRSKY. Torstai-illan lyhytaikainen mutta ankara ukkosmyrsky koetteli kovasti Kuhmoisten keskiosan metsiä. Päijänteen alueella riehunut ukkonen muuttui Kuhmoisten kirkonkylän kohdalla pyörremyrskyksi nousten maihin kk:n eteläpuolella. Kaatuneet puut aiheuttivat suuria vahinkoja sähkö-ja puhelinlinjoille ja vuosilomallakin olleita miehiä kutsuttiin korjaus- ja raivaustöihin.
Kuhmoisten kk:n kulttuurimaisemaan kuulunut Koukanniemen vanha, arvokas pihapuusto koki lähes täystuhon. (ESS) Myrskyalue liikkui länteen ja Isojärvellä valtava aallokko heitteli ranta-asukkaiden moottoriveneitä ”kuin kaarnalaivoja” (tuttavan kertomaa).

MYÖS ITÄ-SUOMESSA RAJU UKKOSMYRSKY teki tuhojaan. Helteisen päivän illansuussa noussut myrsky sytytti lukuisia paloja, katkoi sähkö- ja puhelinliikennettä ja mm. puhalsi kerrostalosta katon Kiteellä. Joensuussa satoi yli 3 cm jättirakeita. (ESS)

TAKATALVEN KUUROPUUSKIA ja lumisateita Etelä-Suomea myöten. Pohjois-Suomessa ja Kainuun alueella lunta tuli jopa hiihtokeleiksi asti. Kuusamon tuntureilla kerrottiin olevan yli puolen metrin nietoksia ja Sotkamossa 10 senttiä. Ajankohtaan nähden harvinaisia lumikuuroja saatiin myös Etelä- ja Itä-Suomessa ja tiistai-iltana (8.6) pyrytti Mikkelissä niin reippaasti, että maa sai valkovaipan.
Takatalven kuuroihin liittyi myös lähes myrskyisiä tuulia. Etelä-Suomen Sanomat kertoi 9.6: ”Puuskissa jopa 20 m/s puhaltanut pohjoistuuli kaatoi Lahden seudulla puita aiheuttaen sähkökatkoksia. Hurja myrsky ei säästänyt Viitailassa edes sähköpylväitä vaan kaatoi niitäkin kumoon. Linjoja korjasi kymmenen raivausryhmää. Anttilanmäessä kaatui puu auton päälle ja Vesijärvellä myrsky riepotteli huonosti kiinnitettyjä veneitä.”
Omat muistiinpanot kertovat: ”Myrskytuulen saatossa pyrytti parhaimmillaan kuin talvella konsanaan, maakin valkaistui hetkeksi.” Tämä on ollut ainoa kesäkuinen lumisade Nastolassa asumiseni aikana vuodesta 1970, mutta todennäköisesti paljon pidemmälläkin aikavälillä. Lumikuuroja saati