YHTEENVETO

Sunnuntain ukkoskuurokehitys jakautuu kahteen toisistaan erilaiseen alueeseen. 1) Lapissa voimistuvat ilmavirtaukset luovat otolliset olosuhteet vaaraa aiheuttaville ukkospilville. Kehitys painottuu iltapäivään ja iltaan ja saattaa myös rajautua lähes pelkästään lännestä saapuvaan kylmään rintamaan. Supersolujen mahdollisuus on olemassa, joten lauantaina on syytä varautua lähes kaikkiin vaaraa aiheuttavan sään elementteihin. Epävarmuudet ovat kuitenkin suurempia kuin riskialueen eteläosassa. 2) Etelässä Baltiasta nouseva kosteus ja epävakaus luovat otollisen tilanteen kohokonvektiolle ja ukkospilvijärjestelmille heti aamusta alkaen. Mahdolliset järjestelmät etenevät koilliseen ja vaaraa voi aiheutua runsaasta salamoinnista ja sateista. Päivällä myös syöksyvirtausten esiintyminen on mahdollista, jos aurinko pääsee reilusti nostamaan lämpötiloja.

SYNOPTISEN TILANTEEN KUVAUS

Suomen etelä- ja kaakkoispuolella on vahva yläkorkea. Suljettu ylämatalan keskus on läntisen Euroopan yllä. Fennoskandiaa lähestyy lännestä terävä yläsola, joka saapuu Suomeen lauantain ja sunnuntain välisenä yönä. Ylemmän troposfäärin lämmön advektiot ovat melko heikkoja, mutta lännestä saapuvan yläsolan lounainen suihkuvirtaus saapuu päivällä Lappiin.

Alempana troposfäärissä yläsolaan liittyvä pintamatala alkaa syventyä Norjanmerellä ja liikkuu illaksi Norjan pohjoisrannikolle. Matalapaineen lämpimän ilmamassan sektori kattaa suuren osan Fennoskandiasta. Iltapäivällä lämmin pintarintama on Suomen pohjoispuolella ja kylmä rintama Norjan ja Ruotsin pohjoisosassa. Kylmä rintama saapuu illalla Lappiin. Alatroposfäärin suurin kosteussisältö majailee heti kylmän rintaman edessä. Toinen kostea alue nousee lämpimässä sektorissa Itämereltä eteläiseen Suomeen. Nämä alueet yhdistyvät viimeistään lauantain ja sunnuntain välisenä yönä kylmän rintaman edessä. Alatroposfääri lämpenee perjantaista suurimmassa osassa maata, mikä johtaa keskitroposfäärin instabiloitumiseen etenkin maan eteläosassa. Lisäksi numeeriset mallit ennustavat etelälounaista alatroposfäärin suihkuvirtausta kylmän rintaman eteen sekä toisaalta Baltiasta nousevan kostean alueen pohjoisreunaan.

SYVÄ KONVEKTIO RISKIALUEILLA

Riskialueen pohjoisosa

Lähestyvän yläsolan ja matalapaineen syvenemisen myötä erityisesti Lapin alueelle on kehitteillä vaaraa aiheuttavan syvän kostean konvektion päivä. Salama-aktiivisuus on alueella iltapäivä- ja iltapainotteista ja alueellinen ukkosriski kohoaa kohtalaiseksi. Yöksi kylmä rintama pyyhkäisee Lapin yli kaakkoon vieden sade- ja ukkoskuurot mukanaan.

Numeeristen mallien ennustamat tuuli-, lämpötila- ja kosteusprofiilit ennakoivat selvästi kohonnutta vaaraa aiheuttavien ukkospilvien riskiä. Päivän mittaan virtaukset voimistuvat koko troposfäärissä ja iltapäivällä taivaalle kohoavat konvektiopilvet ovat selkeästi myös supersolujen syntyä suosivissa olosuhteissa. Päivän konvektiivinen moodi lienee jälleen monisolu- ja järjestelmätasolla, mutta kylmän rintaman etupuolella myös ”eristäytynyt” ja supersoluja suosiva kehitys on mahdollista. Erityisesti kaakko-luodesuuntaisissa kuuropilvinauhoissa syöksyvirtausten riski on kohonnut. Supersolujen yhteydessä voi myös sataa isoja rakeita ja esiintyä trombeja. Tätä skenaariota tukevat myös matalahkot nostotiivistyskorkeudet.

Synoptisesti vahvasti pakotetussa tilanteessa hitaat nousevat ilmavirtaukset voivat johtaa vähittäiseen taivaan pilvistymiseen päivän mittaan. Mikäli näin tapahtuu, vaaraa aiheuttavan sään riski laskee oleellisesti. Keskitroposfäärin instabiilisuus on etelään verrattuna jokseenkin marginaalisella tasolla, joten rajakerroksen lämpenemisen estyminen voi johtaa tilanteen lässähtämiseen. Tällöin voimakas syvä kostea konvektio saattaa fokusoitua selvästi (iltaan ja) kylmän rintaman yhteyteen. Tilanteessa olisi eväitä myös toiselle vaaratasolle, mutta epävarmuustekijöiden vuoksi päätin pitäytyä alemmalla vaaratasolla.

Riskialueen eteläosa

Baltian kosteuden ja idästä saapuvan keskitroposfäärin instabiilisuuden kohtaaminen (ja tämän alueen advektoituminen kohti koillista) johtavat ukkosriskin kasvamiseen jo varhaisesta aamusta alkaen maan eteläosassa. Alatroposfäärin suihkuvirtaus tehostaa kosteuden syöttöä etelästä ja useat mallit ennustavatkin vähintään pienimuotoista kohokonvektiotapausta. Ukkosriski on kohtalainen aamupuolella maan lounaisosassa ja myöhemmin päivällä Päijänteen ympäristössä ja illalla itäisissä maakunnissa. Illalla voimistuvat synoptisen mittakaavan pakotteet saattavat aktivoida ukkospilvikehitystä uudelleen myös hieman lännempänä.

Numeeriset mallit ennustavat ukkoskuurojen pysyvän ”kohomoodissa” pitkälle päivään. Joidenkin mallien mukaan tämä voisi jatkua läpi vuorokauden. Mallien ennustamat hodografit ovat kohokonvektiotapauksille tyypilliseen tapaan suhteellisen pieniä ja kuperia. Niinpä odotettavissa on järjestelmäkokoluokkaan kasvava antisyklonaalista rataa kulkeva monisoluinen ukkoskuurorypäs (tai pari), jossa vaaraa aiheuttavan sään riski rajautuu alkuvaiheessa lähinnä suuriin sademääriin. Tähän viittaa myös ennustettujen etenemis- ja liikevektoreiden meneminen lähes päittäin. Päivällä, mikäli ukkospilvet juurtuvat rajakerrokseen, syöksyvirtausriski on kohonnut huolimatta vaisuhkoista tuuliprofiileista. Ukkospilvien käytettävissä olevat energiavarat huomioiden aivan taannoisten MCS-myterien kaltaista pyöritystä tuskin tulee.

Alueen eteläosassa epävarmuudet liittyvät lähinnä kohokonvektion käynnistymisaikaan ja –paikkaan sekä konvektion rajakerrokseen juurtumiseen. Mikäli jälkimmäistä ei tapahdu, yksittäinen koho-MCS saattaa yksin tyhjentää tarjolla olevat energiavarannot.Perjantai-iltana kaikki merkit kuitenkin viittasivat mukavaan elokuun salamasaldon kasvamiseen.

TUNNUSLUKUJA RISKIALUEILLE
MLCAPE Lappi 300...800 J/kg, MUCAPE etelä paikoin >1000 J/kg, Shear1km Lappi 10...15 m/s ja etelä max noin 10 m/s, Shear6km Lappi 15..20 m/s ja etelä alle 15 m/s, MIXR500m 10...13 g/kg

Comments

Lisää uusi Etsi

Kirjoita kommentti

Nimi: Sähköpostiosoite:  älä ilmoitailmoita Kotisivu: Titteli:   Ole hyvä ja kirjoita roskapostinestokoodi jonka näet kuvassa.

A-J   |2010-08-14 16:18:31 Kylläpä on mallit (ja sitä myöten enemmän tai vähemmän myös ennuste) metsässä eteläisessä Suomessa ja Baltiassa. Suomen eteläpuolella oli yöllä melkoinen MCS, jonka raato ajelehti Suomeen. Nyt Baltiasta itäiseen Suomeen näyttäisi olevan muodostunut jonkinmoinen aallontynkä. Saapa nähdä, mitä tämä meinaa illaksi ja ensi yöksi... Lapissa ja läntisissä maakunnissa kehitys lähti sentään käyntiin iltapäivän tunteina. Vastaa

Powered by !JoomlaComment 3.26

3.26 Copyright (C) 2008 Compojoom.com / Copyright (C) 2007 Alain Georgette / Copyright (C) 2006 Frantisek Hliva. All rights reserved."