YHTEENVETO

Sunnuntain tilanteessa ovat läsnä erittäin vahvasti kaikki syvän kostean konvektion vaatimat ainesosat. Tilanne on kuitenkin voimakkaasti tulpattu ja ainesosat esiintyvät jossain määrin erillään toisistaan. Alueella, jolla ainesosat kohtaavat toisensa, ukkosriski on sunnuntain aikana 50-70%. Ukkoskuurot esiintyvät pääsääntöisesti järjestelmäkokoluokassa siten, että voimakasta salamointia voi käytännössä esiintyä mihin vuorokaudenaikaan tahansa. Alueen länsilaidalla myös kohokonvektio on mahdollista. Runsaan salamoinnin lisäksi vaaraa voi aiheutua runsaista sademääristä, voimakkaista ukkospuuskista sekä mahdollisesti trombeista.

SYNOPTISEN TILANTEEN KUVAUS

Pohjois-Atlantilta ja Norjanmereltä ulottuu matalapaineen alue Keski-Eurooppaan. Venäjällä on edelleen vahva yläkorkea. Sunnuntain aikana Keski-Euroopan ylämatalaan liittyvä sola lähestyy Suomea etelästä. Ylempi troposfääri viilenee maan etelä- ja keskiosassa aavistuksen lauantaista.

Alempana troposfäärissä poikkeuksellisen kuuma ilmamassa on Venäjän lounaisosan, Baltian ja itäisen Suomen yllä. Ilmamassan lämpötila on maan itäosassa samaa luokkaa kuin päivänä, jolloin Suomen lämpöennätys meni uusiksi. Tätä ilmamassaa rajaava rintamavyöhyke kulkee iltapäivällä läntisiltä merialueilta entisen Oulun läänin tienoille. Pinnassa rintamavyöhyke on likimain Hanko-Kajaani-linjalla, mikä näkyy myös pintatuulten konvergenssina. Alatroposfäärin suurin kosteussisältö sijaitsee (kapeana vyöhykkeenä) hieman pintarintaman kylmemmällä puolella yltäen länsirannikolta Etelä-Lappiin. Vyöhykkeen liike sunnuntain aikana on varsin vähäistä. Alatroposfääri lämpenee selvästi lauantaista lähes kaikkialla maan etelä- ja keskiosassa. Tämä yhdessä lievän ylemmän troposfäärin kylmenemisen kanssa kasvattaa keskitroposfäärin instabiilisuutta huomattavasti lauantaista. Instabiilein alue sijaitsee iltapäivällä maan itäosassa.

SYVÄ KONVEKTIO RISKIALUEILLA

Jo sunnuntain ensimmäisillä tunneilla salamointi saattaa olla voimakasta riskialueen pohjoisosassa, jossa antisyklonaalisella radalla liikkuva ukkospilvijärjestelmä jatkaa liikettään Venäjälle. Samoihin aikoihin ukkospilvikehitys on mahdollista Pohjanlahdella ja länsirannikon läheisyydessä. Päivällä salamointi rajautunee pintarintaman kylmemmälle puolelle, jonne saattaa kehittyä toisiaan seuraavia ukkospilvijärjestelmiä. Loppuiltapäivästä alkaen (rajakerrokseen juurtuva) ukkospilvikehitys saattaa käynnistyä läntisimmissä maakunnissa. Idempänä rajakerros on kuivempi, joten kehityksen estävä tulppa pitänee siellä pintansa. Yötä kohti yläsolaan liittyvä synoptisen mittakaavan nousuliike saattaa eliminoida tulpan hieman laajemmaltakin alueelta, jolloin ukkosriski saattaa kasvaa etelästä alkaen uudelleen.

Alatroposfäärin suuren kosteussisällön ja keskitroposfäärin instabiilisuuden vuoksi sunnuntain ukkospilvillä on Suomen oloihin erittäin suuret potentiaalienergiavarastot käytössään. Lisäksi mallien ennustamat tuuliprofiilit enteilevät vaaraa aiheuttavan sään riskiä kartan osoittamalla alueella. Matalan ja syvän kerroksen tuuliväänteet eivät kuitenkaan ole lähelläkään Veera-rajuilman lukemia. Tästä huolimatta erityisesti pintarintaman kylmemmällä puolella ennustetut hodografit ovat ”mukavan” pyöreitä. Tällä alueella onkin selvästi kohonnut riski supersolujen ja sitä kautta muun muassa suurten rakeiden esiintymiselle. Mikäli maa-alueiden konvektio juurtuu rajakerrokseen, supersolutrombitkin ovat mahdollisia. Todennäköisesti päivän konvektiivinen moodi on kuitenkin järjestelmäkokoluokkaa, mikä laittaa mahdolliset supersolut ahtaalle. Ukkospilvijärjestelmien yhteydessä syöksyvirtausten riski on ilmeinen – etenkin, jos järjestelmään kehittyy kaakko-luodesuuntainen ukkoskuuronauha ja järjestelmä spurttaa yli 70 km/h kohti koillista.

Edeltävät vastaavanlaiset päivät ovat osoittaneet numeeristen mallien heikkoudet voimakkaasti tulpatuissa tilanteissa. Isot ja voimakkaat ukkospilvijärjestelmät ”imuroivat energiaa” laajalta alueelta, jolloin ennuste voi lähteä menemään pieleen jo ensimmäisten tuntien aikana. Niinpä nytkin mallit näkevät sunnuntain sadetilanteen varsin eri tavoin (joskin synoptisessa mittakaavassa erot jäävät pienehköiksi). Tämänkertaisessa ennusteessa suurin epävarmuus liittyykin ukkospilvijärjestelmien esiintymisaikoihin ja –paikkoihin. Tulpan murtumisaikaa ja –paikkaa on siis äärimmäisen vaikeaa ennustaa. Lisäksi konvektion juurtuminen rajakerrokseen suurimman vaaratason alueella ei ole varmaa. Epävarmuuksista huolimatta povailen jatkoa aktiivisten ja mahdollisesti myös vaaraa aiheuttavien ukkospäivien sarjalle. Suomen salamatilastoja saattaa himmentää ainoastaan se, että iso osa salamoista voi välähtää maa-alueiden rajojen ulkopuolella.

TUNNUSLUKUJA RISKIALUEILLE
MLCAPE yli 1000 J/kg, Shear1km < 10 m/s, Shear6km < 15 m/s, MIXR500m 12...15 g/kg

Comments

Lisää uusi Etsi

Kirjoita kommentti

Nimi: Sähköpostiosoite:  älä ilmoitailmoita Kotisivu: Titteli:   Ole hyvä ja kirjoita roskapostinestokoodi jonka näet kuvassa.

<< Alkuun < Edellinen 1 2 3 Seuraava > Loppuun >> << Alkuun < Edellinen 1 2 3 Seuraava > Loppuun >>

RL  - Veneilijä   |2010-08-16 23:03:19 Hei ja kiitos informatiivisesta sivusta (vaikkakin jotkut asiat liitävät hieman otsan yli...) Olisiko mahdollista saada mistään ongittua tutkahistoriaa tuosta 8.8 Eteläsuomen yli jyränneestä mörököllistä? Nappasin seuraavana aamuna shotin kyllä testbedin historiasta 21:00 tilanteesta muistoksi, mutta olennaisinta olisi tietää miltä tuo systeemi näytti esim. 2 tuntia aiemmin ja mikä sen kulkurata Suomeen oli. Vai syntyikö se vasta meren päällä kenties? Yritän kurkata vastausta kysymykseeni lähipäivinä, jos pystynet niin laita vinkki sähköpostiin niin käyn lukemassa. Kiitoksia! Vastaa

XX   |2010-08-08 21:46:47 AJP, kenties voisit viestiä fmi:n suuntaan huolestuneisuutta siitä, että fmi:n sivustot olivat/ovat melko kauan alhaalla 8.8. myrskyn aikana illalla. Onko syynä sitten ruuhka vaiko tekninen vika, sitä emme tiedä. Mutta Fmi:n kannattaisi selvittää mistä johtui sivustolle pääsemättömyys. Olisi ollut kiva päästä lukemaan viranomaistiedotteita mutta kun sivulle ei päässyt eikä muutamaan tuntiin ole päässyt. Vaikka ei AJP sinulle asia kuulu mutta koita vaikuttaa siihen jotta fmi:ssä tietoliikenneyhteydet olisivat mahdollisimman varmennetut sekä kapasiteetiltaan joustavat. Samaan aikaan eri medioiden kuten hs, aamulehti, jopa erälehti sadeukkostutka, toimivat ok. Vastaa

simpe   |2010-08-09 10:10:20 Mikä tahansa nettipalvelu kyykkää siinä vaiheessa, kun miljoona ihmistä yrittää yhtä aikaa tarkistaa omalla pihallaan vallitsevaa säätilaa samalta palvelimelta. Itsekin jouduin tyytymään ikkunasta katselemiseen. ;-) Vastaa

xx   |2010-08-09 17:02:19 Mä ajattelin tätä siitäkin kulmasta että FMI on viranomainen. Luulen että FMI:llä on omat ohjeistukset ja toimintatavat erilaisten kriisien varalta. En tiedä aiheuttaako viranomaistiedoite vielä kovin suuria erityistoimenpiteitä FMI:ssa. Mutta hätätiedoite saattanee jo käynnistää joitakin ennalta sovittuja toimenpiteitä. Sivuston alhaalla-olo on varmaan hyvä konkreettinen esimerkki FMI:lle, vaikka kyseessä oli vain viranomaistiedoite. Toivottavasti FMI noteeraa asian ja huomio sen omissa toimintaohjeissaan. Vastaa

Matti   |2010-08-09 20:22:44 Kyllähän nuo viranomaistiedotteet tulee saman tien muuallekin, kuin fmi:n sivuile. Sunnuntain tapauksessa ei ilmoitusta ollut Helsingin alueelle, tosin ei myrskykään ollut kovin ihmeellinen tietääkseni. Tuo kaarikaikuhan heikkeni huomattavasti Suomenlahden yllä, siihen nähden mitä se oli vielä Viron puolella niin hyvä että oli edes hengissä :) Lähti tosin hetkeksi kasvamaan uusiksi maa-alueelle päästyään, mutta hyytyi sitten lopulta. Vastaa

Matti   |2010-08-09 20:23:52 Täytyy tosin sanoa, että aika mahtavan hyllypilven se muodosti. Vastaa

Gasper   |2010-08-08 20:34:49 Onko mahdollista saada Hämeenlinnaankin kunnon räiskettä vielä tänään tai yön aikana? En oikeen ota selvää tuosta myräkän kulkusuunnasta. Vastaa

Powered by !JoomlaComment 3.26

3.26 Copyright (C) 2008 Compojoom.com / Copyright (C) 2007 Alain Georgette / Copyright (C) 2006 Frantisek Hliva. All rights reserved."