| Rajuilmaennuste 14.7.2010 |
|
|
|
| Kirjoittanut Ari-Juhani Punkka | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| 13.07.2010 | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
YHTEENVETO
Keskiviikon
tilanne tarjoaa ukkoskauden 2010 toistaiseksi raflaavimman dynamiikan ja
otollisimmat ainekset laajahkoon vaaraa aiheuttavien ukkospilvien rynnäkköön.
Päivän mittaan yläsolan voimistama ylemmän troposfäärin virtaus tunkeutuu
hellesektorin kosteimman ilmamassan alueelle, mistä muodostuu sopivat ainekset
vaaraa aiheuttavalle konvektiolle. Alueellinen ukkosriski on kartan
osoittamalla alueella suurimmillaan 50-70% iltapäivän ja alkuillan aikana.
Suurin todennäköisyys vaaraa aiheuttavalle konvektiolle on alueen
pohjoisosassa. Todennäköisimmin vaaraa aiheutuu voimakkaista ukkospuuskista,
joita voi esiintyä laajalla alueella, mikäli ukkospilvet järjestäytyvät
nauhamaiseksi muodostelmaksi. Mikäli supersoluja kehittyy, myös suuria rakeita
(tai jopa trombeja) voi esiintyä.
SYNOPTISEN
TILANTEEN KUVAUS
Vahva yläkorkea
on Venäjän länsiosassa. Pohjois-Atlantilla on ylämatalan alue, jossa liikkuu
lyhyt ja terävä yläsola vaimeten kohti Suomea. Solan pohja saapuu iltapäivällä
maan länsiosaan. Voimakkain ylätroposfäärin virtaus (varsinainen
suihkuvirtausalue) on iltapäivällä Norjan ja Ruotsin yllä, mutta ylemmän
troposfäärin virtaus voimistuu maan länsi- ja pohjoisosassa 25-30 m/s:iin.
Alempana
troposfäärissä erittäin kuuman ilmamassan sektori on Suomen, Baltian ja Venäjän
länsiosan yllä. Sektoria rajaava kylmä rintama yltää iltapäivällä Ruotsin
Lapista länsirannikkoa pitkin eteläiselle Itämerelle. Lämmin rintama puolestaan
yltää Ruotsin pohjoisosasta Suomen pohjoisrajoille. Lämmön advektiot ovat
päivän mittaan Lapin pohjoisosa pois lukien melko heikkoja. Sen sijaan
alatroposfäärin kosteuden advektio on voimakasta sekä etelästä että lännestä
maan länsi- ja pohjoisosaan. Suurin alatroposfäärin kosteussisältö on
pakkautuneena melko kapealle vyöhykkeelle kylmän rintaman eteen. Iltaa kohti
tämä vyöhyke matkaa hitaasti itään rintaman ja yläsolan mukana.
SYVÄ KONVEKTIO RISKIALUEILLA
Keskiviikon syvän
kostean konvektion alueellista esiintymistä tulee rajaamaan voimallisesti
alatroposfäärin kosteus. Alemman keskitroposfäärin instabiilisuuden vaihtelut
ovat ennustealueella varsin vähäisiä. Salamoivia konvektiosoluja saattaa
esiintyä jo vuorokauden ensimmäisten kuuden tunnin aikana rintamavyöhykkeen
tuntumassa Suomen merialueilla sekä toisaalta Lapissa lämpimään rintamaan
liittyen.
Iltapäivän aikana
ukkoskuuroja kehittynee yleisesti aamun ja aamupäivän sateiden itäpuolelle
suurimman ukkosriskin alueelle. Syntyvät konvektiosolut ryhmittyvät todennäköisesti
melko nopeasti pohjois-eteläsuuntaisiksi nauhoiksi. Ohjaava virtaus vie
konvektiosoluja kohti koillista. Nauhamaiset kovenktiojärjestelmät saattavat
edetä itään tai itäkoilliseen jopa 70-80 km/h. Illan aikana aktiivisuus
heikkenee nopeasti, koska konvektiosolut saavuttavat kostean sektorin
itäreunan. Salamointia saattaa kuitenkin esiintyä yöhön asti paikoitellen
riskialueen itälaidalla.
Vaaraa
aiheuttavan konvektion riski on suurin kartan punaisella varjostetulla
alueella. Keskiviikon tilanteessa dynamiikka ja termodynamiikka paiskaavat
kättä siten, että kaikki supersoluista kaarikaikuihin on mahdollista.
Alkuvaiheessa, kun konvektiosolut ovat vielä irrallaan toisistaan, supersolujen
mahdollisuus on selvästi kohonnut. Järjestäytymisen jälkeen supersolujen
todennäköisyys laskee, mutta kaarikaikujen riski kasvaa. Järjestäytymisen
jälkeenkin yksittäisten supersolujen esiintyminen kuuropilvinauhan edellä on
mahdollista, mikä saattaa johtaa kuuropilvinauhojen diskreettiin etenemiseen. Ennustetut
tuuli- ja kosteusprofiilit ennakoivat huomattavasti kohonnutta voimakkaiden
syöksyvirtausten riskiä. Riski on suurin kaakko-luodesuuntaan järjestäytyneiden
kuuropilvinauhojen yhteydessä. Ukkospuuskissa tuulen nopeus voi ylittää 25 m/s.
Myös kaarikaikujen sarjan (LEWP) tai luode-kaakkosuuntaisten kuuropilvinauhaan
liittyvien ”kaarikaikusarvien” syntyminen on mahdollista, jolloin voimakkaita
ukkospuuskia voisi esiintyä erittäin laajalla alueella. Poissuljettua ei ole edes
supersolutrombin (tai parin) esiintyminen. Lisäksi supersolujen yhteydessä voi
sataa erittäin suuria rakeita.
Tilanteen
merkittävin epävarmuustekijä liittyy kostean vyöhykkeen kapeuteen. Mikäli yön
ja aamun ukkos- ja kuuropilvien jäänteet ajautuvat kostealle vyöhykkeelle
lisäämään pilvisyyttä, ukkosriski jää edellä ennustettua alemmaksi (tai
kehityksen käynnistyminen myöhästyy). Vaikka tilanne lähtisi ennustetusti
käyntiin, ukkospilvien nopea järjestäytyminen ja sitä seuraava kylmän ilman
patja -voittoinen vaihe (ja/tai nopea diskreetti eteneminen) voivat viedä koko
aktiivisen alueen nopeasti kostean vyöhykkeen itälaitaan kuihtumaan. Tällöin
koko vaaraa aiheuttava tilanne voisi olla nopeasti ohi eikä rajakerros
välttämättä ehtisi toipua uuteen aaltoon enää loppupäivän aikana. Ukkosherkimmän
alueen sijainnista ja kertyvän potentiaalienergian määrästä tiistai-illan
numeeriset mallit olivat jokseenkin samaa mieltä. Lisäksi tiistai-illan
havaintojen perusteella rajakerroksen kosteudesta ei pitäisi olla pulaa (joskin
etelästä advektoituvan kostean kerroksen paksuudesta ei ollut havaintoihin
perustuvaa näyttöä). Epävarmuustekijöistä huolimatta keskiviikko on potentiaalisesti
vaarallisin ukkostilanne sitten heinäkuun 10. päivän 2006 ja saattaa aiheuttaa vahinkoja
laajallakin alueella.
TUNNUSLUKUJA RISKIALUEILLE
Powered by !JoomlaComment 3.26
3.26 Copyright (C) 2008 Compojoom.com / Copyright (C) 2007 Alain Georgette / Copyright (C) 2006 Frantisek Hliva. All rights reserved." |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Viimeksi päivitetty ( 13.07.2010 ) | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| < Edellinen | Seuraava > |
|---|


