YHTEENVETO

Keskiviikkona saadaan ukkosia melko laajalla alueella ja salamointi voi paikoin olla runsasta. Ukkoskuuroja saattaa olla meneillään jo aamulla, mutta pääkehitys käynnistyy arviolta puolenpäivän aikaan tai hieman sen jälkeen. Selkein ukkoskuuroihin liittyvä vaara liittyy rankkasateisiin ja taajamatulviin, mutta muutaman senttimetrin rakeita eikä paikallisia ukkospuuskia voida sulkea pois. Yksittäinen ei-supersolutrombi on myös mahdollinen.

SYNOPTISEN TILANTEEN KUVAUS

Suomen itä- ja lounaispuolella majailevien yläselänteiden välissä kulkee koilliseen yläsola, josta kuroutuu Baltiaan ylämatala. Solaan liittyvä suihkuvirtaus vaikuttaa keskiviikkona maan pohjoisosissa, mutta etelämpänä virtaukset ovat lähes koko troposfäärissä heikkoja. Pitkään Suomen yllä olleeseen helleilmamassaan on kaakosta virrannut kosteampaa ilmaa alatroposfäärissä. Suurin kosteussisältö sijoittuu melko stationääriseen, pohjois-etelä-suuntaiseen rintamavyöhykkeeseen ja heti sen itäpuolelle. Tämä toimii pääasiallisena syvän kostean konvektion keskittäjänä keskiviikkona.

SYVÄ KONVEKTIO RISKIALUEILLA

Ukkostelua saattaa olla käynnissä jo aamusella maan länsiosissa sekä mahdollisesti Pohjanmaalla. Päivän edetessä pohjois-etelä-suunnassa maata halkovan stationäärisen rintaman läheisyyteen kehittyy ukkoskuuroja. Uusien ukkoskuurojen kehitys käynnistyy puolenpäivän aikoihin maan eteläosissa. Iltapäivän aikana rintaman läheisyyteen kehittyy yleisesti ukkoskuuroja ja iltaa kohti aktiivisuus leviää hieman idemmäksi (jossa iltapäivä on vielä pääosin poutainen). Aivan lännessä ukkosriski jää hyvin alhaiseksi ja ajoittuu lähinnä aamuun.

Torstain konvektion epävarmuuksia ovat mm. rintamavyöhykkeen tarkka sijainti, joka on vielä hieman auki (saattaa olla myös ennakoitua idempänä). Rajakerroksen kosteudessa ei ole yhtä suurta hajontaa mallien välillä kuin maanantain ukkostilanteessa. Kahden metrin kastepisteet liikkuvat suurimmassa osassa malleja n. +18..20 asteen tienoilla iltapäivän ukkosalueilla. Pilvisyys on melko runsasta rintamavyöhykkeen lähellä, mutta se ei todennäköisesti estä syvän kostean konvektion käynnistymistä. Mikäli pilvipeite pääsee iltapäivällä repeilemään rintaman yhteydessä selvemmin, kasvaa vaaraa aiheuttavan konvektion riski. Lopuksi vielä yksi vaaratasoon vaikuttava tekijä on konvektiosolujen alueellinen jakauma. Mikäli puolenpäivän jälkeen ukkoskuuroja kehittyy paljon ja tiheästi, käyttävät nämä solut saatavilla olevan energian melko nopeasti ja ukkostilanne saattaa jäädä odotettua vaisummaksi. Jos soluja kehittyy alkuun harvempaan, on näillä enemmän kosteutta mitä käyttää hyödyksi ja tällöin ukkosriskikin kasvaa. Hieman on vielä tässä vaiheessa epäselvää kuinka etäälle rintamasta ukkoskuuroja syntyy ja rajoittuuko otollisin kosteussisältö vain kapealle alueelle rintaman yhteyteen.

Rintamavyöhykkeessä ukkossolujen liike on varsin hidasta (etenkin etelässä) heikkojen vallitsevien virtausten vallitessa. Pääasiassa solujen liike on pohjoisen/koillisen suuntaan. Ukkoskuurot syntyvät hyvin lämpimään ilmamassaan, joka pystyy pitämään sisällään runsaasti kosteutta. Yhdistettynä rajakerroksen kohtalaiseen kosteussisältöön, ovat kuuroihin liittyvät sademäärät hyvin runsaita. Mikäli ukkoskuurot jonoutuvat heikosti, kohoaa rankkasateiden ja taajamatulvien riski selvästi.

Alhaiset nostotiivistyskorkeudet ja suurehko 0-3 km CAPE heikkojen tuuliväänteiden alueella nostaa ei-supersolutrombien riskiä rintaman yhteydessä, jossa olemassa oleva konvergenssivyöhykkeen horisontaalisirkulaatio voi tempautua ukkosen nousuvirtaukseen.

Voimakkaimpien solujen yhteydessä noin 2 cm rakeet ovat mahdollisia. Heikot tuuliväänteet ja korkea lämpötilan nollaraja eivät suosi suurempia rakeita, mutta tätä kompensoi runsaampi alatroposfäärin kosteus ja epävakaampi troposfääri.

Ukkospuuskien riski ei ole erityisesti kohonnut, mutta paikallisesti 15–20 m/s puuskat ovat mahdollisia (etenkin pohjoisemmilla alueilla). Heikko syvän kerroksen tuuliväänne, kostea troposfääri sekä melko suuret CAPE-arvot saattavat mahdollistaa yksittäisen mikropurkauksen etelämpänä, jonka yhteydessä paikalliset voimakkaat ukkospuuskat ovat mahdollisia. Näiden tarkempi ennustaminen on kuitenkin hankalaa.  

Iltaa ja yötä kohti aktiivisuus heikkenee melko nopeasti, mutta mahdolliset heikosti järjestäytyneet soluryppäät saattavat pysyä hengissä hieman pidempään.

TUNNUSLUKUJA RISKIALUEILLE
MLCAPE 400...900 J/kg, LI -1...-3 K, Shear1km < 7,5 m/s, Shear6km < 15 m/s, MIXR500m 11...12 g/kg

Comments

Lisää uusi Etsi

Kirjoita kommentti

Nimi: Sähköpostiosoite:  älä ilmoitailmoita Kotisivu: Titteli:   Ole hyvä ja kirjoita roskapostinestokoodi jonka näet kuvassa.

<< Alkuun < Edellinen 1 2 Seuraava > Loppuun >> << Alkuun < Edellinen 1 2 Seuraava > Loppuun >>

julle   |2010-07-08 08:41:51 Suuret kiitokset opettavaisista täydennyksistä. Tarkoitus ei ollut suinkaan pienimmässäkään määrin kritisoida tyyliin "miksi ei ollut ukkosta vaikka lupasitte" :) lähinnä kun luuli jo itsekin osaavansa vähän tilannetta arvioida mallien pohjalta oli itselle yllätys suuri että tapahtumat jäivät täälä etelämmässä niin vähäisiksi. Sen takia kaipasi analyysiä asiasta ja sain juuri mitä toivoin! Suuret kiitiokset! Vastaa

A-J   |2010-07-08 00:33:16 Kannattaa muistaa, että myrskyvaroitus.comin rajuilmaennusteet ovat todennäköisyysennusteita. Jos ennustajien tähtäin on säädetty oikein, kohtalaisen riskin tapauksessa noin joka toisessa tilanteessa ukkosen pitäisi ko. alueella toteutua. Vähäisen riskin tapauksessa osumia tulee vain 2-4 kertana kymmenestä. Ennusteen lukutavan tulisi siis olla täysin erilainen kuin esimerkiksi perinteisissä meteogrammiesitystavoissa (IL ja Foreca). Keskiviikon tilanteessa myös runsaalla pilvisyydellä oli todennäköisesti näppinsä pelissä. Ainakin täällä Keski-Suomessa keskipilvisyys oli runsasta myös ukkosalueen jälkipuolella, jolloin rajakerros ei päässyt kunnolla toipumaan keskipäivän sateista. Lisäksi Jokioisten iltapäiväluotaus oli aika surkea ilmestys ylemmän keskitroposfäärin ja ylätroposfäärin osalta. Tämä kerros oli suhteellisen stabiilisti kerrostunut, mikä rajoitti pilven kasvua riskialueen lounaisosassa iltapäivällä ja alkuillasta. Komppaan Paulia erityisesti siinä, että edellisen päivän jämät voivat vaikuttaa suuresti tulevan päivän tilanteeseen. Jos mallit arvioivat jämien elämänkaaren väärin, koko tulevan päivän (tai jopa päivien) ennuste menee pieleen. Siinä vaiheessa, kun voi todeta, että malli ei saa vallitsevaa sadetilannetta kiinni, mallin voi periaatteessa heittää menemään ja alkaa lähihetkiennustaa havaintojen perusteella. Vastaa

Pauli   |2010-07-07 23:08:31 Ennustekartoissa on aina syytä muistaa, että ne kuvaavat aluetta, jossa ukkosia voi esiintyä, mutta lopulta pienet yksityiskohdat määräävät minne paikallisesti ukkoset ja salamointi osuu. Etenkin itäosiin maata laitoin laajan alueen, koska lähes missä vain tälle alueella oli potentiaalia, että ukkosia voisi syntyä jossain vaiheessa vuorokautta, mutta tämä ei toki tarkoita, että alueen joka kolkkaan ukkosia lopulta saapuisi. Mielestäni suurin ero keskiviikon osalta ennusteen ja tapahtuneen välillä oli juuri kohtalaisen ukkosriskin lounaisosissa. Kaakosta saapunut Viron vanhojen ukkosten "mössö" astui aamulla kuvaan Kanta-Hämeessä ja tämä todennäköisesti käytti vähäisenkin energiamäärän jo aamulla ja samalla se stabiloi ilmakehää tällä alueella. Konvektiorypäs alkoi saada ryhtinsä kasaan vasta Tampereen pohjoispuolella puolenpäivän aikaan. Tästä eteenpäin kyseinen ukkosrypäs noudattikin ennustetta varsin hyvin. Eli pienestä oli varmaan kiinni, mutta nämä vanhat, edellisen illan ukkosryppäät voivat joskus hankaloittaa ennusteita harmillisen paljon. Ilman tätä sademöykkyä instabiilisuus olisi saattanut ehtiä kasvaa Hämeenlinnankin suunnalla paremmin, jotta sinne oltaisiin saatu voimakkaampia ukkosia. Lisäksi on syytä mainita, että GFS malli on lähes poikkeuksetta viime päivinä yliarvioinut rajakerroksen kosteutta ja kastepisteitä ennusteissaan, joten sen CAPE-lukemiin on syytä suhtautua varauksella. Vastaa

Powered by !JoomlaComment 3.26

3.26 Copyright (C) 2008 Compojoom.com / Copyright (C) 2007 Alain Georgette / Copyright (C) 2006 Frantisek Hliva. All rights reserved."