YHTEENVETO

Yöllä ja aamulla ukkosriski on alueen kaakkoisosassa 20-30%. Syvä kostea konvektio (skk) on melko heikosti järjestäytynyttä ja irti rajakerroksesta. Päivällä skk fokusoituu enemmän alueen länsiosaan ja juurtunee takaisin rajakerrokseen. Ukkosriski säilyy silti matalana johtuen runsaahkosta pilvisyydestä ja konvektiosolujen suuresta määrästä. Yksittäisten konvektiosolujen salamamäärät ovat pääosin melko vähäisiä.

SYNOPTISEN TILANTEEN KUVAUS

Suomi kuuluu edelleen vahvahkon yläkorkean alueelle. Alueella on kuitenkin liikkeellä muutamia hyvin heikkopiirteisiä yläsolia. Yksi solista saapuu kaakosta maahamme jo yön ja aamun aikana. Iltapäivällä yläsolan pohja kulkee maan lounaisosasta Kainuuseen ulottuvalla linjalla. Ennustealueella ei ole ylätroposfäärin suihkuvirtauksia.

Alempana troposfäärissä kostean keskileveysasteiden ilmamassan alue yltää Venäjän lounaisosan ja Baltian kautta maan etelä- ja keskiosaan. Alatroposfäärin kosteussisältö on suurin maan etelä- ja länsiosan alueella. Lisäksi heikkenevä alatroposfäärin kaakkoinen suihkuvirtaus yltää vuorokauden alkupuoliskolla Kannaksen ja Laatokan yli maan itäosaan. Suihkuvirtaus advektoi erityisesti yön ja aamun aikana lisää kosteutta maan kaakkoisosaan. Iltapäivällä suihkuvirtaus heikkenee ja maan itäosaan alkaa virrata alatroposfäärissä kuivempaa ilmaa.

SYVÄ KONVEKTIO RISKIALUEILLA

Yö ja aamu

Ala- ja keskitroposfäärin instabiilisuus säilyy maanantaista lähes muuttumattomana. Sen sijaan alatroposfäärin suihkuvirtauksen voimistama kosteuden advektio aiheuttaa kohokonvektiota yön ja aamun aikana riskialueen kaakkoisosassa. Mallit ennakoivat kosteuden advektion olevan voimakkainta reilun puolen kilometrin korkeudella. Kuten ”kohotilanteissa” yleensä, mallit ovat melko erimielisiä kosteuden määrästä tällä korkeudella. Tästä johtuen konvektiivinen esto vaihtelee noin 10 J/kg:sta useaan kymmeneen jouleen. Huolimatta suurehkoista epävarmuuksista ainakin vähäinen salamointi vaikuttaa mahdolliselta. Parhaassa tapauksessa myös pienehkön ja heikohkosti järjestäytyneen konvektiivisen järjestelmän syntyminen on mahdollisuuksien rajoissa. Vaaraa aiheuttavan sään riski rajautuu lähinnä suuriin sademääriin sekä isoimmillaan parin senttimetrin kokoisiin rakeisiin.

Päivä ja ilta

Yön kohokonvektiosta muodostunee aamuksi ja aamupäiväksi maan länsiosaan suurehko pilvinen alue, jossa saattaa esiintyä laajaltikin sadekuuroja (epämääräisessä muodostelmassa). Päivällä riskialueen länsiosan aurinkoisimmilla seuduilla lämpötila päässee kohoamaan riittävästi skk:n juurtumiseksi uudelleen rajakerrokseen ja ukkospilvikehityksen käynnistymiseksi. Kuuropilvet muodostuvat kuitenkin lähes seisovaan ilmamassaan ja niinpä iltapäivän skk on yksisoluista tai koostuu lyhytikäisistä ja pienikokoisista kuuropilviryppäistä. Sade- ja ukkoskuurojen alueellinen peittävyys on todennäköisesti suuri, jolloin jo muutenkin laiha energiavarasto tyhjenee nopeasti. Tällöin yksittäisten solujen salamamäärätkin jäävät pääsääntöisesti pieniksi. Pilvisyys onkin päivemmällä merkittävin ennusteen epävarmuustekijä. Yksittäiset konvektiosolut liikkuvat hitaasti likimain länteen. Niinpä vaaraa aiheuttavan sään mahdollisuus rajautuu edelleen lähinnä suuriin sademääriin.

TUNNUSLUKUJA RISKIALUEILLE
MLCAPE 300...600 J/kg, LI 0...-3 K, Shear1km < 10 m/s, Shear6km < 15 m/s, MIXR500m 8...10 g/kg

Comments

Lisää uusi Etsi

Kirjoita kommentti

Nimi: Sähköpostiosoite:  älä ilmoitailmoita Kotisivu: Titteli:   Ole hyvä ja kirjoita roskapostinestokoodi jonka näet kuvassa.

Powered by !JoomlaComment 3.26

3.26 Copyright (C) 2008 Compojoom.com / Copyright (C) 2007 Alain Georgette / Copyright (C) 2006 Frantisek Hliva. All rights reserved."