YHTEENVETO

Torstain mahdollinen syvä kostea konvektio (skk) jakaantuu kahteen osioon: lämpimän rintaman mukana seuraavaan kohokonvektioon sekä rintaman takana kehittyvään iltapäiväpainotteiseen ukkoskuuroiluun. Suomessa alueellinen ukkosriski on suurimmillaan loppuiltapäivästä ja alkuillasta kartan osoittamalla vyöhykkeellä 20-40%. Yötä kohti aktiivisuus todennäköisesti laskee nopeasti. Vaaraa aiheuttava sää rajoittuu lähinnä paikallisesti suuriin sademääriin. Tilanteeseen liittyy merkittäviä epävarmuustekijöitä, jotka on kuvattu alhaalla.

SYNOPTISEN TILANTEEN KUVAUS

Pitkälle etelään venähtänyt yläsola yltää Norjanmereltä Brittein saarten yli Iberian niemimaalle. Venäjällä on puolestaan laaja yläkorkean alue. Suomi sijaitsee helatorstaina yläkorkean länsilaidalla kaakkoisten antisyklonaalisten ilmavirtausten alueella. Ennustealueella ei ole torstain skk:oon vaikuttavia ylätroposfäärin suihkuvirtauksia.

Alemmassa troposfäärissä kaakkoisten virtausten voimistuminen tarkoittaa samalla voimistuvaa lämmön ja kosteuden advektiota Venäjän suunnalta. Lämmin advektio jatkuukin koko päivän ajan voimakkaana suuressa osassa maata. Tähän liittyvä lämmin (pinta)rintama saapuu päivällä maan kaakkoisosaan ja liikkuu illaksi Pohjanmaalle. Alatroposfäärin suurin kosteussisältö seuraa kapeahkona, muutama sata kilometriä leveänä vyöhykkeenä heti lämpimän rintaman takana. Illalla kaakkoon alkaa kuitenkin virrata jo kuivempaa ilmaa Venäjältä.

SYVÄ KONVEKTIO RISKIALUEILLA

Itäiset riskialueet

Lämpimän rintaman jälkipuolella alatroposfääri on hyvin kostea ja stabiili ja vaatii iltapäivällä melko runsaasti toipumisaikaa. Numeeriset mallit ennustavatkin lämpimän advektion jäljiltä yläinversion sinnittelevän pitkälle päivään noin puolen kilometrin korkeudella. Kehitys lähtee todennäköisesti käyntiin vasta, kun lämpötila nousee selvästi yli 20 asteen, mikä saattaa tarkoittaa aikaväliä klo 15-18. Keskiviikkona Venäjällä kehitys käynnistyi vasta klo 14-15.

Sade- ja ukkoskuurot syntyvät dynaamisesti suhteellisen vaisuun ympäristöön. Hodografit ovat melko ”alapainotteisia”, jolloin paksun kerroksen tuuliväänne on vaatimaton. Konvektiosolujen ryhmittyminen on kuitenkin todennäköistä ja iltapäivän ja illan mittaan saattaa kehittyä lyhyehköjä lounais-koillissuuntaisia monisoluisia kuuronauhoja. Ennustetut tuuliprofiilit ennakoivat yksittäisten solujen etenevän pohjoisluoteeseen, mutta tuuliprofiili ja CAPEn alueellinen jakauma huomioiden ”meso-beta-elementit” saattavat edetä myös vastavirtaan. Tämä nostaa taajamatulvien riskiä. Syöksyvirtausriski jää marginaaliseksi ja mahdolliset rakeetkin jäänevät isoimmillaan 2-3 cm kokoisiksi.

Keskiviikon havaintojen perusteella mallien rajakerroksen kosteusennustetta voi pitää melko realistisena. Räikeitä yliarvioita ei malleissa juuri esiinny – muutamat ratkaisut saattavat olla pikemminkin liian kuivia. Suurempi epävarmuus liittyy rajakerroksen toipumiseen lämpimän rintaman ja sen sateiden jäljiltä. Mallien ennustettujen luotausten mukaan alapilvi (ja yläinversio) pitävät pintansa varsin pitkään päivällä, jolloin huonoimmassa tapauksessa toipumisaikakin jäisi liian lyhyeksi auringonlaskun tullessa vastaan. Juuri tästä melko suuresta epävarmuustekijästä johtuen myös ukkosriski on jätetty melko matalaksi. Kuvastavaa on, että osa malleista ei saa juuri lainkaan sadekuuroja itäiselle riskialueelle. Tässä valittu linja on kuitenkin hieman salamoivampi ja olettaa, että alapilvi ja inversio pettävät sen verran ajoissa, että myöhäinen ja ajallisesti lyhyeksi jäävä ukkoskuurokehitys toteutuu.

Alue itäisen riskialueen länsipuolella

Lämpimässä rintamassa esiintyvä lämmön ja kosteuden advektio saattavat muokata alemman troposfäärin vertikaalirakenteen kohokonvektiolle otolliseksi. Ke-illan numeeriset mallit olivat kuitenkin melko pessimistisiä kohokonvektion käytettävissä olevasta energiasta. Sekaolomuotokerroksen CAPE saattaa olla vuorokauden alkupuoliskolla juuri ja juuri heikkoon salamointiin riittävä. Tosin täytyy muistaa, että tämäntyyppinen skk on usein malleille hankalimpia ennustettavia.

TUNNUSLUKUJA RISKIALUEILLE
MLCAPE 300...800 J/kg, LI -1...-3 K, Shear1km 5-10 m/s, Shear6km < 15 m/s, MIXR500m 8...10 g/kg

Comments

Lisää uusi Etsi

Kirjoita kommentti

Nimi: Sähköpostiosoite:  älä ilmoitailmoita Kotisivu: Titteli:   Ole hyvä ja kirjoita roskapostinestokoodi jonka näet kuvassa.

Powered by !JoomlaComment 3.26

3.26 Copyright (C) 2008 Compojoom.com / Copyright (C) 2007 Alain Georgette / Copyright (C) 2006 Frantisek Hliva. All rights reserved."