| Rajuilmaennuste 16.8.2009 |
|
|
|
| Kirjoittanut Ari-Juhani Punkka | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| 16.08.2009 | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
SYNOPTISEN TILANTEEN KUVAUS:
Pohjois-Atlantilla
on laaja ylämatalan alue. Heikko yläselänne liikkuu aluksi Suomen yli itään ja
antaa päivällä tilaa lännestä lähestyvälle lyhyelle yläsolalle. Aluksi ylä- ja
keskitroposfäärissä esiintyy lämmintä advektiota, mutta iltaa kohti kylmää
advektiota. Ylätroposfäärin läntinen suihkuvirtaus on iltapäivällä Suomen
etelä- ja lounaispuolella ja maan eteläosa sijaitsee suihkuvirtauksen
vasemmalla jarruuntumisalueella.
Alempana
troposfäärissä pintamatala muodostuu Keski-Ruotsiin ja saapuu illalla maan
keskiosaan. Matalaan liittyvä lämmin sektori sulkeutuu vähitellen ja kulkee
hyvin kapeana maan etelä- ja keskiosan yli itään. Alatroposfäärin runsain
kosteussisältö sijaitsee kapenevassa sektorissa sekä sitä seuraavan takaisin
taipuvan okluusiorintaman edessä.
SYVÄ KONVEKTIO
RISKIALUEILLA:
Vuorossa on yksi
kesän kimuranteimmista ja epävarmimmista ennusteista. Alatroposfäärin lämmön ja
kosteuden advektion (ja mahdollisesti myös auringonpaisteen) myötä ukkosriski
kohoaa kartan osoittamalla alueella iltapäivällä ja illalla 20-40%:iin. Iltaa
kohti aktiivisuus laskee ja fokusoituu merialueille.
Kapeaa sektoria
edeltää laajahko rintamasateen alue, jossa keskitroposfäärin lämpötilavähete ei
ole suosiollinen syvälle kostealle konvektiolle. Alueen jälkipuolella ylä- ja
keskitroposfäärin hiukan kylmetessä alatroposfäärin kosteus ja
keskitroposfäärin instabiilisuus löytävät toisensa. Sadekuurokehityksen
käynnistyminen mennee selvästi iltapäivän puolelle ja on riippuvainen
rajakerroksen saamasta auringonsäteilystä. Tämän jälkeen riskialueelle
muodostuu nopealiikkeisiä koilliseen tai itäkoilliseen liikkuvia konvektiosoluja,
jotka muodostavat lopulta nauhamaisia muodostelmia. Solut syntyvät melko ”dynaamiseen”
ympäristöön, jossa ennustetut hodografit ovat suoria ja melko alapainotteisia
ja pilven alarajat ovat melko matalalla. Niinpä supersolujen kehittyminen on
mahdollista. Lisäksi etelä-pohjois- ja kaakko-luodesuuntaisten kuuronauhojen
yhteydessä voimakkaiden ukkospuuskien esiintyminen on mahdollista varsinkin,
kun pintamatalan eteläpuolitse kiertyy kuivaa ilmaa keskitroposfääriin. Mikäli
supersoluja kehittyy, niiden yhteydessä voi esiintyä jokunen trombikin, vaikka ”kierteisin”
ympäristö matkaakin rintamasateen mukana ukkosriskialueen edellä.
Tämänkertaisessa
ennusteessa epävarmuustekijöitä on runsaasti: auringonsäteilyn määrä
iltapäivällä, yläinversion vahvuus sekä kylmän advektion todellinen voimakkuus
illan lähestyessä. Mikäli rintamasateenjälkeinen alue on pilvinen,
sadekuurokehitys jää vaatimattomaksi ja ukkosriski on yllä kuvattua alempi.
La-illan mallit ennakoivat myös tulppainversion läsnäoloa noin 1-1.5 kilometrin
tienoilla, mikä saattaa estää kehityksen pitkälle iltapäivään. Vaaraa
aiheuttavan sään kannalta tämä voi tosin olla jopa riskiä lisäävä tekijä, jos/kun
tulppa lopulta poistuu. Toisaalta, mikäli lämpötilat pääsevät kohoamaan 20
asteeseen tai sen yli, riskitaso on yllä kuvattua korkeampi. Epävarmuustekijöiden
vuoksi vaarataso on jätetty ykköseen. Joka tapauksessa sunnuntaissa on ainekset
kesän kovimpaan high shear – low CAPE –tapaukseen. Kaiken lisäksi perusvirtaus
yksinään voi myös aiheuttaa pieniä tuulivahinkoja.
TUNNUSLUKUJA RISKIALUEILLE:
Powered by !JoomlaComment 3.26
3.26 Copyright (C) 2008 Compojoom.com / Copyright (C) 2007 Alain Georgette / Copyright (C) 2006 Frantisek Hliva. All rights reserved." |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| < Edellinen | Seuraava > |
|---|


