SYNOPTISEN TILANTEEN KUVAUS:

Suomen koillispuolella on ylämatala samoin kuin Brittein saarilla ja Skandinavian eteläosassa. Jälkimmäiseen liittyvä yläsola lähestyy Suomea etelästä ja kuihduttaa Suomen yllä olevaa yläselännettä. Yläsolan edessä matkaava heikko kaakkoinen ylätroposfäärin suihkuvirtaus saapuu iltaan mennessä maan lounaisosaan.

Alempana troposfäärissä pintamatala liikkuu Pohjois-Itämereltä hitaasti Pohjanlahdelle. Samalla maan etelä- ja keskiosaan nousee Baltiasta kuihtuva lämpimän ilman sektori. Lämmön advektio voimistuu maanantain pikkutunneilla maan eteläosassa ja etenee aamulla hitaasti kohti pohjoista. Suurin alatroposfäärin kosteussisältö on sektorissa, joka saapuu aamuyöllä maan eteläosaan ja liikkuu iltapäiväksi maan keskiosaan samalla osaksi sulkeutuen. Syvälle konvektiolle otollisimmat lämpötilavähetteet ovat myös sektorissa, mutta ne muuttuvat maanantain kuluessa kostea-adiabaattisillekin prosesseille neutraaleiksi.

SYVÄ KONVEKTIO RISKIALUEILLA:

Vuorokauden vaihdetta seuraavat noin 12 tuntia tarjoavat mahdollisesti kesän toistaiseksi rajuimman kohokonvektioepisodin sekä maan eteläisimmässä osassa näyttävää yösalamointia. Ukkosriski on Suomen maa-alueilla suurimmillaan maan eteläosassa yöllä ja aamulla 60%. Aamusta eteenpäin riski pienenee vähitellen samalla, kun aktiivisuus painottuu idemmäksi (ja mahdollisesti myös pohjoisemmaksi).

Ukkoskuurokehitystä oli Baltiassa pitkin sunnuntaita ja iltapäivän aikana Latviaan muodostui erittäin voimakas lineaarinen konvektiojärjestelmä. Yön aikana jäänteitä iltapäivän ukkospilvijärjestelmistä ajautuu maan eteläosaan ja rajakerroksen stabiloituessa salamoiva syvä kostea konvektio fokusoituu lopulta alueille, joissa yöllinen rajakerroksen suihkuvirtaus syöttää parhaiten lämpöä ja kosteutta ukkospilville. Numeeriset mallit ennakoivat alatroposfäärin suihkuvirtauksen (LLJ) kehittymistä yöllä Viron ja Venäjän rajoille, mistä LLJ jatkaa matkaansa Suomenlahden itäosan yli maan kaakkoisosaan. Myös kosteuden syöttö konvektiosoluille saattaa maksimoitua yön aikana tällä alueella.

Ennustettu troposfäärin dynamiikka ja termodynamiikka viittaavat siihen, että riskialueelle muodostuu useita ”koiran ateria” –tyyppisiä konvektiojärjestelmiä. Yksittäisten konvektiivisten elementtien liikesuunta on likimain pohjoiseen, mutta järjestelmäkokoluokan otukset liikkuvat koilliseen. Synoptinen ja mesomittakaavan tilanne sanelee kuitenkin sen, että järjestelmien eteläiset ja itäiset reunaosat saattavat alkaa liikkua itään tai jopa kaakkoon. Niinpä järjestelmien vähittäinen kaartuminen kohti Venäjää on mahdollista. Ylävirran etenemisvektorit ovat paikoin erittäin lyhyitä, joten runsaiden sademäärien ja taajamatulvien riski on ilmeinen.

Käytettävissä olevan potentiaalienergian määrä ja pystyjakauma on kohokonvektiolle tyypillisen epävarma, mutta suurista rakeista tuskin aiheutuu pahemmin haittaa. Jos mittapuuna käytetään legendaarista 22.8.2007 kohokonvektiotapausta, potentiaalienergia jäänee tällä kertaa selvästi pienemmäksi. Sademäärien lisäksi suuri salamatiheys lisää paikoin rajuilmavahinkojen riskiä. Päivällä lämpimän ja kostean sektorin laihtuessa ja potentiaalienergian huvetessa elinolot salamoivalle konvektiolle heikkenevät lännestä alkaen. Idässä paikoin pilkahteleva aurinko ei todennäköisesti riitä lämmittämään rajakerrosta siten, että uusi konvektiopilvikehitys juurtuisi rajakerrokseen.

Epävarmuustekijät

Numeeristen mallien 12-24 tunnin ennusteet poikkeavat varsin paljon toisistaan. Laaja-alainen iltapäivän syvän konvektion purske on saattanut heikentää kohokonvektion mahdollisuuksia huonontamalla lämpötilavähetteitä 2-6 kilometrin korkeudella. Tämä lisää ennusteen epävarmuutta etenkin riskialueen länsiosassa. Myös salamoivan konvektion liikkeiden ajoitus on tyypilliseen tapaan hyvin vaikeaa samoin kuin riskialueen pohjoisrajan sijoittaminen. Joka tapauksessa ilmamassa on tämän kesän toistaiseksi ”mehukkainta” ja ainekset kesän kovimpaan kohokonvektioepisodiin ovat kasassa. Tosin tämän kesän mittapuulla siihen ei paljon vaadita :)

TUNNUSLUKUJA RISKIALUEILLE:
MUCAPE 500...1000 J/kg, LI -1...-4 K, Shear6km alle 15 m/s, MIXR500m 10...14 g/kg

Comments

Lisää uusi Etsi

Kirjoita kommentti

Nimi: Sähköpostiosoite:  älä ilmoitailmoita Kotisivu: Titteli:   Ole hyvä ja kirjoita roskapostinestokoodi jonka näet kuvassa.

A-J   |2009-07-19 23:06:43 On tullut kysymyksiä ukkosriskikartan väreistä ja viivoista. Ukkosriskialueet on merkitty karttaan oranssein, punaisin ja violetein katkoviivoin. Silloin kun on odotettavissa syöksyvirtauksia, isoja rakeita tai trombeja, varjostukset astuvat kuvaan mukaan. Tänä kesänä varjostuksia ei ole paljon tarvinnut käyttää eikä niitä ole yllä olevassa kartassakaan. Eli katkoviivat eivät siis kerro muusta kuin ukkosriskistä. Viron MCS oli niin voimakas, että se saattoi tyhjentää "pajatson" länsiosan, jossa sektorikin on kapein. Tuleva aktiviteetti saattaa siis olla melko itäpainotteista. Vastaa

Pete   |2009-07-20 19:32:44 Eipä tuota aktiviteettia ollut idässäkään. Muutama isku etelärannikolla ja siihen tyssäsi salamointi kuin seinään. Mikähän tuossa mahtoi olla suurin syy että ennuste ei tällä kertaa toteutunut ? Onko kohokonvektio hankalampi ennustettava ? Vastaa

A-J   |2009-07-20 22:33:01 Todella hiljaiseksi jäi. Tuli ennusteesta pitkiin aikoihin pahin huti. Kohokonvektio on todellakin astetta "normaaleja" tapauksia vaikeampaa ennustaa. Vaikeus on muun muassa siinä, että pintahavainnoista ei hirveästi ole hyötyä. Tietoa lämpötilasta ja kosteudesta pitäisi olla korkeudelta, josta pilvet ponnistavat eli yleensä noin kilometrin tasolta. Lähes ainoa tapa saada tätä tietoa, on käyttää luotauksia (joita on ajallisesti ja paikallisesti hyvin harvassa). Tämän vuoksi ennustamisessa joutuu usein nojautumaan pelkästään malleihin, jotka voivat siis johtaa pahasti harhaan. Hudin syy löytyi heti, kun Jokioisen ja Tallinnan yöluotaukset tulivat (klo 3 jälkeen). Jokioisen luotauksessa oli lähtötason päällä melkoinen inversio noin 800-850 korkeudella. Lämpötilaprofiili sinänsä oli ok, mutta kostean ilman olisi pitänyt yltää joitain satoja metrejä korkeammalle, jotta jotain olisi tapahtunut. Tallinnan luotauksessa kosteusvaje oli vielä astetta pahempi. Jokioisen luotaus löytyy täältä: http://weather.uwyo.edu/cgi-bin/sounding?r egion=europe&TYPE=GIF%3ASKEWT&YEAR=2009&MONTH=07&F ROM=2000&TO=2000&STNM=02963 Vastaa

Powered by !JoomlaComment 3.26

3.26 Copyright (C) 2008 Compojoom.com / Copyright (C) 2007 Alain Georgette / Copyright (C) 2006 Frantisek Hliva. All rights reserved."