Suomi on keskiviikkona aluksi laajan yläselänteen vaikutuspiirissä, joka vähitellen antaa tilaa lännestä lähestyvällä laajalle yläsolalle. Kaksi vahvapiirteistä suurista lämpötilaeroista aiheutuvaa suihkuvirtausta kulkee 300 hPa:n tasolla, toinen selänteen harjalla ja toinen solan edellä.

Alatroposfäärissä on kaksi sisäkkäistä barokliinista rintamavyöhykettä jotka sulautuvat Suomessa yhteen (sivun lopussa fmi.fi analyysi tiistaina klo 15). Eteläisen sektorin ilmamassa on peräisin Länsi-Euroopasta ja se on hyvin kosteaa. Pintamatala syvenee ja etenee Ruotsin kautta Lappiin ja nostaa samalla kapenevan suikaleen hyvin lämmintä (14 astetta 850 hPa) ja kosteaa ilmaa Suomeen kylmän rintaman etupuolella. Lämmintä advektiota 850 hPa tasolla seuraa pian perässä voimakas kylmä advektio. Samaan aikaan 500 hPa tasolla on voimistuvaa kylmää advektiota.

Keskiviikon konvektion lisäksi mielenkiintoista on keskiviikkoillasta torstai-iltaan ajanjaksolla voimakkaan matalapaineen aiheuttamat tuulet Pohjois-Suomessa, GFS antaa yleisesti 10-15 m/s keskituulia maa-alueille. Koska maa on roudasta vapaa pohjoisessakin, on odotettavissa puunkaatokeliä. Tähän puoleen säätilan kehityksessä ei tässä ennusteessa paneuduta kuitenkaan enempää.

SYVÄ KONVEKTIO RISKIALUEILLA:

Odotettavissa on edellisiin ennusteisiin verrattuna huomattavan erilainen konvektiotapahtuma. Ennusteeseen liittyy huomattavaa epävarmuutta, koska lämmin ja kostea sektori on hyvin kapea itä-länsi suunnassa ja se advektoituu koko viileän Itämeren ylitse. Pinnassa kosteus onkin malleissa vähäistä ja odotettavasti konvektio lähtee yli kilometrin korkeudelta melko kapeasta kerroksesta. Tällainen kohokonvektio on aiempien kokemusten mukaan malleissa ollut pahasti aliarvioitu. Aliarvio liittyynee numeeristen menetelmien aiheuttaman lämpötilaprofiilin ja kosteusprofiilien epärealistiseen pyöristymiseen. GFS:n lämpötilaprofiili näytti tiistaina olevan vielä asteen pliisumpi kuin eräissä muissa malleissa, joten tämä ennuste menee "yli mallin".

Toisin kuin edellispäivien iltapäiväkonvektion, kohokonvektion käynnistyminen ei ole mitenkään yksiselitteistä eikä auringon lämmitys merkitse juurikaan mitään. Todennäköisin nostemekanismi liittyy päivän aikana itään valuvaan kylmän rintaman tuulikonvergenssiin. Käynnistyessään ja termodynamiikan ollessa malliennusteita suurempi, voi konvektio olla rajua. Odotettavissa on synoptisessa skaalassa järjestyvää erittäin nopeasti liikkuvaa konvektiota, sillä virtaus on hyvin nopea ~20 m/s lähes koko konvektiokerroksessa. Tuulen suuntaväänne kerroksessa on kuitenkin vähäistä, mutta todennäköisesti yhdessä hieman vaihtelevan nopeuden kanssa kuitenkin riittävää solujen järjestäytymiselle. Toisaalta myös yksittäisten supersolujen kehitys on mahdollista. Aineksia voisi olla tässä tapauksessa suurille rakeille runsaan salamoinnin lisäksi. Pintaan tuskin ukkospuuskat pääsee, koska yöllä ja aamulla on erittäin stabiilia alatroposfäärissä. Suurten sadekertymien osalta konvektiosysteemien nopea liike on ongelma, mutta rintaman hieman mutkitellessa sadetta voi kertyä laajan skaalan nousuliikkeen ja konvektion summana kohtalaisesti. Keskiyöllä riski on suurin lounaasta alkaen ja vähenee päivän kuluessa kun ohut kostean ilman kieleke umpeutuu. Todellinen kosteussisältö ja lämpötilaprofiili näkynee hyvin sitten 00 utc Jokioisten ja Visbyn luotauksista.

TUNNUSLUKUJA RISKIALUEILLE:

MUCAPE 100...1000 J/kg, Shear6km ~ 20 m/s

Kirjoita kommentti

Nimi: Sähköpostiosoite:  älä ilmoitailmoita Kotisivu: Titteli:   Ole hyvä ja kirjoita roskapostinestokoodi jonka näet kuvassa.

3.26 Copyright (C) 2008 Compojoom.com / Copyright (C) 2007 Alain Georgette / Copyright (C) 2006 Frantisek Hliva. All rights reserved."