SYNOPTISEN TILANTEEN KUVAUS:

Ylämatalan alue ulottuu Pohjois-Atlantilta Etelä-Skandinavian yli Kaakkois-Eurooppaan ja Venäjällä on vahva yläkorkea. Venäjällä on hyvin lämmintä ja kosteaa ilmamassa, kun taas Keski-Euroopassa ilmamassa on selvästi viileämpää. Kaakkois-Eurooppaan kaivautunut ylämatala on käynnistänyt Ukrainan ja Valko-Venäjän tietämillä matalapaineen osakeskuksen kehityksen, jonka seurauksena ylämatala kuroutuu päivän aikana Valkovenäjän tienoille ja liikkuu hitaasti pohjoiseen. Lauantain aikana matalapaineen osakeskus liikkuu kohti Baltiaa kaartaen sunnuntaiyöksi Suomen lounaisosaan.

Lähestyvä osakeskus kuljettaa itäpuolellaan hyvin lämmintä ja kosteaa ilmamassaa Suomen kaakkoispuolelle ja Lauantai-illan ja sunnuntain vastaisen yön aikana kostea ilmamassa leviää myös maan etelä- ja keskiosaan. Kuitenkin jo yön aikana etelästä alkaa virrata viileämpää ilmaa ja tähän liittyvä kylmä rintama on sunnuntaiaamuna jo selvästi maan keskiosassa.

Suihkuvirtaukset ovat ennustealueen kannalta kaukana ja päivän aikana yläselänne vahvistuu hieman Suomen alueella. Hitaasti Suomea lähestyvä ylämatala kuitenkin alkaa vaikuttaa säätilanteeseen myöhään illalla ja yöllä.

SYVÄ KONVEKTIO RISKIALUEILLA:

Tällä kertaa ukkosriskin määrää parhaiten lämmön ja kosteuden advektiot kohdealueelle. Kyseessä on enimmäkseen kohokonvektiotapaus, joten ukkoset ovat kohdealueella alustasta riippumattomia ja syvää konvektiota voi esiintyä siis myös yöaikaan.

Keskitroposfäärin lämpötilavähete on lähes kostea-adiabaattinen ja ei sinänsä ole syvää konvektiota ajatellen suotuisin mahdollinen. Voimakas lämmön ja varsinkin kosteuden advektio alatroposfäärissä kuitenkin kompensoi tilannetta synnyttäen termodynamiikaltaan ehdollisesti epävakaan pystyprofiilin. Useat mallit saavat konvektiolle käytettäväksi potentiaalienergiaa parhaimmillaan noin 1000 J/Kg.

Voimakkain kosteuden ja lämmön advektio tapahtuu kohdealueella illalla ja yöllä, jolloin myös ukkosriski on suurimmillaan. Kosteutta saapuu riskialueelle sekä Suomen itäpuolelta, että kaakon suunnalta muodostaen alatroposfääriin paksun kostean patjan, joka toimii syvän konvektion alustana. Ilmakehämallit antavat viitteitä siitä, että kosteuden syöttöä edesauttaa alatroposfäärin suihkuvirtaus, joka suuntautuu iltayöllä Suomen kaakkoispuolelta kohti maan itäosaa. Alatrop. Suihkuvirtaus on voimakkuudeltaan noin 15 m/s ja sijaitsee noin 900hPa painepinnan korkeudella. Tällainen virtauskenttä suosii syvän konvektion esiintymistä tuulimaksimin jarruuntumisalueella ja toisinaan varisikin sen syklonaalisella eli vasemmalla puolella. Tämä huomioon ottaen syvä konvektio esiintynee näillä näkymin todennäköisimmin maan itä- ja kaakkoisosassa. Kosteuden ja lämmön advektiot ovat toisaalta merkittäviä osaksi myös maan länsiosassa ja syvän konvektion esiintymistä ei myöskään siellä voida sulkea pois.

Mallien välillä on suuria eroja sateiden sijainnista. Osa malleista jättää maan itäosan lähes sateettomaksi, vaikka potentiaalia indeksien mukaan on runsaasti. Itä-Suomen osalta ratkaisevaa on, kuinka alatroposfäärin painegradientti kehittyy päivän mittaan. Jos virtaus on tarpeeksi voimakas advektiot helpottavat konvektion käynnistymistä ja yllätpitoa, mutta jos virtaus jää odotettua heikommaksi niin on mahdollista, että huonoin skenaario toteutuu.

Syvä konvektio alkanee vasta illalla leviten iltayön ja aikaisen aamuyön aikana syvemmälle maan etelä- ja keskiosaan. GFS antaa tosin viitteitä myös siitä, että konvektio voisi käynnistyä Suomessa jo myöhään iltapäivällä, mutta todennkäköisesti jotain alkaa tapahtua kunnolla vasta illalla. Nopeus-shearit ovat paksussa kerroksessa melko heikkoja, mutta alatroposfäärin voimistuva virtaus nostaa shearin alimman kilomerin kerroksessa noin 11 metriin sekunissa. On mahdollista, että Suomen kaakkoipuolella kehittyy myöhään iltapäivällä auringon säteilyn avittamana MCS, joka saapuu lämmön ja kosteuden advektion ohjaamana kohdealueelle ja muuttuu alustasta riippumattomaksi kohokonvektioksi. 

Konvektioon ei todennäköisesti liity voimakkaita puuskia, koska vapaan konvektion tason saavuttavat ilmapaketit ovat lähtöisin stabiilin rajakerroksen yläosasta. Suurin haitta MCS:n syntyessä ovat rankkasateet ja viemäreiden tulviminen.

TUNNUSLUKUJA RISKIALUEILLE:
MUCAPE 500...1000 J/kg, LI 0...-3 K, Shear1km ~11m/s Shear6km < 15 m/s, MIXR500m 10-13 g/kg

Comments

Lisää uusi Etsi

Kirjoita kommentti

Nimi: Sähköpostiosoite:  älä ilmoitailmoita Kotisivu: Titteli:   Ole hyvä ja kirjoita roskapostinestokoodi jonka näet kuvassa.

Powered by !JoomlaComment 3.26

3.26 Copyright (C) 2008 Compojoom.com / Copyright (C) 2007 Alain Georgette / Copyright (C) 2006 Frantisek Hliva. All rights reserved."