30.7.-1.8. Syöksyvirtauksia ja rakeita pohjoisesta etelään
Heinäkuun lopussa Suomen länsipuolella sinnitellyt hellekorkea päätti antaa armopalan maamme myrskybongareille. Korkeapaine pullisti selänteen Suomeen ja työnsi kolmen peräkkäisen päivän aikana helleilmamassan pulssin maamme yli pohjoisesta etelään. Tätä hellesektoria painoi etelään Jäämerelle lurahtunut matalapaine, ja matkallaan sektori keräsi rajakerrokseen mukavasti kosteutta umpimärästä maastosta. Sektorin takarajalla oli julma kylmä rintama, jonka takana lämpötilat jäivät 10 ja 15 asteen välille. Takarajan tuntumassa myös tuuliprofiilit olivat otolliset vaaraa aiheuttavalle konvektiolle, joka ryöpsähti laajahkosti esiin heinäkuun viimeinen päivä Kainuun alueella. Tällöin ajoittain nauhamaista rakennetta ottanut konvektiivinen järjestelmä ryntäsi Kainuuseen kaataen puuta ja nakellen suuria rakeita. Maaningan sääaseman mittariin tuuli hönkäisi kunnioitettavat 19 m/s ja Kuhmossakin reilut 15 m/s. Suomen alueelle räpsähti vuorokauden aikana reilut 4000 maasalamaa.

Seuraavana päivänä tilanne mehustui entisestään, kun pohjoisesta lähestynyt yläsola terävöityi ja hellekorkeapaineen lämpötilaprofiilit ja hellesektorin kosteus paiskasivat kättä Ruotsista eteläisen tulvahtaneen ylimääräisen alatroposfäärin kosteusannoksen kanssa. Lopputulos oli Suomen oloissa harvinainen �kilojoulekeli� lähes 20 asteen kastepisteineen ja riski erittäin voimakkaille konvektiosoluille ja suurille rakeille. Jokioisten luotausten mukaan alatroposfäärin kosteus oli vahvasti läsnä jo yöllä. Aamu aukesi paikoitellen alapilvisen harmaana ja aamupäivän ylimääräinen luotaus paljasti noin 500 metrin korkeudella olevan tulppainversion. Lopulta alkuiltapäivällä inversio petti ja ukkospilvikehitys tulvahti käyntiin Salpausselällä. Hyvin pian tämän jälkeen Uudenmaan ja Kymenlaakson rannikkoalue täyttyi voimakkaista konvektiosoluista. Solut sulautuivat, mutta ryppään ajautuminen merelle saattoi estää paremman järjestäytymisen. Vaaraa aiheuttava konvektio kulminoitui pingispallon kokoisiin rakeisiin, joita satoi lähinnä �toisen aallon� konvektiosoluista, jotka kohosivat taivaalle ensimmäisen aallon tekemän esikastelun ja rajakerroksen osittaisen toipumisen jälkeen. Suomen raevahinkohistorian mustin lehti olisi takuulla kirjoitettu 1.8.2008, jos tämä toinen aalto olisi raivonnut noin 50 kilometriä lännempänä.

Säätutka-animaatio 31.7.2008 klo 17.00-21.45. Punaiset ja violetit kaiut ovat voimakkaimpia

Säätutka-animaatio 1.8.2008 klo 12.45-20.30. Punaiset ja violetit kaiut ovat voimakkaimpia

Jokioisten luotaukset 1.8.2008 klo 09 ja 15

17.-18.8. Kesän ainoa kymppikerholainen
Lattea ukkoskausi huipentui elokuun puolivälissä, kun annos poikkeuksellisen kuumaa ilmamassaa kiertyi Itä-Euroopasta kohti pohjoista terävän yläsolan nostamana. Kuuman ilmamassan vaikutus ei kuitenkaan missään vaiheessa täydellä painolla tuntunut Suomessa, vaan jäimme niukasti lämpimän pintarintaman viileämmälle puolelle. Suomen etelä- ja kaakkoispuolella rikottiin yleisesti +30, ja jopa +35 asteen raja. Paria päivää aiemmin samaisessa ilmamassassa piipahti Puolan maankamaralla useita voimakkaita tornadoja. Suomessa odotettavissa oli lämpimän rintaman yhteydessä huomattava kohokonvektion purske, joka tarjoaisi kenties kesän näyttävimmän salamailottelun.

17. päivän aamulla salamointi oli jo täydessä vauhdissa lounaisilla merialueilla ja siirtyi myöhemmin Pohjanlahdelle voimakkaan konvektiojärjestelmän mukana. Valoisaan aikaan taivas oli vaiti Suomen eteläpuolen helteisessä ilmamassassa huolimatta erittäin suuresta alatroposfäärin kosteudesta ja (pohjoisen oloihin) äärimmäisestä instabiilisuudesta. Ukkospilvikehitys lähti vauhdilla käyntiin vasta illalla Baltian keskiosissa ja lopulta myös Lounais-Suomessa hieman ennen keskiyötä. Lopputulos oli kaksi toisiaan seurannutta heikosti järjestäytynyttä, mutta sähköisesti erittäin aktiivista konvektiojärjestelmää. Salamoinnista aiheutui jonkin verran sähkökatkoja ja lisäksi rankka sade sai aikaan paikoin taajamatulvia. 17. päivän puolella Suomen maasalamasaldo oli kesälle 2008 kunnioitettavat 5300.

18. päivän puolella Lounais-Suomen ryske jatkoi vähitellen heikentyen matkaansa pohjoisluoteeseen. Vähitellen sulkeutuvassa lämpimässä sektorissa alkoi kuitenkin aamun tunteina koko kesän rajuin salamointi Oulun eteläpuolella. Hurjimmillaan maasalamoita kertyi noin 80 kappaletta 100 neliökilometriä kohden, kun edeltävänä yönä �jäätiin� Pyhäjärven tienoilla noin 50:een. Oulun lääniin syntyi lopulta reippaan kokoinen konvektiojärjestelmä, joka jaksoi mekastaa alkuiltaan saakka. Tämän jälkeen kauden rajuimman 24-tuntisen sinetöi Laatokalta maan itäosaan saapunut voimakas konvektiojärjestelmä. Elokuun 18. jäi koko kesän kovimmaksi salamapäiväksi ja pääsi ainoana �kymppikerhoon� 12 400 maasalaman saldolla.

Säätutka-animaatio 17.-18.8.2008 klo 22.00-06.00. Punaiset ja violetit kaiut ovat voimakkaimpia

Säätutka-animaatio 18.8.2008 klo 08.30-15.00. Punaiset ja violetit kaiut ovat voimakkaimpia