Ennustearkisto

Rajuilmaennuste 18.6.2018

Last Updated: Sunday, 17 June 2018 23:21
Written by A-J Punkka

YHTEENVETO

Maanantain säätilanne on kesän 2018 tähän asti potentiaalisesti vaarallisin. Kuuropilvien käytössä on melko pieni energiamäärä, mutta pilvet kehittyvät hyvin voimakkaiden virtausten vallitessa. Todennäköisin lopputulema on iltapäivän ja alkuillan tunteina muodostuva pohjois-eteläsuuntainen kuuropilvien nauha, jossa saattaa esiintyä vahinkoa aiheuttavia syöksyvirtauksia. Salamointi ja tuulivahingot ovat todennäköisimpiä Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa sekä Etelä-Lapissa. Vahinkoalueet ovat terävärajaisia ja enimmäkseen pienialaisia. Myöskään supersolujen ja trombin (tai kahden) esiintyminen ei ole poissuljettua - erityisesti, jos kuuropilvinauhan eteen tai taakse muodostuu nauhasta irrallisia ukkospilviä. Tilanteen merkittävin epävarmuus liittyy pilvisyyteen, joka runsaana esiintyessään voi estää tässä ennusteessa kuvatun kehityksen lähes kokonaan.

SYNOPTISEN TILANTEEN KUVAUS

Suomeen saapuu lännestä terävä yläsola, jonka pohja ulottuu iltapäivällä Perämereltä kohti kaakkoa. Yläsolan pohjan reunustaa melko voimakas ylätroposfäärin virtaus (30-40 m/s). Keskitroposfääri on koko maassa ehdollisesti epävakaa, mutta keskitroposfäärin lämpötilavähetteet kasvavat päivän kuluessa yläsolan vaikutuksesta, etenkin maan keskiosan pohjoisosassa sekä pohjoisissa maakunnissa.

Yläsolan avittamana Ruotsissa muodostuu pintamatala, joka liikkuu maanantain kuluessa Lappiin. Matalapaineeseen liittyvä kylmä rintama pyyhkäisee itä-länsisuunnassa Suomen poikki siten, että rintama siirtyy illalla Venäjän puolelle. Iltapäivällä rintamavyöhyke on likimain Imatra-Oulu-linjalla. Rintaman etupuolelle on virrannut etelästä kesän tähän saakka runsaimmat alatroposfäärin kosteusmäärät (tosin tilastollisesti määrät eivät ole erityisen suuria). Tilanteen dynaamisuus näkyy vahvasti myös alatroposfäärissä, sillä tuulennopeudet noin kilometrin korkeudella ovat rintaman etupuolella 15-20 m/s.

SYVÄ KOSTEA KONVEKTIO RISKIALUEILLA

Maanantain synoptinen tilanne keittää kokoon ainekset, jossa melko matalaenergeettisessä mutta dynaamisessa ympäristössä saattaa kehittyä vaaraa aiheuttavia kuuro- ja ukkospilviä. Tilanne on suurelta osin juurtunut rajakerrokseen, minkä vuoksi aktiivisuus tulee painottumaan iltapäivään ja alkuiltaan. Aktiivinen alue liikkuu oheisen kartan osoittaman alueen poikki lounaasta koilliseen. Salamointi on todennäköisintä Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa sekä Lapin eteläosassa.

Tilanteen konvektiivista moodia raamittaa vahva dynamiikka. Rintamavyöhyke ja yläsolan suuren mittakaavan pakotteet vaikuttavat oleellisesti siihen, miten konvektiosolut aluksi järjestäytyvät. Odotettavissa on likimain pohjois-eteläsuuntainen kuuropilvien ketju, joka tilanteen edistyessä saattaa kaartua yläsolalle leimalliseen pilkkupilven muotoon.

Ennustetut hodografit ovat vaara-alueella varsin pitkiä, melko suoria ja alapainotteisia. Asetelma on otollinen supersolujen esiintymiselle, joskin ympäristö muuten suosii enemmän nauhamaisten konvektiosolumuodostelmien esiintymistä. Näiden muodostelmien ulkopuolelle syntyvät yksittäiset kuuropilvet saattavat kehittyä supersoluiksi, ja vastaava kehitys saattaa tapahtua kuuropilvinauhan katkos- ja aaltomaisissa kohdissa. Tilanteen merkittävin vahinkopotentiaali liittyy voimakkaisiin syöksyvirtauksiin, joita voi supersolujen lisäksi esiintyä kuuropilvinauhan kaarikaikujen yhteydessä. Erityisesti pilkkupilvimuodostelman pohjoispäätyyn voi kehittyä nauhamaisia ja eteenpäin pullistuvia SE-NW-suuntaisia kuuropilvielementtejä. Puuskat yli 20 m/s sekä tuulivahingot ovat näiden yhteydessä erittäin todennäköisiä.

Muita haittaa aiheuttavia ilmiöitä voivat olla rankka sade, suuret rakeet 3-4 cm kokoon saakka sekä mahdollisesti jopa supersoluperäiset trombit. Vahinkojen alueellinen peittävyys jäänee melko pieneksi erityisesti näiden viimeksi mainittujen ilmiöiden kohdalla. Syöksyvirtauksien yhteydessä vahinkojen laajuus voi olla suurempi, mutta tällöinkin vahinkoalueet ovat kapeita ja terävärajaisia. Kokonaisvaikutusten näkökulmasta vaara-alue ei ole pahin mahdollinen, ja suurimmat vahingot aiheutunevat metsäomaisuudelle (ja sähkönjakelulle).

Kyseinen low CAPE - high SHEAR -kombinaatio esiintyy maassamme harvemmin kuin kerran vuodessa. Ennustamisen näkökulmasta kombinaatio on yleensä erittäin haastava energiamääriin liittyvän epävarmuuden vuoksi. Vaaratasojen näkökulmasta tilanne asettuu keltaisen ja oranssin vaaratason rajalle. Pahimmassa skenaariossa vaikutukset voivat yltää oranssin vaaratason alaosaan.

EPÄVARMUUDET

Sunnuntai-illan numeeriset mallit ovat synoptisen mittakaavan tilanteen kehittymisestä sekä dynaamisuudesta samoilla linjoilla. Tässä lähinnä yläsolan liikenopeuteen liittyvät erot voivat aiheuttaa epävarmuutta aikataulutuksessa. Ympäristö tulee olemaan kinemaattisesti erityisen vahva, jolloin pääasialliset epävarmuudet kohdistuvat kehittyviin energiamääriin. Rajakerroksen kosteusmäärissä mallit ovat melko hyvin samoilla linjoilla. Näin ollen merkittävin epävarmuuden lähde on pilvisyys, joka määrää rajakerroksen lämpötilaolot. Mikäli pilvisyys on koko vaara-alueella runsasta ja lämpötilat jäävät 15 asteen tienoille, edellä esitetty skenaario on epätodennäköinen. Lämpötilan kohotessa 20 asteen vaiheille saavutetaan energiamäärä, jonka jälkeen tilanteen vahinkopotentiaali kasvaa. Epävarmuutta liittyy myös konvektiiviseen moodiin, jolla on vaikutusta siihen, missä määrin vahinkoa aiheuttavia syvän kostean konvektion muotoja pääsee kehittymään. Edellä mainittu nauhamainen moodi on tässä tilanteessa todennäköisin.

TUNNUSLUKUJA RISKIALUEILLE

MIXR500 8...10 g/kg, MLCAPE 300...700 J/kg, EffDLShear 15...20 m/s, 0-1kmBS 10...15 m/s.

Comments  

#1 profile2920 2018-11-01 16:42
Need cheap hosting? Try webhosting1st, just $10 for an year.

http://www.laconiabikeweek.net/gallery/albums/userpics/12086/cheap-website-host-39174.jpg
Quote